20150531

31.5.

Nousimme hyvissä ajoin. Pilvinen sää. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa.

Lähdimme Marja-Leenan kanssa ajelemaan Kangasniemelle, kotipitäjääni. Matkalla M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle annetun kohdan. Rukoilimme yhdessä autossa.

Päästyämme perille Kangasniemelle, kävimme kahvilla Teboililla. 11:ksi menimme kokoukseen helluntaiseurakuntaan. Siellä olivat myös veljeni ja hänen vaimonsa - kuuluvat seurakuntaan.

Kokouksesta menimme vanhainkodille yli 90 vuotiasta äitiäni tapaamaan. Sängyn omanahan hän siellä on. Äiti oli aika pirteä. Muistia ei ole, mutta ymmärrys on selkeä - esim. kysymykset ymmärrettiin hyvin, vaikka niihin ei aina tullutkaan muistamattomuudesta johtuen oikeaa vastausta. Välillä kuitenkin jokin asia oli kohdallaan. Kipua ei äiti sanonut olevan. sanoi olevan hyvä olla. Hengellisistä asioista puhuttaessa äiti oli vielä selkeämpi. Rukoilimme yhdessä ennen kuin lähdimme pois. Siunasin äitiä. Hän kiitti. Jätimme virsilevyn soimaan hänen huoneeseensa - "Taas kukkasilla kukkulat", johon äiti tapaili yhtyä. Hyvin sanat ovatkin muistissa. Kun sanoimme, että viemmekö terveisiä niille ja niille - mm. lastemme perheille - sanoi äiti, että viekää. 

Vanhainkodilta ajelimme kotikylälleni - Haarajoelle. Matkalla poikkesimme Malloksen rannassa, jossa veneemme on. Katselimm mökkisaaremme suuntaan. Ei ollut mahdollisuutta mennä nyt sinne. Heimolla ja Arjalla joimme kahvia tultuamme. Heimo oli grillauspuuhissa ulkona. Pääsimmekin heti ruokapöytään. Oli monenlaista syötävää - ja se oli VHH:sta. Jonkinaikaa ruuan jälkeen istuskeltuamme, lähdimme hiljaiselle kävelylle vanhalle tielle. Kävimme Kalliomäen kohdalla - yhteensä n. 2 km. Mukavahan se on tutuilla paikoilla käyskennellä. Tutut niityt ja metsät siinä matkan varrella. Tyhjillään on Kalliomäkikin - taitaa kesäaikaan joku käydä. Palattuamme aurinkoiselta kävelyltämme saimme maistuvat kahvit. Ennen pois lähtöämme rukoilimme hieman yhdessä. Se kertoo aina siitä, keneen turvaamme ja kenelle haluamme elää. Kiitos Arjalle ja Heimolle!

Hankasalmen kautta ajelimme poispäin. Matkalta laitoin tekstarin Timolle ja kyselin ovatko he vielä Saarijärvellä. Olivat kotona ja kutsuivat kahville. Niinpä ajelimme Hirvaskankaalta Uuraisille ja höytiälle. Timo ja Pia olivat kotosalla kolmisin pienen ilopillerin - Milenan - kanssa. No, olihan Helmi-koirakin. Milena vetää itseään lattialla jo kovaa vauhtia, istuu myös ja laitteli "renkaita tappiin". Konttaaminen on tosi lähellä. Mukava pieni tyttö. Joimme kahvia ja söimme muita pöydän antimia. Rukoilimme yhdessä vähän ennen poislähtöämme. Haluamme olla Herramme kädessä, käytössä ja johdatuksessa, sekä kiittää Häntä kaikesta. Sehän taisi jo olla kello yli 22 kun tulimme kotiin. Laitoin vielä tulen takkaan.

Söimme vähän vielä iltapalaa.

Tänään olisi ollut yleisurheilukilpailutkin Saarijärvellä - Paavon kisat. Niissä oli lajina myös kävely. En kuitenkaan jäänyt kilpailemaan, kun ei ollut muuta kuin yleinen sarja ja sitten nuoremmille. Halusimme käydä Kangasniemellä äidin luona - ja muutenkin - kun minulla on pian taas reissuun lähtö tuonne Uralin suuntaan.

Jatkoa eiliseen - ja aikaisempiin blogijuttujen lopussa olleisiin lainauksiin:

"MITEN PÄÄSTÄ VELOISTA?

Koska tilanteesi ja olosuhteesi ovat ainutkertaiset, myös tie veloista vapautumiseen on ainutkertainen. Seuraavat kymmenen askelta on tarkoitettu oppaaksi omaan prosessiisi. Vaiheet ovat yksinkertaisia, mutta niiden noudattaminen vaatii paljon vaivannäköä. Päämääränä on velaton päivä - päivä, jolloin olet vapaa veloistasi.

1. Rukoile

Toisessa Kuningasten kirjassa 4:1-17 eräs leski oli vaarassa menettää lapsensa velkojalleen, ja pyysi Elisaa apuun. Elisa neuvoi leskeä lainaamaan naapureiltaan tyhjiä astioita. Herra moninkertaisti yliluonnollisesti hänen ainoan omaisuutensa, pienen öljytilkan, ja sen seurauksena kaikki astiat täyttyivät öljyllä. Hän myi öljyn, maksoi velkansa ja sai takaisin lapsensa. Sama Jumala, joka piti yliluonnollisesti huolta leskestä, haluaa sinunkin pääsevän veloistasi.
Ensimmäinen askel on tärkein. Rukoile. Pyydä Herraa auttamaan ja johdattamaan sinua matkallasi kohti velatonta päivää. Hän saattaa toimia heti, kuten lesken tapauksessa, tai hitaasti pitkän ajan kuluessa. Kummassakin tapauksessa rukous on välttämätöntä.
Olen havainnut erään ilmiön. Kun ihmiset alkavat maksaa velkojaan ja nopeuttaa niiden takaisinmaksua, Herra siunaa heidän uskollisuuttaan. Vaikka sinulla olisi varaa vain pieneen kuukausierään velkojesi vähentämiseksi, tee se. Herra voi moninkertaistaa ponnistuksesi" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa. -- vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta" (Hebr. 5:12,14). 


20150530

30.5.

Lauantai. Nousu tapahtui uuteen päivään suht´ajoissa. Marja_leena kävi kylällä kaupassa myös ajoissa. Kävin syömässä ulkona auringossa aamupalaa - ei voinut vastustaa houkutusta kun oli niin hyvä ilma. Terhi-Marja tuli hakemaan M-L:aa ja tavaroita runsaasti meiltä - menivät yhteen paikkaan ylioppilasjuhliin tarjoilupuolelle. Luin Sananlaskujen kirjaa.

10:ksi ajelin minäkin pieneen juhlaan. Emilia oli eilen lähettänyt aamulla mummin mukana kirjekuoren, joka hänen piti tiputtaa meidän postilaatikkoon. Kun sitten otin postin oli laatikossa se kirje. Siinä luki päällä: Vaarille. Kuoren oikeassa yläkulmassa oli teksti: Kello 10 aamulla. Se oli varmaan kuoren sisältä unohtunut. Sisällä oli omatekoinen kortti, johon oli sinioselle kartongille liimattu kaunis kohokukkakori. Sininen kartonki oli liimattu punaiselle kartongille, jossa luki: Tervetuloa todistuksenjako kahville. Vaarille Emilia. Siinä ei mainittu mummia, koska Emilia tiesi, että mummi on menossa silloin niihin yo-juhliin tarjoilupuolelle. Niinpä 10:ksi ajelin sinne kahville. Mummi osti aamulla kylällä käydessään kaksi ruusua - tummemman punaisen Danielille ja vaaleamman punaisen Emilialle. Olensin ne molemmille ja onnittelin todistuksensaamisesta ja seuraavalle luokalle pääsemisestä. Kahvinkin oli Emilia jo keittänyt valmiiksi. Pöydässä oli munkkirinkeleitä  ja mantlikakkua - vai piirakkaako se on. Niinpä joimme kahvit Emilian, Danielin ja Deniksen kanssa. Tosin eivätpä tainneet lapwet sitä kahvia.

Tultuani todistuksenjako kahveilta, laitoin lenkkivaatteet päälle - tällä kertaa shortsit ja T-paidan, koska oli 15 astetta ja auringonpaiste - ja ajelin urheilukentälle, jossa tein 10 km "kävelynomaisen" lenkin. Ensin menin 5 km, km-ajoin 8.31., 8.50., 8.51., 8.58., 8.41. Venyttelin hieman. 5 km, km-ajoin 7.44., 7.19., 6.09., 8.21., 8.02.

Denis, Emilia ja Daniel kävivät yksissä yo-juhlissa viemässä yhteisen tervehdyksemme.

Käytyäni pesulla, laittelin itselleni vähän ruokaa ja kahvia.

Valmistauduin päivän tilaisuuteen, johon minut oli kutsuttu - se oli lapsensiunaustilaisuus klo 16. Paanasen Pasin ja Sarin lapsen. Puhuinm ja johdin lapsen siunaamisen. Muutakin ohjelmaa oli ja herkulliset tarjoilut.

Palattuani juhlista saapuivat meille piakkoin Denis, Emilia, Daniel ja Rautasen Jussi. He olivat menossa Äänekoskelle syömään hyvät kebabsalaatit ja tulivat minua pyytämään mukaan. Lähdin. Jätskitkin toiset ostivat sieltä kaupungista, minä en. Ennen 20 olin kotona takaisin.

Taisivat 21 maissa saapua pitkän päivän tehneet työmiehet - M-L ja Terhi-Marja - yo-juhlista. M-L painui pian nukkumaan. Valoisaa pitkään. Selkeä ilma - eli aivan päinvastainen kuin ilkeä selma.

Jatkoa eiliseen:

"MILLOIN VOIMME OTTAA VELKAA?

Raamattu vaikenee siitä, millaisissa tilanteissa voimme ottaa velkaa. Mielestäni on mahdollista ottaa asuntolainaa tai lainata rahaa liiketoimia tai ammatinharjoittamista varten. Tämä "sallittu" lainamuoto on uskoaksemme mahdollista, kun seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

1. Hankittu hyödyke on omaisuutta, joka voi tuottaa tuloa tai jonka arvo voi nousta.

2. Hyödykkeen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin siihen otetun velan määrä.

3. Velka on sen suuruinen, ettei sen takaisinmaksu tee taloustilanteesta kohtuuttoman kireää.

Haluan mainita esimerkin siitä, miten asuntolaina voi täyttää nämä kriteerit. Asunnon arvolla on taipumus nousta, joten ensimmäinen edellytys täyttyy. Jos käsiraha on riittävän suuri, voit odottaa voivasi myydä asunnon vähintään lainan kattavalla summalla, mikä täyttää toisen edellytyksen. Kolmanneksi, kuukausittaisten lainaerien ei pitäisi asettaa budjettiasi liian tiukalle.
Jos kaikki edellytykset täyttyvät ja otat "sallittua lainaa", toivon, että otat heti tavoitteeksi saada sen pian maksettua. On epävarmaa, nouseeko asuntojen arvo markkinoilla vai säilyykö edes niiden nykyinen arvo. Lisäksi työpaikan menetys voi keskeyttää tulonsaantisi. Kehotankin sinua harkitsemaan kaikkien lainojen poismaksamista" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän taivaallinen Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne" (Mark. 11:25). 

20150529

29.5.

Nousin hyvissä ajoin. Marja-leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun - lehtiharavat mukana. Koululaiset haravoitsivat tänään pihaa koululla. Se onkin heillä tänään viimeinen jonkinlainen varsinainen koulupäivä - huomenna on todistusten jako. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa. Palattuaan alkoi M-L leipoa sämpylöitä.

Kävin aamusta laittelemassa useille ilmoitaustauluille ilmoituksia Linnankylälle, siellä pe. 5.6. klo 19 Suojalinnan pihassa olevasta "No, onkos tullut kesä..." KYLÄILLASTA. Aurinko paistoi

Palattuani kotiin luki M-L hartauskirjasta paikan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 6 rukoilijaa. Hieman ennen sen päättymistä jouduin lähtemään pois. Ajelin suoraan hakemaan Emilian ja Danielin koulusta meille. Heillä oli niin paljon tavaraa, että ei meinannut kädet riittää - vuoden aikana kertyneitä koulutavaroita. Myös ne lehtiharavat. 

Söimme - parsakaalia ja uunissa paistettua lohta. Kahvia päälle. 

Emilian ja Danielin kanssa pelasimme jalkapallolla takapihalla - halusivat sitä samaa, mitä eilitenkin harrastettiin, eli minä heitin palloa ja he pukkasivat päällä. Sitten lähdettiinkin pienelle metsäretkelle tuohon tien toiselle puolelle - katseltiin hakkuun jälkiä sillä silmällä, että olisiko polttoopuuksi kelpaavaa paljon maassa. Olisi, mutta joutuisi vetämään kaukaa tien varteen. Emilian kanssa teimme voikukkaseppeleitä meidän pihassa. Daniel katseli ötököitä - pienen sisiliskonkin löysi. Leikkelipä ruohonleikkuusaksilla ruohoakin. Kävin hakemassa kottikärryllä tuosta "menetetystä metsiköstä" kolme lyhyttä - istuinpölkyiksi sopivaa - pölliä. Kannoin tien varteen ja työnsin kottarilla laavulle. 

Tänään olen "vienyt eteenpäin" Linnankylän tilaisuutreen liittyviä asioita - vähän kerrassaan se rakentuu. Se on vähän sellainen se meikäläisen tyyli. Ei hötkyilyä. 

M-L kuori perunoita, yms. isot määrät - ei itselle, vaan muualle. Terhi-Marja tuli töistä meille - tuo ruokahomma on yhteinen projekti heille. Deniskin tuli töistä tullessaan meille. Otettiin tarjoiluja. Mummi, tyttärensä ja tyttärentytär menivät kylälle yhteisille asioilleen. Denis vei Danielin jalkapalloharjoituksiin urheilukentälle. Satoi vähän.

Minäkin menin urheilukentälle 7.2 km "kävelynomaiselle" lenkille. Siellä Daniel oli maalivahtina jalkapallohommissa. Otin kuvan maalivahdista. Lopetti sateen, kun menin kentälle. 4 km menin ensin, km-ajoin 7.56., 8.20., 7.54., 6.56. Venyttelin. Sitten 3 km, km-ajoin 7.03., 7.14., 7.01. 

M-L, T-M ja Emilia olivat meillä, kun palasin lenkiltä - valmistelivat - 2 ensinmainittua - ruokia huomiseksi - ei itselle. 

Iltapalaa.

Suomessa on nyt uusi hallitus - Sipilän hallitus.

Illalla satoi.

Jatkoa eilkiseen:

"Velka voi estää Jumalaa toimimasta

Talousasioista kirjoittava Ron Blue kertoo nuoresta miehestä, joka halusi mennä raamattukouluun, koska hän aikoi lähteä lähetystyöhön. Nuorella miehellä ei ollut rahaa, ja hän ajatteli, että ainoa tapa, jolla hän voisi rahoittaa koulutuksen, olisi opintolaina. Tästä olisi kuitenkin kertynyt valmistumiseen mennessä suuri laina, jota hänellä ei olisi varaa maksaa takaisin lähetystyöntekijän palkalla.
Rukoiltuaan paljon asian puolesta hän päätti ilmoittautua opiskelijaksi ja jättää lainan ottamatta luottaen siihen, että Herra täyttäisi hänen tarpeensa. Hän valmistui vailla minkäänlaista velkaa ja kasvoi luottamuksessaan siihen, että kaikkivaltias, elävä Jumala on kykenevä antamaan luovalla tavalla kaiken mitä hän tarvitsi. Tämä oli arvokkain opetus, jonka hän raamattukoulussa oppi. Se valmisti häntä lähetyskentälle, missä hän joutui jatkuvasti luottamaan siihen, että Herra täyttäisi hänen tarpeensa. Lainaaminen voi evätä Jumalalta tilaisuuden osoittaa meille todellisuutensa" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät" (Sananl. 16:3).

20150528

28.5.

Aamu oli aurinkoinen ja taivas sininen. Marja-leena kävi laittamassa ja viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Kun palasi niin meni Sampon luettuaan vielä nukkumaan. Minäkin nousin ihan hyvissä ajoissa.  Söin aamupalaa ja join kahvia takapihalla - eli ulkoruokinnassa. Ympärillä lisääntyvä vihreys, lintujen äänet, sininen taivas ja auringonpaiste. Luin Sananlaskujen kirjaa.

Tein joitakin valmisteluja Linnassa, Suojalinnan pihassa, olevaa ulkoilmatilaisuutta varten. Se on pe. 5.6. klo 19 Tervetuloa mukaan vauvasta vaariin! 

12.30 kävin hakemassa Emilian ja Danielin Pokelta - "maatalousoppilaitokselta", niin kuin minä aina sanon - jossa heidän koulunsa oli avoimien ovien päivässä. Daniel oli askarrellut siellä kuusen kävystä käpylehmän, jolla oli puunoksista tehdyt jalat. Emilia oli tehnyt tuohisormuksen - en tiedä kuinka paljon on siinä avustamista tarvinnut. Hänellä oli myös muutaman kymmensenttinen kuusentaimi, jonka oli sieltä vierailulta saanut. Halusi, että se istutetaan meille.

Ajelin 13 jälkeen kylälle . Ensin ostin monistuspaperia ja menin Majakalle, jonne olimme sopineet Rantalan Jussin kanssa "tärskyt". Monistelimme.

Palattuani kotiin tuli vähän syödyksi ja juoduksi kahvia. Emilia oli mummin kanssa istuttanut kuusentaimen leikkimökin viereen. Tainneet ajella ruohikkoakin takapihalta. Emilia ja Daniel leikkelivät ruohoa siihen tarkoitetuilla saksilla. Olivat mummin kää vieneet koivunoksista Danielin vesurilla pätkimät "kalikat ja varvut" laavun sisään. Niitä polttelee sen tulipaikassa. Kun sisään katsoo laavuun, on kuin tundralla poropaimenioen kotien polttopuuvarasto - siellä kun ei ole kuin varpua. Siellä he elelevät ja pakkasta voi olla 50 - 60 välillä. Olihan sitä Vorkutassakin - Komin tasavallan pohjoisosassa-  53 astetta, kun olin siellä.

Takapihalla potkiskeltiin palloa Danielin ja Emilian kanssa. Välillä heittelin palloa heille ja koettivat puskea päällä sitä - onnistui aika hyvin. M-L paisteli laavussa muurinpohjalla lettuja. Sytyttelin sinne tulet. Letut olivat hyviä. Terhi-Marjakin ehti niitä syömään, kun tuli töistä hakemaan lapsiaan meiltä. Emilia kutsui huomenna todistusten saamisen vuoksi kahville.

M-L:n kyydissä lähdin kylälle minäkin. Hän meni T-M:n, Danielin ja Emilian kanssa asioille, Minä menin toiseen kauppaan - kävin ostamassa 67 v synttärilahjaksi maaliskuussa saamillani rahoilla itselleni jotakin, eli lahjan. Istuskelin auringossa kaupan pihalla ja odottelin M-L:aa ottamaan minut kyytiin, kun selviää asioiltaan. 

Kävin urheilukentällä 10 km "kävelynomaisella" lenkillä. Ensin menin 5 km, km-ajoin 9.00., 8.51., 8.45., 8.18., 8.46. Venyttelin. Sitten 5 km, km-ajoin 7.15., 7.21., 6.43., 6.55., 6.50. Venyttelin. Aurinko paistoi. Jalkapallo-otteluita oli koko ajan käynnissä.

Iltapalaa ja teetä.

Jatkoa "lainailuun":

"Velka luottaa liikaa huomiseen

Velkaa ottaessamme otaksumme, että saamme tulevaisuudessa tarpeeksi ansiotuloja tai että rahamme riittävät velan takaisinmaksuun. Otaksumme työmme jatkuvan tai liiketoimiemme tai sijoitustemme pysyvän tuottoisina. Sanassa varoitetaan meitä tällaisista oletuksista: "kuulkaa nyt, te jotka sanotte: Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot. Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. Näin teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä"" (Jaak. 4:13-15). (Howard Dayton)

Siunausta!

Ps. "Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin saakka" (Sananl. 18:8).

20150527

27.5.

Siinähän se elämä menee - uusi päivä ja kuun loppu on koittanut. Vielä muutampi päivä, niin alkaa kesäkuu - ja lapsille kesäloma. Eläkeläisellähän sitä ei silleen sitä lomaa ole - tai riippuu siitä eläkeläisestä. No, joka tapauksessa eläkeläisetkin elävät elämäänsä - josta tässä talossa asuvilla eläkeläisillä on melko varmasti vain alle puolet jäljellä. Tuossa nyt saattoi olla hiukan huumoriakin - mutta, kuitenkin Jumalan tahto on, että se loppuelämä(kin) elettäisiin Hänelle täysipainoisesti. Juuri sitä sydän haluaa tälläkin eläkevaarilla. Olemme kokonaan Jumalasta riippuvaisia elämässä ja työssä - kaikessa. Erityisesti hengellisessä työssä - toisaalta, tämä elämä pitäisi olla kokonaisuus sillä tavalla, että elämme Jumalalle 24h/vrk - eli aina. Silloin ei niin erityisesti tarvitse(isi) eritellä elämää hengellisen työn ja muun elämän välillä. Pyhä Henki on avainasemassa sellaisessa elämässä - ja Hän on halukas johdattamaan hetkestä toiseen. 

Joskus "kouraisee", kun tajuaa, että me uskovatkin asettelemme ihmisiä Jumalan palvelijoina aivankuin eri joukkoihin - toiset tekevät hengellistä työtä hengellisesti ja toiset lihallisesti. Tältä pohjalta saatetaan mittailla ihmisiä, heidän aikaansaannoksiaan, tekemisiään ja työstä koituvaa hedelmää. Todellisesti omakohtaiseksi tuollaisen ajattelun tekee se, kun Pyhä Henki sen povessani osoittaa - ja sekin on armoa. "Ehkäpä siitäkin tuomion saan, mistä ihmisten kiittävän kuulen" - laitoin tuon lainausmerkkeihin, kun jostakin nousee mieleeni tuollainen säe, joka luullakseni on säe jostakin laulusta. Isä kyllä kasvattaa lapsiaan - siihen taitaa kuulua myös siskojen ja veljien kasvattava vaikutus. Yksi yhdellä ja toinen toisella tavalla - jos ei muuta niin ainakin hiomme toinen toistamme. Oman luonteemmekin kanssa joudumme koulua käymään. Sen kautta lihallisuutemme paljastuu itselle ja toisille. Sitä huomaa itsessään, että luonteestamme johtuvat reagoinnit eri tilanteissa eivät ole "Hengen hedelmän puolella". Toistenkin veljien ja sisarten kohdalla heidän luonteensa paljastuu - ellei muuta niin "välähdyksenomaisesti". Tässä nyt ei ole kyllä mitään aihetta uutiseksi asti - sen me kaikki jo tiedämme. Ajattelen kuitenkin niin, että meidän ei kannata koskaan mennä "luonteemme taakse" sillä tavalla, että pidämme luonteestamme johtuvia vääriä reagointeja oikeutettuina. Ei niin, vaan vääristä asioista meidän on tehtävä rehellinen parannus - se tarkoittaa tunnustamista ja halua hyljätä sellainen väärä asia elämästämme. Jumala auttakoon meitä siinäkin, että kun huomaamme jonkun toisen kohtelevan meitä lihallisesti - sanoin, asentein, teoin - ettemme toimisi takaisin lihallisesti, vaan hengellisesti. Uskon, että Jumalan ajatus suhteemme on se, että Hänen Poikansa, Jeesus Kristus, saisi meissä muotoa sillä tavalla, että voisimme rakastaa ihmisiä aina samalla tavalla - olivat he meille hyviä taikka pahoja.

Tuollaisia asioita alkoi "paperille virtailemaan" - ja kun ei siinä taida mitään Sanan vastaista olla, niinannoin tulla.

Tänä aamuna Marja-Leena meni jo hyvissä ajoin laittamaan/viemään Emiliaa ja Danielia kouluun, kun vanhemmat menivät töihin. Palattuaan ja kahvit juotuaan, meni vielä hakemaan unta. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa.

12 maissa hain Emilian ja Danielin koulusta meille.

Jotakin ruokaa siinä suuhun laitoimme.

Mummi meni lasten kanssa kylälle - kävivät ainakin hampurilaisella ja jätskillä. Minä istuskelin jonkin aikaa takapihalla ja koetin rukoilla. Linnut lauloivat ja lentelivät pesäpöntöillään. Lämmintä. 

Katseltiin tiedotustilaisuutta, jossa hallituksenmuodostajat puhuivat hallitusohjelmasta, ministerinpaikoista, yms.

Potkimme Danielin kanssa jalkapalloa takapihan puolella.

Terhi-Marja kävi hakemassa lapsensa töistä tullessaan.

Kävin 7.2 km "kävelynomaisella" lenkillä urheilukentällä, km-ajoin 7.33., 7.35., 7.50., 7.29., 7.31., 7.15., 7.00. Aurinkoista. Mukava sää.

Palattuani lenkiltä, menimme 18:ksi M-L:n kanssa Emilian ja Danielin koulun kevätjuhlaan, joka oli ulkona - esiintyjät olivat kahden rakennuksen välissä olevan katoksen alla ja yleisö istui pihalla penkeillä. Väkeä oli aikalailla.

Em. tilaisuus päättyi sopivasti niin, että ennätin Rukousiltaan helluntairukoushuoneelle, joka alkoi klo 19 - en myöhästynyt kuin n. 11 min. 11 rukoilijaa.

Ajelin tilaisuudesta kotiin pizzserian kautta - ostin meille molemmille kebabrullat. Eipä sitä kerralla tullut syödyksikään. Kesäinen tyyni ilta.

Jatkoa eiliseen - eli lainaus jatkuu. Onko hyvää, vai huonoa tekstiä?:

"Velan kirous

Vanhassa testamentissa eräs kuuliaisuudesta seurannut siunaus oli velattomuus. "Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne, ja tarkoin noudatatte hänen käskyjään, jotka minä teille annan, niin Herra asettaa teidät maan kaikkien kansojen yläpuolelle. Nämä siunaukset tulevat teidän osaksenne, kun vain tottelette Herraa, Jumalaanne ... Te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta teidän itsenne ei tarvitse ottaa lainaa muilta" (5. Moos. 28:1.2, 12).
Velkaisuus taas oli käänteisesti eräs tottelemattomuutta seuranneista kirouksista. "Jos ette tottele Herraa, Jumalaanne, ettekä tarkoin noudata kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset: ... Teidän keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat yhä enemmän valtaa, mutta te itse vain heikkenette. Muukalaiset voivat antaa lainaa teille, mutta te ette pysty lainaamaan heille. He nousevat ensimmäisiksi ja te jäätte viimeisiksi" (5. Moos. 15:43-44). (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Herra antaa kansallensa väkevyyden, Herra siunaa kansaansa rauhalla" (Ps. 29:11). 


20150526

26.5.

Noustuani join vähän kahvia ja söin hieman aamupalaa.

N. 11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 4 rukoilijaa. Otin bensaa kanisteriin kylältä - sahaa ja ruohonleikkuria varten.

13 maissa hain Emilian ja Danielin koulusta meille. 

Söin vähän.

Emilia ja Mummi työntelivät ruohikon ensimmäisen kerran tälle suvelle. Moottorisaha ei lähtenyt käyntiin, vaikka vaihdoin vereksen bensan. Lähdin rangankeruupaikkaan rankoja karsimaan. Aurinko paistoi - lämmintä n. 18 astetta. Välillä join neskahvia rankakasalla istuskellen. Käkikin helkytteli - eka kerran kuulin tälle kesälle. Muutkin lintuset laulelivat. Näissä vaarin rankahommissa ei ole kiirettä - mutta joutua pittää.

18 maissa olin kotona rangankarsinnasta. Takapihalla vielä join termarista neskahvit omenan kanssa - siis omena ei juonut, vaan minä söin sen.

Söin .

Ei aikaakaan kun jo oli iltapala vuorossa ja tee. Pilveili - hieman heitteli piosaroitakin.

Jatkan edelleen lainausta rahaan ja omaisuuteen liittyen - tätä hyvää "alustusta" ( minun nimitykseni ) velasta. Eihän meidän välttämättä tarvitse olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta onhan se hyvä muodostaa käsitystä tästä elämää koskettavasta aiheesta;

"MITÄ RAAMATTU SANOO VELASTA?

Raamatun kanta velkaan on selvä. Lue huolella Roomalaiskirjeen 13:8 alkuosa: "Älkää olko kenellekään mitään velkaa."
Sananlaskuista 22:7 meille selviää, miksi Herramme puhuu niin suorasanaisesti velasta: "Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja." Kun olemme velassa, olemme orjan asemassa lainanantajaamme nähden. Mitä syvemmällä olemme velassa, sitä suuremmassa orjuudessa olemme. Meillä ei ole täyttä vapautta tai valtaa päättää, miten käytämme tulomme, koska olemme laillisesti sitoneet itsemme velkoihimme.
Ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 7:23 Paavali kirjoittaa: "Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Älkää ruvetko ihmisten orjiksi!" Taivaallinen Isämme antoi suurimman uhrin antaessaan Poikansa Jeesuksen kuolla puolestamme. Hän haluaa nyt lastensa voivan vapaasti palvella Häntä tavalla, jonka Hän valitsee" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa" (Ps. 27:14).

20150525

25.5.

Noustuamme valmistelin aamupalaa ja keittelin kahvia.

Kävin hakemassa Emilian ja danielin koulusta meille. 

Danielin kanssa meinasimme sahailla joitakin nostolavoja pihasta polttopuiksi. Vaihdoimme toiset bensat moottorisahaan liian vanhaksi osoittautuneen bensan tilalle. Se toinenkaan ei toiminut - oli vanhaa. Täytyy käyvä hommkaamassa värskiä tavaraa. No, tulipahan laitettua nippusiteellä autosta yksi paikka kiinni- se kun aiemmin oli vain narulla. Eivätpähän hevoset - ja tosi automiehet ja itseään sellaisina pitävät - pääse hirnumhan.

Kietaisin tulen takapihan laavun tulipaikkaan. Teimme Danielin kanssa lettutaikinat - venhäjauhoista ja maidosta, kun kananmunia ei ollut. Muurinpohjalla paistelin. Emilia kiikutteli tykötarpeita - kunhan selvisi kosmetologin hommista, kun mummia somisteli - laavulle: mustan pannun, vettä, kahvia, lautasia, haarukoita, veitsiä, hilloja, mehua, jne. Keittelin tulilla kahvit. Söimme lettuja. M-L:kin jo rohkeni tulla ulos istuskelemaan ja yskiskelemään. Daniel katkoi vesurilla kasassa olevia koivunoksia - saa polttaa tulipaikassa. Pienet kalikat hyviä letunpaistossa. Vihreää ja aika aurinkoista. Potkimme palloakin hiukan Emilian ja danielin kanssa.

Denis kävi töistä tullessaan hakemassa lapset kotiin. Kahvikin oli vielä kuumaa ja yksi lettukin jäljellä, joten sai takapihalla myös sellaiset. 

Syötiin poronlihasta keitettyä keittoa. 

Veikon kanssa yhteydessä ensi kuun matkasta.

Tein ja lähetin flyerin pe. 5.6. klo 19 olevaa "No, onkos tullut kesä..." KYLÄILTAA varten. Ilta on Linnassa, Suojalinnan pihassa. Noita kutsuja varten ilmaantui sponsori - niinpä kokeillaan tuolta netin kautta tilaamista. Yleensähän se on niin, että Jumala - joka on työnantaja - järjestelee kaiken mahdolliseksi toteuttaa - silloin, kun se on Hänen tahtonsa tehdä jotakhin. 

Lähdin M-L:n kyydissä kylälle - urheilukentälle - kun hän meni kauppaan. Tein 6.8 km "kävelynomaisen" lenkin, km-ajoin 7.36., 7.07., 7.01., 6.44., 6.40., 6.19. Kuudes oli vajaa kilometri, sille ei ole aikaa. 

Laitoin tulen takkaan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Jatkoa eiliseen:

"Asuntolaina

30 vuoden asuntolaina 10 prosentin korolla tarkoittaa, että maksat alun perin lainaamasi summan yli kolmeen kertaan.
Velka vaatii veronsa myös fyysisesti. Se lisää usein stressiä, mistä seuraa henkistä ja fyysistä väsymystä. Sen seurauksena luovuus ja ihmissuhteet kärsivät. Monet nostavat elintasoaan lainarahalla ja huomaavat sitten, että velkataakka sanelee heidän elämäntyylinsä.

Alkuperäinen lainasumma                                   100 000 euroa

Kuukausittainen lainaerä 10 prosentin korolla   877, 57 euroa

Maksukuukausia                                                    x 360

Yhteensä                                                                 315 925, 20

(Howard Dayton)

Siunausta!

Ps. "Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinunn minä panen toivoni" (Ps. 39:8).               

20150524

24.5.

Tässä yhtenä lähipäivänä kirjoittelin mitä sattuu - nimittäin, että Marja-Leena näki hiirikaukan tuossa mein piha-alueella. Kyseessä ei ollut hiiri- vaan varpushaukka. Jos joku ajatteli, mitä luki, niin saattoi epäilläkin uutista. 

Se on taasen Sunnuntai. Noustuani "jalanviljaan" join vähän kahvia ja söin sen kanssa mantelileivän päällyshöystöineen.

Ajelin helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen, joka alkoi 10:ltä, myöhässä, mutta kuitenkin. M-L jäi kotiin, kun vielä yskittää ja istuessakin tuntuu vielä olo heikolta - kova tauti ollut. 11 alkoi Sunnuntaijuhla, jonka johteli Ann-Niina Turunen. Orasen Jussi ja Anne-Mari, sekä Rautasaaren kati johtelivat ylistykseen. Turusen Mika piti helluntaisaarnan. Tilaisuuden päälle oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Aurinkokin paistoi palatessani kokouksesta kotiin. Daniel ajeli pyörällä vastaan meiltä päin kotiaan kohti. Emiliakin oli ollut meillä, sekä serkku-Miksu. M-L seurasi netin kautta Nouse Suomi -tapahtumasta lähetystä, Vantaalta. Minäkin ennätin vähän kuulemaan evankelista Todd Whiten puhetta.

Ajelin Hirvaskankaan ABC:lle, jossa kävin syömässä seisovasta pöydästä. Sieltä jatkoin Uuraisten helluntaitemppelille, jossa oli Helluntaitulet-tilaisuus. Sitä johteli Puustellin Miko. Ylistysryhmä johteli lauluihin. Evankelista EijaMerilä lauloi ja puhui. Miko Puustelli puhui lopuksi ja johti esirukouspalveluun. Kahvitarjoiluukin olisi ollut, mutta en siihen jäänyt. Timo perheineen oli tilaisuudessa, samoin Terhi-Marja, Emilia ja Daniel.

Laitoin takkaan tulen.

Kävin "kävelynomaisella" 7.2 km lenkillä urheilukentällä. Aluksi 5 km, km-ajoin 8.24.,8.19., 8.21., 8.18., 8.05. Venyttelin hieman. Lopuksi 2 km, km-ajoin 7.29., 7.36. Aurinkoista. N. 9-10 astetta lämmintä. Tulin lenkiltä 21.15 maissa.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Jatkoa eiliseen:

"MIKÄ ON LAINAN TODELLINEN HINTA?

On tärkeää ymmärtää, mikä on lainan todellinen hinta. Kaksi tavallista velan muotoa ovat asuntolaina ja luottokorttivelka.

Luottokorttivelka

Otaksutaan, että sinulla on 5560 euron luottokorttivelka, josta maksat 18 prosentin korkoa. Vuosittain maksaisit korkoa siten n. 1000 euroa. Tutustu ... taulukkoon.
Tässä laskelmassa näet sen, minkä lainanantajat ovat tienneet jo kauan - korkoa korolle -periaatteella on uskomattomia vaikutuksia. Korkoa korolle -laskelmissa ensimmäisen vuoden jälkeen lasketaan korkoa paitsi alkuperäiselle pääomalle, myös sen edellisinä vuosina kertyneille koroille. Tästä periaatteesta voi olla sinulle etua - tai se voi kääntyä sinua vastaan. Mikäli otaksutaan, että ansaitulla tai maksetulla korolla ei ole veroseuraamuksia ja jos maksat luottoyhtiölle 1000 euroa vuodessa 40 vuoden ajan ja se puolestaan saa maksuillesi 18 prosentin koron, lainanantajalle kertyy yhteensä 4 163 213 euroa. Onko mikään ihme, että luottokorttiyhtiöt tavoittelevat meitä asiakkaikseen niin kiihkeästi.
Vertaa nyt niitä 40 000 euroa, jotka maksoit korkona 40 vuoden aikana niihin 767 091 euroon, jotka olisivat voineet kertyä sinulle, jos olisit investoinut joka vuosi 1000 euroa 12 prosentin korolla. Velka on selvästikin paljon kalliinpaa kuin monet ymmärtävät. Kun ensi kerralla tunnet kiusausta ottaa lainaa, kysy itseltäsi, voittavatko velattomuuden pitkäaikaiset edut.

1. Maksamasi koron määrä:

5. vuosi           10. vuosi           20. vuosi           30. vuosi           40. vuosi
5000 euroa     10 000 euroa   20 000 euroa   30 000 euroa   40 000 euroa

2. Paljonko ansaitsisit, mikäli investoisit 1000 euroa vuodessa 12 prosentin korolla:

5. vuosi           10. vuosi            20. vuosi          30. vuosi            40. vuosi
6 353               17 549               72 052             241 333             267 091

3. Paljonko lainanantaja hyötyy saadessaan maksuillesi 18 prosentin korkoa:

5. vuosi           10. vuosi            20. vuosi          30. vuosi            40. vuosi
7154                23 521               146 628           790 948             4 163 213

(Howard Dayton)

Siunausta!

Ps. "Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte. Mutta jokainen kilpailija noudattaas itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman" (1. Kor. 9:24, 25).   
23.5.

Noustuani söin aamupalaa, join kahvia ja luin Sananlaskujen kirjaa. Laitoin kahvia pulloon ja vähän evästä. 9 maissa lähdin liikenteeseen - Marja-Leena jäi nukkumaan.

Ajelin Leppävirralle, jossa alkoivat klo 12 avoimet yleisurheilun TUL:n mestaruuskilpailut. Sää oli sateinen ja erittäin tuulinen. 13 jälkeen alkoi lajini - 3000 m kävely. Tuuli haittasi silloin kun puhalsi vastaan. Sijoitus 1. Aika 18.02. Kyllä se minun paikkani oli tänään olla "tuolla kentällä" - meillä itse kullakin ovat "omat kenttämme" - ajatellen evankeliumia. Sain antaa erittäin monille vihkostani Jumalalla on sinulle asiaa - kilpailijoille, tuomareille, toimitsijoille, kioskin pitäjälle... Siinä voi aina vaihtaa myös jonkun sanan - etuna on vielä se, että vihkonen on kirjoittamani. On vain laitettava itsensä likoon - olemmehan uskovina Jeesuksen edustajia, lähettejä, ihmisten parissa. Ihmiset voivat nauraa, pilkatakin, olla tylyjä, jne., mutta harvat sitä kuitenkaan ovat. Sellaista ei juurikaan tapaa - ja se onkin sivuseikka.Kukapa sen tekee, jos me emme tee? Miksi esim. minä niin teen? Vastauksen voi antaa monella tavalla - mutta kuitenkin periaatteessa vain yhdellä.1. Tim. 2:4 sanotaan, että Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Jokainen ihminen - hänkin, joka ei juuri sillä hetkellä halua tutustua Jeesukseen, kun me hänet kohtaamme, joutuu sen tosiasian eteen, että olisi pitänyt tutustua. Monien kohdalla se hetki voi tulla myöhemmin - Jeesuksesta voi tulla hänen pelastajansa ja paras ystävänsä.On hyvä muistaa, että emme Jeesuksen todistajina koskaan epäonnistu - emme silloinkaan, kun ihminen torjuu meidät. Käytetään mahdollisuutemme vaikutusalallamme - mahdollisuutemme ovat paljon suuremmat kuin ajattelemmekaan. Yksi mielenkiintoinen seikka toteutuu myös, kun lähestyy ihmisiä evankeliumilla - esim. tuollaisessa urheilutapahtumassa: löytää toisia uskovia.

Jos olisi ollut mukava olla hölkkäilemässä tänään Saarijärvellä hyvässä tapahtumassa, oli minun olemiseni tuolla kilpailureissulla tärkeämpää. 

Ajelin kisoista kotiin. Matkalla join kahvia termoksesta. Olin kotona himpun ennen 17.

Ruokakin maistui. Kävin saunan löylyissä.

Katselimme netin kautta TV7:lta tullutta lähetystä Nouse Suomi-tapahtumaa Vantaalta. Sen järjestää Missiomaailma. Oli erinomainen tilaisuus. Ylistysryhmä - Rodrige ja Saara Campoksen johdolla - oli aivan erinomainen. Evankelista Todd White puhui. Tilaisuudet jatkuvat huomenna. Suosittelen. Tuosta evankelistasta kyllä löytyy netistä tietoa. 

Taivaalla näkyi vähän sirppiä isompi kuu kirkkaana.

Jatkoa eiliseen:

"MITÄ ON VELKA?

lainanantajat ja mainostajat käyttävät velasta houkuttelevia määritelmiä, jotka peittävät sen karun todellisen luonteen. Englanninkielinen synonyymisanakirja antaa sanalle velka seuraavia synonyymejä: vastuunalainen, velassa oleva, velalla rasitettu, velallinen, rahapulassa, rahaton. Tunsitko olosi epämukavaksi luetteloa lukiessasi? Haluaisin joskus nähdä mainoksen, jossa luvataan helppoa osta nyt ja maksa myöhemmin -elämää ja käytetään samalla näitä velan todellista luonnetta kuvailevia sanoja. Alkaako sinusta vaikuttaa siltä, että "mainostajien evankeliumi" ei ehkä kerro koko totuutta yltäkylläisestä elämästä velkaantuneiden valiojoukossa?
Sanakirja määrittelee velan "rahaksi tai omaisuudeksi, jonka henkilö on velvoitettu maksamaan toiselle". Velkaan sisältyvät pankki- ja asuntolainat, luottokorttivelat, kulutusluotot, pikavipit, sukulaisilta ja ystäviltä lainatut rahat sekä eräpäivänsä ohittaneet laskut. Erääntyviä laskuja, kuten sähkölaskua, ei lasketa velaksi, mikäli ne maksetaan ajallaan" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "... Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne" (Ef. 2:1).

20150522

22.5.

Lämmin ja aurinkoinen päivä. Nukuttiin pitkään. Join vähän kahvia ja otin sen kanssa jotain suuhuni.

Kävin 11 maissa helluntairukoushuoneella katsomassa josko Päivärukoushetkeen osallistuisin. Sitä ei ollut - oli talkoot, varastojen siivousta, yms. pastorin johdolla. En tällä kertaa jäänyt talkhoisiin. 

Palattuani kotiin kylältä söimme jotain ja joimme kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa. Marja-Leena luki paikan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Erilaiset linnut ja punaiset pienet oravat olivat kovasti ruokailemassa ikkunan takana. Punavarpusia muutama - ovat kauniita lintuja.

13 maissa hain Emilian ja Danielin koulusta meille. Välipalan jälkeen lähdimmekin Danielin kanssa hommiin. Mätimme eiliten sirkkelöimäni puut liiteriin - ja se kävi nopsaan, kun oli niin hyvä kaveri nakkelemassa. Sitten keräsimme rankarakoliiterin sijalta poltettavat pienet puut laatikoihin, jonka jälkeen Daniel haki kottikärryt, joihin laitoimme puunroskat. Minä haravoin ja Daniel teki kuormaa. Kävimme kippaamassa roskat tuonne pihanreunaan, jossa on sellainen paikka. Daniel työnteli kottaria. Sittenpä vaihdoimme pihaan vielä jääneen pienemmän puukasan päälle ehjän pressun. Lopuksi kasasimme rikkinäisiä pressuja yhden ehjemmän sisään - että saa joskus vielä ne paikkaan, johon kuuluvat. Iso apu on Danielista työhommissa - otteet on tomerat ja oppii hyvin asiat. Mukavahan se on tyttärenpojan kanssa vanhan vaariskan hommailla. Daniel ei muistanut oikein mikä nimi huomenna olevalla hölkällä on, kun siitä puhuimme. Sanoi lähtevänsä pyörällä siihen ilosanomahölkkään. Oikea nimi on HS (Hyvä Sanoam) -hölkkä, mutta hyvä nimi on tuo Ilosanomahölkkäkin.

Denis kävi hakemassa lapsensa kotiin meiltä. Joimme kahvit.

Söin M-L:n eilen tekemää - vai joko lie toissapäivänä - kasvissosekeittoa.

Kävin urheilukentällä pienellä - 5.6 km - "kävelynomaisella" lenkillä. 1 km jaksoissa, km-ajoin 9.15., 7.50., 6.06., 7.14., 8.16. Väleissä vähän venyttelin. Aurinko paistoi. Oli lämmin. Jalkapalloilijat ovat ilmestyneet kentälle. Eilen illalla ollessani siellä lenkillä, Jumala järjesti minulle kohtaamisen kuuskymppisen miehen kanssa. Sain jutella hänen kanssaan - myös uskonasioista ja Jeesuksesta. En ole aikaisemmin tämän saarijärveläisen miehen kanssa jutellutkaan. 

Söimme iltapalaa. Katselimme lintujen ruokailua. Ne ovat kauniita - Luojan luomia ja värittämiä. Emme närhejä, tikkoja, harakoita ja variksiakaan ole pois ajaneet - emme myöskään oravia. Haukankin oli M-L nähnyt pari päivää sitten - lintukirjan perusteella hiirihaukaksi epäili. Iltahämärissä jänöjussikin saattaa ilmestyä - hiilenmustine korvanhuippuineen - napostelemaan vihreää ruohoa tuohon pihaan. 

Peruin tässä illalla osallistumiseni huomiseen HS-hölkkään Saarijärvellä. Ajattelin ensin kävellä sen n. puolimaratonin torilta sinne Pyhäjärven Hietalahteen. Kuitenkin minulla on ollut toinenkin vaihtoehto tuolle huomiselle - kilpailut. Niinpä se kallistui tuon kilpailun puolelle. Joten, jHs, niin laitankin "numerolappua rintaan" huomenna. Jos kuitenkin ovat siellä Hietalahden mökillä pidempäänkin, niin olisi mukava hölkkäillä ns. palauttelulenkki torilta sinne Hietalahteen, sen jälkeen kun olen tullut reissusta kotiin. Sittenpähän sen huomenna näkee - jos on näkemässä. 

On ollut kaunis ja hieno päivä. Nytkin illalla on niin valoisaa ja mukavannäköistä pitkään. Kesältä se alkaa näyttää. Ei siihen kulu kuin hetki, niin uudella vastalla kylvetään.

"VELKA - Elä varojesi mukaan

...Monet ottavat lainaa otaksuen, että heidän tulonsa pysyvät vakaina, mutta jotakin odottamatonta tapahtuu. Joku sairastuu. Perheeseen tulee vauva. Yritys lopetetaan.

Velka kasvaa

Valtion. liikeyritysten ja kuluttajien velan määrä on kasvussa. "Kun velkaa otetaan niin paljon, joku väistämättä kärsii", selittää Harvardin yliopiston professori Vern Countryman. "Ilmiö on verrattavissa auto-onnettomuuksiin. Jos liikenteessä on paljon autoja, sattuu väistämättä onnettomuuksia." Nämä laajalle levinneet talousvaikeudet johtuvat suureksi siitä, että kuluttajat uskovat mainostajien evankeliumiin, joka kuuluu: Osta nyt, maksa myöhemmin helpoissa kuukausierissä." Me kaikki tiedämme, että näissä kuukausittaisissa maksuissa ei ole mitään helppoa" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Herran johdatus on nuhteettoman turva..." (Sananl. 10:29a). 

20150521

21.5.

Kun ei heti illasta, niin aamusta kuitenkin - nukutti. Marja-Leena vieläkin heikkokuntoinen - lämpöä ei ole tänään enää tainnut olla - mutta sänky veti puoleensa. Minullakin ääni sellainen käheä, mutta muuten ihan hyvä olo. Kävin laittamassa linnuille siemeniä - syöttöpaikat kun olivat ihan tyhjät. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tänään olen järjestellyt seuraavaa KYLÄILTAA. Se näyttäisi ohjautuvan Linnaan pe. 5.6. klo 19. Tuostapa blogijutyuntapaisen vierestä voi lukea tarkemmin.

Sirkkelöin ns. rankarakoliiterin seinäriu´ut polttopuiksi - net, jotka Danielin kanssa purimme.

Sytyttelin tulen takkaan.

Söimme/joimme kahvia.

Kirjoittelin ja lähettelin pienen Saarijärven kylien kutsu -infon.

Kävin 7.2 km "kävelynomaisella" lenkillä urheilukentällä. 1 km jaksoissa - väleissä vähän venyttelyä - km-ajoin 8.49., 8.36., 8.14., 7.30., 7.23., 7.25., 6.34. Aurinkoista. Ennen kentälle menoa käväisin kaupassa ja vein muutamaan paikkaan Saarijärven kylien kutsu -infoja - kun ei voinut lähetellä s-posteihin. Palasin kotiin lenkiltä himpun ennen 21.

Söimme iltapalaa.

Jatkoa eiliseen:

"6. Uskollisuudesta seuraa tyytyväisyyttä

Kun tiedämme, mikä on Jumalan osuus ja mikä on oma osuutemme ja kun uskollisesti hoidamme oman osamme, voimme olla tyytyväisiä. Filippiläiskirje osoittaa, että Paavali oli oppinut olemaan tyytyväinen, koska hän tiesi, että Jumala antaisi hänelle kaiken, mitä hän tarvitsisi (Fil. 4:19), ja koska hän oli ollut uskollinen. "Tehkää sitä, mitä olette minulta oppineet ja vastaanottaneet, mitä olette minulta kuulleet ja minusta nähneet. Silloin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne" (Fil. 4:9).
Kun sovellamme raamatullisia taloudenhoidon periaatteita, alamme päästä veloistamme, käyttää rahaa viisaammin, säästää tulevaisuuden tavoitteita varten ja antaa entistä enemmän Herran työhön. Raamatusta löytyy todellisia ratkaisuja tämän päivän taloudellisiin ongelmiin..."
(Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviäc ja pahoja" (Sananl. 15:3).


20150520

20.5.

Tässähän ei vanha vaariska meinaa enää pysyä tahdissa mukana. Se näkyy mm. siinä, että nimi- ja syntymäpäivät meinaavat mennä ohi. Esim. maanantaina oli Eeron nimipäivä - joten myöhässä olevat, mutta ei paljon, onnittelut mm. Mannin Eerolle! Samana päivänä oli Erkin nimipäivä - joten onnittelut mm. Mannin Erkille ja Jaskarin Erkille! Eiliten oli myös Amalian nimipäivä - joten onnittelut Milka Amalialle sinne Höytiän kuusikoihin. No, sinnepäin kyllä jo muita linjoja pitkin onnittelut menivätkin.

Marja-Leena on tänäänkin ollut melkolailla vain vuoteen omana. Minulla on nelisen päivää ollut kuin tulollaan "tauti" - on joutunut niistämään, ääni on karhea, jne., mutta lämpöä ja pahaa oloa ei mitenkään ole ollut. Tänä aamuna ei tullut noustua "niinkään aikaisin". Aamupalaa ja kahvia. Uusia punaturkkisia pienempiä oravia on ilmestynyt ikkunan taakse ruokailemaan. Luin Sananlaskujen kirjaa. M-L luki hartauskirjasta paikan. Menin minäkin sänkyyn selälleni makkuilemaan, kun siinä yhdessä rukoilimme. 

12.45 kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille - olivat olleet linja-autolla jossain lähellä jotakin harrastelemassa. 

Söin. Lapset jotain välipalaa.

Emilia askarteli itselleen helmet kaulaan. Soitteli myös pianoa - on viimepäivinä joka päivä istahtanut pianon ääreen ja tapaillut pianonsoittovihkoista säveliä. Taisi äiti vähän opastaa häntä jyvälle asiasta. Nyt näyttää, että on innostunut jonkinverran asiasta. sanoi jo, että kukahan hänelle tulee pianonsoitonopettajaksi. Danielin kanssa me mm. rymysimme - pitäähän sitä poikien kanssa sellaistakin harrastaa. Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapsensa kotiin. 

Lähdin siinä taitteessa, kun Emiliaa ja danielia tultiin hakemaan, urheilukentälle 7.2 km "kävelynomaiselle" palauttelulenkille - eiliten kun oli se hierontapäivä, niin sen vuoksi. Rohkenin lähteä, kun ei ole lämpöä kuitenkaan. Aurinkokin siinä vaiheessa paistoi, mutta tuuleskeli. Oikein rauhallisella lenkillä olin, km-ajoin 8.33., 8.43., 8.54., 8.58., 8.40., 8.35., 8.10.

18.30:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan. Aholan Timo johteli ja puhui aluksi. Toikkasen Pentti toimi esilaulajana, Rautasen Jussi säesti. Hengellkisen laulukirjan lauluja. Järvisen Paavo puhui ja johteli esirukouspalveluun.

Kotimatkalla kävin kaapassa ja hakemassa pitsan. Yksin sitä jouduin syömään, kun M-L:lle ei maistunut flunssaisena.

Jatkoa eiliseen:

"5. Uskollisuus kasvattaa luonnetta

Jumala käyttää rahaa hioakseen luonnettamme. David McConaughy on kirjoittanut 1918 kirjan Money, the Acid Test (Raha, koetinkivi). Siinä hän kirjoittaa:
"Rahaan, tavanomaiseen ajalliseen asiaan, liittyy epätavallisia ja iankaikkisia vaikutuksia. Vaikka se saattaa tapahtua melko tiedostamattomasti, raha muovaa ihmistä - se prosessi, jossa sitä hankitaan, säästetään, käytetään, annetaan ja jossa siitä tehdään tili. Riippuen siitä, miten rahaa käytetään, siitä tulee omistajalleen siunaus tai kirous: joko hänestä tulee rahan herra tai rahasta tulee hänen herransa. Tästä arkielämämme kannalta välttämättömästä asiasta, rahasta, herra tekee koetinkiven, jolla Hän koettelee ihmisten elämää, ja työvälineen, jolla Hän muovaa heitä kaltaisikseen."
Jos hoidamme omaisuuttamme uskollisen palvelijan tavoin, luonteemme rakentuu. Jos taas olemme uskottomia, luonteemme kärsii. Richard Halverson on sanonut osuvasti: "Jeesus Kristus puhui rahasta enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä asiasta, koska raha on ratkaisevan tärkeä seikka, kun puhutaan ihmisen todellisesta luonteesta. Raha on todellisen luonteemme täsmällinen mittari. Joka puolelta Raamattua löytyy läheinen yhteys henkilön luonteen kehittymisen ja hänen rahankäyttötapansa väliltä." " (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat" (Sananl. 24:11).
19.5.

Pilvinen päivä. Marja-Leena kipeänä sängyn omana. Noustuani söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa. 

11.30:ksi menin urheiluhierojalle. Menomatkalla kävin ostamassa kaupasta kahvit, sokerit, yms. illan tilaisuuteen. Ääni vähän flunssainen - ei kuumeinen olo. 

13 hain Emilian ja Danielin koulusta meille. Tänään on Emilian nimipäivä - täskii vielä onnittelemme "Emppua!" Päästyämme koululta meille, annoin hänelle nimpparilahjan - ja pikkuveljelle myös "lohdutuspalkinnon". Söimme lihapiirakoita ja nakkeja.

Ennen 16 lähdin tarjoilutavaroita mukanani kokousreissulle. Kävin ensin hakemassa Lampisen Seijan syrjäkylältä, paistamiensa pullien kanssa, tarjoilua hoitelemaan Sekin Marketan kanssa. Ajelimme Lanneveden Sampolaan. 17.30 tuli oven avaaja - ja tilaisuudessa vastuissa olevia muutenkin alkoi tippua. 18.30 alkoi KYLÄILTA "On Yksi Nimi ylitse muiden". Johtelin illan, jossa oli n. 30 henkeä. Lastentilaisuuteen ei tullut ketään - mutta Vidgrenin Marja oli siihen varautunut. Henkilökohtaisten tuttavuuksien kautta lapsiakin voisi tulla. Uskon, että on ennakkoluulojakin. Aholan Timo - evankelista - johteli tilaisuuden alkuun Sanalla ja rukouksella. Lauloimme yhteislauluja Herätyslauluja -vihkosista. Toikkasen Raija johteli yhtyeislaulut kitaransa kanssa - samoin lauluryhmän laulut. Siinä lauloivat Liedeksen Seija, Toikkasen Pentti, Pitkäsen Liisa, Porkan Tuula ja Kaleniuksen Raijakin jossakin laulussa. Kaleniuksen Raija soitti muutaman koskettavan kappaleen harmonikalla. Toikkasen Pentti soitti vaimonsa Raijan säestyksellä pari kappaletta huuliharpulla. Henkilökohtaiset puheenvuorot käyttivät Pitkäsen Paavo ja Porkan Tuula. Seurakuntamme pastorio Turusen Mika piti lopuksi väkevän saarnan. Herätyskokous, jossa olisi ollut hyvä tulla uskoon. Tilaisuuden lopuksi oli kahvitarjoilu. Kävin viemässä Seijan takaisin syrjäkylälle - Yhteensä sellaiset n.120 km.

Söin iltapalaa ja join kahvia tultuani kotiin.

Jatkoa eiliseen:  

"Uskollisia toisen omaisuuden hoitajina

Uskollisuus toisen omaisuuden suhteen määrittää jossakin määrin sen, minkä verran haltuumme uskotaan. "Ja jos te ette luotettavasti hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa sen, mikä on teidän omaanne?" (Luuk. 16:12). Tämä periaate jätetään usein huomiotta. Hoidatko uskollisesti toisen omaisuutta? Käytätkö huolimattomasti työnantajasi toimistotarvikkeita? Haaskaatko sähköä, kun yövyt hotellissa? Kun joku antaa jotain käyttöösi, palautatko sen varmasti hyväkuntoisena? Olen varma, että monille ei ole annettu enempää, koska he eivät ole olleet uskollisia käyttäessään muiden omaisuutta" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies" (Sananl. 17:27).

20150518

18.5.

Marja-Leena kuumeessa ja sängynomana. Noustuani söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Sananlaskujen kirjaa. Olihan niitä tänään yllättäviäkin uutisia kerrottavana tiedotusvälineillä. Koetin rukoilla - ilmaisu ei tarkoita jotain lakipitoisuuden suunnassa tapahtuvaa, vaan heikoksi rukoilijaksi itsensä tuntevan ihmisen rukousta.

12 kävin hakemassa koulukkaat - Emilian ja Danielin koulusta meille. Kohtapa menimmekin Danielin kanssa ja purimme pihassa olevan rankarakoliiterin. Sahailin moottorisahalla sopivan kokoisiksi takkapuiksi sitä ja Daniel kottikärryllä työnteli liiterin eteen ja heitteli pätkät sinne. Kun bensa loppui sahasta, niin kaadoin tankkiin ilmeisesti vanhaa bensaa, koska ei suostunut lähtemään käyntiin. Niinpä vain revin rankapuut irti ja Daniel laittoi ne kasaan liiterin viereen - että josko sitten joskus net sahattaisiin. Danielilta kyllä homma kävi

Söimme. Lapset nyt eivät juurikaan. Emilia kävi kaverillaan tuossa kilometrin päässä. 

Kävin 7.6 km "Kävelynomaisella" lenkillä urheilukentällä. 2 km menin aluksi yli 8 min/km. Hiukan venyttelin. 1 km 6.11 min. 1km 6.30 min. Venyttelin. 3 km km-ajoin 6.26., 6.21., 6.22. Satoi aikalaillakin.

Sytyttelin tulen takkaan.

18.30:ksi ajelin Majakalle Yhteiskristilliseen Israel-rukousiltaan - 9 henkeä. 8 heistä oli sellaisia, jotka ovat vähintään yhden kerran käyneet Israelissa - joku oikein tosi monta kertaa töissäkin siellä. Eli meikä oli se ainoa, joka ei ole käynyt vielä Israelissa koskaan. On minulla kyllä lippu tuolla yläkerran konttorissa odottamassa, joten tuleepi kyllä käydyksi... oli normaalia pidempi ilta - kevään viimeinen. Kukin sai kertoilla omista kokemuksistaan israelin matkoilla. Useilla oli myös upeita kuvakansioita niiltä reissuilta. Tuossa 21 paikkeilla olin kotosalla.

Söin iltapalaa ja join teetä. 

Tänään olen järjestellyt tarjoilupuolta uusiksi huomiseen Lanneveden Sampolöassa pidettävään kyläiltaan. Syynähän on se, kun M-L on pedin omana ja hänen oli tarkoitus hoitaa se homma tilaisuudessa. Mutta, yleensähän asioilla on tapana jotenkin aina hoitua. Eihän tässä kuitenkaan omilla asioilla olla - eikä ihan lihan mukaankaan haluta toimia. Tervetuloa huomenna - ti. 19.5. klo 18.30. Sampolaan! Lapsille on samaan aikaan rinnakkaistilaisuus eri tilassa.

Jatkoa eiliseen:

"Uskollisia vähässä

Luukkaan evankeliumissa 16:10 sanotaan: "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa." Mistä tiedät, pitääkö lapsi hyvää huolta ensimmäisestä autostaan? Katso, miten hän huolehtii ensimmäisestä polkupyörästään. Mistä tiedät, olisiko myyntihenkilö pätevä huolehtimaan suurasiakkaasta? Katso, miten hän palvelee pienasiakasta. Jos olemme uskollisia pienissä asioissa, Herra tietää voivansa uskoa haltuumme enemmän. Lähetyssaarnaaja Hudson Taylor on sanonut: "Pikkuasiat ovat pikkuasioita, mutta uskollisuus pienissä asioissa on suuri asia" (Howard Dayton).

Siunausta!

Ps. "Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia" (1. Kor. 7:23).