31.5.

Siinähän se meni toukokuu - viimeistä päivää eletään. Kuitenkaan sitä, milloin viimeistä päivää eletään, ei ole meille ilmoitettu - eli on oltava valmiina lähtöön joka hetki. Tärkein valmiina olon syy on se, että kun täältä lähdemme, olemme menossa taivaaseen. Siihen valmiina oloon tarvitaan usko Jeesukseen. Suosittelen!

Päivä oli mukavan lämpöinen heti aamusta pitäen - ja olihan se helteistä koko päivän. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia - takapihan puolellahan sitä tällaisilla säillä. Siellä lujin myös 2. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

11:ksi ajelin jatkamaan rukousta helluntairukoushuoneen alakertaan, Päivärukoushetkeen - 12 rukoilijaa.

Päivärukoushetkestä ajelin suoraan hakemaan Danielin meille koulun jälkeen.

Tyhjensimme pressusaunan kiukaan pöntön kivistä ja kannoimme uuden tynnyrin entisen paikalle. Entinen oli aikansa elellyt.

Teimme tulet takapihan laavun tulipaikkaan ja paistelimme makkaroita, joita salaatin kanssa söimme.

Daniel ajaa hurruutteli pienellä "nöpöllään" pitkin pihapiiriä. Minä laitoin pressusaunan lauteiden katkenneen jalkapuun tilalle uuden - sellaisen tyyliin sopivasti sopivan alkeellisen näköisen. Se on tämä pressusauna kaiken kaikkiaan vähän sen näköinen ja -oloinen, että "äidinpoikien" ja kovin "tiptop"-miesten sielu ei taida oikein tykätä - mutta kun itelle tekee ja ite tykkää...

Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa Danielin meiltä.

Menin mukavan lämpimälle - +24-26 mitä lienee ollut - urheilukentälle 12.6 km "kävelynomaiselle" lenkille. Nopein kilometri oli 6.30 min. paikkeilla. Danielkin tuli sinne jalkapalloharjoituksiin. Viheriöllä oli myös jalkapallo-otteluja käynnisssä. Katsojiakin oli. Rata oli minun käytössäni.

Palattuani kotiin piti ottaa iltapalaa vähän normaalia aikaisemmin.

Tein jonkinlaisen kutsun Mulikan nuotioiltaa varten.

"Lähetystyö on seurakunnan tärkein tehtävä maan päällä. Sen opettaa meille Herran Jeesuksen viimeinen käsky. Hän on pää, ja hän on tehnyt itsensä riippuvaiseksi ruumiistaan ja jäsenistään, joita ilman hän ei voi työtään suorittaa (1. Kor. 12:21). Enkö siis minäkin Kristuksen ruumiin ja seurakunnan jäsenenä antautuisi ottamaan osaa tähän työhön, jotta päämäärä saavutettaisiin?

 ... Lähetystyö on pyhempää ja ihanampaa kuin aavistatkaan. Siihen liittyy enemmän siunausta, kuin huomaatkaan. Hengellinen elämäsi riippuu siitä suuremmassa määrin, kuin käsittää voit" (Andrew Murray).

Siunausta!

Ps. "Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni" (Joh. 18:37). 

30.5.

Aurinkoinen ja aika kuuma päivä - 24-25 ja silleen. Ainahan niitä on mukava olla välissä sellaisiakin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Hain Danielin koulun jälkeen, 12 maissa, meille. Hurruutteli poika pienellä "nöpöllä" piassa ja talonympärillä, että pörinä kuului. Työntelin ruohonleikkurilla voikukat pihapiiristä. M-L haki Emilian 13 maissa meille koulun loputtua. 

Polttelin Deniksen ja Laurin tuomasta uudesta pressusaunan kiuastynnyristä öljyt pois. Sinne sisälle tulee harjateräksestä hitsattu "pukki", jonka päälle kiuaskivet ladotaan - ja eiköhän taas löylyä piisaa. M-L ja lapset menivät kylälle asioille - ja jätskille. Laitoin sinä aikana M-L:n esille ottamat vokkikasvikset ja kananlihat vokkipannuun kypsymään.

Kun kylällä kävijät palasivat, lähdin minä liikuttamaan itseäni jaloillani 8.3 km "kävelynomaiselle" lenkille tuonne Tarvaalan suuntaan. Enemmän sellaiselle palauttelulenkille eilisestä kisasta. Mikäpä oli ollessa, kun oli oikein lämmintä. Paluumatkalla käväisin tapaamassa Paavoa, kun oli ulkosalla.  Tekniikkakin toimi aika hyvin - siis kävely -sellainen - paluumatkalla. Lieneekö tarpeeksi lämmin ilma siihen vaikuttanut, niinkuin olen huomannut vaikuttavan.

Palattuani lenkiltä, oli Terhi-Marja hakemassa lapsiaan - töistä tullessaan.

Söin - eikä sitä voinut olla kantamatta syömisiään takapihan puolelle, on se sen verran hieno ollut tuo sää.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Kaupungintalolle, jossa oli Tarvaalan koulun ja eskarin kevätjuhla. Sali oli täynnä. Juhla kesti tasan tunnin. Ohjelmaa oli sopivasti. Emilia oli mukana laulamassa englannin kielistä laulua heidän luokkiensa kanssa, sekä näyttelemässä videolla, jonka olivat tehneet. Oli hyvä video. Daniel oli mukana laulamassa luokkalaistensa kanssa, sekä mukavassa hölmöläisesityksessä. Molemmat esittivät osansa reippaasti - kuten tekivät toisetkin.

Tulimme kevätjuhlasta kaupan kautta kotiin.

Iltapalaa ja hopeateetä - takapihalla. ja aurinko se vain paistoi.

"Sinun tulisi, missä lienetkin, olla ihmisten kalastaja, ja siksi voit tulla, jos todella tahdot" (John M´Neil).

Miten voimme olla toisille siunaukseksi, ellemme itse alinomaa saa sieluumme uusia elämän virtoja elämän lähteestä? Kaikki sanat, jotka itsestämme puhumme ovat voimattomia.

Sydämemme tarvitsee valmistusta ja kasvatusta, ja sen on täytyttävä rakkaudella ja myötätunnolla niitä kohtaan, joita haluamme palvella. Muistakaamme, että jos tahdomme Jumalan täyttävän meidät, se voi tapahtua vain siinä määrin kuin tyhjenemme omasta itsestämme" (Lord Radstock).

Siunausta!

Ps. "Pyhitetty olkoon sinun nimesi" (Luuk. 11:2).

29.5.

Nousin hyvissä ajoin ja söin aamupalaa, sekä join kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Kahvia pulloon ja kamat autoon. Lähdimme 7 aikaan meiltä yhden naapuripaikkakuntalaisen miehen kanssa kilpailuihin Etelä-Suomeen. Tähtihoviss ryyppäilimme kahvit Heinolan tienovilla - tai ennen.

Matkalla tuli matkakaverilleni ajatus, että voisimmeko kiekata Nurmijärven kautta, kun hänen veljensä asuu siellä. Tehimmä niin. Joimme siellä kahvit. Sain puhua talon isännälle ja emännälle evankeliumia ja todistaa, sekä rukoilla miehen puolesta ihan kätten päällepanemisin - erityisesti hänen terveytensä puolesta. Annoin heille myös Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen. 

Jatkoimme määränpäähämme - kansallisiin yleisurheilukilpailuihin. Lajini - 3000 m kilpakävely - alkoi klo 14.40. Sijoitus toinen. Hävisin voittajalle alle 5 sek. Oli ihan kysymysmerkki kohdallani, miten kävely kulkee - sillä lenkillä tapahtuneet "kellon vilkuilut" eivät ole olleet kovinkaan rohkaisevia. En osannut odottaa niinkään hyvää aikaa kuin tuli - 18.32 ja jotain. Eli, ts. kilpailu oli hyvin "toivoa antava". Toivoin etukäteen, että olisi vaikkapa hellettä kilpailun aikana - ja olikin juuri silloin aika hyvä auringonpaiste ja lämmintä. 

Jos sitten ajattelen luultavasti paljon tärkeämpää asiaa, kuin tämä itse kilpailu, niin sain joidenkin kanssa puhua pelastuksesta ja myös antaa Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen.

Palkintojenjaosn jälkeen hyppäsimme "koslaan" ja ajelimme takaisin kotiin. Kävin syömässä Lahden kohdilla. Kotona olin aika myöhään. Laitoin kuitenkin vielä saunan lämmite ja kävin ropsuttelemassa vastalla pintaan - ja tietenkin vilvuuttelemassa hiljaisen rauhallisella takapihalla. Saattoi jonkin linnun laulu kuulua ja itikoitakin oli. Marja-Leena oli mennyt jo nukkumaan kun kotiuduin.

"Jumala ei ole suinkaan tarkoittanut tätä elämää lepopaikaksemme. Maallinen elämämme on oikein arvioituna vain suuren kuninkaan tie, jota myöten meidän on ponnisteltava eteenpäin saavuttamaan iäisiä voittoja" (Talmage).

Siunausta!

Ps. "Joka voittaa, se näin puetaan valkeisiin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeään elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä" (Ilm. 3:5).

28.5.

Noustessamme oli vielä harmaata, mutta kuivaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Rauhallista lauantaita vieteltiin. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

13:ksi menin urheilukentälle. Siellä alkoivat Danielin joukkueella jalkapallomatsit. Ekan pelin hävisivät. Toisen voittivat. Daniel maalilla - ja välillä kentälläkin. Danielin äiti, isä ja siskokin olivat katsomassa matsia. Minä hissukseen - ja välillä vähän pyrähdellenkin - käveleskelin rataa sillä puolella, jossa Danielin maali oli. Pelimiehiähän siellä kasvaa. Yhteensä 5.4 km. Käväisin välillä kaupassakin. M-L kävi Kusiaismäen suunnalla lenkillä.

Palailtuani kentältä kotiin söimme pian - pannulla paistettua kuhaa ja ahventa, sipulia, valkosipulia, höyrytettyä parsaa ja salaattia. Jälkiruuaksi kahvit.

Ennen 18 kävin saunassa vastaa heiluttelemassa. Mukava oli vilvuutella välillä takapihan puolella kun aurinko oli helähtänyt paistamaan siniseltä taivaalta.

Terolta tuli video jalkapallomatsista, jossa Nooa torjui rankkarin oikein tyylikkäästi ja hänen joukkueensa pääsi jatkoon. Komea suoritus.

Laitoin vähiä kamppeita reppuun huomista reissua varten - ja vähän aamupalaakin valmiiksi, ettei tarvitse nousta niin aikaisin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

"Kauniit ajatukset ja sanat Vapahtajasta eivät tuo meille voimaa, vaan todellinen uskon yhteys häneen" (W. Rudin).

Siunausta!

Ps. "Hän on meidän rauhamme" (Ef. 2:14).

27.5.

Marja-Leena nousi aikaisemmin ja kävi kylällä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Harmaa aamu ja päivä - mutta vain ulkonaisesti. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kirjoittelin pienen jutun lehteen Mulikan NUOTIOILLASTA. Kirjoitin siihen myös, että nuotioiltoja voi pyytää pitämään omalle kylälleen. Kun avasin s-postin siellä olikin jo yksi pyyntö yhdelle kylälle - eli tapahtui nopeasti, vaikkei vielä ollut "mustaa valkoisellakaan."

11:ksi ajelin Päivärukoushetkeen helluntairukoushuoneelle - ei ketään, ovet lukossa.

12 maissa hain Danielin koulun jälkeen meille. 13 maissa Emilian. Aamulla menneet pyörillä kouluun, niimpä koulun jälkeenkin viilettivät kotinsa kohdalle pyörillä ja siitä minun kyydissä.

Söimme.

Timo käväisi - toi harjateräksen pätkiä pressusaunan kiuasta varten. Oli hakemassa Milkaa tet:sta. Kahvit ryyppäsi. Tempasipa moponkin käyntiin vahvakätisenä miehenä - sitä kun joskus saa vedellä. Daniel ja Emilia ajjoo hurruuttelivat talon ympäri sillä. Pienen alueen tuolta edempää työntelin ruohonleikkurilla.

Terhi-Marja haki Emilian töistä tullessaan. Tyttökerhoon menivät.

Hieman pelasimme mölkkyä Danielin kanssa.

Ajelimme Danielin kanssa urheilukentälle. Hän potki palloa toisten poikien kanssa, sekä yhden maahanmuuttajan kanssa. Minä kiersin rataa - 6 km verran. Venyttelinkin 5 km jälkeen. 

18 jälkeen menimme Danielin kanssa Kunnantuvalle Karstulan Lähetysseurakunnan kokoukseen - minäkin joitakin kutsuja sinne jakelin jossain vaiheessa. lehtomäen Teemu johteli. Lahtelan Samuli saarnasi lopuiksi Jumalan Sanaa - todellisesti. Iloitsen em. nuorista veljistä. Lehtomäen Tuula ja Matti vastasivat tarjoilusta - iloitsen heistäkin. Olen oppinut tuntemaan heidät ihmisinä, jotka haluavat olla edistämässä Jumalan valtakunnan leviämistä. Hyvä toimia yhdessä. Tilaisuudessa oli kaksi hyvää todistuspuheenvuoroa ja laulettiin Lauluja Jeesuksesta -vihkosista.

Tarjoilun jälkeen lähdimme kotiin. Terhi-Marja ja Emilia ottivat Danielin siitä kokouspaikan edestä kyytiin tyttökerhosta tullessaan. Kävivät meiltä hakemassa mummin tekemät tyynyliinat - molemmilla, Emilialla ja Danielilla tyynyliinat kainalossa kun menivät autoon.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

"Älä joudu epätoivoon tuntiessasi oman suuren heikkoutesi. Jumala - et sinä! Jumala vaikuttaa sekä tahdon että tekemisen hyvän suosionsa mukaan. Ilman kristusta et voi mitään, hänen kanssaan - kaiken" ("Pietisten" v. 1856).

Siunausta!

Ps. "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä" (Joh. 15:4).

26.5.

Auringoton päivä - ihan hyvä silti. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

13 haimme Emilian ja Danielin koulun jälkeen ja ajelimme neljästään kylälle syömään Riseen - jossa emme ole aikaisemmin käyneet - ainakaan minä ja M-L. Milka liittyi siellä meidän pöytäseuraamme. Söimme keittolounaan - paitsi tytöt. Kahvit piirakoineen päälle - no suuhunkin meni. Minä nyt en siitä piirakasta voinut nauttia. Kangaskaupan kautta tulimme kotiin - mummi osti kangasta ja aikoo tehdä Emilialle ja Danielille uudet tyynynpäälliset - taitaa, että toivekankaista.

Emilia ja Daniel - minäkin - työntelivät ruohikkoa takapihalla, kunnes menivät muihin hommiin.

Denis haki lapsoset töidensä jälkeen. Menivät urheilukentälle - Danielilla kun oli jalkapalloharkat. Metkin M-L:n kanssa ajelimme kylälle. Menin urheilukentälle 8 km rauhalliselle palauttelulenkille eilisestä hieronnasta. Mummi ja Emilia menivät kaupoille. Kun kauppajutut ja lenkki oli tehty tulimme kotiin. Ei ole satanut, vaikka on ollut sennäköisiä pilviä. +13 lenkin aikaan.

Iltapalaa ja teetä. M-L ompeli tyynyliinoja.

"Jos kerran tahdomme maistaa sitä iloa, mikä täytti Jeesuksen, täytyy meidän sitä etsiä sieltä, mistä hän sen löysi. Ja mistä hän sen löysi? Jumalasta, Jumalan tahdosta ja työstä. Hänen huulensa eivät puhuneet paljon hänen ilostaan Jumalassa, mutta hänen elämänsä todisti siitä. Ja hän tahtoo, että mekin tulemme osallisiksi ilosta (J. Figgis).

Siunausta!

Ps. "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29). 

25.5.

Aamu - ja koko päivä - oli harmaa. Lämpötila parhaimmillaan +16-17. Vaan ei satanut. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Kolossalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Hain Danielin koulun jälkeen meille 12 maissa.

Heittelimme ja potkiskelimme jalkapalloa Danielin kanssa. Sitten Daniel työnteli ruohonleikkurilla koko ison etupihan nurmikon - eli voimaa on miehelle tullut. M-L kävi hakemassa Emilian koulun jälkeen klo 14 meille. Lopetimme ruohonleikkurin perässä kävelemisen ja lähdimme koko porukka neljisin HH:iin syömään. Mummi haki Milkankin sinne tet-paikasta. Minun piti heti syönnin jälkeen ajella nopeasti kotiin ja mennä sitten urheiluhierojalle 15:ksi. Toiset tulivat kävellen kotiin.

Joimme kahvia.

19:ksi menimme M-L:n kanssa kaupan kautta helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan - 25 henkeä.

Kotiin tultuamme söimme iltapalaa ja joimme teetä.

"Nykyaikainen elämänmeno on salaliitossa säännöllistä, tyydyttävää rukousta vastaan. Klassista hartauskirjallisuutta lukiessa huomaa, kuinka suuten osan siitä ovat kirjoittaneet juuri tätä tarkoitusta varten yhteisöihin (kuten luostareihin) kokoontuneet ihmiset tai sellaiset, joilla oli palvelijoita huolehtimassa aikaa vievistä töistä (palvelijoiden rukouselämästä ei sanota mitään). ...

Kun nykyisiin esteisiin lisätään vielä tietoyhteiskunnan häly - keskusteluhuoneet, kännykät, televisio, tekstiviestit, iPodit, Internet-kännykät - niin rukous yksinkertaisesti hukkuu siihen. Lentoasemilla näkee liikeväkeä kävelemässä ympäriinsä Bluetooth-kuuloke pysyvästi korvalla, seuraavaa keskeytystä odottaen. Kaikissa elektronisissa laitteissa on tietysti päälle/pois -kytkin, mutta jotenkin niiden tarjoukset tuntuvat tuottoisimmilta tai houkuttelevimmilta kuin hiljaa istuminen Jumalan kanssa keskustellen. ...

Ollaksemme rehellisiä: useimpien mittapuiden mukaan ne ovat tuottoisampia ja houkuttelevampia kuin rukous. ..." (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 183-184, Aikamedia 2008).

Siunausta!

Ps. "Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?" (Matt. 16:26). 

24.5.

Tänäänkin aurinko paistoi siniseltä taivaalta - ja het aamusta. Noustessani oli Marja-Leena jo verhojenlaitteluhommissa. Aamupalaa ja kahvia oli mukava nauttia takapihan puolella lintujen laulua ja elämänääniä kuunnellen. Luin siellä myös Kolossalaiskirjettä. 

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneen alakertaan Päivärukoushetkeen - 8 henkeä.

Daniel polkaisi pyörällä koulusta meille. Potkiskelimme jalkapalloa hänen kanssaan taka- ja etupihalla. Välillä heittelimme - ja maalivahti Daniel nappaili palloja kiinni.

M-L kävi hakemassa Emilian koulun jälkeen meille. Halusivat lapset - Daniel jo aikaisemmin - että mummi ruiskuttelee letkulla kylmää vettä päälle. Eilen olivat käyneet jo uimassa Summasessa. 

Takapihalla oli mukava syödä ns. lounastaan.

Takapihalla sitä juotiin kahvia ja toiset söivät pannariakin - Deniskin, joka oli tullut töistä päästyään lapsiaan hakemaan. Minä en syönyt pannaria, niinkuin en maistele muitakaan ns. kahvileipiä. 

Emilia polkaisi isän kanssa Danielin pyörällä kotiin. Äiti haki Danielin töistätulomatkallaan. 

Kävin urheilukentällä 11.2 km "kävelynomaisella" lenkillä. Jaksoissa kävelin. Nopein km oli 5.56. Venyttelin välillä. Oli lämmintä - +24-25. Minulle kuumuus sopii - jostain syystä. Silloin olen kävellyt ennätyksenikin.

Iltapalaa ja kahvia takapihan ilta-auringossa.

Mulikan NUOTIOILTA rakentuu vähän kerrassaan.

"Esteiden raivaaminen Jumala-suhteen tieltä merkitsee jättiläisaskelta kohti eheyttä ja terveyttä. Voimme myös luottaa siihen, että synnintunnustusrukouksen Jumala kuulee aina ja anteeksiantamus on varma. Apostoli Johannes kirjoittaa: "Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus."

Jaime Cardinal Sin, Manilan katolinen arkkipiispa, jolla oli avainasema People Power -liikkeen vallankumouksessa, kertoi mielellään tarinaa naisesta, joka kävi hänen viikottaisella virallisella audienssillaan kertomassa, että oli saanut Jumalalta viestin. Arkkipiispa torjui hänet monta kertaa, mutta hän tuli aina uudestaan. Viimein arkkipiispa sanoi: "Meillä katolilaisilla on tarkat säännöt Jumalalta tulevia näkyjä ja viestejä varten. Minun on tarkistettava aitoutenne. Haluan että menette kotiin ja kysytte Jumalalta, minkä nimenomaisen synnin olen vastikään tunnustanut luottamuksellisesti. Jos kysytte Jumalalta ja hän kertoo teille vastauksen, tiedän, että näkynne on aito.

Seuraavalla viikolla nainen tuli taas ja arkkipiispa kysyi häneltä hieman hermostuneena: "No, kysyittekö Jumalalta syntiäni?"

"Kysyin."

"Vastasiko hän?"

"Kyllä."

"Mitä hän sanoi?"

"Hän sanoi, ettei muistanut" (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 304, Aikamedia 2008).

Siunausta!

Ps. "Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan" (Matt. 7:2).

23.5.

Se on ollut sitten yhtä auringonpaistetta koko päivä. Oli mukava mennä aamupaloineen ja kahveineen takapihalle linnunlauluun ja vihreään luontoon. Luin Filippiläis- ja Kolossalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten esirukousaiheiden puolesta. 

M-L kävi hakemassa lapset koulun jälkeen - Emilian ja Danielin. Menivät samantien kylälle asioille. Minä olin kotosalla. Käppäilin shortseissa pihalla ilman paitaa. Laitoinpa muikkujakin kypsymään hellalle runsaaseen voihin. Olin saksien kanssa keräilemässä pihalta voikukanlehtiä salaattiaineiksi, kun kylänkävijät saapuivat. 

Takapihalla söimme auringossa. Denis kävi hakemassa lapset töistä tullessaan. Kahvia siinä joimme takapihan puolella.

Ajelin kauniissa Suomen suvessa Mulikan kylälle. En ollutkaan ennen käynyt siellä. Kaunis kylä, jonka virallinen nimi nykyään on Pääjärvi. Kuulin siellä paljon Mulikan historiaa - johon tutustuin netin kautta kyllä jo ennen kylälle menoakin. 450 v vanha kylä. Sovin kylälle NUOTIOILLAN. Se on ti. 7.6.2016. Mulikka-talon pihassa. Tuossapa blogijutun oikealla puolella jo vähän infoa illasta. Päätähän tulla sinne mukaan - ja muitakin saa/pitää kutsua!

Palattuani lähdin 10 km "kävelynomaiselle" lenkille aurinkoiselle - + 23 - urheilukentälle. Nopein kilometri oli 6.03 min. tänään. Nyt olivat ilmestyneet jalkapallojunioritkin kentän viheriölle. Tänään oli Danielin joukkueen valmentaja laittanut heidän eilisen pelinsä johdosta viestin, jossa oli antanut Danielille uuden nimen: Daniel, "muuri", Kuzmin. Tainnu mennä torjuntahommat hyvin! Hieno homma!

Kun tulin kentältä kotiin, oli meillä huushollissa kovasti savua. M-L oli takassa polttanut roskia ja se oli yht´äkkiä alkanut vetää huoneisiin päin.

Iltapalaa ja teetä söin ulkoruokinnassa takapihan puolella.

Tänään oli ilmestynyt eilen Saarijärven helluntaiseurakunnassa pitämäni puhe nettiin. Se löytyy googlettamalla: Saarijärven helluntaiseurakunta Uskotv. Eipä puheessa sen vuoksi ole mitään mainostettavaa, että minä sen pidin. Sen vuoksi on, että koin/tiedän sen olevan sanoman Jumalalta.

"Olen käynyt matkoillani sellaisissa paikoissa kuin Myanmarissa (Burmassa) ja Kiinassa, joissa hallitukset mieluummin toimittavat kristittyjä johtajia vankilaan kuin kutsuvat heitä vallan tyyssijoille. Olen kuullut kammottavia kertomuksia vainosta, kahdestakymmenestä vuodesta jääkylmässä sellissä ilman huopaa, hakkaamisista, kidutuksista ja pelottelusta. Haastattelin kerran kiinalöaista pastoria, joka oli ollut vankilassa kaksikymmentä vuotta; ja kuitenkin hän johtaa satoja käännynnäisiä uskonsitoutumisen rukouksen rukoukseen joen rannalla, vaikka kaikki läsnäolijat tietävät, että kasteen ottaminen saattaa aivan hyvin merkitä joutumista pidätetyksi ja vankeuteen. "Mitä muun maailman kristityt voivat tehdä teidän hyväksenne?" kysyn, ja poikkeuksetta joka kerta saan saman vastauksen: "Te voitte rukoilla. Pyytäkää kirkolta, että meidän puolestamme rukoiltaisiin" (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 128-129, Aikamedia 2008).

Siunausta!

Ps. "Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room.. 6:23).

22.5.

Nousimme sopisvissa ajoin sunnuntaihin. Valmistauduin päivän puhumiseen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Filippiläiskirjettä.

10:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneen alakertaan rukoushetkeen - 8-9 henkeä.

11 alkoi tilaisuus yläkerrassa. Arto Riihinen johti. Jussi Rautanen puhui. Ilontuojat lauloi. Puhuin lopuksi. Lyhyesti sanoin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisestä rukousrintamasta. Laitoin listan kiertämään penkkeihin, johon sai laitta yhteystietonsa, jos halusi lähteä mukaan yhteiseen rukousrintamaan. Kerroinko asian epäselvästi, vai mistä johtui, että listaan tuli vain neljä nimeä? Ihmisiä oli kuitenkin runsaasti kokouksessa. Kyllä hieman ihmettelin. Voihan se olla merkki vakavammastakin asiasta. Vapaaehtoistahan se on kuitenkin toisten kristittyjen kanssa rukoileminenkin - niin kuin rukoileminen yleensäkin. Nyt meitä on tässä yhteisessä rukousrintamassa yhteensä 73 henkeä.

Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Kotimatkalla kokouksesta tulimme kaupan kautta.  

Pian söimme hyvän lounaan jälkiruokineen.

Sopivan ajan kuluttua syönnistä lähdin urheilukentälle 10 km "kävelynomaiselle" lenkille. Aurinko paistoi, + 21 astetta.

Lenkin jälkeen tuli loikoiltua sohvalla.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Seurasimme Venäjänkielistä lähetystä Suomen ja Kanadan finaaliottelusta jääkiekon MM-kisoista.

"Usko askaroi aina Jumalan ja niiden asioiden parissa, jotka eivät näy" (Boardman).

"Olkoon Jeesus koko sieluni, koko elämäni keskipiste" (C. Norrby).

Siunausta!

Ps. "Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja" (Joh. 8:34).

21.5.

Normaaliaikaanhan sitä tuli noustua uuteen päivään, joka oli silloin auringoton. Marja-Leena kylläkin nousi aikaisemmin - leipomaan Majakalla olevaan kahvilapäivään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Filippiläiskirjettä - sekin löytyy Raamatusta.

Valmistauduin huomiseen puhumiseen helluntairukoushuoneella olevaan klo 11 alkavaan tilaisuuteen. M-L kävi viemässä leipomisiaan Majakalle.

Söimme joskus iltapäivällä.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel, sekä Timo, Pia, Milena ja Milka tulivat meille. Timot käväisivät jo aiemmin tuomassa kauniin kukan M-L:lle - onhan tänään kuulemma Leenan päivä ortodoksisen kalenterin mukaan. Mukava syy muistamiseen. Pian laitoin saunan lämmite. Kävin tekemässä vastan tuolta menetetyn metsikön pienistä koivuista. Kun sauna oli kuuma menimme miehissä lauteille - Timo, Denis, Daniel ja minä. Välillä oli mukava käydä vilvuuttelemassa takapihan puolella. Joimme kahvia ja otimme muita tarjoiluja. 

Kun omat menivät, lähdin 19.15 jälkeen 10 km "kävelynomaiselle" köpöttelylle urheilukentälle. + 12-13 astetta.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Satoi hetken.

"Kuten liikunta, rukouskin tuottaa tulosta johdonmukaisen harjoituksen, yksinkertaisen toimintavalmiuden kautta. Kirjailija Nancy Mairs kertoo käyvänsä kirkossa samassa hengessä, joka panee kirjailijan asettumaan pöytänsä ääreen joka aamu, niin että hyvän ajatuksen syntyessä hän on valmiina ottamaan sen vastaan. Minä lähestyn rukousta hyvin samalla tavoin. Monesti minun olisi hyvin vaikea esittää mitään suoranaista tulosta. Pysyn kuitenkin sitkeänä, tunsin sitten saavani hyötyä tai en. Pysyttelen kuulolla, ilmestyn valmiiksi paikalle toivoen, että opin tuntemaan Jumalan paremmin ja että kenties saan kuulla hänen puhettaan tavoilla, jotka aukenevat vain hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä" (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 186, Aikamedia 2008).

Siunausta!

Ps. "Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava" (Sananl. 10:19). 

20.5.

Noustuamme aika aurinkoiseen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin 11:ksi helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen. Ei ollut ketään. 

Puolenpäivän jälkeen kantelimme tavaroita rukoushuoneen autotallista toiseen autotalliin - Rautasaaren Vesa, Pimiän Jussi, Pietilän Paavo ja Rantalan Jussi - että saimme tarvitsemiamme tavaroita kärryyn. Niitä olivat telttapenkit ja grillikatos, jotka lastasimme Paavon kärryyn.. Kärry minun auton perässä ajelin kotiin. 

M-L kasaili tarvikkeita nuotioiltaa varten ja teki lettutaikinat. 

Söimme ja joimme kahvia.

Ennen 16 lähdimme liikenteeseen - M-L kävi kaupassa hakemassa tarpeita iltaa varten, minä hain Salmen kyytiin.

Ajelimme Mahlun koulun pihaan, jossa nuotioiltaa vietimme. Mukava paikka sellaiseen. Heti kohta saapuivat myös lehtomäen Matti ja Tuula, mukanaan iso, monen letun pannu, sekä makkaragrilli - molemmat kaasulla toimivia - ja mehupänikät mehuineen. He toivat myös grillikatoksen, jossa em. jutut tapahtuivat. Laitoimme penkit, katokset, yms. paikoilleen. Humpin Lauri toi nuotioalustan - metsätraktorin vanteesta tehdyn - ja nuotiopuut. Se on hyvä meidän tarkoituksiimme. Kohtapa paloikin iloinen valkea ympyrään laitettujen penkkien keskellä. Pian oli 5 litran nokipannu roikkumassa nuotioalustaan rakennetun "vartaan" nokassa tulen yllä - ostimme niitä M-L:n kanssa 2 kpl edellisenä kesänä ihan tällaisia tarkoituksia varten. Kahvinkeittäjänä ja tarjoilijana toimi Parkkosen Henri. 

Nuotioilta alkoi klo 18. Ihmisiä tuli mukaan 50 - 60 henkeä. Kiitämme Jumalaa - jonka työtovereita olimme tänäkin iltana - erinomaisen kauniista ja sopivasta säästä! Johtelin tilaisuuden. Lauloimme yhteislauluja tehdystä monisteesta Lampisen Sonjan kitarasäestyksellä. Lauluryhmä lauloi Lauluja Jeesuksesta -vihkosesta muutamaan otteeseen Sonjan säestyksellä. Ryhmässä lauloivat Lampisen Sonja, Lampisen Seija, Pitkäsen Liisa, Paanasen Pirkko, Halttusen Airi, Pollarin Tarja, Kaleniuksen Raija, Paajalan Pentti ja Kuusjärven Jouko. Kaleniuksen Raija soitti harmonikalla muutaman kappaleen pariin otteeseen. Lampisen Sonja lauloi joitakin lauluja. Pitkäsen Paavo ja Lehtomäen Matti käyttivät henkilökohtaiset todistuspuheenvuorot. Puhuin lopuksi. Makkarat oli sponsoroinut Denis, joka toimi myös niiden paistajana. Lehtomäen Tuula ja Matti paistoivat lettuja, joita Kuusjärven Marja-Leena tarjoili ihmisille. Systeemi oli se, että tarjoilu pelasi nonstoppina ohjelman aikanakin. Hyvin kaikki teki kauppansa. Yhden ihmisen puolesta sain rukoilla. Hän rukoili omalla suullaan syntisen rukouksen, haluten avata sydämensä ja elämänsä Jeesukselle. Kiitos Jumalalle! Tilaisuuden jälkeen oli vielä yhdessäoloa ja tarjoiluja. Penkit, ym. rukoushuoneen varastolta tuodut tavarat lastattiin Pietilän Paavon kärryyn ja hän vei ne rukoushuoneelle. Kiitämme Jumalaa illasta! Kiitos myös jokaiselle - koko tiimille - erilaisissa palvelutehtävissä olleille! Rukoillaan kylien puolesta ja jatketaan työtä Hänen johdatuksessaan. 

Ajellessamme Mahlulta kotiin oli mieli kiitollinen - ja luonto erinomaisen kaunis. Järvet olivat peilityynet ja taivas sininen. Aurinko paistoi.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L aloitti heti kotiin tultuamme leipomisen huomiseen kahvilapäivään, Majakalle.

SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseesä rukousrintamassa meitä on nyt 67 henkeä. Ja lisää tulee. Rukous ensin. Se olkoon järjestyksemme.

"Kun rukoilen, yhteensattumia tapahtuu", sanoi arkkipiispa William Temple. "Kun en rukoile, niitä ei tapahdu" (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 117, Aikamedia 2008).

Siunausta!

Ps. "Tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä" (1. Joh. 5:14). 

19.5.

Tänään viettää nimipäivää ainakin kaksi mukavaa tyttölasta - Emilia ja Milka, joista toisella on nimenä myös Amalia, joka sekin on tämän päivän nimipäiväsankari. Parhaimmat onnittelumme vielä täskii näille lastenlapsille!

Sydämelliset onnittelut myös Lampisen Sonjalle, Musiikkiopistossa suoritetun "tutkinnon" johdosta!

Taisi aamulla vähän taas aurinkokin paistaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Efesolaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin nurmikon eka kerran tälle suvelle. Aurinko paistoi välillä. Mukava oli työnnellä pelkissä shortseissa.

Söimme uunissa paistettua lohta, höyrytettyä kaalia ja kukkakaalia, sekä salaattia.

Hain Emilian ja Danielin koulun jälkeen meille.

Emilia ja Daniel huristelivat pikkumopolla pitykin pihaa ja talon ympäri, että sen kun vain pörinä kuului.

Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan.

Seurasin Iltalehden uutisista Suomen peliä jääkiekon MM-kisoista - ihan tekstiversiona.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. menin sen jälkeen urheilukentälle 8 km "kävelynomaiselle" lenkille - jonkinlaiselle sellaiselle. Mukava sää.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Tervetuloa huomenna - pe. 20.5. klo 18 NUOTIOILTAAN Mahlun koulun pihalle! Tarkempia tietoja tuossa blogijutun oikeassa reunassa.

"Seurakuntani pastori puursi ahkerasti kokonaisen päivän saadakseen rakennetuksi kiviportaat takapihalleen. Kivet olivat 5-10 kilon painoisia, ja Peter tarvitsi kaikki voimansa ja muutamia työkaluja saadakseen ne asetetuksi paikoilleen. Hänen viisivuotias tyttärensä pyysi hartaasti saada auttaa. Kun isä ehdotti, että tytär laulaisi rohkaistakseen häntä, tyttö ei suostunut. Hän halusi auttaa. Isä antoi hänen varovasti pitää käsiään kivillä ja työntää, kun niitä piti liikuttaa.

Peter myönsi jälkeenpäin, että Beckyn apus itse asiassa hankaloitti työtä. Portaat olisivat valmistuneet nopeammin ilman hänen "apuaan". Illalla isällä oli pelkkien uusien portaiden lisäksi kuitenkin myös tytär, joka oli halkeamaisillaan ylpeydestä ja saavutuksen tunteesta. "Minä ja isi tehtiin raput!, Becky julisti päivällisellä. Ja isä oli aivan samaa mieltä! (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 125, Aikamedia 2008).

Voisitko miettiä edellä olevalle tapaukselle hengellisen sovelluksen?

Siunausta!

Ps. "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun" (Ilm. 2:7, 10, 11, 17, 26).

18.5.

Täskii vielä sydämellisiä nimipäiväonnitteluita Mannin Eerolle, Mannin Erkille, Jaskarin Erkille - ja kaikil muilkii Eeroil ja Erkeil!

Kyllä se aurinkoista oli silloin kun nousin uuteen päivään. Daniel oli meillä edellisen yön. M-L vei kouluun.

Söimme aamuiset palamme ja joimme kahvimme. Luin Efesolaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme hakemassa Danielin koululta M-L:n kanssa ja menimme sieltä porukalla suotaan kylälle - he kauppaan ja minä urheilukentälle 10.2 km "kävelynomaiselle" lenkintapaiselle. Nopein kilometri oli 7.11 paikkeilla. Sattui toinekin kävelijä olemaan kentällä. Kävelin kotiin - 4.5 km. Päivän lenkki oli n. 14.7 km.

Söin palattuani lenkiltä - vokkipannulla paistettuja vihanneksia ja kanaa. M-L ja Daniel olivat jo syöneet.

Denis tuli töistä tultuaan meille. Kävimme ensin hakemassa hänen autonsa kylältä. Otettiin sen jälkeen tarjoiluja - minäkin pelkkää kahvia. Daniel lähti isänsä mukana kotiin.

18.30;ksi ajelimme M-L:n kanssa Herran kohtaamisen iltaan helluntairukoushuoneelle. Paavo Järvinen oli puhumassa. Timo Ahola johteli. Lopuksi oli rukouspalvelua. 

Tulimme kokouksesta kaupan kautta kotiin. Söimme iltapalaa ja joimme teetä - minä pakuri-sellaista.

"Eräs saksalainen teologi sanoi, että Dietrich Bonhoefferin salaisuus oli luovassa tavassa, jolla hän yhdisti toisiinsa rukouksen ja maanläheisyyden ja muovasi hengellisyyden, jossa oli tilaa sekä hurskaudelle että aktiiviselle toiminnalle. Ollessaan eristyksissä luostarissa ja odottaessaan Saksan vastarintaliikkeen käskyjä Bonhoeffer kirjoitti: "Päivä ilman aamu- ja iltarukousta ja henkilökohtaista esirukousta on suorastaan merkityksetön, yhdentekevä päivä." Hän oli pastori ja noudatti säännöllisiä rukoushetkiä vielä senkin jälkeen, kun oli joutunut vankilaan osallistuttuaan Hitlerin vastaiseen salajuoneen.

Bonhoeffer piti rukousta osallistumisena Jumalan maanpäälliseen toimintaan. Hän moitti saksalaisia kristittyjä, jotka vetäytyivät hurskauteensa samalla kun alistuivat ympäröivään pahaan ("asiat nyt vain ovat näin"). Emme voi vain rukoilla ja sitten odottaa, että Jumala tekisi loput. Samalla Bonhoeffer varoitti aktivismista, joka vastustaa pahan voimia turvautumatta puolestaan rukouksen voimaan. Taistelu pahaa vastaan vaatii sekä rukousta että rukoilevaa toimintaa" (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 137, Aikamedia Oy 2008).

Siunausta!

Ps. "Minun onneni on olla Jumalaa lähellä" (Ps. 73:28).

17.5.

Aurinko paistoi aamulla. Marja-leena kävi laittamasa Danielia kouluun aamulla - äiti ja iso-sisko Emilia menivät koulun retkelle Hesan suuntaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Efesolaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Menin Mahlulle. Jakelin kutsuja ja hengellistä luettavaa Mahlun-Pajumäen alueelle - enkä vain pelkästään ison tien varteen. Kyse oli NUOTIOILLAN kutsuista, joka on pe. 20.5. klo 18 Mahlun koululla. Tietoa siitä löytyy tuosta blogijutun oikealta puolelta. Tulehan mukaan ja tuo muitakin! 

Kun tulin kotiin, oli Daniel meillä. M-L ollut pyörällä vastassa ja molemmat pyörillä meille. 18 maissa söimme päivällistä - lounas meni siinä samalla.

Denis kävi meillä töistä tullessaan. Joimme kahvit.

Kävin Danielin kanssa urheilukentällä 5 km - minä - "kävelynomaisella" lenkintapaisella. Olisin voinut vähän pidemmältikin kuljeskella, mutta oli viileän tuulinen ilma ja Danielille tuli vähän kylmä olo. Vettäkin tihkutteli välillä.

Tultuamme kotiin, menimme lähimetsikköön ja teimme kumpikin itsellemme vastat. Danielkin teki nopsasti - ja pannankin itse. Saunan laitoimme lämmite kentältä tultuamme, joten ei siinä kauan nokka tohissut kun jo istuimem lauteilla ja ropsuttelimme itseämme uusilla vastoilla. Tuoksut olivat hyvät. Pari kertaa kävimme takapihalla vilvuuttelemassa löylynoton lomassa. Danielilla ja äidillä, sekä Emilialla on ollut puhelinyhteyttä tänään, samoin mummillakin kouluretkeläisten kanssa, sekä Deniksellä heidän ja Danielin kanssa. Heillä kun on ne sellaiset puhelimet, että näkee puhujan myös.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Daniel on meillä yötä. Isä kun lähtee aamulla aikaisin töihin, on täältä parempi lähteä kouluun.

Seurasin Suomen lätkämatsin MM-kisoista Pietarista - ihan vaan Ilta-Lehden uutisten kautta tekstiversiona.

"Elämän suurin murhenäytelmä ei ole vastaamaton vaan rukoilematon rukous" (F. B. Meyer).

Siunausta!

Ps. "Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee. Hiljenny Herran edessä ja odota häntä" (Ps. 37:5, 7).

16.5.

Aurinkoinen aamu, lämmin päivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Galatalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Laitoin ilmoituksen lehteen pe. 20.5. klo 18 Mahlun koulun pihalla olevasta NUOTIOILLASTA. Tervetuloa sinne!

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. 

Vein M-L:n tavaroineen helluntairukoushuoneelle, siellä olevan tilaisuuden tarjoiluhommiin. Tulin kotiin vähäksi aikaa ja sitten hakemaan Emiliaa ja Danielia koulun jälkeen meille. Emilia sanoi, että meneekin kaverilleen ja niin poliivat pyörillään menemään. Danielkin oli mennyt kaverilleen.

Kävin kaatopaikalle viemässä autossa valmiina olleen lastin - sen, jonka toimme mökiltä lauantaina. Jotain lisääkin kotoa löytyi. Paluumatkalla kävin syömässä HH:n seisovasta.

Palattuani kotiin lueskelin vähän Shalom -lehden artikkeleita, mutta sitten vähän torkuinkin - taisivat silakkapihvit mennä jäseniin. Emilia pyöräili kaveriltaan meille. Denis kävi töistä tullessaan häntä hakemassa, mutta Emilia posotteli pyörällään kotiin.

Kävin hakemassa M-L:n helluntairukoushuoneelta. Kävin pienellä, rauhallisella, 6.2 km "kävelynomaisella" lenkillä urheilukentällä sillä aikaa, kun M-L kävi kauppa-asioilla. Hänkin parikertaa sitten kentän kiersi.

Palattuamme kotiin 19 jälkeen, olikin iltapalan ja teen vuoro.

Katseltiin Viime viikonlopun tallenteita TV7:n arkistosta, Nouse Suomi -tapahtumasta, Espoo Areenalta. Patrick Tiaisen puheen. Oli todellista asiaa.

"Rukous on voima, jonka kautta tapahtuu se, mikä muuten ei tapahtuisi" (Andrew Murray).

Siunausta! 

Ps. "Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa" (Matt. 12:36).

15.5.

Hyvää seurakunnan syntymäpäivää! Harmaaseen Helluntaihin saimme herätä tänään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Galatalaiskirjettä.

10:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa sateessa helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan ennen tilaisuutta - 9 rukoilijaa.

11 alkoi kokous yläkerrassa. Kuoro lauloi, Ann Niina Turunen johteli, Mika Turunen saarnasi. Alakerrassa oli kahvitarjoilu kokouksen lopuksi.

Paluumatkalla kokouksesta kävimme M-L:n kanssa syömässä kebab-salaatit kebab-pizzeriassa.

Palattuamme kotiin lueskelin kirjaa ja löhöilin sohvalla. Satoi.

16:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkkoon tilaisuuteen. Seurakuntamme kuoro lauloi siellä ja Mika Turunen saarnasi. Olimme tänään kahdessa kokouksessa, aivan niinkuin silloin vielä oli helluntaiseurakunnissa tapana, kun minäkin tässä herätysliikkeessä saarnaajauraani aloittelin. Sanottavaa piti olla aina kahreen kokoukseen sunnuntaina nuorellakin miehellä. Jumala sen tietää kuinka sitä onnistui.

Tultuamme kotiin, ajelivat Terhi-Marja ja Emilia juuri meille myös - toivat huomista varten tarjoiluja, kun M-L menee laittamaan niitä rukoushuoneelle.

Kävin urheilukentällä 11.2 km "kävelynomaisella lenkillä - 6.21 min. oli nopein kilometrini. Yksi tuttu pariskunta oli myös kentällä lenkkeilemässä. Sanoivat kävelystäni, että oli hyvännäköistä. Itsestänikin loppupuolella tuntui siltä pitkästä aikaa - saa nähdä jääkö tilapäiseksi.

Iltapalaa ja hopeateetä.

Katselimme Nouse Suomi -tilaisuutta Espoo Areenalta, kun illalla vain loppua oli mahdollisuus katsoa. Heidi Baker oli puhumassa. 

Lainailen loppuun edellispäivien lainailujen jatkoksi:

"Samoin ei myöskään Ef. 5:20:ssä esiintyvä sana kaikesta anna meille lupaa kiittää siitä pahasta, minkä saatana tekee tai siitä pahasta, jonka ihmiset kuuliaisina saatanalle tekevät.

Annan vielä yhden paikan, jossa esiintyy sana "kaikki" kaksi kertaa: Kol. 3:17: "Ja kaikki minkä teette sanalla ja työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttaan." Antaako tämä meille luvan tehdä mitä tahansa, kunhan vain samalla kiitämme Jeesuksen nimessä Jumalaa? Ei tietenkään. Se antaa meille luvan tehdä vain sitä, mitä tehdessämme voimme samalla kiittää Jumalaa vilpittömin sydämin.

Fil. 4:8: "Jos on jotain kiitettävää, sitä ajatelkaa" ... ja siitä kiittäkää. Eikä mistään muusta" (Kristityn kasvu nro 3, s. 64, Daniel Nylund).

Siunausta!

Ps. "Herra tuntee omansa" (2. Tim. 2:19). 

14.5.

Oikein hyvää nimipäivää serkulleni, Häkkisen Tuulalle, Bågmanin Tuulalle, Porkan Tuulalle, Lehtomäen Tuulalle, Tainijoen Tuulalle - ja kaikille muillekin Tuulille! Toivottelevat vanhukset täältä menetetyn metsikön reunamilta.

Noustessamme lauantaihin oli sellaista pilvipoutaista. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Galatalaiskirjettä.

10 maissa lähdimme ja ajelimme Marja-Leenan kanssa Kangasniemelle. Matkalla rukoilimme yhdessä. Kangasniemellä kävimme ensiksi syömässä kantapaikassa - Teboililla - seisovasta.

Syötyämme, ajelimme Malloksen rantaan, käänsimme veneen talviteloiltaan, laitoimme vähät tavaramme paattiin - myös vähän polttopuita kyytiin kasasta, jonka velimies Heimo oli talvella traktorilla rantaan tuonut. Menimme soutamalla Mäntyluotoon. Mukava oli soudella, vaikka vastatuuli oli aikamoinen etelän suunnalta. 

Vesi oli korkealla Malloksessa. Päästyämme saareen, kannoin puut veneestä liiteriin ja liiteristä Hannun ja Aunen - setäni ja hänen vaimonsa - vanhoja patjoja, tyynyjä, yms. veneeseen. Viemme ne pois ja kaatopaikalle.

M-L keitteli ensimmäiseksi kahvit mökissä. Joimme omenakahvit - eikä meillä muuta evästä ollutkaan mukana. Katkoin vesurilla kesäisen palon jäljiltä kuivuneita - pieniä - puita. Kun menin laittamaan saunanlämmite, jatkoi M-L vesuroimista ja sen jälkeen haravoitsemista - polkuja ja niiden vieriä, sekä risujen keräilemistä.

Sauna oli pian lämmin. Tein pienen vastan tämän kevään kasvustosta. Koivunlehdessä on nyt voimakas tuoksu ja siinä on käsiin tarttuvaa "koivunpihkaa". Ei kehdannut saippuoilla itseään pestä, ettei pinnassa oleva koivunlehden tuoksu häviäisi. Pari kertaa piti käydä vilvuuttelemassa saunan eteisessä. Aaltojen loiske rantaan ja rantakiviin oli Mäntyluodon äijälle mukavaa musiikkia hänen nautiskellessaan saunareissullaan kiitollisin mielin.

Pian saunan jälkeen lähtivätkin Mäntyluodon Marja ja äijänsä myötätuuleen soutelemaan kohti Rasaniemeä. Saatuaan veneensä korjuuseen ja kamppeensa autoon, alkoikiin pisaroimaan vettä.

Käänsimme autonnokan vielä kohti velimieheni ja hänen vaimonsa taloa, jonne oli matkaa 2-3 km. Olivat kotosalla. Kahvipöytä laitettiin oitis valmiiksi ja istuttiin pöytään.

Kun lähdimme kotia kohti, satoi vettä. Ilmassa oli hyvä, keväisen raikas tuoksu - kasvavan elämän tuoksu. Lienemmekö olleet kotona tuossa 20.30 maissa. Laitoimme takkaan tulen. Satoi. Söimme iltapalaa ja joimme hopeateetä.

Vielä ennätti katsomaan Missiomaailman Nouse Suomi-konferenssia TV7:sta. Konferenssi oli Espoo Areenassa. Puhujana oli Heidi Baker.

Jatkoa edellispäivien lainauksiin:

"Kuuluuko kaikkeen todella kaikki?

Mutta eikö Raamattua sitten pidä uskoa sanatarkasti? Kun Ef. 5:20 sanoo, että pitää kiittää kaikesta, niin eikö se silloin myös tarkoita sitä? Eikö kaikkeen kuulu myös paha?

Tottakai Raamattu on sanatarkasti totta kaikilla alueilla. Yleinen terveen raamatuntutkimisen sääntö on se, että Raamatun pitää aina antaa selittää itsensä. Jos Raamattu kehottaa, että kaikesta pitää kiittää, niin voimme olla varmoja siitä, että Raamatusta myös löytyvät tarkemmat määritelmät ja rajoitukset siitä, miten kaikkea siihen kaikkeen kuuluu.

Voimme havainnollistaa tätä tutkimalla samasta kirjeestä erästä toista kohtaa, jossa esiintyy sama sana "kaikki". Ef. 1:11: "Hänen joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan." Jotkut ovat irrottaneet tämänkin kohdan asiayhteydestään ja myös Raamatun kokonaisilmoituksesta ja tehneet siksi järkyttäviä johtopäätöksiä. Jotkut suuret teologit ovat vilpittömästi sitä mieltä, että tämä raamatunpaikka merkitsee sitä, että "Jumala vaikuttaa meissä sekä hyvän että pahan. Hän palkitsee meissä tekemänsä hyvät teot ja rankaisee meissä tekemänsä pahat teot. Koska siis Jumala panee liikkeelle ja vaikuttaa kaiken kaikessa, Hän myös välttämättä panee liikkeelle saatanan ja jumalattoman ja vaikutytaa heissä!!! Perusteelliset vastaväitteet näitä käsityksiä vastaan veisivät aivan liian paljon tilaa. Uskon silti, että useimmille on selvää se, että Raamatun mukaan Jumala on täydellisesti ristiriidassa kaikkien saatanan tekojen kanssa eikä itse millään muotoa voi olla niiden aikaansaaja ja syy. Ef. 1:11:ssä esiintyvä sana kaikki ei siis anna meille lukaa sanoa, että Jumala vaikuttaa myös pahan ja että Hän vaikuttaa saatanan ja jumalattoman tekemät pahat teot" (Kristityn kasvu nro 3, s. 63-64, Daniel Nylund).

Siunausta!

Ps. "Herra on teidät valinnut seisomaan hänen edessänsä ja palvelemaan häntä" (2. Aikak. 29:11). 

13.5.

Täskii vielä sydämellisiä synttärionnitteluja Marja-Leenan velimiehelle, Huttusen Markulle, eiliten olleen syntymäpäivän johdosta! Samoin sydämelliset onnittelumme myös Lotan Elsalle tänään olevan syntymäpäivän johdosta!

Aurinko paisteli niin mukavasti noustessamme uuteen päivään. Tietystä syystä pidättäydyin tänään aamupalasta ja lounaasta. Luin Galatalaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä esirukouksia.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneen alakertaan Päivärukoushetkeen - 8 rukoilijaa.

Rukoushuoneelta ajelin suoraan hakemaan Danielin koulun jälkeen meille. Emilia ilmoitteli myöhemmin, että polkee pyörällään meille koululta. 

Mummi ja Emilia menivät kylälle kauppa-asioille. Daniel oli meillä. Isä-Denis kävi hänet hakemassa töistä tultuaan.

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. 

18:ksi menin kylälle, Kunnantuvalle, Karstulan Lähetysseurakunnan järjestämään Hengelliseen kokoukseen. Lahtelan Samuli johteli ja puhui lyhyesti alussa. Peiposen Samuli ja Lahtelan Satu todistivat. Lähetysseurakunnan saarnaaja Esa Viitaharju saarnasi lopuksi. Yhteislaulut olivat Lauluja Jeesuksesta -vihkosesta. Lopuksi joimme Lehtomäen Tuulan ja Matin tarjoamat kahvit. Oikein hyvä tilaisuus.

Palailtuani kokouksesta kotiin, olivat Denis ja Daniel pientä mopedia käynnistelemässä pihassa. Daniel ajella hurruutteli sillä - sanoi ajaneensa yhdeksääkymppiä. Milka ja Emiliakin oli meillä. Lapset olivat meillä pidempäänkin. Mummi kävi viemässä ensin Milkan kanssa Emilian ja Danielin kotiin.

Salmen Paavon - Enontekiöltä - kanssa puhuimme puhelimessa, saavuttuani kokouksesta pihaan.

Söimme iltapalaa.

Nyt meitä on SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisessä rukousrintamassa 64 henkilöä.

Jatkoa edellisten päivien lainaukseen:

"Me emme siis kiitä sairaudesta Jumalan lahjana, mutta ei meiltä silti kiittäminen lopu. Me voimme sairaudessa kiittää Jumalaa siitä, että "rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut" (Jes. 53:5m 1. Piet. 2:24), siitä, että "hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme" (Matt. 8:17) ja siitä, että Jumala on "Herra sinun parantajasi" (2. Moos. 15:26). Me emme kiitä tuskasta, nälästä, alastomuudesta, ahdistuksesta, vainosta, vaarasta, tai miekasta, mutta vaikka eläisimmekin näiden kaikkien keskellä, niin me kiitämme siitä, että "näissä kaikissa (ei välttämättä näiden kaikkien kautta) me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut" (Room. 8:35-37).

Me emme saa kiittää Jumalaa siitä, mitä saatana on tehnyt, koska siitä on niin lyhyt askel siihen, että syytämme Jumalaa siitä, mitä saatana on tehnyt.

Emme myöskään voi kiittää Jumalaa siitä, mitä ihminen on tehnyt vastoin Jumalan tahtoa. Joku yrittää kiittää Jumalaa esim. siitä, että hänen miehensä on hyljännyt hänet (no, siihen kiitokseen saattaa tietenkin liittyä luonnollisetkin syyt) ymmärtämättä ollenkaan, että Jumala, joka vihaa hylkäämistä (Mal. 2:16), samanaikaisesti murehtii tätä avioeroa.

Historian aikana on Jeesuksen nimessä tehty paljon hirvittävyyksiä, joista emme mitenkään voi kiittää Jumalaa emmekä myöskään syyttää Häntä" (Kristityn kasvu nro 3, s. 63, Daniel Nylund).

Siunausta!

Ps. "Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa - ja sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde" (Ps. 36:8-10).