31.12.

Siihen se on nyt präntättynä - vuoden viimeinen päivä. Jos vuosituhannen vaihtuminen on oikein iso juttu, vuosisadan vaihtuminen tosi iso asia, vuosikymmenen vaihtuminen toiseksi sekin melko iso juttu, niin onhan se vuodenvaihtuminenkin jonkinmoinen juttu. Kyllä se noteerataan. Ainakin huomaa, että aika kuluu - tai rientää eteenpäin. Vuosiluvuillahan me osoitamme, mitä silloin ja silloin tapahtui. Historia maailmanlaajuisesti,  kansakunnittain, paikkakunnittain ja yksilöittäin on vuosien historiaa. Aikaa ilmaistaan näin. Raamattukin on täynnä aikoja. Jumala lähetti Poikansa maailmaan, kun aika oli täyttynyt. Jumalalla on aikansa eri asioille - myös meidän elämämme pituuden ja sen aikana tapahtuvien asioiden suhteen. Jumalan suunnitelmissa tulee myös aika, jolloin aika loppuu - ei ole aikaa. Kutsumme sitä iankaikkisuudeksi. Jokainen ihminen kokee tämän "ajattomuuden ajan." Elämänsä aikana - täällä ajassa eläessään - Jeesukseen uskoneet ihmiset elävät iankaikkisuutensa Jumalan taivaassa, jossa - vuolijan tulkinnan mukaan - olemme osallisia koko ajan paranevasta olotilasta ajattomuudessa iankaikkisesti, eli loputtomasti. Tiedän olevani sinne matkalla, koska uskon Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanani ja herranani. Eikä vuolija tässä kerskaa ollenkaan itsestään, vaan sanon sen kiitollisena, ajatellen Jeesusta, joka kuoli ristillä syntieni sovittamisen tähden ja nousi ylös kuolleista kolmantena päivänä, astuen pian sen jälkeen taivaaseen. Hän elää. Siellä minäkin - ja kaikki. jotka elämänsä aikana uskovat Jeesukseen - vietän yli ymmärryksen menevää laatuaikaa. Onhan tulevaisuus... lievästi jos sanoisin... mahtava! Halua sinäkin tulla Jeesuksen omaksi! Lahja on tehty kaikille valmiiksi. Ota se uskon kautta vastaan elämääsi! Tämä vuodenvaihde on/olisi hyvä aika tulla Jeesuksen omaksi ja aloittaa matka Jumalan taivaaseen - iankaikkiseen elämään. Etkö haluaisi. Onnittelen sinua, jos sellaisen päätöksen teet! Toinen paikka - josta Jeesus maan päällä ollessaan puhui paljon, näemme sen evankeliumeista - on iankaikkinen kadotus, loputon ero Jumalasta. Vaikka se on niin järkyttävä paikka, joutuu ihminen viettämään siellä koko iankaikkisuuden, ajattomuuden lopullisesti. olotilan, joka ei pääty koskaan. Monet nauravat "tällaisille saduille" kadotuksesta - samoinkuin taivaastakin - mutta tämä ei ole satua. Tältä paikalta ihmisen voi pelastaa vain usko Jeesukseen. Ei ole vaikeaa uskoa Häneen - on vain nöyrryttävä ottamaan suuri pelastuksenlahja vastaan elämäänsä. Silloin on hyljättävä kaikki syyt, mitkä estävät uskomasta Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanaa. Kaikki. Ihmispelkokin ja ihmisten orjailu. Kehoitan vakavasti, sydämestäni, tee ratkaisusi ja usko Jeesukseen! Anna elämäsi Hänelle! Tee se nyt! Elämämme on armonaikaa, jolloin voimme ottaa pelastuksen vastaan - iankaikkisuudessa sitä ei voi enää tehdä. Mistäkö tiedän tämän? Raamattu - joka on Jumalan Sanaa, ilmoittaa niin.

Yllätyksekseni huomaan itsekin, että edellä kirjoittamastani tuli sellainen kuin tuli - ja se on hyvä silloin niin. Tärkein asia elämässäni on olla näyttämässä tietä Jumalan yhteyteen ja iankaikkiseen elämään - ja varjeltua sinne itsekin.

Vuoden viimeiseen päivään - Uudenvuoden aattoon - tuli noustuksi myöhään. Marja-Leena ennemmin. Pakkasta noustessani oli 13.5 astetta. Ihmeellinen valoilmiö - auringoksi kutsuttu - näkyi taivaalla, valaisten maisemaa. Sitä lystiä ei kyllä kauaa kestänyt - tai olisin ainakin minä kestänyt, mutta...

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia, yms. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Apostolien tekoja. 

Kävimme M-L:n kanssa kylällä. M-L kävi apteekissa ja kaupassa. Minä olin kyytimiehenä.

Tuotuani M-L:n kotiin, ajelin takaisin kylälle. Kävin yhdessä paikassa, jossa eleli yksi ihminen, jonka puolesta olemme rukoilleet jo pidempään. Sain johdatta hänet Jeesuksen omaksi. Jumala kuitenkin on sydänten tuntija, joka tietää, mitä sydämessämme tapahtuu.

Palattuani kotiin söimme - M-L lämmitteli joulunaikaisia ruokia, jotka hyvälle maistuivat. Kahvia vähän perään.

Kirjoittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin nro 27. Samoin siihen liitteeksi Herätys- ja kutsuhuuto - Paasto- ja Rukouslauantain infon. Rukoustilaisuus on silloin 19.1.2019. klo 12-14 Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Laitan molemmat tämän jutun loppuun.

Heti 17 jälkeen menimme "Terheille". Terhi-Marja kutsui meidät klo 18:ksi syömään heille. Denis vähän myöhemmin saunaan 17 jälkeen. Sellaiset kutsut otimme mielihyvin vastaan. Heidän pihallaan paloivat jouluiset valot, joiden lisäksi oli laitettu useita ulkotulia teiden varsiin. Olihan se kaunista. Pian sitä istuimmekin Deniksen kanssa saunan lauteilla hikoilemassa. Sieltä selvittyämme kävimme suoraan pöytään. Oli hieno uudenvuodenaaton - vuoden viimeinen - ateria: Paistettu kana, paistettua hirvenlihaa, Kalaa rullalla kylmänä, lihaa rullalla kylmänä, monenlaisia erilaisia muita "lautasen täyttäjiä." Jälkiruuaksi kahvia, viinirypäleitä, viipaleita erilaisista hedelmistä, pähkinöitä rusisoilla ja ilman, kuorilla ja ilman. Varmaan jäi poiskin jotakin. Kovasti kiitoksia hyvästä ateriasta ja kutsusta! Aterian jälkeen menimme ulos, jossa oli alkanut satamaan lunta ja tuulemaan aikakin lailla. Denis oli varannut ilotulitteita. Niinpä saimme katsella värikästä näytelmää ja kuunnella poksahduksia. No, niitä kuului pitkin iltaa muiltakin suunnilta. Jonkin aikaa vielä oltuamme tulimme kotiin. "Terhien" perhe jäi ottamaan Uutta Vuotta vastaan lautapelejä pelaillen.

Lähettelin Rintamaposteja ja Paasto- ja Rukouslauantai-infoja s-postilla niille Rukousrintamalaisille, joille se menee sillä tavalla.

Joitakin Uuden Vuoden tervehdyksiä laittelin tekstiviestinä niille, joille olin ajatellut - joille ei lähetetty Joulutervehdystä, eikä samassa Uuden Vuoden tervehdystä.

Jumalan Siunaamaa Vuotta jokaiselle, jonka tämä teksti tavoittaa!

Ps. "Hiljenny Herran edessä ja odota häntä" (Ps. 37:7a).

30.12.

Hyvää sunnuntaita - ja vuoden toiseksi viimeistä päivää! 0.7 astetta miinuksella noustessamme. Aamupalaa ja kahvia nautimme joulukuusen ja muiden jouluisten valojen "tuikkeessa." Luin Apostolien tekoja.

10 maissa haimme M-L:n kanssa Salmen ja menimme helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan. 7 henkeä.

11 alkoi yläkerrassa tilaisuus, jonka Jaana johti. Musiikista vastasivat Sonja ja Juho. Saarnan piti Roger, Uuraisilta, vaimonsa tulkatessa. Hyvä kokous - takametsien miehen mielestä. Kahvitarjoilu tilaisuuden päätteeksi. 

Söimme tultuamme kotiin.

Tulin seuranneeksi Tour de Ski-lähetystä.

M-L:n "älykkääseen puhelimeen" tuli video, jossa Milena, 4v, puhui muutaman lauseen saamea. Oikein äänteli sitä - hauskalta kuulosti. Lieneekö oppinut isiltä, joka Enontekiöllä koulussa opiskeli saamenkieltä vuositolkulla?

Lähdin siitä sitten itsekin lumille - urheilukentälle 10 km kävelylenkille. 3-4 astetta pakkasella mennessäni, 5 palatessani. M-L lueskeli kirjaa.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat" (Ps. 119:137).

29.12.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut meidän rakkaalle lapsenlapsellemme, Emilialle! Iloitsemme sinusta - olemme  13 vuoden ajan saaneet niin tehdä! Jeesuksen kanssa on hyvä jatkaa matkaa.

Nukuin pitkään. Marja-Leena nousi hiukan aikaisemmin. 2.1 astetta miinuksella noustessani. Puut eivät ole enää täällä niin lumisen kauniita kuin Joulun aikaan. Eilen kangasniemellä käydessäni huomasin, että siellä puut olivat lumisia.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Meille ui - ihan keittiöön asti - iso made. Denis oli käynyt jo verkoilla J-P:n kanssa ja toi matikan.

Denis ja Daniel kävivät meillä vielä myöhemmin. Joimme kahvit, yms.

Laitoin s-postilla itärajan taakse Uudenvuoden ja Joulutervehdyksiä - siellä kun Joulua vietetään eri aikaan kun meillä.

M-L valmisti matikkakeiton. Se oli hyvää. 

Seurasin hiihdon maailmancuppia.

Timo, Pia, Milena ja Minja, sekä Terhi-Marja ja Denis tulivat meille. Halukkaat saivat maistella madekeittoa. Laitoin takkaan tulen.

Lämmitin saunan. Timon ja Deniksen kanssa saunoimme - niinkuin nyt suomalaisten miesten lauantaina pitääkin. Joimme kahvia, yms. Terhi-Marja ja Denis menivät ennen sitä kotiin - siellä oli tänään Emilian kaverisynttärit.

Kun loputkin "omat" lähtivät kotiin nousin kuntopyörän satulaan ja poljin 1 h 5 min. Samalla luin kirjaa. Saunassa käyneellä olivat hikireiät hyvin auki, joten hiki virtaili. Ei kun suihkuun.

"Uniaattipastori Demeter oli ollut eräs niistä, jotka istuivat kanssani vankilassa. Yksi vartijoista huvitteli hakkaamalla häntä yhä uudelleen ja uudelleen vasaralla selkärankaan. Tämän seurauksena Demeter halvaantui ja on maannut nyt yli kaksikymmentä vuotta liikuntakyvyttömänä.

Sitten seurasi vallankumous ja Ceausescu syöstiin vallasta. Se Securitaten upseeri, joka oli tuhonnut hänen elämänsä, tuli Demeterin ovelle ja sanoi: "Tiedän, etten voi saada anteeksi. Se, mitä olen tehnyt, on liian karmeata. Mutta kuunnelkaa vain anteeksipyyntöni, ja sitten menen.

Pappi vastasi: "Kaksikymmentä vuotta olen rukoillut puolestanne. Olen odottanut teitä. Teille annettakoon anteeksi" (Richard Wurmbrand, Kärsimyksestä voittoon, dramaattinen ja innostava jatko kirjalle Kidutettu kristuksen tähden, Stefanus-Lähetys, Marttyyrien ääni 1996,  s. 51).

Siunausta!

Ps. "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne" (Matt. 6:14-15).

28.12.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut meijjän miniälle, Pialle, sinne "isojen kuusten aukiolle!"

"Pikkupyhiä" tässä elellään. Tuollaista nimitystähän jotkut näistä päivistä käyttävät. Olen ymmärtänyt, että joskus oli neljä joulunajan pyhää, mutta että jokin Kustaa-niminen kuningas muutti tilanteen, että parikin pyhää riittää. Tiedä sitten tuosta.

0.4 astetta oli miinuksella noustessamme. Aamupalaa ja kahvia. Luin Apostolien tekoja.

Lähdin 9 maissa ajelemaan kohti "tekopalkisiani", Kangasniemelle. Marja-Leena jäi kotiin. Luki yöllä kirjaa aamuyöhön asti. Jos on mielenkiintoinen kirja, niin ei sitä henno kädestään laskea ennenkuin tulee "takakansi vastaan."

Kangasniemelle ehdittyäni menin ensin Teboilille - kantapaikkaan, kun niillä tienovilla kuljetaan - syömään. Ja mikä parhainta, tänään oli siellä tirripaistipäivä - eihän sitä parempaa ruokaa juuri löydykään. Tapasimpa siellä kotikyläni ihmisiäkin.

TB:ltä menin terveyskeskukseen katsomaan 91 v tätiäni, joka eilen oli siirretty sinne Mikkelin keskussairaalasta. Juttelimme. Rukoillakin lähtiessäni halusin. paljon on täti muuttunut edellisestä tapaamisesta. Muisti.

Terveyskeskukselta ajelin Haarajoelle, kotikylälleni, syntymämäelle - kirjaimellisesti - Heimolle ja Arjalle. Juttelimme ja otimme kahvia ja pöydän runsaita antimia - mm. tänään tehtyä ohrarieskaa. Samanlaista, kuin "äet" aikoinaan paistoi. Joulukuusi seisoi permannolla.

Haarajoelta hurautin Pirjolle ja karille - siskolleni. Siellä jäälyhdyt paloivat kauniisti pihassa. Jutustelimme, söimme riisipuuroa ja joimme kahvia runsaine kastettavineen. Joulukuuseenhan se katse täälläkin ensin suuntautui.

Vatsa (liian) täynnä suuntasin autonnokan kotia kohti. Onhan sitä tullut tänään syödyksi isot määrät. Kiitos "atimapaikkoihin!"

18 ja jotain olin kotona.

Teen kanssa piti vielä vähän myöhemmin suuhunsa purtavaa laittaa.

Luin vähän kirjaa.

"Me voimme opettaa samaa, mitä ensimmäiset kristityt oppivat Jeesukselta: pitää kaikkea yhteisenä, jakaa veljien kesken vaatimatta mitään itselleen.

Saattaa olla, että me niin täysin eri olosuhteissa elävät emme voi kahdentuhannen vuoden jälkeen noudattaa tätä käskyä pienintä piirtoa myöten. Mutta suuri periaate säilyy: kristittyjen täytyy kieltää itsensä, oma minänsä, itsekkyytensä. Ei yksikään meistä elä tai kuole itsellensä.

Osoittakaamme, ettei yksinkertaisen kristinuskon henki ole sammunut eikä saa tulla sammutetuksi" (Richard Wurmbrand, Kärsimyksestä voittoon, dramaattinen ja innostava jatko kirjalle Kidutettu Kristuksen tähden, Stefanus-Lähetys ry, Marttyyrien ääni 1996, 

s. 110,111). 

Siunausta!

Ps. "Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä" (Apost. teot 2:44).

27.12.

"Välpäeviä" elellään. Sydämelliset nimipäiväonnittelut Parkkosen Hannulle, serkulleni Häkkisen Hannulle ja Kangasniemen Hannulle, Lappiin.

Tänään vetelimme unia oikein pitkään - voi sanoa, että iltapäivän alkuun ei ollut kovin pitkä matka enää noustessamme "jalanviljaan." No, sehän on kun panis rahaa pankkiin, kun nuorena nukkuu. 0.9 astetta oli silloin miinuksella. Mukavan harmaa kaamospäivä - ei nyt ihan silleen kuin mihin "aidossa tunturi-Lapissa totuimme. 

!Aamupalaa" ja kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Terhi-Marja ja Emilia käväisivät kynnyksellä. Olivat menossa kylälle kirjastoon. Toivat T-M:n lukeman kirjan M-L:lle luettavaksi.

Poljeskelin kuntopyörää 1 h 2 min, samalla lueskelin kirjaa. Edellisen kerran poljin Joulupvn iltana 42 min.

Söimme.

Kävin "tepastelemassa" raittiissa ilmassa urheilukentän lumilla 10 km verran. 0.5 astetta miinusta.

Iltapalaa ja teetä. M-L lueskeli kirjaa.

Sytyttelin tulen takkaan.

"On vielä muutakin sanottavaa lännen suhteista Romanian seurakuntiin (myös entisen itäblokin muiden maiden osalta). Vieraillessani siellä tapasin pastoreita ja muita amerikkalaisia, brittiläisiä ja saksalaisia kristittyjä, joita saapui laumoittain Romaniaan. Kun kysyin, miksi he tulivat, oli yksimielinen vastaus: "Tulin opettamaan." Kukaan ei sanonut: Tulin oppimaan."

Nuoria, alle kahdenkymmenen vuoden ikäisiä ihmisiä tuli opettamaan. Oli teologian professoreita, jotka uhrasivat kesälomansa opettaakseen Romanian pastoreille teologiaa. Jotkut maanmiehistäni olivat saarnanneet vankilassa kädet ja jalat kahleissa ja saivat yhdestä saarnasta palkkioksi 25 raipaniskua, mikäli heidät saatiin kiinni itse teossa. Sama rangaistus odotti niitä, jotka saarnasivat koputtamalla morse-merkkejä seinään viestittääkseen siten hyvää sanomaa vankilanmuurien toiselle puolelle.

En aseta kyseenalaiseksi, etteivätkö he voisi opiskella joidenkin luentojen verran teologiaa, mutta eikö länsimaalaisille kristityille olisi yhtä arvokasta olla vaihteeksi kerran oppimassakin?

Länsimaalaiset kristityt voivat suoda itselleen ylellisyyden tehdä kalliita matkoja opettaakseen toisia. Miksi he eivät kutsu romanialaisia tai venäläisiä kristittyjä länteen saarnaamaan? Miksi pääpuhujina suurissa evankelisissa konferensseissa on hyvin ravittuja, yltäkylläisyydessä eläviä, läntisiä saarnamiehiä? Alkukirkossa ei asia ollut niin. Siellä Paavalin kaltaiset miehet toivat julki Kristuksen salaisuutta, jota he olivat oppineet ollessaan kahleissa.

Kahleita kantaneet kädet ovat hyviä siunaamaan ja niitä pitäisi käyttää siihen tarkoitukseen. Ensimmäisinä vuosisatoina muut kunnioittivat Rooman kirkkoa, koska siinä oli ollut eniten marttyyreja.

Vielä eräs yksityiskohta: Romanian evankelisessa kirkossa eivät naiset ole meikattuja eivätkä he pidä koruja. Uskovia, jotka näin tekevät, ei hyväksytä kirkon jäseniksi. Tupakointi ja juominen ovat ankarasti kiellettyjä. Länsimaalaiset saarnaajat, joilla on sormuksia ja joiden vaimot käyttävät huulipunaa, eivät ole tervetulleita. On hyvä tietää tämä" (Richard Wurmbrand, Kärsimyksestä voittoon, dramaattinen ja innostava jatko kirjalle Kidutettu Kristuksen tähden, Stefanus-Lähetys ry, Marttyyrien ääni, 1996, s. 113, 114).

Siunausta!

Ps. "Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat" (Ps. 126:5-6).

26.12.

Tapaninpäivä. Stefanuksen, ensimmäisen veritodistajan, Stefanuksen, muistopäivä. Hänestä voit lukea Apostolien teoista. Tänäkin päivänä lukuisat Jeesukseen uskovat, eri puolilla maailmaa, kokevat saman - heidät tapetaan siksi, että uskovat jeesukseen ja eivät halua pitää sitä salassa. Tämä kehitys ei ole vähenemään, vaan lisääntymään, päin.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Lehtomäen Tepolle!

Noustessamme oli 1.2 astetta kylmän puolella. Tero, Mari, Nooa, ja Daniel olivat meillä yön. Daniel lähti kävellen kotiin - 1 km - kun heidän perheensä oli lähdössä kylään.

Syötyämme aamupalaa ja juotuamme kahvia, ym. kantelivat Tero, Mari ja Nooa tavaransa autoon ja lähtivät ajamaan "Timoille", Höytiälle. Menivät sieltä hakemaan Aaron ja Eeliksen, jotka olivat siellä yötä. Sitten menivät Heimolle ja Arjalle, veljelleni, sekä Pirjolle ja Karille, siskolleni, vierailulle. Samalle reissulle menivät Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielkin.

Sitten olivatkin mummi ja vaari kaksistaan. Kahvia tuli juotua, kirjaakin vähän luettua, radiotakin kuunneltua ja torkuttua/nukuttua. Takkaankin tuli laitettua.

Söimme lämmiteltyjä - hyviä - jouluruokia ja kahviakin joimme.

Kävin Tapaninkävelyllä - kun en -ajelulla - urheilukentällä. 8.8 km "tallailin" lumisella radalla. 1 aste miinusta. Mukava oli "hapittua."

Kirjaa lueskelin palattuani. Laitoin vielä takkaan tulen. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Terolta tuli kuvia heidän ja "Terhien" reissusta Kangasniemelle, Heimolle ja Pirjolle.

Sydämelliset kiitokset koko meidän perhekunnalle joulunajasta - ja teistä jokaisesta! Erityisesti rakkaalle vaimolleni!

Kiitos kaikille joulutervehdyksistä!

Siunausta!

Ps. "Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa" (Ps. 147:17).

25.12.

Joulupäivä. Nousimme 3.4 miisusateen aamuun. Tero ja Mari olivat meillä, muut muualla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia - kuten eiliseltä aamulta jäänyttä hyvää riisipuuroa, leipää ja kinkkua.

11:ksi menimme "Joulukirkkoon" helluntairukoushuoneelle - hain Salmen mukaan mennessäni. Tero ja Mari noukkivat Terhi-Marjan kyytiin. Lähtiessä peruuttelin auton Teron auton kylkeen - tosin kosketus oli niin hentoinen, ettei mitään jälkeä jäänyt kumpaankaan autoon. Kuoro lauloi. Maju Aho johti ja puhui. Vapaaseurakunnan pastori, Raimo Kauppinen, saarnasi.

Palailtuani kotiin kokouksesta otin pressun pressusaunan kehikon päältä pois, ettei jää lumien alle. Sitten vain kahvia naukkailemaan. Marja-Leena laitteli ruokia.

Terhi-Marja, Denis, Emilia, Daniel, Aaro, Eelis, Milka, Nooa ja Daniel saapuivat meille myös, kukin vähän eri aikoihin. Aaro, Eelis, Milka ja Nooa olivat "Terheillä" yötä.

Söimme pitkän pöydän ympärillä maukkaat jouluruuat - karjalanpaisti oli tullut lisukkeena mukaan jouluateriaan. Jälkiruokana luumurahkaa tai sekahedelmäsoppaa.

Laitoin sisäsaunan lämmite. Teron ja Deniksen kanssa kävimme löylyttelemässä. Milka, Aaro, Eelis ja Emilia pelasivat jotain lautapeliä - vai mikä se lienee ollutkaan. Nooa ja Daniel vaatehuoneessa Afrikan tähteä.

Joimme hyvät kahvit - ja täyttä oli, vatsassa.

Mari kävi viemässä Nooan ja danielin laskettelemaan pulkalla ja sellaisella ohjattavalla vehkeellä johonkin Kusiaismäen reunaan. Samalla Milkan mammalle.

Pia oli pienten tyttöjen kanssa käymään äidillään Saarijärvellä. Kävi ottamassa Aaron ja Eeliksen meiltä kyytiin. He menivät "Timoille" yöksi.

Siinähän sitä sitten jouluiltaa vieteltiin - Tero ja Mari meillä ja Nooa, ynnä Daniel. Terhi-Marja, Denis ja Emilia menivät jo vähän aiemmin kotiin taloansa lämmittelemään.

Luntakin satoi tänään - välillä isoilla hiutaleilla ja sakeasti vähän aikaa.

Siunausta!

Ps. "Antakaa herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys" (Ps. 96:7).

24.12.

Niin saapui Jouluaatto "menetetyn metsikön reunamillekin" harmaana kaamospäivänä. Puut olivat edelleen kauniita kevyennäköisessä lumipuvussaan. Tuuli antoi joululahjaksi tyynen sään, joka piti lumet puissa, pensaissa, heinissä ja varvuissa. Pakkanen pysytteli mukavissa lukemissa. Noustessa sitä oli 10.4 astetta.

Nukuimme edellisen yön patjoilla olohuoneen lattialla Marja-Leenan kanssa. Tero, Mari ja Nooa nukkuivat meidän huoneessamme. Se oli niin parempi kun kuitenkin M-L nousi aikaisemmin keittelemään joulupuuroa. Aaro ja Eelis nukkuivat yhdessä kamarissa. Aaro vielä eilenillalla kävi myöhään juoksulenkillä. Kuntoa pitää jalkapallomaalivahdin pitää yllä.

Joulukuusenkynttilät sytytettiin. Mukavasti hopeiset nauhat kimaltelivat hämärässä valossa. Muihinkin jouluvaloihin napsautettiin valot päälle. Eläviinkin kynttilöihin.

Tarkoituksena oli 9 maissa syödä joulupuuroa, mutta jonkinverran siitä "rivettiin." Tosin se ei mihinkään mitään vaikuttanut. Riisipuuro sekahedelmäsopan kanssa oli hyvää. Kinkku myös otettiin käyttöön - ja oli hyvää kotona paistetun ruisleivän ja kahvin kanssa.

Kävin M-L:n asialla vielä kaupassa heti aamusta. Laitoin ulkotulia etupihan puolelle tienvarteen ja takapihalle metsänreunaan. Samalla raapaisin tulet takapihan pressusaunan kiukaan alle. Savu alkoi mukavasti tuoksumaan. Isoihin kynttilälyhtyihin laitoin isommat ulkokynttilät porraspieliin. Puihin lintujen ruokintapaikan läheisyyteen kolme pientä kynttilälyhtyä. Takapihan puolelle oven pieleen yhden kynttilälyhdyn. Linnuillakin oli tarpeeksi ruokaa. Lisäilin välillä puita kiukaan alle. Välillä piti käydä ryyppäilemässä kahvia sisällä. M-L valmisteli jouluateriaa. Kun Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat, alkoi T-M myös hommailla ruuan parissa. Jokainenhan sitä kantoi "kortta kekoon." Tero ja Mari kävivät kävelylenkillä. Timo, Pia, Milka, Miro, Milena ja Minja, sekä Helmi-koira, saapuivat ennen 14. Olimme sopineet, että klo 14 on pressusauna kylvettävässä kunnossa - ja niin olikin. Heittelin häkälöylyt ja vedin pressun kehikon päälle.

Löylyt olivat hyvät. Vasta tuoksui hyvälle. Meitä kävi saunassa - yhtäaikaa löylyttelimme: Tero, Mari, Nooa, Aaro, Denis, Daniel, Timo ja minä. Uimapukusauna nääs. Usea kävi lumessakin pyörimässä. Mukavalta tuntui mennä sitten löylyihin. Vilvuuttelimme vieressä olevassa kodassa, jossa oli tulipaikassa palamassa isommista pölleistä vähänniinkuin rakotuli. Kun kukin sai tarpeekseen löylyistä niin meni lopuksi pesuhuoneeseen suihkuun, joka sekin oli lähellä. Mukava oli joulusauna - ja hyvä löylyseura.

Saunan jälkeen olikin jouluateria valmis. Aterian yhdessä siunattuamme kävimme sitä nauttimaan kiitollisin mielin. "Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista...", joten vaikka kuinka kohtuudella yritti ottaa eri lajeja, niin paljon ruokaa lautaselle kertyi - ja maha tuli liian täyteen. Kiitollinen on kaikesta oltava. Jumalan siunauksena on ruokakin otettava.

Meidän perhekunta oli kokonaisuudessaan koolla. Meitä on yhteensä 17 henkeä. Pienin Minja 1 v. Mukava olla yhdessä.

Jonkinaikaa jouluateriasta pidimme ns. aattohartauden. Milena lauloi Danielin kanssa "Joulupuu on rakennettu"-laulun. Eelis, jolle tänään meillä tuli joulupuurosta manteli, luki jouluevankeliumin. Emilialle oli tullut heidän joulupuurostaan manteli. Minä pidin pienen puheen jouluevankeliumin lukemisen jälkeen.

Sitten olikin vuorossa joululahjojen jakaminen. Ensin ne laitettiin kuusen alle, jonka jälkeen Daniel luki paketista nimen, kenelle paketti tulee ja Milena - joka sai heidän joulupuurostaan mantelin - juoksutti ne saajalle. Se kävi hyvin. Iloisia ilmeitä ja mukavaa meininkiä. Kiitos lahjoista! Siinä hommassahan sitä meni mukavasti aika.

Jonkinajan kuluttua pääsimme nauttimaan juustotarjottimen antimia. Kyllä niitä juustolajeja oli runsaasti - lie ollut liki parikymmentä. Samalla oli kahdenlaisia viinirypäleitä, ja useamman sortin hedelmien siivuja. Erilaisia "alustoja" oli joiden päälle juustoa voi laittaa. Myös kahvia, pipareita ja hyytelökakkua. Terhi-Marja taisi "loihtia" juustotarjottimen - joka ei kyllä mitenkään yhdelle tarjottimelle sopinut. 

Olihan sitä elämää illassa. Loppupuolella otimme vielä yhteiskuvan koko porukasta. Mukava verrata aikaisempiin potretteihin. Lapset kasvavat nuoriksi - ja uusia jäseniä perhekuntaan on tullut syntymän ja avioitumisen kautta, aikuiset vanhenevat - varsinkin vaari ja mummi, mutta toisetkin tulevat vääjäämättömästi perässä. Suuresti sitä on kiitollinen perhekunnan jokaisesta jäsenestä.

Timo, Pia, Miro, Milena, Minja ja helmi-koira lähtivät kotiin Höytiälle. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel, sekä Milka, Aaro ja Eelis heidän mukanaan, heille yöksi. Tero ja Mari "vanhusten" kanssa jäivät meille. Illan mittaan vielä otimme vähän teetä ja kinkkua ruisleivän päällä. On sitä otettu.

Puoliltaöin kävimme "tilalle" - ts. unta odottelemaan. Se oli sellainen Jouluaatto - ainutlaatuinen, niinkuin aina.

Siunausta!

Ps. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto" (Luuk. 2:14)

Vuolijan ja hänen vaimonsa joulutervehdys:

.

23.12.

Aatonaattoa. Ei aikaisin, ei myöhään, nousimme tänään. Joukuuseen kynttilätheti palamaan, ym. jouluiset valot - ja yksi elävä lynttilä keittiön pöydälle. Tunnelmallistas - ja ulkona edelleen puut kauniita. Pakkasta 11.7 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme kylällä - M-L kaupoissa, minä kuskina. 

M-L teki jouluvalmisteluja. Joululaulut soivat. S-postilla ja tekstiviestillä laitoin vielä joulutervehdyksiä. Katsoin ampumahiihtoa. 

Ruokaa ja kahvia.

Kävin lenkillä. Mennessä hain "Terheiltä" yhden patjan meille lisää - jouluomia kun tulee, nääs. Urheilukentän lumilla kävin 10 km kävelemässä. Toistakymmentä astetta pakkasella. Kuuta ja tähtiä ei tänään näkynyt. Mukava oli atmosfääri silti. 

Palatessani kotiin - jääpuikot parrassa - olivat meille tulleet joulunviettoon Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa. Emilia ja Daniel tulivat meille myös käymään - serkut kun olivat tulleet.

Laitoin tulen takkaan.

Siinä sitä iltaa vieteltiin ja sukujen ihmisistä taaksepäin katsottuna puhuttiin - jopa Tero oikein "sukuselvityksiä" netistä kaivoi. Runsaasti juutalaisia nimiä.

Iltapalaa ja teetä myöhään.

Siunausta!

Ps. "Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni, sentähden minä panen toivoni häneen. Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii" (Valitusvirret 3:24-25)

22.12.

Eiliten meinasin, mutta unohtui, nimittäin laittaa nimipäiväonnitteluja: Bågmanin Tuomolle, Salmen Tuomolle ja Paanasen Tuomakselle. Nyt ne tulevat! Parempi myöhään jos silloinkaan - ei taint men ihan oikein, mut sinpäin kuiten. 

Tänä aamuna - lauantaina - tulikin taas nukutuksi pidempään. Marja-Leena kyllä nousi aiemmin hommailemaan. 11.7 oli miinuksella silloin. Taivas oli harmaa. Puut kauniita ohuessa lumiverhossaan. Olisi nyt tuuleskelemati, että joulunaikaankin olisi yhtä kaunista.

Tänään on talvipäivän seisaus. Se merkitsee, että päivä alkaa pitenemään. Aamupalaa ja kahvia. M-L leipoi lahjakakkua. Luin Apostolien tekoja. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Auttelin "pikkisen" siivouksessa. Kävin kylällä M-L:n kanssa. Hain apteekista sinne luvatut pistoskynät. Vein yhteen paikkaan joulutervehdyksen. Kävimme syömässä Halpa-Hallin seisovasta.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. M-L meni viemään yhteen paikkaan joulutervehdykseksi hedelmäkakun - ja muutenkin kylään. Yli 12 astetta pakkasella.

Laitoin takkaan tulen. Huushollissa alkoivat leijailla kinkun tuoksut, sillä M-L oli laittanut kinkun paistumaan.  Emilia ja Daniel tulivat pulkan kanssa meille käymään. Otimme kaakaota ja kahvia, ynnä niiden kanssa hedelmäkakkua. Katselimme netin kautta heidän kanssaan "Mehtäkämpän joulu" -ohjelman youtubesta - kolme lyhyttä osaa. Oli aika mukava. Veljeltäni Heimolta sain tänään tekstarin, jossa hän kehotteli tuollaisen jutun katselemaan. Siinä oli paljon sellaista henkeä, jota kaipaa ja josta nauttii - siis käytännössä. 

Laittelin joulutervehdyksiä s-postin kautta. 

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "...sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on" (Luuk. 19:10). Siinä syy, miksi vietämme Jeesuksen syntymän juhlaa, Joulua.

21.12.

Marja-Leena nousi oikein hyvissäajoin jalkeille - meni 7:ksi jo kauppaan kalatiskille, sinne kun tuli tuoretta lohta. Minäkin kyllä hyvissäajoi8n nousin kahvia "turaamaan". Sitä vähän juotuani ja leipää syötyäni kävin viemässä 8:ksi Emilian ja Danielin todistustenjakotilaisuuteen. Kävin välillä kotona - vaikka tilaisuus koululla ei kestänyt puoltakaan tuntia. Kävin hakemassa lapset sieltä meille. Todistuksia siinä katselimme. Ihan "mukiinmeneväthän" net olivat - Joissakin jatkossa petraamisen varaa, niinkuin aina. Jotain suuhunpantavaa.

Luin Apostolien tekoja. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Sen aikana tuli piipahtamaan - ja joulutervehdystä tuomaan - Noora-Anneli naapurustosta, Kuura-koiransa kanssa.

Vein Danielin ja Emilian kotiin.

Sittenpä "taatto, taatto, lähti innoissaan, joulukuusen, kuusen, hankintaan. Tuosta tontilta sen otin. Eikä aikaakaan, kun se oli jalassa - siis joulukuusen jalassa - ja sulamassa pesuhuoneessa.

Marja-Leena teki siivoushommia. Minä mätin kaapista lehdet ja mainokset isoihin kasseihin, kaapista, johon olemme ne kasanneet - ja niitä oli paljon. 

Söimme.

Ajelimme M-L:n kanssa kylälle. Kävimme tyhjentämässä lehdet ja mainokset jätepaperisäiliöön - vai miten sitä sanotaan. Sitten menin samalla reissulla hämärälle urheilukentälle 5.5 km kävelylenkille. M-L meni käymään yhdessä paikassa, jonne vei joulutervehdyksenä taatelikakun. Kävelin kentältä kotiin - 4.5 km. Pakkasta 12-13 astetta palatessani, 8-9 mennessäni. Atmosfääri oli "aivan mahtava" - niinkuin eräs saarnamies usein puhuessaan sanoi. Täysi kuu, tähdet - ja ne puut! Ne, ne, vasta olivat kauniita. Hyvä kun ei ole tuullut, niin pysyvät koreina.

Laitoin tulen takkaan.

Kannoin joulukuusen jouluiselle paikalleen olohuoneeseen - jouluisen, siihen "virkaan" tarkoitetun liinan päälle. M-L sen heti koristeli. Hienonnäköinen kuusi

Tulipa Höytiän kuusikosta mummin "älykkääseen puhelimeen" kaunis joululaulu. Laulu oli "Joulupuu on rakennettu" ja sen esitti erittäin hienosti Milena. Hyvin osasi kaikki sanat. Se laulu olisi mukava kuulla Milenan laulamana jouluaattona täällä meillä, kun perhekuntana yhdessä jouluaattoa vietämme - jHs. Sopisikohan se, Milena?

Laitettuani tulen takkaan seurailin ampumahiihdon maailmancuppia - muuten ei suomalaisten vuoksi tarvitse seurata, mutta naisten osalta kyllä - kun meillä on Kaisa Mäkäräinen. Samalla - ja Israel-ohjelmien aikana - myös iltapala ja tee maistuivat.

Että sellaista(kin).

Siunausta!

Ps. "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee" (Sananl. 4:23).

20.12.

Eiliten oli vuolijalle - eikäpä ensimmäistä, eikä viimeistäkään kertaa - kirotusvire. Kun niistä piirustuksista puhuin, niin net olivat Milenan piirtelemiä, ei Milkan - vaikka siskoksia ovatkin. Vire korjattu.

Nousun aikaan 6.7 miinuksella. Keittelin ja siemailin kahvia. Vähän sen kanssa jotain. Kävin "heittämässä" Emilian ja Danielin kouluun. Sitten taas mukillinen kahveeta ja muuta. Luin Apostolien tekoja. Rukoilin sohvalla. 

Kävin hakemassa Rautasen Jussin kylältä sähköhommiin "Terhien" talolle.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 kävin hakemassa Danielin ja Emilian koulusta meille - ja kohta heti vein heidät kotiin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoittelin Ristin Voittoon kirjoituksen ja lähetin sen sinne myös. Ei sitä tiedä julkaisevatko sitä koskaan.

M-L keitteli ohraryynipuuroa. Hyvänmakuista. 

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. 8 pakkasta kun menin, 11 kun palasin. Melkein pyöreä kuu valaisi kirkkaana. Tähtiäkin kiilui taivaan kannella. Olihan se hienon näköistä tuo maisema.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

Joulukorttejakin on tullut.

Ps. "Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan" (Ps. 57:12).

19.12.

Joulu on jo ovella. Maa valkoinen - ja lumi pysyy. Se vaan on niin, että sitä "taas valkeata joulua" sitä odotetaan. Nyt(kin) se saadaan.

Mukava oli taas herätä joulukuiseen pimeään ja raapaista kynttilään liekki, sekä tökätä kynttiläkruunun töpseli pistorasiaan. Sitten vain kahvit ns. "turisemaan." Verensokerin mittaus ja "imelyyteen" tarvittavan tabletin ja pistoksen otto. Ei auta, kun ei Jumala ole - vielä - parantanut. Uskonko puutetta? Tuohon kysymykseen niitä olisi paljon vastauksia - riippuen kuka antaa.

Hiukan kahvia ryypättyäni ja leipää otettuani kävin viepäsemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Reippaasti he ovat aina valmiina lähtöön. Pienen kerroksen antanut taas lunta. Samalla reissulla kävin viemässä naapureille vielä pari Kultalyhde-joululehteä ja neljä joulukorttia.

Palattuani "koulukkaat" viepäsemästä jatrkoin kahvistelua ja ns. aamupalaa. Luin Apostolien tekoja.

Ennen 11 menimme M-L:n kanssa kylälle. Hän kävi kauppa-asioilla. Paluumatkalle otimme Rautasen Jussin mukaan ja toimme "Terhien" talolle sähköhommiin. Jatkoimme M-L:n kanssa hakemaan Emilian ja Danielin 12 koulusta meille.

Söimme. Kahvia myös.

Kävin valkoisella urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Taisi olla 1 aste miinuksella. Erinomainen "liikuskelusää." Lumihiutaleita leijaili harvakseltaan. Olihan se "melekosen kaonista." 

18:ksi menimme M-L:n kanssa Saarijärven kirkkoon. Siellä oli Tarvaalan koulun joulujuhla. Emmehän met siellä muuten olisi olleet, mutta kun esiintymässä oli kaksi lapsenlasta - Emilia ja Daniel. Hyvin meni heiltä omat osuudet ohjelmassa - niinkuin muiltakin koululaisilta. Emilia oli kolmen muun tytön kanssa laulamassa Lucia-laulua. Daniel oli jouluevankeliumikuvaelmassa Joosefina. Molemmat lauloivat myös koko koulun kuorossa. Puheen piti khra. Puhe - joka oli muuten hyvä - jäi  mielestäni  aivankuin kesken. Vaikka en mitään herätyssaarnaa tuollaiseen tilaisuuteen ajattelekkaan, niin evankeliumin olisi voinut tuoda (selvemmin) esille. Paikalla oli runsaasti koululaisten perhekuntalaisia. Joulujuhla oppilaiden esitysten perusteella oli todellinen kristillinen - hengellinen - joulujuhla. Siitä iloitsin. Kiitos Tarvaalan koululle!

Lähdin vain hiukan kesken kirkosta pois. Kävin hakemassa Salmen - samalla hänelle joulutervehdyksenä M-L:n leipoman taatelikakun - ja menimme 19:ksi helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan - 7 henkeä. Tulin kaupan kautta kotiin.

Taisi paistaa kakkua M-L kun tulin kotiin.

Kävin viemässä vielä yhden Kultalyhteen naapurustoon -yhtä kun uupui ja sen sain seurakunnan kirjanmyynnistä.

Iltapalaa ja teetä. M-L näytti "älykkäästä" puhelimestaan Milenan piirustuksia. Toinen kuva oli piirretty Helmi-koirasta ja toinen Milenan oma kuva. Olivat hienoja. Niin sitä kehittyy kun ikää karttuu.

Teron suunnalta oli tullut kuvia joulukuusen koristelusta ja torttujen paistelusta, sekä "notkuvan" pöydän ääressä istuvasta porukasta. Heillä on vieras Espanjasta - kuvissa näkyi olevan useampikin tummempitukkainen vieras. Ja menoa on pojilla piisannut!

Laitoin tulen takkaan.

Ei siinä.

Siunausta!

Ps. "Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten" (Ps. 80:18).

18.12.

Tiistai - ja joukalenterissa enää vain vähän luukkuja avaamatta. Sydämelliset nimpparionnittelut Pimiän Aapolle!

Uuteen päivään nousu tapahtui hyvissä ajoin - ja ihan hyvissä voimissakin. Kiitos siitä Jumalalle! 2.3 astetta pakkasella. Keittelin kahaveet - mutta en juonut vielä. Kävin ensin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Sittenhän se olikin mukava kahvia juoda ja vähän sen kanssa jotakin syödä. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Monistelin kuoria, joihin laitan Kultalyhde-joululehdet naapureille annettavaksi. Onhan tässä "meidän ringissä" runsaasti naapureita. Joillekin heistä annamme joulukortin, koska uskovat jo Jeesukseen.

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 8 rukoilijaa. Samalla reissulla kävin viemässä Kultalyhteen joulutervehdykseksi nykyiselle, sekä entiselle vuokraisännälle

Palattuani kotiin söimme hyvät ruuat, jotka M-L oli valmistanut.

13 hain Danielin koulusta meille. 14 Emilian.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Ohut lumikerros oli tullut sinneki lisää, niinkuin muuallekin. Puolikas kuu koetti tulla esille pilviverhon takaa, mutta ei oikein onnistunut aikeessaan. Eiliten onnistui paremmin. Kaunista oli maisema - jouluista. 1 aste pakkasella. Mainio sää liikuttaa itseään.

Palattuani lenkiltä laitoin tulen takkaan. Sitten kävin naapureille jakamassa Kultalyhteitä joulutervehdykseksi.

M-L on tänään mm. laittanut "tekeytymään" joulukaljat - ihan sellaista ruuan kanssa tarkoitettua tavallista. Leiponut hän on myös. Sellainen joulunaluksen leppoisa tunnelma ja tuoksut hyvät. Laittelipa joululahjojakin kääreisiin.

Emilia käväisi meillä naapurintytön kanssa - olivat lenkillä. Vähän ottivat tarjoiluja.

Iltapalaa ja teetä.

Sellaista - tavallista - vuolijalla.

Ihan tähän väliin - kuin irrallisena ajatuksena - "tuikkaan" ajatuksen: Hyvästä voi hengellisessä mielessä(kin) tulla parhaan vihollinen. Nimittäin jos hengellisessä elämässämme - ja seurakunnan hengellisessä olotilassa/elämässä ja toiminnassa - olemme sitä mieltä, että meillä asiat ovat hyvin, niin voi olla, että siitä tulee rajoittava tekijä sille, että oikeasti ja todellia haluaisimme vielä jotain paljon parempaa.

"Joistakin suunnista" tarkasteltuna asiat voivat olla hyvin, mutta "jostakin muusta suunnasta" tarkasteltuna asiat eivät olekaan niin hyvin. Tietenkin olemme kiitollisia kaikista asioista, jotka ovat hyvin.

Kun katselemme asioita elämässäme ja seurakuntiemme elämässä ydinasioiden ja ydintehtävien kannalta, joutunemme toteamaan, että asiat eivät olekaan niin hyvin. Mitä sellaisia alueita olisi olemassa: Rukouselämä - yksityinen ja yhteinen, näky hukkuvista sieluista todellisuudessa, ei joidenkin puheissa, kokonaisvaltaisesti sen, mitä Jumala on meille lahjoittanut, käyttäminen Jumalan valtakunnan menestykseksi. Ja eihän meillä muuta olekaan kuin se, mitä olemme Häneltä saaneet. Tällaista luetteloa voisimme jatkaa. Jos meillä on vähänkään todellisuudentajua, niin meidän on myönnettävä, että meiltä puuttuu paljon. Oikea vertailukohta - kun katselemme ovat ko asiat hyvin vai eivät - on Jumalan sana. Kuinka on hengen palavuuden ja Pyhän Hengen täyteyden kanssa kohdallamme? Tämä on sellainen aihe, että nyt lopetan - jatkan toiste.

Rukouselämämme kertoo kuinka meillä on janoa Herran puoleen, herätyksen tulemiseen ja Jumalan toimintaan esim paikkakunnallamme ja maassamme. Näyttäisi, että janoa ei ole paljon.

Siunausta!

Ps. "Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa" (Ps. 42:2-3a).

17.12.

Maanantai. Noustessani hyvissäajoin oli pakkasella 5.7 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 9:ksi. Danielilla oli mukanaan sähkökitara ja vahvistin. Eilen olivat käyneet ostamassa "naapurikaupungista" sellaiset käytetyt vehkeet. Hiukan tullut lunta. kahvia vähän lisää palattuani koulukeikalta. Luin Apostolien tekoja. Rukousta ja torkkumista sohvalla.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12.45:ksi vein M-L:n hammaslääkärille. Sieltä ajelin hakemaan Danielin koulusta 13. Danielin kanssa yhdessä haimme mummin hammaslääkäristä. Tulimme meille. Daniel viritteli sähkökitaransa ja rimpautteli jonkinaikaa siitä säveliä. Pieni vanhvistin - kuin eno-Timolla, silloin kun hänkin osti ensimmäisen käytetyn kitaran ja vahvistimen, kun alkoi opetella soittamaan. Nyt hän soittaakin lievästi "sanottuna" hyvin. Ei muuta kuin Danielkin vain nyt kovasti harjoittelemaan. Onneksi olkoon "soittovermeistä!"

Söimme.

Menin kävelylenkille. Kävelin meiltä urheilukentälle - 4.5 km - sekä urheilukentällä 9.2 km. Yhteensä 13.7 km lenkki. Hieman tuli taivaalta lunta - jota on päivän aikaan tullut kerros. Kentän rata ja pyörätie olivat lumesta "tasaiset". Tulin kotiin M-L:n kyydissä. Hän oli kylällä kauppa-asioilla.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialaasi" (Ps. 102:26).

16.12.

Sunnuntaita. 7.5 astetta pakkasta kun nousimme myöhään. Ollessamme "aamupalalla" piipahti Emilia meillä - jotain juttuja uuden puhelimen kanssa. Danielillakin oli uusi puhelin - näppäin-sellainen. Puut kauniitas. Kuuraisia. Mukavannäköistä kaamosta. Veljeni Heimon kanssa puhelinyhteydessä - iäkäs tätini joutunut sairaalaan. Sulaketta taas polttelee.

Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukopilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

14 kävimme Halpa-Hallissa kuuntelemassa kun siellä lauloi seurakuntamme Ilontuojat Jippii-kuoro. Taisi olla 15 lapsen kokoonpanossa. Emiliakin oli laulamassa. Heille tarjottiin siellä hampurilaisateria. Vielä toinenkin esiintyminen oli senjälkeen. Sitä emme olleet enää seuraamassa. Onhan se mahtava juttu, kun tuollakin tavalla voidaan evankeliumia viedä eteenpäin -lastenkin kautta.

16:ksi menimme helluntairukoushuoneelle 16:ksi seurakunnan joulujuhlaan - M-L:lla kolme ämpärillistä sekahedelmäsoppaa mukana - joka oli kaikille tarkoitettu. Haimme Salmen mukaan. Paikat olivat täynnä. Teemana tuntui olevan Jeesuksen kuninkuus. Tilaisuus oli jouluinen, mutta hyvä hengellinen tilaisuus, jossa oli evankeliumi esillä. Ilontuojatkin lauloi siinä. Seurakuntakuoro oli keskeisesti vastuussa. Päätteeksi oli alakerrassa riisipuuroa - joulupuuroa - sekahedelmäsopan kanssa ja joulutorttukahvit. Lapsia oli paljon mukana.

Palattuamme kotiin laitoin tulen takkaan. Seurasimme netin kautta Kauneimmat joululaulut-tilaisuutta tekopiotäjäni, Kangasniemen, kirkosta. Yhtyeessä, joka lauluja johteli, oli veljeni tytär Hanna - joka taitaa johtaa yhtyettä, sekä hänen tyttärensä myös.

Kävin saunassa Deniksellä. Emilia se soitteli, että tulenko saunaan - ja eihän minua kahta kertaa tarvitse pyytää. Deniksen kanssa saunoimme. 

Siunausta!

Ps. "Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan" (Ps. 62:12).

15.12.

Lauantai.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut velimiehelleni, Heimolle, kotipalkisille! Samoin Nooalle, mukavalle pojanpojalle, Tampereelle!

Ajoissa ylös. 7.7 astetta pakkasta. Aamupalaa ja kahvia. Luin Apostolien tekoja. Valmistautumista päivän puhumiseen. Torkkumista ja nukkumista.

Marja-Leena keitteli "moksisoppaa" - sekahedelmäsoppaa - huomiseen Joulujuhlaan, joka on Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Matinkuja 1., klo 16 huomenna. Tule sinäkin sinne! Ohjelmaa ja lopuksi kunnon puurot ja kiisselit.

11 lähdin ajaa köröttelemään kohti Pylkönmäkeä. Siellä alkoi klo 12 Ruokailutapahtuma. Olikin vähän juhlallisempi tapahtuma - jota seurakuntamme tapahtumakalenterissa oleva ilmoitus ei tuonut esiin. Oikein kunnon jouluateria ja kauniisti katetut pöydät. Mauno Sironen johteli tilaisuuden. Alkusanojen, rukouksen ja laulun jälkeen pääsimme nauttimaan hyvän jouluaterian. Sen jälkeen lauloimme joululauluja, Yrjö Takalan pianosäestyksellä. Välissä oli yhden "pylkköläisen" lausuma mukava jouluruno. Netta Paananen lauloi joululaulun. Minä pidin puheen. Oli ilo julistaa iäti kestävää evankeliumia yksinkertaisesti. Lopuksi oli hyvät joulutorttukahvit. Mukava tilaisuus, jossa oli niin paljon väkeä, että tuoleja jouduttiin laittamaan lisää pöytien ympärille.

Ajelin kotiin. pakkasta n. 9 astetta. Sumuinen maisema. Puut olivat tulleet jouluisen kuuraisiksi. M-L oli tekemässä joulusiivoja.

Laitoin tulen takkaan.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Siellä tallatessani sain kuunnella Saarijärven kirkon kellotapulista soivia ehtookelloja, jotka ilmoittivat pyhän alkaneeksi - niin sitä ainakin aikaisemmin sanottiin.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min, samalla kirjaa lukien.

Kävin hikoilemassa saunan löylyissä - niinkuin suomalaisen miehen lauantaina pitääkin.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto" (Ps. 47:2).