31.1.

Siinä se meni - tammikuu. Onhan se kyllä tulossa taas vuoden päästä, mutta kuka sen näkee, sitä ei tiedä. Tuli nukutuksi pitkään. Noustessa 10.6 astetta pakkasta. Minun piti mennä tänään lääkärille kuulemaan selostusta "serverin tuloksista" - sellainen laite kun oli viikon käsivarressani sokeria mittaamassa. Myös verikokeiden ja sydänfilmin tulokset olisivat olleet esillä. Kuitenkin soittivat eilen tk:sta, että vastaanotto peruuntuu, koska lääkäri on kipeänä.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Hieman leijaili lumihahtuvia ilmassa. Taivas harmaa.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdesä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Söimme.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla n. 10 km. N. 10 astetta pakkasta. Hämäryys alkoi laskeutua tullessani kotiin.

Laitoin tulen takkaan.

M-L leipoi tänään pullaa - sellaisia "viinerinnäköisiä" - jotka tuoksuvat mukavasti huushollissa.

Iltapalaa ja teetä.

Poljeskelin 30 min. kuntopyörää, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla lueskelin kirjaa.

"... Seurakunnan tuleekin olla paikka, missä kaikki tekevät työtä. Kotonakin lapset katsovat mallia vanhemmiltaan. Pojista tulee isänsä kaltaisia (1. Moos. 5:3). Siksi on hyvä, että seurakunnan keskellä harjoitellaan tekemään työtä yhdessä. ... " (Esa Suojala, palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 158).

Siunausta!

Ps. "Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi; ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta" (Apost. teot 4:29, 30).

30.1.

Keskellä viikkoa, Keskiviikkoahan sitä eleskellään. Noustessani 9 astetta pakkasta. Taivas oli harmaa. Aamupalaa ja kahvia. Lapsia ei tänäänkään ollut vietävänä kouluun. Kipeitä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Kävin hiihtelemässä n. 5 km Tarvaalan ladulla, joka ei ollut aukaistu. Lunta oli tullut aikalailla. Joku kävelylenkillä ollut huutelikin minulle, kun ylitin tietä, että eihän sitä latua ole avattukaan. Minulle kyllä kelpasi hiihdellä menemään. Metsä oli kauniin luminen ja liikkumaton. Puiden oksat olivat alaspäin tykkylumen painosta. Metsässä liikkuminen - metsäladuilla hiihtäminenkin - on nyt jopa vaarallistakin. Tykkylunta tippuilee puiden oksilta - ja se paakku voi olla hyvin painava. Yksi "mälli" tipahti viereeni, mutta siitä ei kuitenkaan tullut tälli. Tämä asia kannattaa ottaa huomioon näinä aikoina kun metsissä liikkuu.

Aurinkokin koetti tulla estyraadille esiripun takaa. Sieltä harmaan pilviverhon takaa kuumotteli. Kuitenkin onnistui jonkinverran aikeessaan, koskapa valo aloi loistella hangelle voimakkaammin. Taisi jo paksumman verhon syrjään työntää ja ohuemman verhon läpi enemmän esille pääsi. Lopulta hetkeksi senkin sivuun sai ja valonsa sai pienet timantit hangella säkenöimään. Tuli mieleen, siinä lumella kaikessa rauhassa matkaa tehdessäni, yksi ainutkertainen, koko maailman historian mullistanut tapahtuma Jerusalemissa, maan navassa. Jeesus Kristus, Jumalan Poika riippui ristillä koko maailman syntivelan tähden, Jumalankin hylkäämänä. Raamattu kertoo, että kun Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä, niin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti - ja se esirippu ei ollut ohut vaan erittäin paksu. Se kertoo meille syntisille, Jumalasta synnin tähden eroon joutuneille, ihmisille, että tie kaikkeinpyhimpään on täysin avattu. Jeesus sovitti kuolemansa kautta syntimme Jumalan edessä. Jokainen voi saada syntinsä anteeksi, uskomalla Jeesukseen, ja päästä Jumalan yhteyteen. Esirippu on - ei ainoastaan vedetty syrjään - revennyt auki. Haluatko käydä avattua tietä pitkin Jumalan luokse? Raamattu sanoo, että se esirippu, joka revittiin rikki syntiemme vuoksi, on Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan ruumis. Hänen verensä, joka vuosi siksi, että syntimme sovitettiin, voi pudistaa jokaisen ihmisen sydämen puhtaaksi kaikesta synnistä. Haluatko, että sinunkin syntisi pestään pois? Jumalan armonaurinko voi paistaa täydeltä terältä elämäämme - sillä esirippu on revitty pois tieltä. Saasrijärvellä on vielä paljon ihmisiä, jotka tulevat omistamaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen elämäänsä. Hengellinen herätys tulee koskettamaan kaikkia kansankerroksia. Kiitos Jumalalle Hänen sanomattomasta lahjastaan.

Taisi olla n. 9 astetta hiihdellessäni. Tultuani kotiin jo allekin. Marja-Leena oli paistamassa lettuja ja laittamassa ruokaa. Söin ja join kahvia letun kera.

Ruuan jälkeen ajelin kylälle. Monistelimme Rantalan Jussin kanssa vähän Rintamaposteja ja kutsuja rukoustilaisuuksiin. Kiitos Jussille!

Jakelin niitä sellaisiin paikkoihin, jotka olivat lähellä - jotka ovat liittyneet SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseen rukousrintamaan.

Palattuani kotiin tuoksui meillä paistuva pulla. M-L oli sellaista leipomassa. Join kahvia - mutta en sortunut pulliin.

Laittelin Rintamaposteja ja ukoustilaisuuksien kutsuja kuoriin.

Poljeskelin kuntopyörää 1 h, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla lueskelin kirjaa.

Ajelin 19:ksi helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Mennessäni vein Rintamaposti-lähetykset postiin. Hain Salmen mukaan kokoukseen. Tarmo Moisio johteli illan. 6 rukoilijaa.

Matkalla vein ja annoin joillekin Rintamaposteja.

Iltapalaa ja teetä.

"Jumalan tekoihin kuuluvat tänäkin päivänä teot, joita me ihmettelemme ... 

Tie tällaisiin ihmeisiin kulkee rukouksen polkua ...

Kun Jumala alkaa tehdä ihmeitä kauttasi, sinun täytyy tuntea Hengen liikkeet ja Jumalan ääni. Siksi rukous on avain Herran tuntemiseen ..." (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 146, 147).

Siunausta!

Ps. "Minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista" (1. Kor. 1:23, 24).

29.1.

Tiistaissa mennään. Hyvissäajoin nousin. Pakkasta 10.4 astetta. Keittelin kahvit ja menin viemään Emiliaa ja Danielia kouluun. Eivät olleet lähdössä, kun oli tullut kuumetta. Niinpä tulin kotiin syömään aamupalaa ja juomaan kahvia. Oli satanut kerroksen lunta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Torkuin sohvalla

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 7 henkeä.

Palattuani kotiin join kahvia. Kävin hakemassa kylältä Emilialle ja Danielille kebabit ranskalaisilla, kun olivat kahdestaan kotosalla.

Söimme.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan avaamattomalla ladulla n. 5 km. 9 astetta pakkasella.

Laitoin takkaan tulen. M-L tuli kävelylenkiltä ja meni kylälle kauppa-asioille.

Kirjoittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjken yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 28. Tein myös kutsut pe. 1.3. klo 18 vanhalla kansakoululla olevaan SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseen rukousiltaan, sekä la. 23.2. olevaan Paasto- ja rukouslauantaihin, jolloin on Esirukoustilaisuus Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella klo 12-14.

Iltapalaa ja teetä.

Lähettelin s-postina Rintamapostia ja em. kutsuja, niille, joille se menee sitä kautta.

"... Armolahjat ovatkin Jumalan läsnäoloa näkyvällä tavalla. Pyhitys kasvattaa armossa, ja voima parantaa sairaan. Siksi pyhitys kulkee edellä, koska ilman sitä kukaan ei voi nähdä Herraa. Ja vain Herran kasvoista tulevat meille virvoituksen ajat!

Armolahja on se, minkä Henki tuo julkiseksi. Ilman Pyhää Henkeä ei mikään aito ja oikea armolahja voi toimia.

Armolahja on se, mikä tuo Hengen nähtäväksi. Pyhä Henki on kuin tuuli, jota et voi nähdä. Hän haluaa asua temppelissään ja vaikuttaa näkyvällä tavalla ilmaisten näin itsensä, Isän ja Pojan. ..." (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 27).

Siunausta!

Ps. "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus kristus" (1. Kor. 3:11).

28.1.

30.3 astetta kylmää noustessani. Söin aamupalaa ja join kahvia. laitoin tulen takkaan ja auton lämmitykseen. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 9:ksi. Taivas oli sininen ja maisema kaunista. Puut liikkumattomia ja lumisia. Tykkylunta kerääntynyt oksille. Kun lauantaina seurasin - vai oliko sunnuntaiaamuna - Rukouskonferenssin ohjelmaa Kolarista, niin alkoi hymyilyttää ylistyksen aikana. Syy moiseen oli se, että yhden männyn raskaat, tykkylumiset, oksat takapihan reunassa karkeloivat samaan tahtiin rauhallisesti laulun rytmin kanssa. Sekin ylisti - esimerkkiä meille näyttäen.

Palattuani "koulukeikalta" jatkoin vielä aamupalaa ja -kahvistelua. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä olohuoneessa.

10:ksi ajelin kylälle, Majakalle. Parkkosen Hannu pyysi eiliten tulemaan sinne puhumaan. Majakan lauluryhmä lauloi - kuutisen henkeä. Puhuin. Avointa oli puhua ja väkeä runsaasti. Söin siellä myös ja join kahvia. 

Tulin Majakalta kaupan kautta kotiin.

13 hain Danielin koulusta meille. 14 Emilian.

M-L leipoi sämpylöitä. Ruisleipätaikinakin teon alla.

Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapset meiltä.

Laitoin vielä tulen takkaan.

Illalla poljin kuntopyörää 1 h, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla "lujin" kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

M-L paistoi ruisleipiä.

"Jeesus uskon alkajana ja sen täyttäjänätoi uskon, joka auttaa sekä ajallisessa että hengellisessä hädässä. Siksi uskonelämään kuuluu varsin monenlaisia toimia, tapahtumia ja sanoja, jotka näkyvät hedelminä. 

Paavalin usko oli: Kristus meissä, kirkkauden toivo. Usko ei voi ollakaan nippu hyviä neuvoja ja elämänviisauksia, vaan se on jotakin aivan muuta. Uskoa ei voi saavuttaa oman järkensä avulla. Usko perustuu Jumalan Hengen todistukseen, joka vahvistaa ihmein ja merkein, että evankeliumi on Jumalan elävää sanaa. Usko on vakaumus evankeliumin totuudesta, uskoa tosiasioihin, jotka eivät vielä näy" (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 112).

Siunausta!

"Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet" (Ef. 6:16).

27.1.

Sunnuntai. 23.4 astetta pakkasta noustessamme uuteen aamuun. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

9 aikaan alkoi lähetys ensimmäisestä tämän päivän tilaisuudesta Rukouskonferenssista, Kolarista. Seurasin sitä niin kauan kunnes lähdin kokoukseen. Marja-Leena jäi kotiin seuraamaan.

Kävin hakemassa Salmen mukaan ja ajelimme aurinkoisessa, sinisen taivaan, säässä helluntairukoushuoneelle klo 10:ksi rukoushetkeen alakertaan. 4 rukoilijaa.

11 alkoi yläkerrassa tilaisuus, jonka johti Jukka Oittinen. Eljas Riihinen lauloi muutaman oman laulun - hyviä lauluja - ja johdatti yhteislauluihin kitaroineen. Maria Sallinen, Marketta Sekki ja Paavo Pitkänen käyttivät henkilökohtaiset todistuspuheenvuorot. 

Tulin kaupan kautta kotiin. Laitoin tulen takkaan ja keittelin kahvit. Ennätin vielä katsomaan Kolarin Rukouskonferenssista tullutta lähetystä, klo 12 alkaneesta tilaisuudesta. Oikein helluntaikokouksia.

Terhi-Marja, Denis ja Emilia käväisivät "tulostusreissulla."

Söimme. 

17.30 menimme M-L:n kanssa "Terheille". Minä saunoin Deniksen kanssa. Joimme teetä ja söimme pannareita mansikkain ynnä kermavaahdon kanssa. Mummi myös pelasi jotain peliä Emilian ja Danielin kanssa.

Palatrtuamme kotiin join vielä teetä savulohivoileivän kanssa. Ja sehän kyllä on hyvvee.

"Ilman rakkautta ja Kristuksen mielenlaatua lahjojen käyttäjä käyttää lahjaansa itsekeskeisesti ja oikuttelevasti, joskus jopa itsepäisesti, kylmästi ja ankarasti. Tällöin on korostettu liikaa joko Henkeä tai Sanaa. Ei ole syntynyt tasapainoa, joka on Jumalan mielen mukaista. Toiminta on silloin fanattista. Urho Muroma on sanonut: "Ei siellä, missä puhutaan paljon Pyhästä Hengestä, välttämättä ole paljon Pyhää henkeä, mutta siellä, missä puhutaan Jeesuksen verestä, ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta, siellä Pyhä Henki on varmasti paikalla." Tästä kumpuaa kiitos Kaikkivaltiaalle" (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 32).

Siunausta!

Ps. "Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan" (Snl. 21:30).

26.1.

Lauantai. Nukuttiin pitkään - ja minä vielä pitempään. Noustessa 13.6 astetta pakkasta. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

10.30. - 13 seurasimme Marja-Leenan kanssa netin kautta TV7:sta tulevaa live ohjelmaa Rukouskonferenssista, Kolarista

Rukouskonferenssin tilaisuuksien välissä kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 5 km. Harmaa taivas. Aurinko kuitenkin kuumotteli harmauden takana. 15 astetta pakkasta.

Söimme. Laitoin tulen takkaan.

Klo 14.30. - 17 olimme taas Rukouskonferenssissa, Kolarissa, netin kautta.

18.30. - 21 oli tämän päivän viimeinen tilaisuus Rukouskonferenssista. Tiiviisti seurasimme.

On juuri sellainen konferenssi kuin tarvitaankin. Siunausta Jorma ja Tarja Lappalaiselle, jotka ovat kantaneet näkyä kauan konferenssista! Runsaasti väkeä, sekä  Pyhän Hengen johdatusta ja läsnäoloa. Tuttujakin siellä näkyi istuskelevan.

Laitoin saunan lämmite ja poljeskelin kuntopyörää 30 min, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Luin samalla kirjaa.

Kävimme saunassa.

"... Pyhää Henkeä kuvataan useilla eri vertauskuvilla: tuli, vesi, tuuli, öljy, sinetti, kyyhkynen. Tuo "armon valkokyyhky" laskeutui Jeesuksen ylle Jordanilla näkyvällä tavalla. Kyyhkysen siivessä on yhdeksän pääsulkaa. Niillä on kuvaannollinen yhteys Hengen jakamiin armolahjoihin, joita on yhdeksän, sekä Hengen hedelmiin, joita on yhdeksän.

"Tasapainoinen lento vaatii molemmat siivet. Samoin ihmisen, joka käyttää armolahjoja, tulee olla osallinen Hengen hedelmistä. Aaronin viitan liepeessä oli vuoroin omena, vuoroin tiuku eli hedelmä ja lahja. Kyyhkynen kuvaa viattomuutta ja puhtautta. Ollessasi hyvä lahjojen käyttäjä toimit viattomasti, rakkaudessa. Työsi kirkastaa Kristusta, ja sinä annat kaiken kunnian, kiitoksen ja ylistyksen Jumalalle ..." (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 31).

Siunausta!

Ps. "Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23).

25.1.

Perjantai. Sydämellisiä nimipäiväonnitteluja vielä tässäkin Salmen Paavolle, sinne aitoon tunturi-lappiin, Pietilän Paavolle, Pitkäsen Paavolle ja Järvisen Paavolle, tänne Paavon-pitäjään, Saarijärvelle, sekä Pihlaisen Paavolle, Karstulaan!

15.2 astetta pakkasella noustessani uuteen aamuun. Marja-Leena oli noussut - kun ei ollut nukuttanut - aikaisin ja keitellyt kahvit valmiiksi. Oli sitten mennyt takaisin nukkumaan. Ihmettelin, kun nousin, että miksi valot on keittiössä ja kahvi tuoksuu. Mukillisen kahvia juotuani ja sämpylän syötyäni, kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Danielilla oli sukset mukana.

Palattuani laitoin tulen takkaan ja jatkoin aamupalaa ja kahvinjuontia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Torkuskelin. Kahvia.

12 hain Danielin koulusta suksineen heille. 13 Emilian.

Söimme. Kahvia.

Kävin hiihtelemässä n. 10 km tarvaalan ladulla. N. 10 astetta pakkasta - mutta kyllä sekin vain parran jäädytti. M-L oli käynyt pienellä kävelylenkillä myös. Neuloi.

Kahvia.

Laitoin vielä tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 1 h, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla luin kirjaa.

Seurasimme M-L:n kanssa, TV7:n kautta netistä, Kolarin Rukouskonferenssin alkua, klo 19-21. Samalla iltapalaa ja teetä.

"Armolahja ei ole vaihtoehto, vaan elinehto seurakunnan toiminnassa" (Esa Suojala, Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 2001, s. 36).

Ps. "Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava" (Luuk. 10:19).

24.1.

Täällä taas ollaan. 22.3 asteen pakkaseen saimme nousta. Aamupalaa ja kahvia otetuani kävin viepäsemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Kuu näkyi vajavaisena - sehän on sitten kuin mekin - ei pyöreänä, mutta kirkkaana taivaalla. Kirkas se oli eilitenkin. 

Palattuani tuikkasin takkaan tulen. Aamupalaa ja kahvia lisää. 

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Jäin kotiin, ettei "takan lämpö mene harakoille" - oli nääs kohdakkoin valmis, että sai pellin sulkea. Torkuin sohvalla.

Söimme.

12 hain Emilian koulusta meille.

13 hain Danielin koulusta meille.

Kahvia.

Kävin hiihtelemässä n. 5 km Tarvaalan ladulla. Pakkasta 22 ja himpun yli.

Palailtuani suksien ulkoiluttamisreissulta kotiin olivat meillä vielä Emilia ja Daniel. Lisäksi meille olivat tulleet heidän pienet srkkunsa, Milena ja Minja, Äidin ja Isän kanssa. Oli nimittäin Jippii-kerho -päivä. Milenakin kun nyt siinä käy. Joimme kahvia ja sen kanssa karjalanpiirakoita. 

Terhi-Marja haki töistä tullessaan lapsensa meiltä. Pia kävi viemässä Milenan Jippii-kerhoon rukoushuoneelle - taisi Emiliakin mennä samassa kyydissä. Olisiko hänen kaverinsakin. Laitoin saunan lämmite. Timon kanssa kävimme löylyttelemässä. Olivatkin kuumat. Saunan jälkeen söimme teen kanssa pitaleipiä erilaisilla täytteillä. Niitähän kyllä pistelee suihinsa. Pian sen jälkeern Timo, Pia ja Minja lähtivät hakemaan Milenaa jippii-kerhosta. Minja on hauska pieni tytöntypykkä. Kävellä tepsuttelee menemään ja hymyilee. Välillä sellainen vekkuli-ilme.

Katsoin vähän - jälkikäteen ampumahiihdon naisten mc-lähetystä. Myös MM-rallin avausta tälle vuodelle.

"Jumala tahtoo antaa seurakunnalleen hengellisiä lahjoja. Ne ovat uskoville elintärkeitä ja tarpeellisia heidän palvellessaan Jumalaa ja ihmisiä" (Paavo Järvisen Alkusanat-luvusta osa, Esa Suojalan kirjoittamaan kirjaan: Palvele pyhillä armolahjoilla, Päivä Osakeyhtiö 20001, s.11).

Siunausta!

Ps. "Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle" (2. Aikak. 16:9).

23.1.

6.2 pakkasta noustessa. Aamupalaa ja kahvia ei tarvinnut tänään heti noustua ajatellakkaan. Käytyäni viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi, ajelin samalla reissulla kylälle tk:een. Verikokeissa ja sydänfilmissä kävin. Kuuluvat diabeteshoidon kontrolliin. Taisin jo viimeistään 9 maissa olla kotona takaisin. Lunta oli satanut yöllä - ja satoi koko päivän hiljakselleen.

Laitoin takkaan tulen. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Varasin Vanhan kansakoulun 1.3.2019. klo 18:ksi SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteistä rukousiltaa varten.

14 hain Emilian koulusta meille

Söimme.

15 kävin hakemassa Danielin kitaroineen koululta bändikerhosta meille. Koulukaverikin tuli kyydissä.

Kävin hiihtelemässä 5.5 km Tarvaalan ladulla - eri suunnassa kuin aikaisemmin. Nyt on metsä tosi lumisennäköinen. Lunta koko ajan myös sateli hiljakseen. Onhan siellä hienoa yksikseen kaikessa rauhassa hiihdellä. Hämärä muuttui pimeäksi. N. 4 astetta pakkasta mennessäni.

18:ksi menin Vapaakirkkoon Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuuteen. Hain Salmen mukaan. Ajattelin, että väkeä olisi ollut enemmän. Helluntakilaisiakin taisi olla vähintään puolenkymmentä. Raimo Kauppinen (vap.) johteli. Sven Loosen (hell.) puhui. Heidi Rahkonen (lut.) johti rukousosion. Siinä johti eri rukousaiheisiin 4 vapaasrksta ja 3 helluntaisrksta - Paavo Pitkänen, Sven loosen ja minä. Musiikissa oli Puhtaat purjeet-lauluryhmä. Lopuksi oli kahvitarjoilu. On hyvä, että on tällainenkin tapa olla toteuttamassa kristittyjen yhteyttä. 

Palattuani kotiin oli M-L katsomassa netin kautta Sateet-tilaisuutta Seinäjoen helluntaiseurakunnasta - Severin puhui. Minäkin sitä sitten seurailin ja samalla iltapalaa ja teetä ottelin. Alkoi olla jo 10 astetta pakkasta.

"...Ellei pappi herätä seurakuntalaisia käyttämään armolahjoja, häneen kohdistuvien vaatimusten taakka kasvaa helposti kohtuuttoman suureksi. Usein kuuleekin sanottavan, että pappien harteille on sälytetty liian paljon tehtäviä. Heidän on huolehdittava maailman evankelioimisesta, ahdistuneiden lähimmäistensä sielunhoidosta, köyhien ja puutteessa elävien auttamisesta, vainottujen vapauttamisesta, Raamatun selittämisestä ja pahuuden voimia vastaan käytävästä taistelusta yhä vain pimenevässä maailmassa. Koskaan ei ole ollut tarkoitus, että pappi huolehtisi tästä kaikesta, ja jo pelkkä yrityskin synnyttää turhautumista ja fyysistä sekä henkistä uupumusta. Sopiiko tämä kenties sinun seurakuntasi pappeihin?

Vain harvat asiat tekevät papin tehtävien hoitamisesta yhtä antoisan kuin se, että armolahjat toimivat seurakunnassa. Hän tekee sitä, mistä pitää, ja tekee sen hyvin. Kasvun mahdollisuudet ovat tällöin miltei rajattomat, ja Kristuksen ruumis toimii Luojan haluamalla tavalla" (C. Peter Wagner, Löydä lahjasi. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa, KARAS-SANA 1992, s. 118, 119).

Siunausta!

Ps. "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä" (Room. 12:1, 2).

22.1.

Tiukasti tiistaissa. 14.0 pakkasta noustessa siihen - hyvissä ajoin. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Kuu paisteli hienosti. Palattuani laitoin tulen takkaan ja vähän jatkoin aamupalaa ja kahvistelua. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 5 henkilöä. 

Kaupan kautta - porkkanaostoksia, koska joka päivä tulee popsittua porkkanaa sellaisenaan - tulin kotiin.

Söimme - kahviakin tuli lipiteltyä.

14 kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta suksineen. Sukset veimme heille. Emilia tuli meille, Daniel jäi matkalla kaverilleen.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalanladulla n. 10 km. Mennessä 9 pakkasta, palatessa 10. Metsä on kaunis ja luminen.

Laitoin tulen takkaan. Marja-Leena neuloi.

Poljeskelin kuntopyörää 31 min., jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla lueskelin kirjaa.

18:ksi menin One Way-srk:n tiloihin Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillisen rukouspiirin kokoontumiseen. Kahvistelua, laulua, rukousta, raamatunlukua, keskustelua luetun pohjalta. 9 henkeä paikalla tällä kertaa.

Kotona iltapalaa ja teetä.

"Kuka tarvitsee tietoa Pyhän Hengen lahjoista? Sinä tarvitset, jos:

1. Olet kristitty.

2. Uskot, että Jeesus on Herrasi, rakastat häntä ja haluat seurata häntä.

3. Haluat, että oma seurakuntasi on terveellä tavalla toimintakykyinen, puoleensavetävä ja alati kasvava joukko ihmisiä, jotka heijastavat Jumalan rakkautta omassa yhteisössään" (C. Peter Wagner, Löydä lahjasi. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa, s. 17).

Ps. "Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä" (1. Kor. 12:1).

21.1.

25.1 astetta kylmällä noustessa hyvissä ajoin. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 9:ksi. Paluumatkalla näkyi keltainen pyöreä kuu aika matalalla. Kuun oikea alakulma - alapyöreä - oli vielä musta. Ennätin näkemään "vähäisessä määrin" kuun pimennhystä. Olin kyllä hereillä siihen aikaan kun olisi näkynyt koko kuun pimennys - "verisusikuu" - mutta en siinä vaiheessa vakavasti ajatellut lähteä kuuta kurkistelemaan. No, näkeehän sen sitten 2025 - jHs.

Laitoin takkaan tulen.

Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelimme kylälle. M-L meni kauppaan ja minä 10:ksi tk:een. Diabeteshoitaja otti serverin olkavarrestani pois. Se on siinä ollut viikon ajan mittaamassa verensokeria. Kirjanpitoa sokeriarvoista, syömisistä ja juomisista, liikunnasta ja lääkityksestä on pitänyt tehdä "kellontarkkuudella" koko ajan.

13 hain Danielin koulusta meille.

Söimme - matikkakeittoa.

14 hain Emilian koulusta meille.

Illemmalla poljeskelin kuntopyörää 30 min. + 30 min. + 30 min., 5 minuutin tauoilla, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla luin kirjaa.

Kuuntelimme Leo Mellerin ajankohtaista puhetta Radio-Patmoksesta. M-L neuloi.

Iltapalaa ja teetä.

"... Raamatun mukaan Kristuksen ruumis on elimistö, jonka kaikki jäsenet toimivat yhdessä. Paras pappi ei suinkaan vapauta seurakuntalaisia vastuusta, vaan varmistaa, että kullakin jäsenellä on oma tehtävänsä josta tämä kantaa vastuun.

Seurakunnan pappi on yksi ruumiin jäsen. Hän ei ole sen pää (tämä asema kuuluu Jeesukselle), vaan pikemminkin hermosto, joka välittää viestejä aivoista ruumiin eri osiin ja saa jäsenet toimimaan tasapainoisesti. ... Monet seurakuntalaiset eivät hyväksy tätä. Vaikka he eivät odotakaan papin tekevän kaikkea, he elättelevät mielessään stereotyyppistä kuvaa papista, joka on loistava esiintyjä, taitava sielunhoitaja, ansioitunut Raamatun tutkija ja teologi, PR-asiantuntija, hallinnollinen virtuoosi, sosiaalietiikan taitaja, seremoniamestari, sielujen voittaja, innostava opettaja, empaattinen hautajaispuheiden pitäjä ja kätevä kaikilla muillakin aloilla, paitsi kenties vetten päällä kävelemisessä. Tällaista kaikkivoipaa pappia haetaan yhä monissa seurakunnissa.

Jokainen joka on hiukkaakaan perehtynyt armolahjoihin tietää, että häntä ei koskaan löydetä. Yhdelläkään Kristuksen ruumiin jäsenellä ei ole kaikkia armolahjoja - ei papillakaan. Jos tämä yksinkertainen tosiasia jätetään huomioon ottamatta, pettymys vaanii kulman takana. Pettymys ei ole välttämätön, ja sitä voidaan lieventää huomattavasti, jos papin toimenkuva laaditaan armolahjojen pohjalta" (C. Peter Wagner, Löydä lahjasi. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa, KARAS-SANA 1992, s. 104, 105).

Siunausta!

Ps. "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan" (Jaak. 1:5).

20.1.

Sunnuntai. 13.3 astetta pakkasta nousun aikaan. Aamupalaa ja kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.

10:ksi menimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen, alakertaan. Haimme Salmen mukaan. 4-5 rukoilijaa.

11 alkoi yläkerrassa tilaisuus, jonka Arto Riihinen johti. Paavo Järvinen puhui. Kasattu lauluryhmä johteli ylistyslauluihin. Puhe oli ajankohtainen. Minunkin sisimpääni aihepiiri on noussut viime viikkojen aikana - niinkuin sen näistä ns. blogijutuistakin voi huomata. Myös eilisessä rukoustilaisuudessa toin asian esille: Jumala on yliluonnollinen Jumala. Seurakunta on yhteisö, jossa tämä yliluonnollisen Jumalan vaikuttama yliluonnollisuus tulee olla läsnä. Muuten seurakunta ei erotu muista yhteisöistä. Rukoilimme armolahjoja. Seurakunnan tulee tavoitella armolahjoja, koska muuten ei voi tapahtua niitä yliluonnollisia asioita, joita Jumala näiden lahjojen kautta tekee. Paavo Järvisen saarna oli jatkumoa siihen. Oliko se osa rukousvastausta yhteiseen rukoukseen? Kannattaa kuunnella Paavon puhe Uskotv:sta. Jos ei se vielä ole siellä, niin kuitenkin tulee. Runsaasti tuli ihmisiä esille kokouksen lopussa, osoituksena siitä, että haluaa päästä osalliseksi armolahjoista.

Kokouksen loputtua oli kahvitarjoilu.

Ajelin kokouksesta yksin kotiin. M-L ja Terhi-Marja jäivät lähetystiimin palaveriin.

Seurasin hiihtokisoja netin kautta. Tultakin polttelin takassa.

M-L laittoi hyvää ruokaa palattuaan rukoushuoneelta kotiin. Söimme.

Laitoin uudestaan tulta takkaan.

Myöhemmin poljeskelin kuntopyörää 1 h + 30 min, 5 minuutin tauolla, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla luin kirjaa

Iltapalaa ja teetä. Pakkasta himpun alle 20 astetta. Pyöreä kuu taivaalla. Huomenaamulla pitäisi olla täydellinen kuu-ukon pimennys.

"... On myös mahdollista, että jotkut lahjat on työnnetty taka-alalle vastoin Jumalan tahtoa. Emme käytä Herralta saamaamme armolahjaa vaikka meidän pitäisi.

Tämä näyttää olleen Paavalin mielessä kun hän joutui toistuvasti muistuttamaan Timoteusta: "Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on..." (1. Tim. 4:14). "Siitä syystä minä sinua muistutan virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on..." (2. Tim. 1:6) ja "tee evankelistan työ..." (2. Tim. 4:5). Oletamme tietenkin, että evankelistan armolahja oli yksi Timoteuksen lahjoista. Lahjojen käyttämättä jättäminen on yksi "Hengen sammuttamisen" tapa, jota meidän tulisi välttää kaikin keinoin" (C. Peter Wagner, Löydä lahjasi. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa, KARAS-SANA 1992, s. 78, 79).

Siunausta!

Ps. "Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi" (1. Kor. 4:2).

19.1.

Syvämmelliset nimipäiväonnittelut Parkkosen Henrille! 

Nousin suht´varahin sunnuntaihin - valmistautumaan päivän tilaisuuteen. Se on kyllä ollut rukouksen ja "teon" alla pidempään jo. 13.6 asteen pakkanen. Aamupalaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan. Ohut kerros oli tullut lunta jälleen - tosi ohut, mutta kuitenkin.

Luin Roomalaiskirjettä. Marja-leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ennen 11 lähdin liikenteeseen. Kävin hakemassa Salmen mukaan ja ajelimme helluntairukoushuoneelle. Halusin mennä sinne hyvissä ajoin, syystä, että olin vastuussa klo 12 alkavasta Rukoustilaisuudesta. Tälle päivälle oli ilmoitettu Paasto- ja Rukouslauantai. Klo 12 alkaen rukoilimme kotipaikkakuntamme puolesta ja klo 13 alkaen kotimaamme puolesta. Johdettua rukousta. 16 henkeä paikalla. Jumala vastaa rukouksiin. Klo 14 päättyi tilaisuus.

Palailtuani kotiin oli M-L laittamassa ruokaa, jota pian pääsimme syömään - kukkakaalia, oikein isoa paistettua ahventa ja hyvää salaattia. kahvia.

Kävin vähän ulkoiluttamassa suksia ja sauvoja - samalla kostuin asiasta itsekin - n. 5 km Tarvaalan ladulla. Hämärä muuttui aika nopeasti melko pimeäksi.

Illan mittaan tuli syödyksi iltapalaa ja juoduksi teetä.

Poljeskelin myös kuntopyörää 22 min + 22 min, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla lueskelin kirjaa.

M-L neuloi.

Kävin saunassa. 

Iltapalaa ja teetä myöhemmin uudestaan.

"...Armolahja liittyy Uudessa testamentissa aina elämään. Armolahja ei ole kosiolahja, kukkakimppu, leikkikalu tai harrastus, vaan se on välttämätön lahja. Ajatus, että armolahjat ovat jotakin enemmän tai vähemmän kaunista mutta eivät mitenkaan välttämättömiä, on tuottanut vahinkoa Jumalan valtakunnassa. Kirkkohistoriassa on kauan lohduttauduttu ajatuksella, että armolahjat kyllä kuuluvat kirkon rikkauteen mutta eivät sen olemukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että seurakunnalla ei tarvitse olla armolahjoja ollakseen uusitestamentillinen seurakunta. Tämä ei pidä paikkaansa. ..." (Reinnhold Ulonska, Yhteiseksi hyödyksi. Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö, RV_KIRJAT 1985, s. 162, 163).

Siuinausta!

Ps. "...ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu" (Room. 12:6).

18.1.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut veljen tyttärelle, Lauralle!

11 astetta pakkasta noustessamme uuteen aamuun. Keittelin kahvit ja ryyppäilin. Kävin viemässä Emilian ja Danielin suksineen kouluun 8:ksi. Palattuani aamupala jatkui. Uutta luntakin oli tullut hienoinen kerros entisen päälle. Vähän hahtuvia leijaili ilmassa. Luin Roomalaiskirjettä. Loikoilin sohvalla.

Laitoin takkaan tulen. kahvia.

12 hain Danielin ja Emilian suksineen koulusta. Sukset veimme heille kotiin ja tulimme meille.

Söimme.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla n. 10 km. Yli 13 astetta pakkasella.

Palattuani kotiin hiihtoreissulta pääsin syömään lettuja kahvin kanssa. M-L oli paistellut juuri. Emilian ja Danielin kanssa olivat popsineet.

Radio-Patmoksesta tulevaa haastattelua tulin kuunnelleeksi sohvalla loikoillen.

Poljeskelin kuntopyörää 32 min., jäykkyydellä 10, janalla 0-10.

Iltapalaa ja teetä.

"Hengen lahjoja vailla oleva seurakunta.

Hengen lahjoja vailla oleva seurakunta ryöstää itse itseltään moninaisen avun, jonka Herra haluaa antaa.

Se on kuin ruumis, jolla on heikot, ei täysin toimintakykyiset jäsenet. Eiväthän jäsenet ole pelkästään tekemässä ruumista täydelliseksi, vaan niillä on omat tehtävänsä. Jos jäsenten tai elinten toimintoja rajoitetaan, koko ruumis kärsii.

Se on kuin organismi, jolta puuttuvat tietyt vitamiinit. Seurauksena on puutostiloja ja kehityshäiriöitä. Terveeseen kehitykseen kuuluvat kaikki vitamiinit. Hengen lahjat edistävät tervettä kasvua ja hengellinen elämä vahvistuu.

Se on kuin rakennusryhmä, jonka on rakennettava temppeli puutteellisin työkaluin. Työ sujuu vaivalloisesti, etenee hitaasti ja pysähtyy lopulta kokonaan. Seurakunta ja yksilöuskova tarvitsevat jatkuvaa vahvistusta eri alueilla ja eri tavoin. Tietenkään lahjojenkaan avulla ei synny mitään täydellistä, mutta paljon enemmän saadaan aikaan.

Se on kuin urkusoitin, josta puuttuu useita pillejä. Se ei pysty saamaan aikaan täydellisiä sointuja, jotka tarvitaan todelliseen musiikkielämykseen.

Se on kuin talous tyhjine kassoineen, kellareineen ja latoineen. "Moninaisen armon taloudenhoitajina" meillä ei pitäisi olla puutetta mistään armolahjasta.

Se on köyhä - huolimatta suuresta armonrunsaudesta, johon se on kutsuttu.

Hengen lahjoja vailla oleva seurakunta ei ole siinä muodossa, kuin sen Uuden testamentin mukaan pitäisi olla. Se ie vastaa kutsumustaan eikä lähettämistään" (Reinnhold Ulonska, Yhteiseksi hyödyksi. Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö, RV_KIRJAT 1985, s. 150, 151).

Siunausta!

Ps. "Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja" (1. Kor. 14:1).

"Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti" (1. Kor. 14:12).

"Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista..." (1. Kor. 12:31a).

T E R V E T U LO A !

17.1.

Tänään olisi ollut isäni nimipäivä, jos hän olisi vielä elossa. Syntymäpäivät olisivat olleet myös tässä kuussa sekä äidilläni, että isälläni, jos olisivat olleet elossa. Tietenkin ne syntymäpäivät ovat sinänsä olemassa olevia tosiasioita, vaikka ihminen ei enää eläisikään. Olen kiitollinen molemmista vanhemmistani!

10.7 asteen pakkaseen nousin. Keittelin kahvit. Mukillisen sitä ryypiskeltyäni, ja jotain sen kanssa myös suuhuni laitettuani, kävin viemässä Emilian kouluun. Daniel kipeänä. aavistuksen oli antanut lunta.

Tultuani kotiin jatkoin aamupalan syöntiä ja kahvin juontia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta sohvalla loikoillen.

Tyhjensin tuhkat takasta. Laitoin takkaan "tulet palelemaan".

Aamupäiväpalaa ja kahvia.

12 kävin hakemassa Emilian ja hänen koulukaverinsa koulusta heille - Emilialle.

Syötyäni lähdin hengittelemään raikasta suomalaista ilmaa hiihtoladulle - Tarvaalan ladulla hiihtelin n. 10 km. Pakkasta himpun yli 9 astetta.

Kotiuduttuani seurasin hiukan ampumahiihdon maailmancuppia, naisten kisaa.

M-L teki hyvää suuhunpantavaa - mansikka-banaani-maito -pehmistä. Ei tuntunut nostavan verensokeria - karppisokeria kun oli käytetty.

Poljin 31 min. kuntopyörää, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla luin kirjaa.

Iltapalaksi söimme M-L:n juuri uunista ottamaa - omatekoista - pizzaa. Se oli kyllä hyvänmakuista! Kiitos! Kahvin ja teen kanssa minä sitä nautiskelin.

"Kristikunnan on löydettävä uudelleen palvonnan ja rukouksen merkitys. Nykyään maallinen toiminta merkitsee enemmän kuin rukoileminen. Yhteiskunnallisella asemalla on enemmän merkitystä kuin hengellisellä sitoutumisella Herraan. Ihmistä keskipisteenä pitävä hyötyajattelu määrää arvot. Se, mikä tuntuvasti hyödyttää ihmistä, on hyvää ja tarpeellista. Rukousta pidetään helposti pakona todellisuudesta. Näin ajattelevilta kristityiltä sopii kysyä, eikö Jumala olekaan heille todellisuutta. Jos meistä tulee maailmallisia kristittyjä, me kadotamme ymmärryksemme hengellisyyttä kohtaan ja menetämme samalla suhteemme Jumalaan. Se, joka tuntee Raamattua, tietää Jumalan kiittämisen ja ylistämisen olevan tärkeää hengellistä toimintaa. Palvoessaan ihminen irtautuu kaikista itsekkäistä vaikuttimista, jotka seuraavat mukana rukouksiin. Hän vapautuu itsestään, kadottaa itsensä kokonaan Jumalaan. Jumalan Henki auttaa meitä jälleen saavuttamaan tämän hengellisen ulottuvuuden" (Reinnhold Ulonska, Yhteiseksi hyödyksi. Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö, RV_KIRJAT 1985, s. 124).

Siunausta!

Ps. "Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön. Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myös ymmärrykselläni" (1. Kor. 14:14-15).

16.1.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Kurjen Ilmarille, Muonion Kihlankiin! Myös Pullioisen Ilmolle, kotikylälleni!

Keskiviikkoon vääntäysin hyvissä ajoin vällyjen alta. Pakkasta 7.4 astetta. Kahvia ja vähän jotain sen kera. Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Palattuani jatkoin aamupalaa ja kahvinjuontia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta ja loikomista sohvalla.

M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein vähän lumitöitä. laskin myös "Lentävän leppäkertun" jalat alas - asuntovaunu. Unohtuivat silloin kun olisi pitänyt - etteivät renkaat mene tasaiseksi alapuolelta.

Laitoin tulen takkaan.

Kävin hakemassa Emilian koulusta 14. 

Söimme.

15 maissa kävin tavoittamassa Danielia bändikerhosta - en tavannut.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla n. 5 km. N. 6-7 astetta pakkasta.

Poljeskelin kuntopyörää 31 min. + 31 min. Jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Muutaman minuutin tauko välillä. Luin kirjaa polkiessani.

19:ksi menimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Salmen haimme mukaan. Juha Ketola oli opettamassa ja johtamassa rukoukseen. Yli 40 henkeä.

Palattuamme kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Ps. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa" (2. Moos. 20:12).

15.1.

Nousumme aikaan oli pakkasta 6.7 astetta. Keskellä viikkoa - melkein - tiistaita elelemme - keskellä kuutakin kuljemme. kahvia ja vähän sen kanssa "palasta." Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun suksineen. Luntakin oli tullut. Palattuani aamupalan syönti ja kahvistelu jatkui. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 9 henkeä.

Söimme. Kahviakin.

14 kävin hakemassa Emilian, Danielin, sekä hänen luokkakaverinsa koulusta heille.

Laitoin takkaan tulen.

15 jälkeen menin hiihtelemään n. 5 km Tarvaalan lumiselle ladulle. Nopeasti tuli pimeä. Lunta sateli hienokseltaan. Heinät, varvut, pensaat ja puut olivat kauniin lumisia - vaiko lumisen kauniita. Passasihan sitä sellaisessa luonnossa, raikkaassa ilmassa, hissukseen hiihdellä. Sitä oli kuin yksin - no, niinhän sitä kyllä olikin. Talojen ikkunoista loistivat valot.

M-L neuloi.

Tuli seuratuksi hiihdon Suomen cuppia.

Iltapalaa ja teetä.

Minkähänlainen valmiustila meillä paikkakuntamme - ja laajemminkin - seurakuntina on ottaa vastaan herätys ja sen mukanaan tuomat ihmiset ja haasteet? Voihan olla, ettei tämänkaltainen ajatus tunnu paljoakaan koskettavan, mutta kuitenkin rukoilemme herätystä. Millä mielellä rukoilemme herätystä? Voihan sitä tietenkin toimia sittenkin jotenkin kun herätys on päällä. Näin toimien valuu herätyksen hedelmää paljon hukkaan. Jälkihoitotyö on  jo silloinkin "pullonkaula", kun vähemmän tulee ihmisiä uskoon. Herätys - hengellinen herätys - voi alkaa hyvinkin nopealla aikataululla.

"Seurakuntaamme oli tullut nuori tyttö ystävättärensä mukana. Hän oli kuuroutunut kolmivuotiaana ja oli menettänyt ajan mittaan miltei kokonaan puhekykynsä. Seurakunnallamme oli tapana pitää joka ehtoollissunnuntai-iltana yleinen parantumisjumalanpalvelus, jonne sai tulla kuka tahansa. Kuuri tyttö tuli tällaiseen tilaisuuteen. Kaksi seurakunnan vanhinta rukoili kanssani pitkään tytön puolesta, mutta mitään ei tapahtunut. Kysyin äkkiä itseltäni, miksi mitään ei tapahtunut. Sain sisäisen kehotuksen katsoa ympärilleni. Näin, kuinka muut seurakunnan jäsenet istuivat tuoleillaan, katselivat ympärilleen ja välillä pitkin salia. Tilanne oli heistä hyvin kiinnostava. Heidän käytöksensä olisi ollut ymmärrettävää, jos he eivät olisi olleet uskovia, mutta he olivat.

Siinä silmänräpäyksessä Herra oli ilmoittanut, ettei hän voinut toimia sellaisessa ilmapiirissä. Syys siihen, ettei mitään tapahtunut, ei ollut tytössä, ei rukoilijoissa, vaan seurakunnassa. He pitivät itseään pelkkinä katselijoina eivätkä osallistuneet rukoukseen.

Tein läsnäolijoille muutaman kysymyksen. Eräältä mieheltä kysyin, olisiko hän rukoillut näin, jos kyseessä olisi ollut hänen tyttärensä. Miehellä oli epilepsiaa sairastava tyttö, joka myös parantui. Eräältä naiselta kysyin, olisiko hän rukoillut noin, jos olisi rukoiltu hänen lapsensa puolesta. Silloin seurakunta puhkesi itkuun, yksikään silmä ei pysynyt kuivana. Lopetimme jumalanpalveluksen siihen ja päätimme kokoontua seuraavana iltana uudelleen, mutta toisin motivoituneina. Seuraavana iltana olimme rukoilleet tuskin kahtakaan minuuttia, kun tytön korvat aukenivat ja hän kuuli.

Esirukouksen avulla saavutamme paljon enemmän kuin usein luulemme, mutta vain silloin, kun olemme läsnä koko sydämestämme ja asetumme toisen hädän keskelle" (Reinhold Ulonska, Yhteiseksi hyödyksi. Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö, RV-KIRJAT 1985, s. 66, 67).

Siunausta!

Ps. "Vanhurskaan rukous voi paljon..." (Jaak. 5:16).