20201230

30.12.2020.

Hupenevat nämä tämän vuoden päivät. Hyvin menevät vähiin ennenkuin loppuvat. Niinhän se, tässä elämässä - varsinkin tällä iällä. Vähenevät vuodet, kuukaudet, päivät ja hetket - kerran loppuen. Tämä ei kuitenkaan ole kokonainen totuus. Kun aikamme päivät täällä maiden päällä loppuvat Jeesukseen uskovina ihmisinä, siirrymme sinne, missä aikaa ei enää ole, sillä elämä jatkuu iankaikkisesti Jumalan taivaassa. Sinne. Odota suuria. Tavoita taivasta. Viimeiset lauseet Timon laulusta, joka putkahti mieleen, eli ajatukseen.

Keskiviikko. Arkipäiviä "joulujen välillä" - vanhan ja uuden - elämme. Ei kuitenkaan tunnu arjelta, vaan kuin joululta. Kotipuolessa puhuttiin "uuvvesta joulusta" kun tarkoitettiin Uudenvuoden vaihdetta.

Noustessa - ei aikaisin - oli 1.3 astetta miinuksella. Se on Taavetin päivä. Yksi Taavetti löytyy meijjänkin suvusta; äitini isän isä - eli "äijjin" pappa. Kenties hänen nimensä sanottiin "Taavet", taikka "Tuavetti." En tuota muista tarkkaan; miten se äiti hänen nimensä sanoi. Sieltä se "kunnanviraston" seinältä - kuulemma - tämän Taavetin kuva löytyy. Kunnanisiä sanovat hänen olleen. Lienen lukenutkin jostakin.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Radio Patmoksesta tuli klo 12 esirukousohyjelma "Suomi rukoilee", joka oli tänään "special"-sellainen; kesti 2 tuntia. Tuli seurattua. Useita rukoilijoita "langan päässä", vaikka eihän niitä lankoja enää olekaan.

Tein pihaladulla 1 h 15 min. hiihtelyn. Lunta oli tullut "jonniivverran" lisää. Hieman hiihtelyn aikanakin. M-L kävi kylällä asioilla.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin katsomassa "Terhien" pihassa kun Denis ja Daniel pystyttivät laavua. Riuvutt pystyyn kotamallisesti ja pressu päälle. 

Palattuani laitoin tulen takkaan.

Lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Lueskelin kirjaa. Torkuin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurailin uutiset.

Siunausta!

Ps. "Jumalalle ja meidän Isällemme kunnia, aina ja iankaikkisesti! Aamen" (Fil. 4:20).

20201229

29.12.2020.

Sydämelliset onnittelumme, vielä tässäkin, rakkaalle lapsenlapsellemme, Emilialle, täyttäessäsi tänään 15 v! Niin ne vuodet vierivät. Äsken opettelit kävelemään. Yhden lukukauden ja täyden lukuvuoden päästä ylä-astekin on käyty. Kiitos Jumalalle Emiliasta! Taivaan isä siunatkoon ja johdattakoon sinua jatkuvasti!

Tiistai. 1.3 astetta noustessani - enkä varhain. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. 

M-l kävi kylällä asioilla. Minä tein pihaladulla 1 h 30 min. ulkoili/hiihto/rukouslenkin. Tuulahteli.

Ruokaa.

luin hieman kirjaa.

17:ksi menimme M-L:n kanssa Emilian 15 v-synttäreille. Pöytä oli täynnä herkkuja, kun siihen heti mentyä saimme istua niitä nauttimaan. Siunasimmekin Emiliaa. Tärkeintä elämässämme on Jumalan siunaus. Tärkein asia elämässämme on Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen. Tätä tietä Emiliakin kulkee.

Isoilla hiutaleilla oli alkanut satamaan luntra.

Sytyttelin takaan vähäiset tulet.

Luin hetken kirjaa. Torkuin.

Siunausta!

Ps. "Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen" (Kol. 1:13, 14).

20201228

28.12.2020.

Sydämelliset onnittelumme vielä tässäkin miniällemme, Pialle - Timon vaimolle - tänään olevan nimipäivän johdosta!

Viattomien lasten päivä. Miksi sellainen? Lukiessasi evankeliumeita Raamatusta - tai kuunnellessasi Tiernapoikia - löydät sieltä tositapauksen, joka liittyy ensimmäiseen Jouluun. Olemmehan Jeesuksen syntymän hetkiä tottuneet nimittämään tuolla tavalla. Kun Jeesus oli syntynyt tuli tietäjiä itäisiltä mailta kumartamaan Jeesus-lasta ja tuomaan Hänelle lahjoja. Lue tämä kaikki Matteuksen evankeliumin 2 luvusta. Kuningas herodes, joka tapasi tietäjät Jerusalemissa, halusi tavata tietäjät sen jälkeen kun he olivat tavanneet Jeesus-lapsen. Kuninkaalla oli kuitenkin "ketunhäntä kainalossa" asian suhteen. Tietäjät nimittäin olivat kyselleet: "Missä on se äskettäin syntynyt juutalaisten kuningas." Kuningas Herodes ei suvainnut toista kuningasta. Kun tietäjät olivat tavanneet Jeesuksen ja Hänen äitinsä (Matt. 2:11) - ei Jeesus enää ollut eläinten seimessä - "He saivat unessa Jumalalta varoituksen olla palaamatta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa" (Matt. 2:12). "Kun tietäjät olivat menneet, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota mukaasi lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä kunnes minä sinulle toisin sanon, sillä Herodes aikoo etsiä lasta surmatakseen hänet." Joosef nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja lähti yötä myöten Egyptiin. Hän viipyi siellä Herodeksen kuolemaan asti. Näin toteutui se, mitä herra oli puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Egyptistä minä kutsuin poikani" (Matt. 2:13-15).

Tämän jälkeen saamme lukea siitä, minkä muistoksi Viattomien lasten päivää on alettu viettää:

"Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pettäneet hänet, hän raivostui ja käski tappaa Neetlehemistä ja koko sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset sen ajankohdan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä tarkoin tiedustellut. Silloin toteutui profeetta jeremian sana: "Huuto kuuluu Raamasta, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä tahdo lohdutusta, sillä heitä ei enää ole" (Matt. 2:16-18).

Onhan se kovaa luettavaa. Olen muutaman kerran elämässäni joutunut esittämään tuota Herodeksen osaa Tiernapojissa. Siinähän Herodes mm. antaa käskyn poikalasten tappamisesta.

Kun ajattelemme nykyaikaa ja sen viattomia lapsia, niin käyppä vcaikkapa lukaisemassa Timo Soinin tämänpäiväinen ploki netsitä.

Vaikka tämä - ainakin minusta - tuntuukin vielä "yhdeltä juhlalta", niin olemme kuitenkin siirtyneet arkeen ja Maanantaihin. Taivas oli harmaa. 0.7 astetta miinuksella.

M-L oli noussut ennen miunua ja laittanut ruispuuron hautumaan. Mukava se oli maukasta puuroa lautaselleen kauhoa aamupalaksi. Kahvin kanssa kinkku- ja suolalohivoileipiä.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Kesken sen sanoi M-L - joka oli katsonut ovesta ulos hiirtä pyytävälle nakille - että nyt on hiiri jäänyt kiinni pyydykseen. Niimpä menin sen liopettamaan. Oli käynyt niin, että iso metsähiiri, joka oli varmaan 14 sm mittainen, oli jäänyt rotannakkiin takajaloistaan, jo menomatkallaan hakemaan siemeniä, koska jälkiä ei näkynyt. Onhan se surkea asia kun luontokappale jää tuollatavalla kiinni, eikä kuole heti. Mutta minkäs teet. Keinot on aika vähissä saada niitä pois. Tämä oli nyt kolmas samankokoinen. Tätä viimeistä on jahdattu jo pidempään. Autoakin on joutunut pitämään kauempana pihassa. Nimittäin kun ne ovat menneet autoon sisällekin. Kenties syöneet virtajohdonkin poikki, tai ainakin pinnan rikki, niin ettei takaluukku aukea. Nyt sitten katselemme, vieläkö uusia sen lajin edustajia astuu areenalle. 

Tänäänkin tein hiihtely/rukousulkoilua 1 h 30 min. pihaladulla - eli harrastin sitä "toisen kerran lapsena" hommaa. Hiljaista liikettähän siinäkin saa ja sitä "raetista." Niin, ja jospa osaisi myös rukoilla samalla ja olla Herran edessä, niinkuin lapsi, jonka kaltaisia Jeesus kehoittaa meitä olemaan. Siihen pitää oikein pyrkiä; olemaan lapsi, koska kerran on lapsi - Jumalan lapsi.

"Hihtelyn" jälkeen kävin tuikkaamassa tulen pressusaunan mustan kiukaan alle. Takkaankin tulet "kietaisin." On nimittäin vähän hyviä sytykkeitä nyt "vuolijalla." Timon "perreeltä" sain monipuolisen lajitelman, kauniissa laatikossa, sytykkeitä. Samoin myös Terhi-Marjan "perreeltä", mukavassa laatikossa, toisenlaisia sytykkeitä. Niillä "sytyillä" on hyvä sytyttää ja pärjäileekin pitkään.

Pihlajan oksassa roikkuviin lyhtyihin kävin - M-L:n pyynnöstä - laittamassa uudet kynttilät.

Söimme hyvää ruokaa - mm. uunissa paistunutta perunalaatikkoa, jossa oli silliä seassa. Välillä kävin laittamassa lisää "pökköä" saunankiukaaseen. Jälkiruuaksi torttukahvit.

Kävin jo "esivirittelemässä" pressua saunankehikon päälle. Kun puut olivat palaneet ja hiillos sopiva, niin heittelin häkälöylyt. Sitten vain pressu kokonaan kehikon päälle. Etuosa vielä auki, niin kauaksi aikaa, kun mennään laudepukeille.

Olin lähettänyt Timolle ja Denikselle viestit, että klo 18 on pressusauna saunottavissa. Niimpä saapuivat siihen mennessä: Denis, Daniel ja Terhi-Marja, sekä Timo ja Milena meille. Denis, Daniel, Timo ja minä "könysimme" lauteille. Löyly oli hyvä ja raikas. Lyhty oli meillä valona. Daniel kävi lumessa pyörimässä. Olihan sitä lunta sen verran, että kyllä se märkään ihoon tarttui.

Saunan jälkeen maistui kahvi, glögi ja muut hyvät pöydän antimet - kukapas muu, kuin mummihan se, net siihen.

Hyvissäajoin lähtivät "omat" koteihinsa - huomenna kun työpäivä, ainakin kahdella heistä.

Katsastin uutiset.

Tässä illalla tuli Takalon Martilta minulle viesti, että tulisinko mukaan pieneen osaan parhaillaan filmattavaan elokuvaan. Kuvaus olisi heti 2.1. Vastasin, että kokkeillaan ainakin.

Siunausta!

Ps. "Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!" (1. Kor. 15:57).

 

20201227

27.12.2020.

Sydämelliet nimipäiväonnittelut "mein" seurakunnan pastorille, Hannu-heikki Hyppöselle, sekä Hannu Kangasniemelle!

Sunnuntai. Tässä onkin ollu pyhää pyhän jälkeen. Mikäs, mukavahan se. Taas tuli pantua rahaa pankkiin, eli nukutksi pitkään. Niinhän sitä sanotaan, että kun nuorena nukkuu kunnolla, niin se on kuin rahaa pankkiin laittaisi. Niinhän se, meillä nuorilla. M-L oli noussut aiemmin.  0.6 astetta oli miinuksella nousun aikaan. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Aloitin hiihtokauden - saa nähdä kuinka se jatkuu. Hiihtelin pihalatua 1 h 30 min - hiihto/rukouslenkki. Taitaa olla minun kohdallani totta äitini viljelemä sanonta: Kerran miehenä, kahiste lapsena. Itsensä liikutteluahan sekin oli. Raikas, sopiva, tuulenvire. Päivähän hämärtyi nopeasti, joten jouluiset valot ulkona ja ikkunoissa loivat tunnelmaa hiihtelyyn.

Laitoin takkaan tulen.

Söimme hyviä jouluisia ruokia.

Lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Luin kirjaa.

Iltapalaa.

Seurailin uutisia.

xxxxxx

"VALMISTAUDU AHDISTUKSEN AIKAAN

Minä sanon ruumiilleni, sanon keholleni: Valmistaudu, valmistauduaikaan, joka on murtautumassa maan päälle.

Tähän asti on länsimaissa ollut helppoa seurata minua, sanoo Herra. Vain joillakin suljetuilla alueilla seuraajani ovat kärsineet nimeni tähden, niin että heidän elämäänsä ja heidän rakkaittensa elämään on kajottu evankeliumin tähden. Minä julistan tänään, että maan päälle on pian tuleva kärsimyksen aika. Minä suren läntisen kirkkoni puolesta. Kuinka kyynelehdinkään puolestasi, rakas seurakuntani, sillä ei ole ketään, ei yhtäkään, joka totisesti olisi varustautunut tuohon päivään, joka on vielä tuleva.

Minä sanon tänään. Ota huomioon, seurakuntani, ota huomioon, että varoitukseni sinulle on armoani. Varoitukseni sinulle nyt on laupeuttani. Pidä kiinni armostani, rakkaani. Tartu armollisuuteeni ja tee parannus. Vaihda suuntaa. Käänny minun teilleni. Arvosta vähemmän mainettasi ja enemmän arvoasi Minulle. Sijoita rakennuksiisi vähän, mutta minuun paljon, sillä Minun asuinsijani on minun kansani, ja sinä olet laiminlyönyt seuraajiani. Lapseni ovat äärettömän arvokkaita minulle, sanoo Herra.

Nuhteeni on armoani. Minä kutsun seurakuntaani valmistautumaan, sillä sen tulee seistä vahvana kestääkseen, saadakseen etuoikeuden kärsiä Minun ja evankeliumin puolesta. Tähän mennessä monet kutsumistani ovat maksaneet kutsustaan kovan hinnan ja ovat ahertaneet uskonsankareina. Jumalan henki sanoo, että työ on tehty hyvin, mutta nyt heidän tulee oppia kärsimään evankeliumin tähden, mikä on monin verroin arvokkaampaa. On arvokkaampaa kärsiä evankeliumin tähden kuin tehdä suuria sankaritekoja. Vyötä itsesi. Valmistaudu sotaan, valmistaudu sotimaan. Valmistaudu suuriin hyökkäyksiin hengen alueella. Vyöttäydy sotaan, sanoo Elävän Jumalan henki. Vyötä itsesi, sillä se, mikä alkaa saatanallisena hyökkäyksenä hengenmaailmassa, murtautuu nopeasti näkyvään maailmaan. Näkemäsi muutamat epäonnistumiset eivät ole mitään verrattuna siihen, mitä on tuleva. Minä sanon sinulle, että sinne, missä nyt on rauha ja vapaus puhua, tulee aika, jolloin jopa Minun nimeni sanominen aiheuttaa sellaisen vainon, että monet teistä - jopa johtajanne - laskevat hinnan eivätkä kestä.

Katso pastori, katso palvelutyön tekijä, Minä opastan sinua, Minä pyydän hartaasti, valmistaudu. Valmista kansasi, valmista seurakuntalaisesi sotaan, sillä heillä on vain vähän kestävyyttä, heitä ei ole opetettu kestämään vaikeuksissa, heitä ei ole opetettu pysymään lujina. Heillä on paljon uskoa mutta vähän kestävyyttä. Olet opettanut heidät menestymään, syömään parasta vehnää ja rakentamaan kauniita rakennuksia, mutta olet ruokkinut heitä maidolla, josta ei ole saanut voimaa tuleviin päiviin.

Opeta heitä, opeta heitä, pastori. Opeta heitä, opeta heitä, palvelutyöni tekijä, kärsimään vainoa nimeni tähden. Opeta heitä, opeta heitä, palvelijani. Opeta heitä kestämään, opeta heitä kärsimään maineen menetyksestä Minun nimeni tähden.  Minä sanon sinulle, että katsellessani tämän ajan seurakuntaani näen, kuinka monille seuraajistani heidän oma maineensa on minun mainettani tärkeämpi. He kaatuvat tulevina aikoina. Monet seuraajani pitävät arvokkaampana asemaansa, omaisuuttaan ja hallintaansa. He joutuvat kärsimään puutetta, sillä pahuus vapautetaan maan päälle, ja seurakuntani ylle laskeutuu sellainen pimeyden aika, jolloin kaikki ajallinen tuhoutuu hetkessä. ..." (Tuntemattoman profeetan päiväkirja, Kuva ja Sana 2006, s. 81, 82).

xxxxxx

Kuuntelin seurakuntamme nettikokouksen - 40 min. Se oli tällä kertaa audiona. Aiemmin päivällä en saanut - tai osannut - luulumaan.

Siunausta!

Ps. "Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi" (Ps. 25:4).

20201226

26.12.2020.

"HOMOSEKSUAALISUUDEN SITOMALLE

Rakkaani, etkö tiedä? Etkö huomaa? Rakkautta etsiessäsi etsit todellisuudessa Minua.

Rakkaani, Minä sanon sinulle, että vaikka seurakuntani noudattaa Raamatun periaatteita, se ei usein toimi sydämeni ja armoni välikappaleena. Minä seison edessäsi kädet ojennettuina puoleesi, en tuomiten vaan laupiaana, akas poikani ja tyttäreni. Tällä hetkellä seison edessäsi, en kiroten vaan armahtaen, rakastaen ja kaivaten seuraasi hellittämättä.

Minä olin paikalla, kun kehoosi ensimmäisen kerran kohdistui väärinkäyttöä. Minä olin paikalla, kun sinulle ilkuttiin ja ystäväsi torjuivat sinut, kun pilkka sattui herkkään sydämeesi - samaan sydämeen, jonka minä olen säätänyt rakastamaan ja palvomaan Minua sekä kurottautumaan puoleeni. Minä olin paikalla, kun valheiden isä tuli kuiskimaan sydämeesi: Sinä et ole kuten muut miehet, et ole kuten muut naiset... sinä uskoit valheen. Löysit muita saman paulan sitomia ja saman asian kanssa kamppailevia, ja niin valhe juurtui elämääsi ja synnytti elämäntyylin.

Minä tunnen murtuneen sielusi. Olin paikalla, kun sydämesi murskautui ja arpeutui, silloin kun muut eivät ymmärtäneet. Totisesti Minä olen se, joka näkee ja tietää. Eikö minutkin ymmärretty väärin ja torjuttu? Enkö minäkin ollut ihmisten halveksima ja hylkäämä? Voi poikani, tyttäreni, anna anteeksi seurakunnalleni. Anna anteeksi niille seuraajilleni, jotka tuomitsivat sinut. He eivät totisesti kuule Henkeni ääntä, vaikka he tuntevat Sanani. Minun ääneni on hiljainen, täynnä laupeutta ja armahtavaisuutta.

Minä kurkotan sinut syleilyyni ja vedän luokseni, kun etsit ruumiillesi ja sielullesi täyttymystä. Minä syleilen sinua, vuodatan kyyneliä puolestasi, poikani ja tyttäreni. Minä itken puolestasi, sillä en voi välttää kyyneleitäni. Minä itken nähdessäni, kuinka aiheutat itsellesi jotain peruuttamatonta rikkoessasi Isäni asettamaa iankaikkista lakia vastaan, sillä seurauksia iankaikkisen lain rikkomisesta ei voida mitätöidä. Tuomioni on Minun armoni. Ota vaarin, rakkaani, ota vaarin ja kuuntele ääntäni.

Voi rakkaani, luuletko että Minä en tiedä ja näe sinun etsivän voidetta ihmissydämeen, voidetta, joka löytyy vain Minulta. Et löydä lepoa ahdistuneelle sielullesi keneltäkään muulta taivaassa ja maan päällä" (Tuntemattoman profeetan päiväkirja,  Kuva ja Sana 2006, s. 48, 49).

xxxxxx

Tapaninpäivä, Lauantai. Hyvää nimipäivää Mäkisen Tapanille ja LehtomäenTepolle!

5.3 astetta pakkasta myöhään tapahtuneen ylösnousun aikaan. M-L nousi aikaisemmin. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. luin 1. korinttolaiskirjettä.

Kävin urheilukentällä 10 km "Tapanintallailulla" - kävely/rukouslenkillä. Kun ei Tapaninajelulla, niin -kävelyllä. Kotona, lapsuudessa, Tapaninajelulla käytiin hevosella. Ajelu suuntautui yleensä 6-7 km päässä olevaan Korholan mummolaan, äitimme kotiin. Silloin isä laittoi myös "aisakellon" helkkämään. En muista oliko tuo heleääninen kello aisassa, vaiko setolkan päällä.

Tultuani kotiin lenkiltä, oli M-L:lla maittavat ruuat - jouluruuat - valmiina. Nautinto oli syödä - kiitollisuudella.

Laitoin takkaan tulen.

Lueskelin kirjaa. samalla korva kuunteli myös Radiota - Patmosta ja Deitä. Netin kautta myös jouluista ohjelmaa TV:sta katsoimme.

Iltapalaa.

xxxxxx

Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen veritodistajan, marttyyrin, Stefanksen muistoksi. Hän oli ensimmäinen, josta saamme Raamatun lehdiltä lukea, että hänet tapettiin sen tähden, että hän oli Jeesuksen seuraaja - ja oli sitä rohkeasti Pyhän hengen voimassa.

Meidän tulee muistaa, että kristityt ovat tänä päivänä vainotuin ryhmä maailmassa. Kuinka suuri onkaan niiden määrä, jotka tapetaan jeesuksen nimen tähden maailmassa vuorokausittain. Meidän tulee muistaa vainottuja veljiämme ja sisariamme rukouksin.

Siunausta!

Ps. "...Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili: Herra, Jeesus, ota minun henkeni. Lyyhistyen polvilleen hän huusi kovalla äänellä: Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä! Sen sanottuaan hän nukkui pois" (Apt. 7:59, 60).

Raamattu sanoo meille kaikille, jotka uskomme Jeesukseen:

"Kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi" (2. Tim. 3:12).

20201225

25.12.2021.

Joulupäivä ja perjantai - itse juhla, jonka aattoa vietimme eilen. Jeesuksen syntymän muistoksi tätä Joulujuhlaa vietämme. Jeesus-lapsi ei tänään synny kenenkään sydämeen, sillä sellainen ei merkitsisi kenellekään mitään. Hänen syntymisensä muistojuhla merkitsee sitä, että olemme Jumalalle kiitollisia siitä, että Hän antoi ainutsyntyisen Poikansa syntyä maailmaan ihmiseksi. Se oli kertakaikkinen tapahtuma, joka tapahtui Beetlehemissä, Israelissa. Niin oli ennustettukin tapahtuvaksi. Jeesus tuli maailmaan syntiemme tähden. Synti vei ihmiset eroon Jumalasta. Jeesus sovitti ristillä syntimme Jumalan edessä - ts. Jumala sovitti meidät itsensä kanssa. Synti ei voi enää pitää ketään erossa Jumalasta, sillä Jeesus otti pois maailman synnin. Uskomalla Jeesukseen - ts. ottamalla vastaan omaan elämäänsä Hänen ristillä valmistamansa suuren pelastuksen, jokainen ihminen pääsee Jumalan yhteyteen. Hänestä tulee pelastettu Jumalan lapsi, joka saa elää ikuisuutensa Jumalan taivaassa. Oman verensä kautta Jeesus maksoi meidän syntivelkamme. Siksi Hän tuli maailmaan. Tämä on erityinen syy kiittää Häntä Jouluna(kin). Saamme täydellisesti armosta, uskon kautta, ottaa vastaan elämäämme Jeesuksen Kristuksen. Kaikki muut lahjat - ne joulun halutuimmatkin - jäävät sivuosaan tämän pelastuksen lahjan rinnalla.

Kun ihminen ottaa sydämeensä vastaan Jeesuksen, se ei merkitse sitä, että Hän syntyy meidän sydämeemme Herrana ja Vapahtajana. Hän ei synny sinne, vaan kun avaamme sydämemme oven Hänelle, tulee Hän sinne asumaan. Samalla hetkellä kun kutsumme Jeesuksen elämäämme, koemme uudestisyntymisen. Ihminen uudestisyntyy uskoessaan Jeesukseen. Luonnollisessa elämässäkään ei kenestäkään tule lasta ilman syntymää. Ilman uudestisyntymistä kenestäkään ei voi myöskään tulla Jumalan lasta.

Jeesus haluaa olla elämämme Herra, siitä hetkestä alkaen, kun otamme Hänet vastaan. Ilman ylhäältä syntymistä - uudestisyntymistä - kukaan ei voi päästä Jumalan yhteyteen.

Lahja - pelastus - syntien anteeksisaaminen - on jokaisen ulottuvilla. Kutsu Hänet sydämeesi, elämääsi!

Tänään meidän vaari ja mummi eivät ajatelleetkaan nousta varahin - eli he nukkuivat pitkään. 0.7 astetta oli miinuksella sängystä nousun aikaan. Harmaa - mutta kaunis - sää. Puut olivat säilyttäneet lumisuutensa, vaikka vähän tuuli oksia heiluttelikin. Lunta satoi hienokseltaan.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Torkkumista.

Kävin urheilukentän lumilla 8 km lenkillä. Tuuli tuntui "jonniivverran".

Söimme jouluruokia tunnelmallisissa valoissa.

Terhi-Marja, Denis ja Daniel tulivat käymään. Laitoin takkaan tulen. Joimme kahvit/glögit erilaisten suuhunpantavien kanssa.

Kävin saunassa.

Lueskelin kirjaa.

Voileipää hyvän kinkun kera.

Seurailin uutiset.

Siunausta!

Ps. "Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähyäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista" (Miika 5:1). 

24.12.2020.

Jouluaatto. Nousin 5.30 - kun heräsin, eikä tuntunut nukuttava, M-L oli noussut jo 2-3 välillä - samasta syystä. Laittanut joulupuuron hautumaan ja kuuseen kynttilät palamaan. Lämpötila hivenen plussalla. Puut kauniin lumiia ja liuikkumattomia.

Laittelin tekstiviestillä ja s-postilla joulutervehdyksiä.

Rukousta.

Joululaulut kuuluivat.

Hyvissä ajoin söimme joulupuuroa luumusopan kanssa, leipää, hyvää kinkkua ja kahvia.

Kävin korkeintaan 3 km hiljaisella kävelyllä Tarvaalan suunnassa. Varovasti käveltäviä liukkaitakin paikkoja oli.

Torkkumista. Siinä samalla kuului joululauluja.

12 kuului Suomen Turku julistavan joulurauhan - ilman yleisöä Koronan takia.

Kävin joulusaunassa.

Lueskelin kirjaa.

Söimme M-L:n kanssa jouluaterian - joka oli erinomainen. Kiitollisina.

Veljeni, Heimo, oli soitellut. Soitin sinnepäin.

Kirjan lukemista ja torkkuilua, ynnä jouluisten ohjelmien kuuntelua.

17.30 jälkeen menimme Terhi-Marjalle, denikselle, Emilialle ja Danielille - tuohon kilometrin päähän. Daniel luki jouluevankeliumin. Rukoilimme. Daniel, nuorimpana, jakeli lahjat kuusen alta. Kiitos kaikille lahjoista! Myös niistä lahjoista, joita availimme M-L:n kanssa kotona ennen "Terheille" menoa. Joimme yhdessä hyvät joulukahvit antimineen. Kiitos!

Lieneekö 20.30 maissa ollut kun lähdimme kotiin. Pieni kerros tuli tänään uutta lunta.

Lueskelin kirjaa. "Kuvapuhelu" tuli "Teroilta", Tampereelta. Tonttuhatut siellä "oliit" päissä. "Timojen" suunnasta Tuli myös kuvia.

Seurailin uutiset.

Siunausta! 

Ps. "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas,..." (Jes. 9:5).

Seuraavan "kortin" myötä haluamme lähettää joulutervehdyksen kaikille, jotka se tavoittaa:



20201223

23.12.2020.

Keskiviikko. Jouluaaton aatto. 0.7 astetta kun nousiin siihen. Taivas oli harmaa - ja maa muuttunut valkoiseksi. Ja lisää tuli - lunta. M-L oli mennyt kylälle jo kauppa-asioille.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. 

Laitoin linnuille ja muille ruokintapaikalla käyville siemeniä. 

Kahvia. Koristelin kuusen - eli niinkuin joululaulussa sanotaan: "Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella." Siinä se nyt "rakennettuna" seisoo kirjahyllyn vieressä, keittiön oviaukon kupeessa. Passaahan sitä siinä katsella. M-L imuroitsi ja muutenkin siivoili "joulua." 

Kahvia.

Kävin kylällä asioilla - mm. ostamassa kuulolaitteisiin pattereita. Varaosia kun vanha mies tarvitsee - taitaa joskus nuoremmatkin urhot. Samalla reissulla kävin aatonaaton kävely/rukouslenkillä "ison pensselin" valkoiseksi maalaamalla urheilukentän radalla - ja koko ajan lisää valkoista sille annettiin. Tuore lumi vain narahteli tossujen alla, kun 10 km sen päällä tallailin.

Tultuani kotiin oli meillä Daniel. M- lähti kylälle hakemaan optikolta silmälasejaan.

Ruokakin maistui.

Laitoin tulen takkaan. Ulos sytyttelin kaksi ulkotulta palamaan - M-L:n laittamien kynttilälyhtyjen loisteen lisäksi - juuri kun meille saapuivat Timo, Pia, Milka, Miro, Milena ja Minja, sekä Emilia.

Kävin Timon kanssa saunassa.

Danielkin tuli meille. Poltin yhden sädetikun, joka roikkui kuusessa. Ihan lapsia varten ostin tänään. 

Iltapalaa ja kahvia, yms. Mukavavatunnelmaistahan se oli kun jouluisia valoja paloi joka puolella ja kuusessakin kynttilät.

Rukoilimme hetken.

21 maissa "omat" lähtivät.

Vielä kahvia.

Seurasin uutiset.

Timo Soinin plokissa oli tänään joulusaarna. Käyppä lukemassa, oliko se asiaa! Minusta se oli - vaikken sitä loppulausahdusta ihan "sillei" ajattelekkaan. Siinä joulusaarnassa on opiksi otettavaa saarnaajillakin ajatellen heidän etä-joulusaarnojaan. Helposti kuulee paljon heppoisempia Jeesuksen syntymäpäivään liittyviä ns. saarnoja.

Siunausta!

Ps. "Niin enkeli sanoi hänelle:Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi" (Luuk. 1:30-32).

 

20201222

22.12.2020.

Joulu on jo ovella. Tiistai. 2.9 astetta lämmintä nousun aikaan. Harmaata. Sula maa. M-L noussut aiemmin. Hellanuunissa paistui jo jouluisia ruokia. Kinkku oli yön aikana paistunut - sen M-L kävi johonkin aikaan ottamassa uunista pois.

Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. 

Kävin viemässä jonkun joulupaketin -tervehdyksineen. Mukana evankeliumia.

Ruokaa ja kahvia.

Vein joulupaketin ja -tervehdyksen, sekä asioilla myös kylällä. Samalla reissulla "pistäysin" urheilukentän sulalla radalla 10 km kävely/rukouslenkillä. Hieman satoikin sen aikana.

Paluumatkalla kävin "Terheillä." Vein vähän jaettavaa evankeliumia ja samalla "tsekkaamassa" Danielin ja Emilian todistukset - jotka olivat tänään saaneet, kun joululoma oli alkanut. Ihan "mukiinmenevät tojistukset". Joissakin numeroissaon parantamisen varaa - mutta olisikinhan se tylsää, jos ei enää voisi mitään parantaa. Joulupaistamiset olivat sielläkin huushollissa menossa.

Tuomas-Antti - Enontekiöltä oleva nuori mies - oli poissaoloaikanani piipahtanut asialla meillä. Asuu nyt täällä Keski-Suomessa. Joulukuusen oli M-L nostanut jo sisälle. Minunhan se olisi pitänyt, mutta halusi sen pois autotallista, kun laittoi hiirille pyydyksiä pyytämään ja oviverhon kiinni. Denis oli löytänyt ihan hyvännäköisen kuusen. Kiitos!

Hörppäsin vähän kahvia ja lukaisin hetken kirjaa.

Kävin saunassa.

Iltapalaa. Joulua varten.  M-L jotain toimittelee.

Seurasin uutisia.

Meinasin tänä iltana alkaa kirjoittelemaan Kiehisen vuolijan joulutarinaa, vaan enpä saanut aikaseksi.

Siunausta!

Ps. "Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat" (Ps. 145:18).


20201221

21.12.2020.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut täältä meiltäpäin Bogmanin Tuomolle, Ruuttusen Tuomolle, Tuomo Salmelle, Tuomas-Antti Salmelle, ja Tuomas Paanaselle!

Se oli tänään lyhyt päivä - Talvipäivänseisaus. Päivä alkaa pitenemään. 4.0 astetta oli lämmintä myöhäisen nousun aikaan. Satoi vettä. lumet olivat hävinneet.

Denis soitti, että otammeko me joulukuusen? Oli menossa sellaiseen paikkaan, josta sellaisen saa. No, ilman muutahan sitä, kuusi pitää saada seisoimaan permannolle. Olin ajatellut tänään katsella meijjän permannolle kuusen, mutta ei tarvinnutkaan, kun se luvattiin tuoda. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Lueskelin kirjaa.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Rata oli täysin sula. Satoi vettä, että ropisi.Olisi voinut laulaa joululaulua: No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle. Sitä talvea ei nyt kyllä ole vielä tullut, mutta olihan lunta vähän aikaa. Käveleskellessäni loppuja kentällä, alkoi viskellä isohkoja räntähiutaleita. Vähän vaille 10 virstaa tepsuttelin tänään. Ihan vaan, ko toisessa joululaulussa sanotaan, että "ruuna, virsta vielä, tepsuttele pois..." Suomalainen virsta - oltava tarkkana tuon sanan kanssa - on himpun yli 1060 m. Venäläinen ja ruotsalainen virsta olivat taas molemmat eri mittaisia. Noinhan se lapsellisen miehen mieli assosioi. Vai, pitäisikö paremminkin sanoa, että - niinkuin Päätalon Kassu - humeeti sassaroi. 

Laitoin takkaan tulen.

Kävin saunassa. M-L vielä käväisi kylällä "kaapassa."

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia.

Lisää iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat. Rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä parjaavat" (Luuk. 6:27, 28).

Tuollaisia asioita voisimme laittaa harjoitukseen.

Muutes: Meillä on kinkku uunissa - eiköhän sen pian tuoksuistakin jo huomaa.

20201220

20.12.2020.

Sydämelliset onnittelumme täältä "menetetyn metsikön reunamilta!, Bogmanin Tuulalle, täyttäessäsi tänään vuosia!

Sunnuntaita. Ei aikaista nousua tänäänkään - sellainen "kaamosnousu." 3.2 astetta plussalla silloin. Tallautuneet paikat iljanteella, muualla lumi märännäköistä.

Aamupalaa ja kahvia. Seurasimme seurakuntamme - Saarijärven helluntaiseurakunnan - netti-sunnuntaikokousta. Perään M-L laittoi kuulumaan Lappeenrannan helluntaiseurakunnan tilaisuuden. Rukousta.

Seurasin hieman mc-hiihtoja. 

Lueskelin kirjaa.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 8 km:n kävely/rukouslenkillä märkälumisella urheilukentällä. Liki 4 astetta lämmintä. Lempeän suvinen oli sää, jossa sain tallustella. Olen nyt käynyt 16 pv:n aikana harrastamassa "kävelemään opettelua" - akillesjännevaivan aiheuttaman kuukausien tauon jälkeen - yhteensä 115 km. Kiitollinen olen - Jumalalle - että voin liikkua!

Samalla reissulla - ennen kentälle menoa - jakelin joulutervehdykset naapureille - 12-13 Kultalyhde-joululehteä, ynnä joitakin pelkkiä joulutervehdyksiä.

M-L leivoskeli tänään muutampia kakkuja.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin netin kautta "Peltsin" ja kumppanien hiihtoa ja vapaalaskuja, Suomen, Ruotsin ja Norjan puolella. Olihan siellä tuttuja vaellusmaisemiakin.

Uutisetkin piti "tsekkailla."

Siunausta!

Ps. "Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehekkäitä, olkaa vahvoja" (1. Kor. 16:13).

20201219

19.12.2020.

HYVÄSTÄ JA MUKAVASTA VOI TULLA PARHAAN VIHOLLINEN

Elämä voi muodostua kiireiseksi - tai sen voi tehdä itse sellaiseksi. Voi jopa tuntua siltä, että on kova kiire, mutta kun oikein pysähtyy asiaa pohtimaan, niin tuleekin siihen tulokseen, että tuo kiireen tuntu ei olekaan "viimeinen totuus." On tullut tavaksi vain tehdä monenlaisia asioita, jotka täyttävät elämän. Silloinkin kun olisi aikaa pysähtyä, kokee sitä kiireen tuntua.

Mihin se "Vuolija" nyt oikein tähtää? Siitä "muutampi" rivi.

Mielestäni - siis minun mielestäni, mutta toivottavasti myös sinun - seurakuntamme lapsityöntekijällä, Sven Loosenilla, on oikea ja terveellinen linja, kun hän on usein tuonut julki seurakunnan edessä - ja jopa s-postin kautta seurakuntalaisille - seuraavanlaisen asian:

Vanhempien pitäisi koota lapsensa yhteisiin hetkiin Raamatunluvun ja rukouksen merkeissä, ettei hengellinen opetus jäisi vain seurakunnassa tapahtuvaksi. Ajatus on tämä, vaikka ei ehkä ihan tarkasti näillä sanoilla.

Voi, kuinka totta edellä sanottu onkaan - ja kuinka luonnollista ja normaalia sen tulisikaan olla Jeesukseen uskovien vanhempien perheissä.

Minkäänlaiset (teko)syyt eivät saisi viedä tuollaista mahdollisuutta perheitten elämästä. Ei työ, eivät harrastukset, ei älypuhelin, peleineen, elokuvineen, "vatsappeineen", fasebookeineen, ynnä muine sellaisineen, ei kotityöt, ei seurakuntavastuut, ei shoppailut, ei kyläilyt, ei ajanvietteet, ei mitkään asiat.

Kaikki tiedämme sen, että ellemme pidä tärkeimpiä asioita tärkeimpinä, niin monista muista asioista - joiden ei tulisi sitä olla - tulee tärkeimpiä asioita.

Yhteisestä hetkestä, Sanan ja rukouksen merkeissä, olisi tultava keskeinen osa perheen yhteistä elämää, jolloin muut asiat laitetaan sivuun ja keskeytetään. Niin kiire ei saa olla, ettei sille ole aikaa. Ei sinänsä hyvien, eikä mukavien asioiden saa antaa viedä mahdollisuutta yhdessä oloon Herran edessä.

Vastuu edellä puhutussa asiassa on vanhemmilla. Heidän tulee koota "pesueensa" tällaisiin yhteisiin hetkiin. Vanhemmat eivät saa suostua lastensa kohdalla siihen, että antavat heidän olla tekemässä muita asioita silloin, kun on yhteisen Sana- ja rukoushetken aika. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan myös hengellisesti. Lapsuuden aika kulkee ohi nopeasti. Kuitenkin Jumala on tarkoittanut, että pienestä pitäen lasten sydämiin istutetaan Jumalan Sanan siemeniä ja heitä opetetaan rukouksen kautta turvautumaan Häneen. Sillä on valtavan suuri merkitys heidän tulevaan elämäänsä.

Perheen yhteisillä Sanan- ja rukouksen hetkillä on suuri merkitys myös perheen keskinäiseen yhteyteen - siihen yhteyteen tulee voimakas hengellinen ulottuvuus. Tällaisten hetkien tulisi olla jatkuvia, mutta ei "näännyttäviä." Iloisia hetkiä taivaallisen Isän edessä. Niissä voidaan yhdessä kantaa kunkin perheenjäsenen yhteisiä rukousaiheita, mutta myös rukoilla esirukouksia toisten ihmisten puolesta, seurakunnan ja Jumalan valtakunnantyön puolesta.

Ottakaamme perheiden elämään yhteiset Sanan- ja rukouksen hetket! Se tuo turvallisuutta perheen elämään ja viitoittaa tietä lapsillemme Jumalan yhteydessä elettyyn elämään.

Antakaamme lastemme ja lastenlastemme nähdä ja tietää, että jatkuva elämä Sanan ja rukouksen yhteydessä, on tärkeä asia uskovan elämässä.

Siunattuja ja tärkeitä hetkiä yhdessä perheenä, aviopuolisoina ja yksilöinä Jumalan kasvojen edessä! Siellä luodaan pohja johdatukselle ja Jumalan palvelemiselle elämässämme. Opetellaan ja harjoitellaan sitä!

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858.

xxxxxx

Lauhkeata lauantaita. Meijjän huushollin "vanhat ihmiset" - meitä on täällä kaksi, eikä muita sitten olekaan - eivät kiirehtineet ylösnousun kanssa. Mitäpä sitä, valmiissa maailmassa. Nousun aikaan 0.7 astetta plussalla. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa.

Katselin hiihdon mc-sprinttejä.

Tulipa kaunis jouluinen kuva mummin "älykkääseen" puhelimeen. Siinä oli Milenan piirtämä kuva, jossa oli kuvattuna koko perhe ja kaunis joulukuusi. Millainenhan taiteilija siitä tytöstä vielä tuleekaan?

Söimme. Ilta ei ollut vielä tullut, mutta pimeää jo oli. Kahvia.

Kävin urheilukentällä 8 km kävely/rukouslenkillä. Taisi olla 1 aste plussalla. Oikein oli mukava ilma olla "jalanviljassa."

Ajellessani lenkiltä kotiin, oli meillepäin kävelemässä kaksi ihmistä. Luulin kauempaa, että heillä oli koira talutuksessaan, mutta lähempänä huomassin, että ei se ollut koira, koska sillä oli "kissansilmät" takapuolellaan - takavalot - ja kaksi valoa eteenkinpäin. Se kieppui neljällä pyörällä. Olisiko ollut puolisen metriä pitkä. Se oli auto, jota Daniel ohjaili otsalamppu päässään. Olivat äidin kanssa lähteneet iltakävelylle.meille käväisemään. Daniel tuliu suoraan liiterin nurkan kautta meijjän pihaan - sillä auto menee lumessakin ja on aika voimakas peli, jolla ajellaankin metsäratoja. Jonkin aikaa olivat, äiti ja poika meillä, ennen kuin lähtivät takaisin kotia kohti. Vielä lähtiessään Daniel näytti minulle valoa otsalampullaan, kun hain puita pimeästä liiteristä.

Laitoiun tulen takkaan.

Kävin saunassa.

M-L paisteli VHH-piirakan - taas uudenlaisen - jota iltapalaksi söimme. Hyvälle maistui sekin. Kyllä tuli taas hyvä "resetti" Timoa varten!

Seurasin uutiset.

Kirjoittelin tämän jutun alyussa olevan kirjoituksen, kun se tuli sydämelle.

Siunausta!

Ps. "Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea" (Sananl. 22:6).

20201218

18.12.2020.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Pimiän Aapolle!

Perjantai. 2.4 astetta miinuksella klo 7.  Aamupalaa ja kahvia. Mukava tunnelma kun jouluiset valot paloivat.

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Hieman oli tullut lunta lisää.

Kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Lueskelin vähän kirjaa. Sateli hienokseltaan lunta.

14 hain Emilian ja Danielin koulusta kotiin.

Söimme. Joulupiparikahvit.

Kävin hämärän urheilukentän lumilla 9 km:n kävely/rukouslenkillä. Sielläkin oli lunta nyt taas vähän enemmän.

Laitoin tulen takkaan. Mukavahan se on haeskella puita liiteristä ja tehdä tulet, kun on kuivia puita.

Kävin saunassa.

20 alkaen seurasimme you tuben kautta kauneimpia Joululauluja Enontekiöltä, Hetan kirkosta. Siinä sai katsella alttaria, jonka ääressä minut siunattiin Enontekiön luterilaisen seurakunnan työntekijäksi, elokuussa 1978. Pidin saarnan silloisessa jumalanpalveluksessa myös. Ollessamme toista reissua - joka alkoi 1987 - asumassa Enontekiöllä, profetoi pastori Seppo Juntunen minulle samaisen alttarin ääressä esirukouspalvelussa. Muistan kyllä sanomankin. Sellaisiakin nousi mieleen joululaulutilaisuutta seuratessamme. 

Iltapalaa tuli otettua jouluisia lauluja kuunnellessamme.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi" (Sananl. 3:5).

20201217

17.12.2020.

Torstai. 0.2 astetta lämpimällä klo 7 tienoilla. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Aivan pieni kerros oli tullut lunta lisää.

Kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Lueskelin kirjaa, yms.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla ja samalla toi Emilian ja danielin koulusta kotiin.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin kylällä pienillä asioilla ja samalla 8 km kävely/rukouslenkillä urheilukentän lumilla. Hämärää. Yli 2 astetta pakkasta palatessani.

Laitoin tulen takkaan.

Kävin saunassa.

18.30. - 21.30 seurasin TV7:sta Muurinaukossa - paastoa ja rukousta Suomen puolesta-ohjelmaa. Samalla tuli otetuksi hyvää iltapalaa: M-L oli juuri paistanut VHH-piirakkaa - suolaista sellaista. Oli kyllä hyvää - varmasti "VHH-mies", Timokin, haluaisi "resetin."

Seurailin uutiset.

Lenkin jälkeen seurasin Radio Patmoksesta Luterilaisen Lähetyshiippakunnan kahden piispaehdokkaan haastattelua hetken. Ehdokkaina ovat Juhana Pohjola ja Esko Murto. Uusi piispa asetetaan virkaan ilmeisesti ensi elokuussa. Nykyinen piispa, Risto Soramies, jää eläkkeelle.Ensimmäinen piispanviranhoitaja oli Matti Väisänen. Nyt valittava piispa tulee olemaan Lähetyshiippakunnan kolmas piispa. Minusta on mielenkiintoista seurata uuden luterilaisen kirkon kehittymistä Suomessa. Toivotan siunausta ja menestystä!

Siunausta!

Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 107:1).

20201216

16.12.2020.

12.12.2020. kohdalla, tässä ns. päiväkirjassa, oleva SANOMA SUOMEN SEURAKUNNILLE on käsitykseni mukaan vakavasti lukemisen ja tutkimisen arvoinen.

Eiliten oli nimipäivä myöskin Kuusjärven Nooalla, yhdellä lastenlapsellamme. Koska olen "ruukannut" myöskin näissä "blogisen" teksteissä muistaa nimipäiviä, niin: Sydämelliset onnittelut Nooalle! Muutenhan kyllä asia eilen huomioitiin.

Nousun aikaan - 7 maissa - plussalla 1.7 astetta. Aamupalaa ja kahvia. 

8:ksi kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Satoi vettä. 

Kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.

Rukousta. Torkkumista.

Satoi lunta aikalailla - maa oli kauttaaltaan valkoinen. Puut olivat kuin joulukortissa.

Monistelin naapureille - ja joillekin muillekin - tarkoitettuihin joulutervehdyskuoriin päällepäin tervehdyksen. Sisälle laitoin niihin Joululehden. Joulun aikaan on hyvä muistaa mm. naapureitaan evankeliumin sanomalla - erityisesti heitä, joiden ei vielä tiedä olevan Jeesuksen omia.

"Lujin" vähän kirjaa.

Söimme. M-L sanoi, että tekee mieli riisipuuroa ja sen kanssa rusinasoppaa. Minä säestin, että kyllä ne minullekin maistuisivat. Niimpä hän kiehautti net molemmat, joita vähän niinkuin jälkiruuaksi söimme. Ja kyllähän ne maistuivat - varsinaista joulupuuroa ensi viikolla odotellessa.

Kävin kylällä. M-L tuli jonkinmatkaa kyydissäni ja käveli sieltä kotiin - happea ja liikuntaa kun kaipasi. Vein vielä pari joulutervehdystä postiin ja kävin urheilukentän lumilla "hapella." - 7 km tallailin. Polkuhan sinne syntyipi. Melkoinen lumikerros oli tullutkin. Passasi tallustella leudossa säässä - ja ympäristö valkoinen kuin "joulusadussa".

Laitoin takkaan tulen.

Lueskelin uutta, Heikki Haatajan tekemää, väitöskirjaa, netistä. Se käsitteli herätysjulistaja Urho Muroman näkemyksiä. Mielenkiintoinen. Pitää tutustua tarkemmin. Muroma oli luterilainen pappi, mutta hänen näkemyksensä eivät kaikilta osin olleet niin luterilaisia.

Mennessäni tänään kylälle, kuului Patmos Radiosta teologian tohtori matti Väisäsen haastattelu. Jo eläköityneenä hän teki historiallisen työjakson uuden Lähetyshiippakunnan ensimmäisenä piispana. Ainakin minä kyllä iloitsen siitä, että Suomeen on sellainen uusi luterilainen kirkko syntynyt. Syythän me tiedämmekin - ja eiköhän se kirkko tule kasvamaankin. Ainakin uusia seurakuntia syntyy. Sellaiselle taitaisi olla tarvetta Saarijärvelläkin? Ainakin yhden avioparin tiedän täältä liittyneen sellaiseen seurakuntaan JKL:ssä. Matti Väisänen kertoi haastattelussaan tilanteista, jossa hän oli 60-luvulla apulaispappina Imatran seurakunnassa. Siellä oli silloin hengellistä liikehdintää nuorten ja muunkin ikäisten parissa. Lyhyesti sanottuna: Hänet erotettiin piispa Alajan toimesta siitä tehtävästään. Netistäkin asiasta jotain tietoa löytyy. Muistan itsekin niitä aikoja, kun Matti Väisäsestä pian eronsa jälkeen tuli pian syntyvän Kansanlähetyksen pääsihteeri - aluksi eri nimikkeellä. Voi sanoa, että erottaessaan Matti Väisäsen, seurakunta - kirkko - laittoi ulos sellaisen työntekijän, jollaisia se tarvitsisi. Jumala oli kuitenkin hänen kanssaan ja johdatti - ja on johdattanut ihmeellisiä teitä. Nykyään saa jopa sellainen pappi jatkaa virassaan, joka elää parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Tulee mieleen - Imatran seurakunnasta kun on puhe - että siellähän taisi olla kirkkoherrana mies, jonka sukunimi oli Aalto, ja joka muutatti itsensä naiseksi - ja muutti nimensäkin, olikohan se Sisko-Riitaksi - eli vähän niinkuin "riittasiskoksi." Saipa tämä "pappisnainen" vielä töitäkin - taisi olla Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulista. Hiippakunnassa kun oli silloin vielä sellainen "avarakatseinen" piispa:  Wille Riekkinen. Sellaista(kin).

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta ja on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa..." (2. Tim. 3:16).


20201215

15.12.2020.

Syvämmelliset nimipäiväonnittelut velimies-Heimolle, kotikylälle!

2.0 astetta pakkasen puolella klo 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viepäsemässä Emilian ja Danielin 8:ksi kouluun.

Kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta. Torkkumista.

Pesin saunan.

Kahvit.

Hain Danielin ja Emilian koulusta klo 14 maissa. Danielilla oli käsissään puutyö, jonka oli saanut kotiin - oli tullut siitä numeroksi 9. Sehän on hyvä numero! 

Ruokaa ja joulupiparikahvit päälle - mutta vähän suuhunkin. Piparille se meillä tuoksui tänään kun M-L niitä paisteli - ei kuiten muuten mennyt pipariksi.

Kävin hämärähommissa - hämärällä urheilukentällä "tepastelin" 8 km:n lenkin. Sateli lumia mennessä, vaan ei tullessa.

Laitoin tulen takkaan.

"Lujin" vähän kirjaa - minulla kun aina on vähintään yksi kirja auki taitettuna pöydällä, sohvan vieressä.

Kävin saunassa - mukavahan se oli saunoa puhtaassa saunassa.

Seurasimme TV7:n 17 v-juhlaohjelmaa. Oli hyvä - minun mielestäni.

Uutisetkin piti seurailla.

Tänään tulleessa Saarijärveläinen-lehdessä (15.12.2020, s. 14) oli hyvä kirjoitus, otsikolla:  Rakas Vapahtaja. Joulukirje  Jeesukselle. Sen oli kirjoittanut Viippolan Sirkka. En tunne häntä, mutta: Suuret kiitokset sinulle kirjoituksesta! Samoin lehdelle sen julkaisemisesta!

Siunausta!

Ps. "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: Amen. Halleluja!" (Ps. 106:48).  

20201214

14.12.2020.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut kaimoille: "Mein" esikoiselle, Tero, Jouko, Kristianille, Jouko Lampiselle ja Jouko Reenilälle!

2.3 astetta miinuksella klo 7 maissa. Harmaata. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi. Kahvia lisää. Luin Roomalaiskirjettä.

Rukousta. Torkkumista.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi.

Kahvia ja joulukorttien kirjoittelua.

Hain Danielin koulusta 14. Samalla vein joulukortit postiin - sehän kun on se viimeinen päivä, jolloin saa "lähättää" halvemmalla hinnalla.

Ruokaa ja kahvia. Paistettuja muikkuja, uunissa pellillä paistettuja lanttu-, porkkana-, punajuurisuikaleita ja salaattia - eikä parempaa tarvitse!

Kävin urheilukentän lumilla "käpöttelemässä" 10 km. 2-3 astetta pakkasta.

Laitoin tulen takkaan. Velimies soitteli "kotpuolesta."

Lueskelin hieman kirjaa.

Kävin saunassa.

Saimme kuvia joulupiparinleipojista - siskokset Milka, Milena ja Minja olivat asialla. Vähän myöhemmin tuli kuvia valmiista koristelluista pipareista. Kyllä olivat hienoja! Varmasti jouluna kahvin kanssa maistu(isi)vat. En usko, että sinne asti riittävät!

Iltapalaa ja teetä - mm. Kultarannan pumpulikakkua (varmaan se nimi tonnepäin oli), jonka M-L oli lenkkini aikana pyöräyttänyt.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Mutta Jeesus sanoi: Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä" (Luuk. 11:28).

20201213

13.12.2020.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut täältä meiltä Lampisenb Seijalle ja Suurosen Seijalle!

Sunnuntai. Nousun aikaan pakkasta 2.3 astetta. Maa ohuen lumen peitossa. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. 

Seurasimme M-L:n kanssa - Uskotv:n kautta - taltioidun tilaisuuden, joka koski vankilatyötä. Seurakuntamme jäsenet Vesa ja Kati Rautasaari olivat vastuussa. Hyvä tilaisuus. Tilaisuus oli tämän sunnuntain netti-kokous seurakunnassamme.

Denis ja Emilia käväisivät.

Seurasin vähän jälkikäteen - kelaillen - hiihtokisoja.

14:ksi menin Denikselle. Hän katseli, mistä johtuu kun automme tavaratilan luukku ei aukea. Vielä ei tullut selvyyttä. Jokatapauksessa hiiri on mennyt autoon sisälle ja penkkiä nakerrellut. Ei voi nyt viedä autotalliin. M-L asetteli nakkeja pyyntiin. Poishan ne elikot pitäisi saada.

Söimme.

M-L surautteli papparaisen haivenet pois päätä koristamasta.

Kävin ottamassa vähän happea - ts. 6 km kävin kävellä "jurpottelemassa" urheilukentän hämärissä.

Laitointakkaan tulen.

Kävin saunassa.

Tänään tuli Tampereen helluntaiseurakunnasta korkeatasoinen, jouluinen, musiikkitilaisuus, joka on katseltavissa you tubesta (Tampereen helluntaiseurakunta). Olihan siellä nähtävissä tuttujakin. "Meijjän" Tero luki Raamattua ja hänen vaimonsa, mari, soitti orkesterissa huilua. Leevi Kurki soitti selloa. Hänet mainitsen ihan siksikin, että Leevin isän, Juhan, kanssa olimme samalla raamattuopiston kurssilla, Katinalassa - ja vieläpä huonetovereitakin. Juhan koti on Muoniossa. Mekin asuimme silloin Lapissa, Enontekiöllä. Kuuluimme samaan helluntaiseurakuntaan. Juhan isän, Ilmarin, kanssa menimme Vienan Karjalaan 90-luvun alkupuolella ja teimme sinne useita matkoja yhdessä. Ilmari oli Muonion helluntaiseurakunnan vanhimmistoveli ja elää vaimonsa kanssa vieläkin Muonion Kihlangissa. Aune-vaimo täytti juuri äskettäin 91 vuotta. Ilmari on jo vuosia takaperin sen virstanpylvään ohittanut. Paljon on hyviä muistoja yhteisestä evankeliumuintyöstä.

Seurasin vähän takautuvasti hiihtoja.

Iltapalaa ja teetä.

Katselin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet ja tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet. Mikään luotu ei ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, ja hänelle meidän on tehtävä tili" (Hebr. 4:12, 13).

20201212

12.12.2020.

SANOMA SUOMEN SEURAKUNNILLE - 

MITÄ JUMALA TAHTOO SANOA SEURAKUNNILLE TÄSSÄ MAASSA KORONAN KAUTTA?

Nöyrällä mielellä kirjoitan arvioitavaksi asian, jonka Jumala on sydämessäni vaikuttanut (niin uskon):

            Jumala on kutsumalla kutsunut seurakuntia Suomessa etsimään Hänen 
           kasvojaan ja olemaan Hänen neuvotteluissaan. Suurelta osin Hänen kutsunsa  
           on kaikunut kuuroille korville keskuudessamme. Jumala sanoo Sanassaan:
 
           "Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka 
            nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on 
            särjetty ja nöyrä henki,että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin 
            särjettyjen sydämet eläviksi" (Jes. 57:15).

            "Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni
            astinlauta, ... Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä
            syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on 
            särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä" (Jes. 66:1, 2).

            Emme ole olleet halukkaita nöyryyttämään sydämiämme ja etsiytymään Herran 
            eteen rukouksessa, että Hän voisi johtaa ja siunata meitä sillä tavalla kuin  
            Hänen halunsa on ollut. Korona-bandemia on Hänen sallimansa asia, jonka 
            ta Hän pitää kättään raskaana yllämme. Hän tekee sen rakkaudessaan, 
            saadakseen kansansa huomion käännettryä puoleensa. Tämän vtsauksen 
            kautta Hän kutsuu meitä eteensä ja keskittymään Häneen.

            Nyt ei ole aika kehitellä uusia strategioita ja keinoja kuinka teemme työtä 
            pandemian aikana, vaan etsiytyä Herran kasvojen eteen. Sitä kautta saamme 
            kokea Jumalan Hengen virvoitusta, voimaa ja johdatusta. Saamme osaksemme 
            moninkertaisen siunauksen, hengellisen heräämisen, Jumalan toiminnan 
            keskuudessamme ja kansamme keskuudessa. Tämän kautta Herra johdattaa
            meidät tekemään parannusta laajasti ja kokemaan seurakuntien uudistumisen ja
            suuren muutoksen.

            Jumala meitä kaikkia armahtakoon ja siunatkoon!

xxxxxx

Lauantai. On niin leppoisa nimi tuo lauantai-sana, että ei silloin halua kovin varahin edes sängystä nousta. Kun sitten nousimme, oli 1.7 astetta miinuksella. Harmaa taivas. Pienen kerroksen oli antanut lunta.

Söimme aamupalaksi M-L:n eilen illalla tekemää hyvää keto-pizzaa, salaatin kera - ja kahvia siemaillen.

Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin pimeähköllä urheilukentällä 7 km:n lenkillä. Aluksi "juostahissuttelin" 5 km - ihan kokeillakseni, miten akillesjänne siihen reagoi. Ei sattunut. Loppuun kävelin 2 km. Pieni lum kerros oli radalla. Kuitenkin turvallista käydä siellä lenkillä. Pyörätiellä saattaa olla jäätyneitä kohoumia, joista jalka lähtee luistamaan - joskus huonoinkin seurauksin. Ja varsinkin kun niiden päällä on pieni kerros lunta. Pakkasta oli 1 aste. Poistullessa alkoi hieman heitellä lunta.

Kävin saunassa.

Saunakahvit, jonka kanssa karjalanpiirakkaa ja joulutorttuja.

Seurasin TV7:sta kristillisiä uutisia maailmalta, sekä M-L:n kanssa Kosketus taivaasta-ohjelmaa, joka oli taltioitu Pohjanmaalta Puhumassa oli evankelista Paavo Järvinen, joka kuuluu seurakuntaamme. Pohjanmaalta oli myös lauluryhmä, joka tilaisuudessa palveli. Siinä soitteli kitaraa Toikkasen Antero, joka on myös kuulunut seurakuntaamme - Korbanin kitaristina tunnettu mies.

Seurailin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa" (Jer. 23:22).

 

20201211

11.12.2020.

Sydämelliset ja ra(ila)kkaat nimipäiväonnittelut Danielille, tyttären pojalle!

Perjantai. 3.4 astetta miinuksella klo 7 maissa. Keittelin kahvit jasöin aamupalaa, mukavan hämärässä joulukynttelikön valossa.

Kävin viemässä Emilian kouluun 8:ksi. 

Kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta. Soittelin velimiehelle "kotpuoleen." M-L kävi kylällä asioilla.

Laitoin tulet takkaan.

M-L kävi hakemassa Emilian koulusta kotiin.

Ruokaa ja kahvia. Lueskelin vähän kirjaa.

Kävin asioillas kylällä. Samalla tein 5 km kävelylenkin urheilukentän "hallavalla" radalla. Keskimäärin n. 9 min 8 sek/km-vauhdilla. Yli 6 astetta pakkasta.

Kävin saunassa.

M-L teki keto-pizzaa, jota söimme salaatin kanssa iltapalaksi. Oli hyvänmakuista - ja vähän taass erilaista.

Seurasin uutisia. Israelin uutiset ovat mielenkiintoisia - siitäkin syystä nykyään, että presidentti Trumpin hallinto "tehtailee" yhä lisää diblomaattisuhteita Israelin ja eri maiden välille. Ja vielä on aikaa ennenkuin presidenttiys loppuu - joten, varmaankin tulee lisää tuonkaltaisia uutisia.

Siunausta!

Ps. "Nöyrtykää Herran edessä, niin hän korottaa teidät" (Jaak. 4:10).


20201210

10.12.2020.

Joulukuu mennä huristaa vauhdilla eteenpäin. Tänään on torstai. Hyvä päivä sekin, niin kuin muutkin. M-L kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Noustessani oli 2.3 astetta pakkasella.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Jälleen oli yksi pyydystettävä ilmestynyt ruokintapaikalle - niitä nakilla pyydettäviä. Rukousta. 

M-L leipoi ja laitteli jo valmiiksi jouluruokia.

Laitoin takkaan tulen.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta kotiin 14.

Kävin tekemässä 5 km rukous/kävelylenkin urheilukentän hallavalla radalla. N. keskimäärin 10 min. 10 sek/km-vauhdilla. Vaari opettelee taas lenkkeilemään. Elämme mukavaa "kaamosaikaa" täällä keskisessä Suomessakin; pimeät ovat lähekkäin toisiaan. Jouluisista valoista nauttii enemmän.

Lueskelin kirjaa.

Kävin saunan löylyissä.

Iltapalaa ja teetä useampaankin otteeseen. Nes-kahvin kanssa pääsin maistelemaan tänään tehtyä kakkua - joka oli hyvänmakuista.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Eilen tulleessa Sampossa (nro 49, 9.12.2020, s. 4. Lukijoilta-palstalla) oli erinomainen kirjoitus, otsikolla: Joulusta pääsiäiseen, jossa nimimerkki: Näin uskon, on kauniisti ja lämpimästi tuonut esille, hyvin henkilökohtaisesti, kuinka Joulu ja Pääsiäinen ovat kummatkin lahjaa Jumalalta. Kiitos kirjoittajalle ja lehdelle!

Siunausta!

Ps. "Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa!" (2. Tim. 2:1).

20201209

9.12.2020.

HENGELLISEN TYÖN TEKIJÖILLÄ ON TÄRKEÄ ASEMA JUMALAN VALTAKUNNAN TYÖSSÄ.

Lainaan tähän tekstiäni:

"RUKOUS SANAA JULISTAVIEN PUOLESTA 

Apostoli Paavali tarvitsi sananjulistajan tehtävässään uskovien esirukousta: "Veljet rukoilkaa meidän edestämme" (1. Tess. 5:25). Edelleen hän pyytää: "Sitten vielä, veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niin kuin teidän keskuudessanne..." (2. Tess. 3:1). Näinkin hän pyytää: "...rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta..., että minä sen ilmoittaisin, niin kuin minun tulee puhua" (Kol. 4:3). Ja vielä hän pyytää: "...ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta..., että minä siitä rohkeasti puhuisin, niin kuin minun puhua tulee" (Ef. 6:19, 20).

Edellä lukemamme jakeet kertovat meille selvästi sen, että sananjulistajat tarvitsevat paljon rukouksiamme. Rukoilkaamme heidän puolestaan! Rukoilkaamme omien seurakuntiemme työntekijöiden - sekä kaikkien muidenkin seurakuntien työntekijöiden - puolesta! Rukoilkaamme kotimaassamme -sekä lähetyskentillä - toimivien sananjulistajien puolesta! Muistakaamme koko maailman sananjulistajia rukouksissamme! Älkäämme unohtako rukoilla sananjulistajien puolesta! Rukouksistamme heidän puolestaan kasvaa suuri siunauksen virta" (Jouko Kuusjärvi, Sytykkeitä Rukouselämään 1. 2010, s. 103, 104). 

Jumalan valtakunnan työssä on monenlaisia työntekijöitä tehtävänimikkeiltään, ja muutenkin. Yhteistä heille kaikille on se, että he tekevät hengellistä työtä Jumalan valtakunnan menestykseksi. Kaikkein keskeisin asia heidän elämässään on, että ihmiset voisivat löytää evankeliumin kautta yhteyden Jumalaan ja olla kerran taivaasssa.

Haluan seuraavassa lyhyesti ryhmitellä tällaisia hengellistä työtä tekeviä, hahmottaaksemme asiaa paremmin ja muistaaksemme heitä rukouksissamme - sillä rukous on aina ensimmäinen ja jatkuva asia Jumalan valtakunnan työssä ja kaikessa:

Seurakuntien, herätysliikkeiden, kirkkokuntien ja hengellistä työtä tekevien järjestöjen päätoimiset työntekijät.

Tällaisten Jumalan valtakunnan työtä tekevien ihmisten merkitys on erittäin suuri - positiivisesti tai negatiivisesti.Osa heistä on Jumalan kutsumia tehtäväänsä, osa ei. Kaikki heistä eivät ole edes uskossa. Kaikkien puolesta meidän kuitenkin tulee rukoilla, sillä Jumala voi pelastaa sellaisenkin hengellistä työtä tekevän, joka ei ole uskossa Jeesukseen. Onhan siitä esimerkkejä. Meidän tulee rukoilla Jumalan johdatusta ja Pyhän Hengen täyteyttä kaikille päätoimisille työntekijöille. Rukoustemme kautta Herra voi uudistaa, varjella ja viedä heitä eteenpäin. Teemme väärin, jos uskovina vain etsimme heistä virheitä ja arvostelemme. Tämä ei merkitse sitä, että silloin kun he poikkeavat Jumalan sanasta, ettemmekö puuttuisi asiaan. Se on velvollisuutemme Sanan mukaan - vaikkemme siitä "irtopisteitä" saisikaan. Päätoimisiin hengellisiin tehtäviin asetetuilla voi olla hyvinkin kovia taisteluita: riittämättömyyden tunnetta, ristiriitoja perheessä, tai yhteisössään, taisteluita ja kiusauksia oman lihansa kanssa, saatanan hyökkäyksiä, maailman houkutuksia, elämän tärkeysjärjestyksien hallinta-ongelmia, terveyteen liittyviä- ,ym, monenlaisia asioita. Osa tällaisista työntekijöistä tulkitsee Jumalan Sanaa väärin. Heille meidän on rukoiltava mielenmuutosta ja sen julkituomista. Pyydetään, että Pyhä Henki johdattaa heidän rukouselämäänsä ja Sanan lukuaan. Rukoillaan päätoimisille työntekijöille Jumalan siunausta heidän työhönsä ja elämäänsä.

Seurakuntien, herätysliikkeiden, kirkkokuntien ja hengellistä työtä tekevien järjestöjen vapaaehtoiset työntekijät.

Mikä valtava voimavara he kaikki ovatkaan Jumalan valtakunnan työssä! Heitä on lasten- ja nuorten parissa tekemässä työtä. Aikuis-ikäisten ja vanhusten parissa. Laitoksissa. Lähetystyössä. Diakoniatyössä. Seurakuntien vanhimmistoissa. Luottamuselimissä. Toimikunnissa. Johtoryhmissä. Evankeliointityössä. Musiikkityössä. Rukoustyössä. Perhetyössä. Avioliittotyössä. Todistajan tehtävässä. Sielunhoitotyössä. Tätähän voisimme jatkaa - ja sanoa lyhyemminkin. Mutta, yhtä kaikiki, he tarvitsevat esirukouksiamme! He tarvitsevat Jumalan antamaa näkyä tehtävästään. Useat heistä tarvitsevat pelastusta, sillä jokainen heistä ei ole uskossa Jeesukseen. He tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä. Rukoilkaamme heille Pyhän Hengen täyteyttä, -uudistusta ja -johdatusta. Saamme rukoilla heille sopusointua ja prioritettien hallintaa elämän monien haasteiden keskellä. Rukoillaan myös heidänkin perheittensä puolesta. Muistetaan, että he - niin kuin mekin - olemme ihmisiä, joita vastaan ja kohtaan sielujemme vihollinen hyökkää, koettaen langettaa ja suistaa sivuraiteelle. Tämä maailmakin heitä viettelee ja oma liha houkuttelee. Pyydetään siunausta heidän rukouselämäänsä ja aikaa viipyä Sanan äärellä.

Seurakuntien, herätysliikkeiden, kirkkokuntien ja hengellistä työtä tekevien järjestöjen eläkkeellä olevat työntekijät. 

Pysähtyessämme ajattelemaan niiden pitkään Jumalan valtakunnantyössä olleidän ihmisten määrää ja kokemusta, niin emme varmaankaan ole heitä heti "sysäämässä sivuraiteelle." En usko, että näin ajatellaankaan. On kuitenkin hyvä huomata tämä asia. Näissä ihmisissä on valtava voimavara hengellistä työtä ajatellen. Eläkkeelle jäännin myötä on saanut tietyt "valjaat" heittää pois päältään, mutta - uskon niin - että Jumalan valtakunnan työn "valjaita" ei heitetä koskaan pois. Vasta sen jälkeen, kun uskomme vaihtuu näkemiseen, niin tapahtuu. Monissa meissä eläkeläisissäkin - niiunkuin kenties kaikissa ihmisissä - on omat heikkoutemme, mutta voimme kuitenkin palvella "jossakin muurinaukossa" Jumalaa. Meidän eläkkeellä olevien on itsekin hyvä ajatella, että voimme vielä käyttää loppuelämämme Herran palvelukseen. Esimerekiksi täällä meillä Saarijärvellä on useita päätoimisesta hengellisen työn tehtävästä eläkkeelle jääneitä henkilöitä, jotka voimme antautua Jumalan käyttöön asioissa, jotka Hän on meille tarkoittanut. Saamme oikein rukoilla sitä kohdallemme; jopa sanoa: Herra, tässä on tämä minun loppuelämäni! Tapahtukoon sinun tahtosi. Rukoilkaamme eläkkeellä olevien työntekijöiden puolesta! Pyytäkäämme heille siunausta ja johdatusta! Siunatkaamme heitä ja rukoilkaamme Pyhän Hengen täyteyttä, uskon uudistusta, terveyttä! Niin, ja elävyyttä heidän rukouselämäänsä, Sanan lukuhetkiinsä ja perhe-elämäänsä"

Siunausta!

Jouko Kuuysjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

_______________________

Sydämelliuset nimipäiväonnittelut täältä "meijjän horisontista" Anne Hyppöselle, Anne Hokkaselle ja Anne Lähteiselle!

Nousun aikaan - joka ei kohdallani tapahtunut varahin - oli pakkasella 2.) astetta. Taivas oli harmaa ja maa hallava.

M-L kävi 8:ksi viemässä Emilian ja Danielin kouluun. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

M-L haki Danielin ja Emilian koulusta 14 maissa. Samalla "kääppäisi kaapassa."

Kävin hämänpimeällä urheilukentällä 5 km rukous/kävelylenkillä. N. 11 min/km-vauhdilla hissukseen käpöttelin. 3 astetta pakkasta.

Laitoin tulen takkaan.

Kävin saunassa.

Saunakahvit hyvän, kotona tehdyn, wienerin kanssa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia.

Kirjoittelin yllä olevan kirjoituksen - kun "laski sydämelle."

Siunausta!

Ps. "Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen" (Ef. 4:11, 12).