30.4.2021.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Arja Kuusjärvelle, velimiehen vaimolle, tänään olevan syntymäpäivän johdosta! Mirja Vilkkilälle sydämelliset nimipäiväonnittelut täältä meiltä!

Tässä voi alkaa jo toivottelemaan vapputoivotuksia, joten: Hyvää Vappua kaikille lukijoille! 

Perjantai. Vappuaatto, vai pitääkö sanoa Vapun aatto. 0.1 astetta lämmintä klo 7. Taivas selkeä.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta. Torkkumista.

Kahvia.

Kävin Vappuaaton kunniaksi - olisin kyllä muutenkin käynyt - kävely/rukouslenkillä urheilukentällä. Aika viileää. Luntakin näytteli. 

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 55.

Ruokaa ja kahvia.

Jatkoin Rintamapostin kirjoittamisen loppuun.

Kahvia.

16.30. - 22.00. seurasimme M-L:n kanssa, you tuben kautta, Vappugospel-lähetystä Kouvolasta. Siellä ei paikanpäällä ollut väkeä Koronan vuoksi. Hyvin alusta asti on tullut "hajulla oltua" kyseisen tapahtuman johdosta. Paikanpäälläkin varmaan hyvin alkuhetkissä mainitun tapahtuman historiassa. Lapsetkin olivat pieniä silloin. Tämänkertaisessakin tapahtumassa oli hyviä hetkiä mukana. Erityisen hyvänä pidin mm. lähialueiden seurakuntien nuorten ryhmien mukana oloa. Hyviä todistuspuheenvuoroja myös. Samoin puhe oli erinomainen.

Välillä tuli - gospelin lomassa - nautittua iltapalaa, mm. pizzaa.  "Perillisten perreiltä" tuli viestejä "perekunnan vatsappiin."

Siunausta!

Ps. "Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni...-" (Ps. 116:1).

29.4.2021.

 ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 62.

Lopetellessamme tätä lyhyttä katsausta viimeisten aikojen ihmisten yhteen ominaisuuteen, joka on: "Ihmiset ovat silloin ... hyvän vihamiehiä" (2. Tim. 3:3), kiinnitämme huomiomme siihen, että meidän Jeesukseen uskovien tulee pyrkiä kohti täysin toisenlaista päämäärää: kaiken hyvän rakastamista - eikä tämä saa koskaan hämärtyä meiltä. Ei siitäkään huolimatta, että olemme lankeilevia ihmisiä. Eilen jo puhuimme meidän uskovien reaktioista tuollaisen haasteen edessä. 

Jumala on täysin hyvä. Hyvyys kaikissa muodoissaan on Jumalasta lähtöisin:

"Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä..."

(Ps. 34:9).

"Sillä Herra on hyvä..."

(Ps. 100:5).

"Herra on hyvä kaikille..."

(Ps. 145:9)

Psalmien kirjasta saamme lukea tämän totuuden toistamiseen. 

Kaikki hyvä tulee Jumalalta:

"Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa" 

(Jaak. 1:17). 

Jumalan lapsina, Jeesuksen omina, Jumala haluaa kanavoida, tavalla ja toisella, hyvyyttään kauttamme maailmaan:

 "Sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen, että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi" (Fil. 2:13).

Saatanan valtakunta on pahuuden valtakunta. Jumalan valtakunta on hyvyyden valtakunta. Uskoessamme Jeesukseen meidät siirrettiin saatanan valtakunnasta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan; pimeydestä valkeuteen:

"Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä - ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle"

(Ef. 5:8-10).

Se, mitä edellä olemme lukeneet Jumalan Sanasta, viitoittaa meille tietä kaiken hyvän rakastamiseen - vastakohtana tämän maailman hengen, lihamme ja sielunvihollisen tahdolle, jotka haluavat, että olisimme kaiken hyvän vihamiehiä.

Raamattu kehottaa meitä monin tavoin rakastamaan hyvää:

"Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni"

(Room 12:9).

"...minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan"

(Room. 16:19)

"Sitä varten me aina rukoilemmekin teidän puolestanne, että meidän Jumalamme katsoisi teidät kutsumisensa arvoisiksi ja voimallisesti saattaisi täydelliseksi kaiken teidän halunne hyvään ja teidän uskonne teot"

(2. Tess. 1:11).

"Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen"

(Hebr. 13:20-21).

Elämämme aikana kohtaamme tilanteita, joissa meidän lihamme "huutaa oikeuksiaan." Ne ovat hetkiä, jolloin joudumme kasvokkain sen totuuden kanssa, kuinka paljon Jeesus on saanut muotoa meissä. Joudumme olemaan taistelukentässä sen suhteen, valitsemmeko hyvän vai pahan:

"Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte. Sillä, joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan. Ja kuka on, joka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on kiivaus hyvään? ... Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden" (kursivointi kirjoittajan)

(1. piet. 3:9-13, 17).

Kun Pyhä Henki saa tehdä työtä meissä, niin Hengen hedelmänä voimme kantaa myös hyvyyttä (Gal. 5:22). Kun näin pääsee käymään sisimmässämme ja elämässämme, emme voi olla rakastamatta kaikkea hyvyyttä, mikä on Jumalasta lähtöisin ja Hänen mielensä mukaista. Kaiken tämän vaikuttavana voimana on Jumalan rakkaus, joka on Hengen Hedelmän vaikuttavin ominaisuus.

Siunausta!

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Torstai. 9.1 astetta lämmintä auringon puolella ylösnousun aikaan.  Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Matot puisteltuani - M.L siivoili - ajelin Summassaaren kuntoportaille. Menin ylös-alas portaat - 153, tai 154 porrasta - viisi kertaa. En enempää, etteivät paikat tule kipeiksi, kun on uudenlaista liikkumista tälle sulalle. Jos et ole vielä käynyt tutustumassa portaisiin, niin käyppäs! Siellä voi nopeasti päästä selvyyteen, minkälainen se kunto oikein onkaan.

Kahvia.

Kävin urheilukentällä 5 km - pitäisi sanoa 5000 m, koskapa ollaan radalla - kävely/rukouslenkillä. Aurinkoista. Sain pari, kolme kierrosta kävellä yhdessä tunnetun suomalaisen evankelistan kanssa, joka asuu kentän vieressä ja kuuluu seurakuntaamme.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia.

Lueskelin hieman kirjaa. M-L kävi kylällä kaupassa.

Piti oikein keittää kunnon kahvit, kun M-L toi kaupasta hyviä munkkipossuja.

Poljeskelin kuntopyörää 40 min. samalla luin kirjaa.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaksi kaupan pizzaa. teetä.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa. Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden" (Ps. 36:8-10).

28.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 61.

 Ihmiset ovat viimeisinä päivinä "hyvää rakastamattomia", "hyvän vihamiehiä", "kaiken hyvän vihollisia." Näin tuo asia on mainittu eri käännöksissä. Tällaisesta ominaisuudesta puhuimme eilen. Voimme päätellä mitä siitä syntyy, kun tuollaista ominaisuutta esiintyy laajasti, suuressa määrin, ihmisten keskuudessa.

"Tehtävänantonamme" ei ole kuitenkaan tuomita ihmisiä, olkootpa he millaisia tahansa. On hyvä muistuttaa mielimme kaikkien ihmisten lähtökohta - sen jälkeen, kun syntiinlankeemus oli tapahtunut:

"Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niin kuin kirjoitettu on: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, ja rauhan tietä he eivät tunne. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä"

(Room. 3:9-18).

Lyhyesti sanottuna: Tämä on kuvaus syntiin langenneesta ihmisestä - sinusta ja minusta. Luimme: "...ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään." Se on Jumalan armoa täydellisesti, että olemme saaneet syntimme anteeksi, uskomalla Jeesukseen, syntiemme sovittajaan. Hän oli Jumalan Karitsa, joka otti pois maailman synnin.

Ei ole mikään ihme, että saamme lukea viimeisten päivien ihmisten olevan "hyvää rakastamattomia", "hyvän vihamiehiä", jopa "kaiken hyvän vihollisia", kun vertaamme sitä lukemaamme Roomalaiskirjeen kohtaan. Viimeisinä päivinä kaikki paha on kypsynyt suurempaan mittaansa - mittaan, joka on "mielikuvituksellinen", mutta kuitenkin todellisuutta.

Emme tämän aiheen yhteydessä ala tekemään listaa siitä, mitä kaikkea hyvää viimeisten päivien ihmiset vihaavat; mitä hyvää he eivät rakasta, sillä se lista varmaan olisi loputon. Toteamme vain, että silloin on vallalla suuressa määrin tilanne, jossa ihmiset ovat kaiken hyvän vihollisia enemmän kuin ennen. Se mikä on Jumalan mielestä hyvää - ja se, mikä aikaisemmin oli suuressa määrin ihmisten mielestä hyvää - tulee vihan kohteeksi.

Koskien tätä ominaisuutta, josta olemme nyt puhuneet, haluamme katsoa lopuksi, mikä on Jumalan ajatus meitä, Jeesukseen uskovia, kohtaan, sen suhteen. 

Tulemme kokemaan Jumalan seurakuntana ennennäkemätöntä "vastaannousemista" kaikkea sitä vastaan, mitä seurakunta edustaa - ei vain pelkästään sen Jumalasta lähtöisin olevia arvoja vastaan; ts. Jumalan Sanaa vastaan, vaan myös henkisesti ja fyysisesti sen jäseniä vastaan, jotka pitävät kiinni Raamatun sanasta. On hyvä tiedostaa tällainen asia uskovan osaan kuuluvaksi ja olla valmiina vastaamaan siihen hengellisellä, Jumalan tahtomalla, tavalla. Lihallinen vastaus on aina väärä. Lihallisen vastauksen piiriin kuuluu myös luopuminen Jumalan Sanasta, silloin kun joudumme kohtaamaan vihaa ja rakkaudettomuutta. Siksi meidän täytyy juurtua Jumalan Sanaan ja Kristukseen koko ajan, ettemme joudu "tuulten viemiksi." Jokainen tiedämme, että tarvitsemme paljon armoa ja rakkautta sydämiimme, niinä hetkinä, kun meitä loukataan, asetetaan "pahaan huutoon", pilkataan ja solvataan. Voimme harjoitella koko ajan vastaamaan tällaisiin haasteisiin, kohdatessamme pienempiä haasteita:

"Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa..."

(1. Piet. 4:12).

Jeesuksen omat ovat joutuneet kokemaan "erilaisia helteitä" historian aikana; ne ovat olleet kovia koettelemuksia. Varautukaamme mekin niihin, niin että emme pidä niitä outoina, kun sellaista kohtaamme. Se tarkoittaa, että elämme päivittäin todellista Jeesuksen seuraajan elämää:

""...vaan iloitkaa, sitä myöten kun olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita"

(1. Piet. 4:13).

En halua häiritä väärällä tavalla kenenkään vapautta elää - "väärästä rauhasta" haluan kylläkin meitä herätellä - mutta voihan olla, että puheena olevan asian edessä elämämme joutuu "syvävalaisuun." Se saattaa vaatia, jopa "syväremonttia." Olemme kyllä uskossa, mutta emme elä uskossa Jeesukseen, vaan uskossa itsevalittuun elämiseen, joka voi koostua monista, hyvin turhanpäiväisistä, asioista, joka tulee ilmi elämäntavastamme, puheistamme, kirjoittelustamme - monella tavalla. Jumala, Hänen asiansa ja Sanansa, ovat elämässämme - siis todellisesti - jopa erittäin kaukana, "sivuroolissa." On suurta Jumalan rakkautta, että Hän antaa meille rakkaudessaan kutsuja tulla lähemmäs itseään. Pyhä Henki puhuu sydämillemme asioista, joiden tulisi olla toisin elämässämme:

"Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja jumalan henki lepää teidän päällänne"

(1. Piet. 4:14).

Tällaisestä tulee totta kohdallamme, kun Kristus on totta elämässämme. Ilman sitä tällainen ei tunnu etuoikeudelta kohdallamme.

"Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sen tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen? Sen tähden uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on"

(1. Piet. 4:15-19).

Lukemastamme nousee esille suhtautumisemme niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat meihin väärin, mutta myös laajana asiana se, että emme itse ole hyvän vihamiehiä, vaan rakastamme sitä, mikä on hyvää. Siksi meitä ei kehoteta ainoastaan ajattelemaan sitä, mikä hyvää on, vaan tekemään sitä, mikä hyvää on.

Jos sinulla on taipumus "hypätä yli" raamatunpaikat lukiessasi esim. kirjoja, tai muita kirjoituksia, niin kehottaisin sinua muuttamaan tapasi. Jumalan Sana on tärkein asia elämässämme. Siinä Jumala puhuu meille tahtonsa mukaisista asioista. Ihmismielipiteet on aina hyvä koetella Jumalan Sanalla. Niin, ja onhan Jumalan Sana myös meidän ravintomme.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Ilpo Talkalle!

Keskiviikko on menossa. 6.9 astetta lämmintä auringon puolella nousun aikoihin. Muuten kylmempi ilma. Taivas oli sininen.

Aamupalaa ja kahvia. luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kävin urheilukentällä kävely/rukouslenkillä. Oli "viiliä" keli - no, ei nyt sentään ihan viiliä, mutta viileä kuitenkin. Välillä paistoi aurinko ja satoi taivaalta pieniä pyöreitä "ryynejä", välillä pieniä hiutaleita. Välillä ei paistanut aurinko ja satoi samalla tavalla. Välillä oli satamatta. Mukava lenkkisää kuitenkin. Kävin samalla reissulla kauppa-asioilla. Sattui samaan aikaan olemaan kentällä (toinenkin) veteraaniurheilija.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen. Ns. pandemia-aikanakin hyvä paneutua johonkin.

Luin hetken kirjaa ja join kahvia. M-L "havaroi" puista talvenaikana pudonneita roskia pihalla.

Kävin hakemassa salmen kyytiin ja ajelimme 19:ksi rukoushuoneen alakertaan rukousiltaa - joka on enemmän keskusteluilta, kahvitarjoiluineen. 

Iltapalaa ja kahvia.

Siunausta!

Ps. "Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies" (Snl. 17:27).

27.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA ELÄMÄSSÄNI? 60. 

Jumala jää jollakin tavalla "sivurooliin" elämässämme, kun me olemme joutuneet jotenkin "sivuraiteelle." En tarkoita sitä, ettemmekö olisi kaikki tavalla ja toisella lankeilevia ihmisiä. Sellaisiahan me - kaikki - olemme. Olemme jo tämänkin "kirjoitussarjan" aikana useamman kerran tuoneet esille sen Raamatun totuuden, että langetessamme meidän on mahdollisimman pian tehtävä synnistämme parannus. Se on suuri etuoikeutemme ja erinomaisen ihmeellinen evankeliumin totuus meitä varten. Aina ei kuitenkaan ole suoranaisesti synnistä kysymys, kun Jumala jää "sivurooliin" elämässämme. Muut asiat vain valtaavat elämämme ja elämme niille - vaikka kenties uskottelemmekin itsellemme, että Jumala on elämässäni ykkössijalla.

Olemme viipyneet jo jonkin aikaa 2. Tim. 3 luvun alun jakeissa - tosin hyvin pintapuolisesti, koska se riittää tämän "tutkielman" tarpeisiin. Paavali tuo tässä kirjeensä kohdassa Timoteukselle esille profeetallisesti asioita, joita meidänkään ei tule "yliolkaisesti" sivuuttaa, koska ne koskettavat myös meitä, tämän päivän Jeesuksen omia; me joudumme elämään sellaisten asioiden keskellä. Ne koskettavat meitä myös siinä mielessä, että voimme joutua lankeemuksen tilaan niiden vuoksi; alamme elää elämää, jossa tuonkaltaisia asioita on elämässämme. Se tarkoittaa silloin, että emme ole elämässä sitä elämää, jota Jumala tahtoo meidän elävän. Jos emme elä sitä, niin emme myöskään voi kokea elämää, jonka Jumala on meille varannut. Emme myöskään voi olla Hänen käytössään, niin kuin voisimme olla, emmekä tuoda kunniaa Hänen nimelleen. Hän joutuu olemaan "sivuroolissa" elämäämme ajatellen.

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin..." (2. Tim. 3:1-2). Sitten on 19 kohdan luettelo siitä, millaisia ihmiset silloin ovat. Se, millaisia ihmiset silloin ovat, tekee viimeisistä päivistä vaikeita aikoja. V 1992 käännös sanoo jotenkin vielä voimakkaammin tuon alun: "Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat..." Elävä uutinen - aiemminkin jo siteerasimme - joka on Uusi testamentti vapaasti kerrottuna . muotoilee tuon saman: "Sinun on hyvä tietää, Timoteus, että viimeisinä aikoina on vaikeaa olla kristitty." Edessämme oleva profeetallinen Jumalan Sana ei ole tarkoitettu vain Timoteuksen tiedettäväksi, vaan se koskee myös meitäkin. Vielä muistutan: Kun Raamattu sanoo tässä kohdassa, että "ihmiset ovat silloin...", niin siinä ei sanota, ettei se koskettaisi myös Jeesukseen uskovia ihmisiä. 

Jatkamme nyt uuden ominaisuuden parissa, joka osaltaan kertoo millaisia ihmiset ovat viimeisinä päivinä:

"Sillä ihmiset ovat silloin ... hyvän vihamiehiä"

(2. Tim. 3:3).

Elävä uutinen ilmaisee tuon ominaisuuden: "...vastustavat kaikkea hyvää." 1992 käännös: "...kaiken hyvän vihollisia." Aapeli Saarisalo: ..."hyvän vihaajia." Raamattu kansalle: ..."hyvän vihaajia."

Novum, jossa juoksee alkukielisen - kreikka - tekstin alapuolella suomennettu rivi - sanoo: "hyvää rakastattomia" Sana jota on käytetty on: afilagathos (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). Tarkemmin sanasta: "adj. hyvää vihaava (a ei, filagathos hyvää rakastava) (Novum 5. Sanakirja, s. 192, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Sanomattakin on selvää, että Jumala tahtoo meissä olevan täysin vastakkaista ominaisuutta. Se on tuotu ilmi mm. kohdassa, jossa puhutaan seurakunnan vanhimman ominaisuuksista:

"...jos missä olisi joku ... hyvää rakastava..."

(Tiit. 1:6, 8).

"adj. hyvää rakastava, filagathon (Novum 5, Sanakirja, s. 756, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Hyvää rakastava on ihminen, joka tukee ja edistää innokkaasti kaikkea hyvää.

Viimeisten päivien ihmisistä sanotaan, että he ovat: "hyvää rakastamattomia", hyvän vihamiehiä", "kaiken hyvän vihollisia", "vastustavat kaikkea hyvää", hyvää vihaavia", "hyvän vihaajia."

Tämä ominaisuus lyö leimansa koko luetteloon; kaikkiin ominaisuuksiin. Taustalla on ominaisuus, joka löytyy luettelosta nimellä: "Ihmiset ovat silloin ... rakkaudettomia" (2. Tim. 3:3).  

Tämänkin ominaisuuden kohdalla on sanottava, että eivät kaikki ihmiset ole sellaisia, vaikka kaikilla on lihansa puolesta mahdollisuus sellaiseen. Kuitenkin, koska Jumalan Sana sanoo, että viimeisinä päivinä on vaikeita aikoja, siitä johtuen, että ihmiset ovat silloin sellaisia kuin "eteemme piirretään", niin tämäkin ominaisuus: "hyvän vihamiehiä, hyvää rakastamattomia", on ilmenemässä suuremmassa laajuudessa ja voimakkaimpina ilmiöinä.

Tämän maailman henki muuttuu viimeisinä päivinä yhä pahemmaksi. Ihmiset, jotka eivät ole halunneet ottaa vastaan rakkautta totuuteen, toimivat silloin yhä pidäkkeettömämmin sillä tavalla kuin Paavali kirjeessään Timoteukselle kuvaa. Ihmisellä on itsessään olemassa "kaikki ainekset" tuonkaltaiseen elämään ja toimintaan.  Tämän "riesan" ihminen sai olemukseensa silloin kun hän lankesi tottelemaan persoonallista pahaa, saatanaa; tämä tapahtui silloin kun ensimmäinen ihmispari lankesi syntiin. Nimitämme sitä syntiinlankeemukseksi. Sielunvihollinen ei näinä viimeisinä päivinä suinkaan "heitä vettä liekkeihin", vaan bensaa, että tuli vain valtaisi lisää alaa. Se lietsoo kaikin voimin ihmiskuntaa toteuttamaan omaa tahtoaan - ja se tekee kaikkensa, että Jumalan kansan - seurakunnan - keskelläkin tuo pahuuden tuli saisi tehdä tuhojaan. Se vihaa rakkautta hyvään ja rakastaa, kun ihmisistä tulee mitä suuremmassa määrin hyvän vihamiehiä, hyvää rakastamattomia.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi 

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut, täältä meiltä, Merja Pihlaiselle! 

Tiistai. 0.1 astetta lämmintä klo 7. Harmaa Taivas auringonnousun puolelta, selkeämpi vastapuolelta. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi.

Kahvia.

Rukousta.

Kävin 10 km kävely/rukouslenkillä urheilukentällä.

Ruokaa ja kahvia.

M-L leipoi pullaa. Hyvät tuoksut.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia - ja sen kanssa hyviä pullia.

Lueskelin kirjaa. Torkuin.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Sain M-L:lta jalkahoitoa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala" (Ps. 86:10).

26.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 59. 

Ihminen on lihansa, turmeltuneen luontonsa, puolesta kykenevä käsittämättömään julmuuteen ja raakuuteen. Vieläkin pidämme 2. Tim. 3 luvun alkua avoimena edessämme ja luemme sieltä seuraavan viimeisten päivien ihmisten ominaisuuden:

"Sillä ihmiset ovat silloin  ... raakoja"

(2. Tim. 3:3).

Eri suomalaiset raamatunkäännökset - joita minulla on käytettävissäni - käyttävät samaa sanaa  tästä ominaisuudesta puhuessaan. "Kielettömänä" minulla ei ole mahdollisuutta käyttää vieraskielisiä Raamattuja.

Myös alkukielinen sana - kreikkaa - on Novumin tekstissä käännetty samalla sanalla:

"anemeroi, raakoja" (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983), "anemeros", adj. kesyttämätön, raaka (an ei, hemeros, kesy" (Novum 5. Sanakirja, s. 103, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Kuten tuosta lyhyestä sana-analyysistä käy ilmi, niin ihminen, joka voi kesyttää "tiettyyn pisteeseen" asti monenlaisia villieläimiä, voi itsekin tietyissä tilanteissa olla paljon pahempi kuin villeinkään peto. Kesytetty petokin voi joissakin tilanteissa muuttua kesyttämättömäksi pedoksi - tuhoisin seurauksin - koska sillä on pedon luonto.

Ei liene - niin kuin tuo alkukielen sana meille ilmaisee - kovin yliampuvaa sanoa, että ihminen ei ole, syntiinlankeemuksessa saamansa turmeltuneen luonnon vuoksi, kesy, vaan ei-kesy.

Ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä raakuuksista, joihin ihminen kykenee; ihminen, jonka Jumala loi hyväksi, mutta joka lankesi "alkujulmurin", raakuuksien isän, saatanan, mieltä kiehtovaan ansaan. Uskonnollisen maailman historia on myös täynnänsä "mitä hirveintä" raakuutta. Raakuus ihmisten toimesta jatkuu koko ajan - toisia ihmisiä, sekä luomakuntaa kohtaan. Viimeisinä päivinä esiintyvä raakuus saa entistä suurempia muotoja, määrällisesti ja laadullisesti. Raakuus ei tule vähenemään, vaan lisääntymään. Tästä johtuen viimeisinä päivinä - joita elämme - eletään yhä vaikeutuvia aikoja.

Lukiessamme 2. Tim. 3 luvun, jakeissa 1-5 lueteltuja, ominaisuuksia - siitä millaisia ihmiset ovat viimeisinä päivinä - huomaamme niiden kaikkien "nivoutuvan" yhteen. Emme varmasti tee väkivaltaa tuolle jaejaksolle, jos sanomme, että rakkaudettomuus sopisi hyvin otsikoksi kaikille noille ominaisuuksille - sillä yksi mainittu ominaisuus niiden kaikkien joukossa on: "Sillä ihmiset ovat silloin ... rakkaudettomia."

Vastaskohta em. jakeissa mainituille ominaisuuksille - lihan teoille; jolla nimellä löytyy, Gal. 5:19-21, ihan oma luettelonsa - on Hengen hedelmä, jossa on ensimmäisenä ominaisuutena on mainittu: "Mutta Hengen hedelmä on rakkaus,..." ja sen jäljessä 8 muuta Hengen hedelmän ominaisuutta. Eilen puhuimme niistä. Voimme laittaa tämän luettelon otsikoksi rakkaus.

Lihan hallinta: rakkaudettomuus, Hengen hallinta: rakkaus.

Aiemmin mainitsin jo, että uskonnollisuudessa on ilmennyt - ja yhä ilmenee - valtavan julmaa raakuutta. Käyttäessäni termiä: uskonnollisuus, en tarkoita sitä joukkoa, joka on ottanut vastaan Jeesuksen evankeliumin ja siinä ilmoitetun pelastuksen. Heti perään on tässäkin yhteydessä sanottava se, että raakuutta voi esiintyä myös jälkimmäisen joukon keskuudessa - on esiintynyt ja tulee esiintymään. Tämä johtuu siitä - niin kuin olemme joutuneet toteamaan muidenkin 2. Tim. 3:ssa luvussa lueteltujen ominaisuuksien kohdalla - että "kannamme mukanamme" lihaa, syntiinlankeemuksen tähden ihmiseen tullutta, turmeltunutta "osaa", niin kauan, kunnes uskomme vaihtuu näkemiseen. Vasta silloin vajaa lakkaa ja täydellisyys alkaa. Kun on näin, niin Jeesukseen uskova ihminenkin voi olla raaka toisia ihmisiä - tai luomakuntaa - kohtaan. Näin voi käydä, jos Pyhä Henki ei saa hallita meitä, vaan joudumme lihan valtaan.

On esimerkkejä siitä, miten voi käydä, kun Jeesukseen uskova ihminen lankeaa lihan tekoihin, esim. raakuuteen, josta nyt on ollut puhe. On tapahtunut murhia - saarnamiestenkin tekemiä; sillä heissäkin on tämä turmeltunut osa, liha - ja monenlaisia lankeemuksia tälläkin alueella. Tällaista puhuessamme, meidän on muistettava, että maanpäällä on kulkenut vain yksi ihmisruumiissa oleva henkilö, joka ei koskaan langennut syntiin. Hän on Jeesus, Vapahtajamme ja syntiemme sovittaja. Siitä johtuen, meille muille - ihmisen osassa eläville, syvästikin langenneille - on olemassa syntien anteeksisaamisen mahdollisuus. Synti on kuitenkin aina vakava asia. Kaikki eivät nouse kokemaan syntiensä anteeksisaamista lankeemuksensa jälkeen. Ja vaikka nousisivatkin, niin synnillä on aina seurauksensa siinäkin mielessä, että mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Vaikka lankeemuksen on saanut anteeksi ja taivaspaikkaa ei ole menetetty, niin lankeemuksemme voivat olla sen luontoisia, että niistä on seurausta loppuelämäämme - ja monien muiden ihmisten elämään.

Pysykäämme Jeesuksen turvissa - saamme oikein paeta sinne, silloin kun lihamme vaatii oikeuksiaan. Älkäämme antako raakuudelle sijaa elämässämme - pienemmässä, eikä suuremmassa määrässä. Pyrkikäämme elämään Pyhän Hengen hallinnassa ja pyytäkäämme Hänen hallintaansa elämäämme. Kuolkaamme lihamme pyyteille - se onnistuu vain Pyhän Hengen avulla, eikä ole aina helppoa - ja mieluummin kärsikäämme sen vuoksi, että emme tekisi lihan tekoja. Ottakaamme aseeksemme siunaava mieli ihmisiä kohtaan - toistan: vaikka se ei olekaan aina helppoa - silloin kun lihamme vaatii meitä toimimaan raakalaisen tavoin.

Käyttäkäämme Jumalan lupausten tietä; myös silloin, kun lankeamme syntiin:

"Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä"

(1. Joh. 1:9)

Kokemamme Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen voiman kautta voimme selvitä silloinkin, kun meitä kohtaan pyritään osoittamaan - ja osoitetaan - raakuutta. Tällaisen kohteeksi joutuu valtavan suuri määrä Jeesukseen uskovia veljiämme ja sisariamme, joka päivä, maailmassa. Heitä vainotaan ja tapetaan. Meidänkin on otettava tämä mahdollisuus, Jeesuksen seuraajina, huomioon elämässämme ja oltava valmiit siihen. Miten siihen suhtaudumme, riippuu suhteestamme Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Juurtukaamme Sanaan ja Jeesukseen, Herraamme.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Tuija Parviaiselle, Enontekiön Leppäjärvelle, eilen olleen syntymäpäivän johdosta!

Maanantai. 2.2 astetta lämmintä klo 7 aikaan. Taivas oli harmaa. Oli satanut.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa.

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi.

Kahvia.

Rukousta. Torkkumista.

Kahvia.

Laitoin takkaan tulen.

Kirjoitin alussa olevaa kirjoitusta.

Hain Danielin koulusta klo 14.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen loppuun. 

Lueskelin kirjaa. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Menin 17.30 maissa urheilukentälle, jossa tein 10 km kävely/rukouslenkin. Jotain tihkutteli taivaalta - välillä vähän valkoistakin. Menin siksi tähän aikaan kentälle, koska tiesin, että Danielin jääkiekkojoukkueella on siellä 18.30 harjoitukset. Siellähän ne olivat kentän ylätasanteella. Menivät vielä - kun olin poislähdössä - pelaamaan halliin lopuksi.

Tultuani kotiin poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa. Samalla seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin" (Kol. 3:13).

25.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 58.

 Toissapäivänä puhuimme hillittömyydestä - 2. Tim. 3:3:ssa sanotaan, että ihmiset ovat viimeisinä päivinä hillittömiä - ilman itsehillintää olevia. Totesimme, että hillittömyyttä voi esiintyä erilaisia asioita koskien. Hillittömyys on asia, joka, siinä mielessä kuin se esiintyy 2. Tim. 3 luvun alussa, on lihasta nouseva asia - lihan teko - niin kuin muutkin kyseisen jaejakson ominaisuudet, joita olemme käyneet läpi. Lihan teot ovat aina syntiä, joten niistä on tehtävä parannus. Uskovina emme voi elää niissä. Eri asia on, jos hillittömyys sanaa käytetään esim. merkityksessä: itkeä hillittömästi.

Puuttumatta enempää kyseiseen ominaisuuteen, haluamme päättää siitä puhumisen hillittömyyden, vailla itsehillintää olemisen, myönteiseen puoleen - vastakohtaan: itsehillintään.

Jo aikaisemminkin olemme todenneet, että itsensä hillitseminen ei aina onnistu - eikä todellisesti onnistukaan - ilman Pyhää Henkeä. Lihaamme ei voi pitää kurissa kukaan muu kuin Pyhä Henki. Mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että sanottu ei auta meitä teoriana, vaan käytäntönä elämässämme:

"Mutta Hengen hedelmä on ... itsensähillitseminen"

(Gal. 5:22).

Enkrateia, pidättyvyys, itsehillintä (Novum 5. Sanakirja, s. 306, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Kyseessä ei ole lakipitoinen "itse yrittäminen", vaan Pyhän Hengen meissä kasvattama hedelmä, joka ei ole välttämättä mikään "yhden yön juttu", vaan kasvaa meissä, eläessämme taivaallisen Isämme, Jeesuksen ja Pyhän Hengen yhteydessä. Sanaa sulautuu meihin yhä enemmän; alamme toimia sen mukaan elämässämme. Se merkitsee, että haluamme olla tekemisissä Jumalan kirjoitetun Sanan kanssa. Jeesusta katselemalla me muutumme. Haluamme elää lähellä Jumalaa. Haluamme elää Sanan mukaista rukouselämää, armon alaisessa olotilassa. 

On muistettava, että itsensä hillitseminenkin - itsehillintä, alkukieli - on Hengen hedelmää, ei meidän ansiotamme. Olemme oksia Jeesuksessa - viinipuussa - ja kannamme hedelmää, joka on Pyhän Hengen aikaansaamaa elämässämme. Meillä itse kullakin on kuitenkin osamme tuon hedelmän kasvamisessa. Voimme olla vaikuttamassa siihen, että saamme Sanan ravintoa ja Pyhän Hengen juomaa. 

Meidän täytyy varmaan myöntää se tosiasia, että Hengen hedelmä kasvaa yleensä ihmisten parissa eläessämme. Hyvin nopeasti huomaamme ollessamme toisten ihmisten kanssa tekemisissä, elämässä, että meiltä puuttuu Hengen hedelmää. Kun "pintakultaustamme" vähän raaputetaan, paljastuu sen alta kipsi - liha - näkyviin. Se voi ajaa meitä turvautumaan Herraan. Ihmisinä hiomme toisiamme, niin kuin kivi hioo kiveä. Olemme yksilöitä myös Hengen hedelmän suhteen. Tarkoitan nyt lähinnä sitä, että jollakin on heikkoutensa jonkin Hengen hedelmän "lohkon" kohdalla, toisella toisen. 

Jumala ei ole antanut Sanaansa erilaisia Hengen hedelmän luetteloita, esim. luonteemme mukaan, vaan se, mitä luemme Gal. 5:22, on tarkoitettu kaikille. Näin ollen emme voi selitellä asioita hedelmän suhteen ominaisuuksillamme, vaan pyrkiä siihen - Jumalan Sanan antamin ohjein - että voimme kantaa Hengen hedelmää. 

Minä kuulun niihin, jotka näkevät nuo yhdeksän Hengen hedelmän ominaisuutta yhteen ja samaan hedelmään kuuluvina "lohkoina." Sanotaan hengen hedelmä, ei hengen hedelmät.

Kun luemme Gal. 5:ttä lukua, näemme sieltä myös lihan tekojen luettelon - ts. syntiluettelon - jossa mainitaan viisitoista turmeltuneen luontomme, lihan, tekoa. Voit lukea ne jakeista 19-21. Nämä lihan teot ovat asioita, joissa ihmiset voivat elää hillittömästi - näin tapahtuu viimeisinä päivinä. Luettelon lopussa on maininta, että "jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" (j. 21).Kehotan lukemaan viidettä lukua laajemminkin; lähinnä j. 16-8.

Mitä enemmän Hengen hedelmä saa vaikuttaa elämässämme, sitä vähäisemmäksi lihan teot jäävät. Haluan mainita myös Pyhän Hengen täyteyden, joka on mielestäni ihan avainasemassa tässä asiassa. Olen tavannut ihmisiä, jotka vähättelevät Hengen täyteyden - Pyhällä Hengellä täyttymisen - osuutta puhuttaessa Hengen hedelmästä. Uskon, että jos näin tehdään, niin tehdään suuri virhe.

Kun Hengen hedelmän ensimmäisenä asiana mainitaan rakkaus, niin se on asia, joka liittyy yhteen kaikkien muiden hedelmän ominaisuuksien kanssa, jotka luetellaan. Voimme ottaa ne vielä tähän:

"Mutta Hengen hedelmä on 

rakkaus,

ilo,

rauha,

pitkämielisyys,

'ystävällisyys,

hyvyys,

uskollisuus,

sävyisyys,

itsensähillitseminen (itsensä kieltäminen, Aapeli Saarisalo)

Elävä uutinen, joka on Uusi testamentti vapaasti kerrottuna, sanoo: "Mutta kun Pyhä Henki hallitsee elämäämme meissä kasvavat..." ja sitten luetellaan nuo edellä olevat yhdeksän asiaa.

Itsensähillitseminen on suuri vastakohta hillittömyydelle, itsehillinnän puutteelle. Voimme olla hillittömiä, koska meillä ei ole voimaa itsehillintään. Pyhän Hengen saadessa tehdä työtään meissä - ja että alistumme Hänen hallintaansa - saamme voimaa itsehillintään, eikä meidän tarvitse olla hillittömiä ja toimia lihamme vaatimusten mukaan - niin kuin esim. luimme Gal. 5:19-21, jossa lueteltiin lihan tekoja.

Jos emme ole vain alkaneet "uskoa harrastelemaan" - niin kuin The Road-yhtye laulaa yhdessä kappaleessaan - niin emme ole lihamme armoilla itsensähillitsemisen alueellakaan, vaan Jumalalla on varattuna meille täydellinen apu kilvoitukseemme. Olkoon onnemme olla lähellä Häntä (Ps. 73.28).

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Samuli Lahtelalle, tänään olevan syntymäpäivän johdosta!

Sydämelliset nimipäiväonnittelut pojallemme, Timo, Markus, Johannekselle, M-L:n veljelle, Markku Huttuselle ja heidän pojalleen, Markus Huttuselle!

Sunnuntai. 4.1 astetta lämmintä ylösnousun aikaan. Tuuli aikalailla. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä, jossa jatkoin rukousta. Tihkutteli vettä, lumihiutaleitakin heitteli. Tuuli aikalainen.

Tultuani kotiin satoi hetken lunta isohkoilla hiutaleilla. Ei jäänyt maassa näkymään.

Ruokaa ja kahvia.

Seurasin klo 11:n tilaisuuden netin kautta helluntaiseurakunnasta - kotiseurakunnasta.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Terhi-Marja, Denis ja Daniel kävivät. Joimme kahvit/teetä.

Laitoin takkaan tulen. 

Luin kirjaa.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla jatkoin kirjan lukemista.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa" (Ps. 119:89).

24.4.2021.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Anttilan Erkille, M-L:n serkulle, tänään olevan syntymäpäivän johdosta! Samanlaiset  nimipäiväonnittelut Jämsenin Pertille, Pylkönmäelle!

Lauantai. 5.3 astetta ylösnousun aikoihin. Maa valkoinen. Aurinko koetti paistaa, siinä oikein onnistumatta. Eli aika harmaaksi veti taivasta. 

Aamupalaa ja kahvia. luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Tero saapui meille iltapäivän alussa.

Söimme ja joimme kahvit.

Virittelimme - tai Tero viritteli, minä enempi kantopuolella - aurinkopanelijuttuja ulkona. Ihan sitä, että miten mitkin asiat liitetään toisiinsa. Siinähän sitä aikaa meni. Välillä joimme kahvit. 

Lopeteltuamme paneelihommat, laitoimme polttopuita Teron autoon, meillä kun niitä on ja heilläkin tarvitaan. Deniskin saapui meille. Sauna oli kuuma, joten menimme - Tero, Denis ja minä - lauteille.

Joimme hyvät saunakahvit, M-L:n tekemän hyvän pizzan, ym. herkkujen kera.

Tero lähti kohti Tamperetta klo 21 jälkeen. Kiitos Terolle paneutumisesta aurinkopaneeliasiaan! 

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?" (Snl. 20:24).

23.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 57.

Etenemme nyt uuteen viimeisten aikojen ihmisten huonoon ominaisuuteen. Tietenkin tämäkin lihastamme nouseva "turmeltuneisuuden osoitus" on ollut ihmiskunnan riesana syntiinlankeemuksesta asti, mutta koska Raamattu erityisesti mainitsee, että viimeisinä päivinä ihmiset ovat "pahemmassa mielessä" sellaisia, niin kuin kuin 2. Tim. 3:1-5 profeetallisesti luettelee, niin meidän on se hyvä ottaa huomioon ja sillä tavalla ajatella. Eihän nämäkään asiat ole turhaan olemassa Jumalan Sanassa. Vieläpä Paavali aloittaa kirjeessään Timoteukselle näistä ominaisuuksista kertovan jakson sanomalla: "Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin..." (j.1-2). Meidänkin on hyvä tietää. Mutta nyt siihen uuteen ominaisuuteen:

"Sillä ihmiset ovat silloin ... hillittömiä, ..."

(2. Tim. 3:3).

1992 käännös sanoo tämän saman: "väkivaltaisia." 

Alkukielen, kreikan, sana, jota tässä käytetään on: akrates, adj. voimaton, ilman itsehillintää (kielt. a, kratos voima) (Novum 5, Sanakirja, s. 60, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Alkukieltä; sen merkityksiä ja vivahteita taitamattomana, en voi tuoda esille sen kummemmin sitä, suuntautuuko sana "hillittömiä" erityisesti jollekin tietylle alueelle. Uskon kuitenkin, että sillä tarkoitetaan laajasti koskemaan eri alueita, millä vain ihminen voi olla hillitön. "Itsehillintämme jarrut" eivät pidätä meitä tekemästä silloin sellaisia asioita, jotka ovat huonoja ja vääriä. Olemme voimattomia asioiden edessä, joita meidän ei tulisi tehdä. 

Olisiko 1992 raamatunkäännöksen tekijöillä ollut enemmän tietoa alkukielen sanan merkityksestä, kun sana "hillittömiä" on käännetty siihen sanalla "väkivaltaisia." Tarkoittaisiko se silloin erityisesti väkivaltaista käyttäytymistä erilaisissa asioissa. Kuulemme nykyään yhä nuorempien tekemistä raaoista väkivallanteoista ja henkirikoksista. Itsehillintä ei ole pitänyt - tai sitä ei ole ollut/haluttu olevan ollenkaan. Ehkä juuri tässä - että itsehillintää ei halutakaan käyttää - on hillittömyyden ydin viimeisinä päivinä, ja juuri siitä syystä näemme paljon hillittömyyttä. Ihmiset eivät aseta rajoja itselleen, vaan toimivat lihansa pyyteitä totellen. Halutaan "olla voimattomia", vaikka olisi voima ja kyky olla olematta hillitön. On piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä; rakkaudettomuutta.

Ymmärrämme, että on paljon hillittömyyttä, jota ihminen ei hallitse, vaan hän on voimaton asioiden edessä, jotka houkuttelevat häntä. Joku voi juoda alkoholia hillittömästi; hän on voimaton asian edessä, eikä kykene hillitsemään itseään. Toinen voi olla hillitön seksuaalisella alueella. Tähän kuuluu myös porno eri muodoissaan; ihminen voi elää hillitöntä, hallitsematonta elämää erilaisilla elämänalueilla. Kuvaan kuuluvat erilaiset addiktiot.

Ihminen, joka on hillitön, voi olla myös hillitsemätön. No, ainahan kaikille löytyy, tavalla, taikka toisella, hillitsijä, mutta hillitön saa - riippuen asiasta - paljon pahaa aikaan toisille ja itselleen.

Liittyykö mielestäsi himo - joka on erilaisiin asioihin kohdistuvaa jatkuvaa halua - millään lailla hillittömyyteen? 

Ihminen voi myös nauraa, taikka itkeä hillitsemättömästi:

"...Daavid itki hillittömästi."

(1. Sam. 20:41).

Laitan tähän myös tällaisen "määritelmän": Hillitön on johdettu kurissa pitämistä, rauhoittamista, hiljentämistä, yms. tarkoittavasta verbistä hillitä. Hillitön on siis sellainen, jota ei voi hillitä, hillitsemätön, riehakas, jopa raju" (Kotimaisten kielten kekus, Nyt. Internet 23.4.2021).

Jätänkin tämänkaltaisen pohdinnan tähän ja haastan sinua ajattelemaan sitä, mitä on sanottu: Olemmeko olleet mielestäsi "oikeilla urilla?" Mitä lisäisit "hillittömiä"-käsitteeseen?

Matteuksen evankeliumissa on luku, jossa Jeesus käyttää usein ilmaisua: "Voi teitä" - ainakin seitsemän kertaa. Yksi tällainen jae kuuluu:

"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä. Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi"

(Matt. 23:25, 26).

Luku on otsikoitu: "Itsensä ylentämisestä." Voi olla, että kun huomaamme, kenelle Jeesus puhuu, niin voimme mennä luvun rivien yli kevyesti silmäillen ja mieleen voi tulla ajatus: Tämä on niille, ei minulle, tarkoitettu. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että Jeesuksen esille tuomat asiat voivat puhua meillekin "väkevää kieltään." 

Luetussa kohdassa tuli esille, että heidän sisimmässään, joille Jeesus puhui, oli myös hillittömyyttä. Miten meillä? Tänään. Nyt. Mitä meidän tulee tehdä silloin, jos huomaamme, että sisimmässämme on hillittömyyttä? 

Hillittömyys voi olla myös Jeesukseen uskovan ihmisen synti. Meidän. Ei vain heidän.

Kirjoittaessaan Tiitukselle kirjeen, puhuu Paavali siinä myös seurakunnan vanhimpien ominaisuuksista, jotka tulee ottaa huomioon vanhimpia valittaessa:

"... että asettaisit, ... joka kaupunkiin vanhimmat, jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niin kuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen, hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet"

(Tiit. 1:5-9).

Luettelossa oli myös ominaisuus: "itsensähillitseväinen". Ei tarvitse edes sanoakaan, minkälaisiin vaikeuksiin jouduttaisiin, jos vanhin olisi hillitön. Kuitenkin - ihmisiä kun olemme - kaikki voivat langeta vääriin asioihin - jopa hillittömyyteen.

Joudumme Jeesuksen omina tekemään parannusta tekemättä jättämisistämme - myös puhumatta jättämisistämme. Usein joudumme tekemään parannusta myös tekemisistämme ja puheistamme. Kielellä, tuolla varsin pienellä jäsenellä, saamme aikaan hyvää ja pahaa:

"Jos joku luulee olevansa Jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha"

(Jaak. 1:26).

"...Slllä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa"

(Jaak. 3:2).

Kielen alueen synnit! Viimeisten päivien aikana hillittömyys tällä alueella lisääntyy - myös uskovien keskuudessa. Valvotaan kieltämme - ts. valvotaan sydäntämme. Sydämestä lähtee  myös se, kuinka kieltämme käytämme. Pyhä Henki voi hallita kieltämme - jos Hän saa hallita sydäntämme.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. b.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut, täältä meiltä, Hedmanin Yrjölle, Karesuvantoon, Enontekiölle!

Perjantai tuli, että "pemahti." Aika se kyllä rientää nopsaan - tuntuu, että koronan aikana vielä nopeammin. Lämmintä ylösnousun aikaan 4.0 astetta. Harmaa taivas, mutta selkeä ilma.

Kotiinkuljetuksena tuli meille aamusta jääkaappi, joka on tarkoitus viedä saaren hirsimökkiin. Siksipäkin niitä aurinkopaneleita olemme sinne hommailemassa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Siellä "sattui" olemaan samaan aikaan aikuisurheilija, jonka kanssa olemme olleet samoilla kilpailumatkoilla. Hänenkin kanssaan on ollut mahdollisuus puhua uskonasioista ja Jumalalla on sinulle asiaa-vihkosenkin hän on saanut. Rukouksinkin on kylvöä hänen kohdallaan kasteltu.

Em. miehen lähdettyä pois, ajoi auto urheilukentän päätyyn ja sieltä tuli tuttu mies kentälle sauvojen kanssa kävelemään. Tervehtiessämme, sanoi mies, että tämän väristä puseroa hän onkin kaipaillut kentälle. Tarkoitti minun sinistä puseroani, jota olen jo vuosia käytellyt. Emme ole sattuneet samaan aikaan kentälle. Tämän miehen sain johdattaa Jeesuksen omaksi samaisella radalla jokunen vuosi sitten. Usko jeesukseen on säilynyt. Siunasin nyt miestä kättenpanoin siinä radalla ja rukoilin hänen puolestaan. Koin Jumalan ajoittaneen asian tällä tavalla.

Ruokaa ja kahvia. M-L laitteli huomisia tarjoiluja.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa. 

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla luin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

M-L paistoi pullaa. Hyvät tuoksut huushollissa.

Seurasin TV7:sta Isännän pöydässä-ohjelmaa ja vähän muutakin.

Uutisetkin tuli seuratuksi - myös Israel-sellaiset.

Join nes-kahvit - ja sen kanssa juuri leivottua hyvää pullaa.

Siunausta!

Ps. "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa" (Ps. 127:1-2).

22.4.2021.

Torstai. 5.6 astetta lämmintä ylösnousun aikaan. Sininen taivas. Aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Ennen klo 10:ntä lähdimme M-L:n kanssa liikenteeseen. Kävimme kylällä kaupassa. Samalla reissulla otimme Deniksen peräkärryn peräämme heidän pihastaan ja suuntasimme nokan Hankasalmen kautta kohti "kotipalkisia." Rukoilimme autossa yhdessä. Puoliltapäivin olimme perillä.

Pöytä oli jo katettuna astuessamme Heimon - veljeni - ja Arjan "pirttiin." Pian lautasillamme höyrysi hyvä hernekeitto. Jälkiruuaksi maistuvaa pannukakkua.

Ruuan jälkeen kävimme Heimon kanssa kävelemässä "Huiskosenlahen lenkin"; erityisesti lähdimme katsomaan metsää, joka oli harvennettu. Nopeasti puuntaimet ovat kasvaneet. Tapasimmepa sen lenkin varrella yhden uskovaisen kotikyläni miehen, joka oli halkomassa pöllejä. Mukava oli tavata. Ennen lenkille menoa kävimme katsomassa "tupapuolta" - joka on se meidän lapsuudenkotimme. Vintilläkin kävimme - joka oli raivattu. Ihan luettavaksi joskus myöhemmin, pränttään tähän, että velimies vaimoineen on muuttamassa kirkolle ja heidän tyttärensä on tulossa perheineen asumaan siihen, missä he nyt asuvat. Siksi niitä raivauksia.

Lenkin - joka nyt ei ollut kuin n. 3 km - jälkeen maistuikin kahvi.

Laittelimme peräkärryyn ladosta joitakin "tavaria", jotka olivat olleet vintillä ja olivat minun. Saapi kotosalla katsella mitä niistä löytyy. Sitä kun on meikäläinen vähän sellainen, että kun niihin liittyy niitä muistoja. Yksi oli palkintokaappini, jonka tein Partaharjun opistossa. Myös tyylikäs valkoinen kirjoituspöytä - runsaalla laatikostolla - nostettiin kärryyn. Se lähti Emilian ja Danielin vintille - en tiedä kumpiko sitä alkaa käyttelemään. Oli Lauran entinen pöytä.

Ollessamme lähdössä kotia kohti, ajoi Heimon ja Arjan tytär - Hanna - miehensä ja pienen tyttärensä kanssa pihaan. Remonttia tekemään - he kun muuttavat asumaan siihen "kotitanterillemme."

Kiitokset Heimolle ja Arjalle tarjoiluista! Mukava oli käydä.

Kävimme Malloksen rannassa - muutaman kilometrin päässä - katsomassa venettämme. Siellähän se odotteli vesille pääsyä, sillä "vesille venosen mieli."

Jatkoimme siskolleni - Pirjolle. Olivat kotosalla miehensä Karin ja poikansa pojan, Myrskyn, kanssa. Kahvit joimme hyvien kastettavien kanssa. Kiitos! Mukava edes ohimennen aina tapailla. Ikäihmisiähän mekin jo alamme kohtapuoliin - ellemme jo - olla. Pirjo minusta seitsemisen vuotta nuorempi ja Heimo kaksi.

Ajelimme kotiin Jyväskylän kautta. Sadellakin alkoi matkan aikana. tero soitteli matkalla. oli jo hommaillut tavaroita aurinkopaneeliprojektia varten. Sellaiset sähköt kun pitäisi vaatimattomalle hirsimökillemme järven pieneen saareen saada.

Toimme ensin minun "muistotavarani" kotiin, autotalliin ja sitten veimme kirjoituspöydän ja kärryn Denikselle. Hänen ja Danielin kanssa kannoimme kirjoituspöydän samantien yläkertaan.

21 jälkeen olimme kotona. Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla, mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa" (Snl. 28:14).

21.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 56.

Eilisessä kirjoituksessa katselimme "panettelijoita"-sanan taustoja. Totesimme, että kyseessä on sama sana, joka tarkoittaa paholaista. Toimiessamme panettelijoina, toimimme samassa tehtävässä kuin paholainenkin. Emme aina tule ajatelleeksi, syyllistyessämme panettelun syntiin, että käytämme kieltämme, kynäämme tai näppäimistöämme, niin voimakkaasti Jumalan tahdon vastaisiin asioihin. Annamme silloin lihallemme vallan olla "toimittelemassa" omia asioitaan. Toimimme "syyttäjän" asiapoikina ja tyttärinä: 

"...Ja  suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos"

(Ilm. 12:9-10).

Kiinnitän tässä vain huomiota siihen, että perkeleestä käytetään nimitystä "veljiemme syyttäjä"; tämä diabolos, paholainen, panettelija. Valvokaamme itseämme ja suhdettamme Herraamme, ettemme olisi syyttäjän puolella syyttämässä toisia!

Katsellessamme eilen puheenamme olevan sanan taustoja ja merkityksiä, näimme, että langetessamme panettelun syntiin, olemme syyttämässä toisia; parjaamassa heitä; olemme heittämässä, panemassa, kaatamassa heidän päälleen (kuin nestettä) "huonoa varjoa." Tällainen toimintamme voi haitata heitä - tai jotakin ihmistä - koko hänen elämänsä ajan. Tämä voi tapahtua selän takana, tai julkisesti - tai vähemmän julkisesti - edessäpäin. Panettelu on aina eriasteisesti toisen mustamaalaamista ja epäedulliseen valoon saattamista. Motiivit panetteluun voivat olla monenlaiset. 

Panetteluun liittyy monenlaisia muitakin huonoja asioita, kuten valehtelua. Panettelun kohteeksi joutuva ihminen voi kärsiä henkisesti monella tavalla asiasta. Hänen kunniansa ja maineensa tahrautuu. Hänelle voi tulla mielenterveysongelmia. Hän voi tehdä jopa itsemurhan sen johdosta. Kyseessä ei ole pieni asia. Jumala armahtakoon meitä, ettemme toimisi tässä asiassa sielunvihollisen kanssa "samassa juonessa."

Tiedämme, miten vakavasta asiasta on kysymys, kun puhumme panettelusta. Viimeisinä päivinä tätä ominaisuutta on nähtävissä enenevässä määrin ihmisten keskuudessa. Jeesukseen uskovienkin joukossa näin tapahtuu. Tämä on aika salakavala asia. Siksi, kun tapaamme toisia ihmisiä - esim. uskovia - niin varokaamme, ettei keskellämme ole "panettelun siemen." Katsomme vielä, mitä Raamattu - joka on meidän pääkirjamme - asiasta sanoo:

"Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain, mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari"

(Jaak. 4:11).

Emmehän halua noin korkeaan asemaan - negatiivisesti - itseämme asettaa!. Panettelun synti on hyvin yleinen synti keskuudessamme, mutta niin ei saa olla:

"Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos olette maistaneet, että Herra on hyvä"

(1- Piet. 2:1-3).

Jumala kehottaa - käskee - Sanassaan meitä panemaan "pois ... kaikki panettelu." Siihen saamme pyrkiä - ja apua on luvassa Sanan antajan puolelta.

Kirjoittaessaan korinttolaisille, Paavali "ajatteli ääneen" sitä, mitä hän mahdollisesti tulisi kohtaamaan tullessaan Korintton seurakunnan keskuuteen:

"Sillä minä pelkään, että tullessani ehkä en tapaa teitä semmoisina, kuin tahdon, ja että te tapaatte minut semmoisena, kuin ette tahdo. Minä pelkään, että teidän keskuudessanne ehkä on riitaa, kateutta, vihaa, juonia, panetteluja, juoruja, pöyhkeilyä, epäjärjestyksiä"

(2. Kor. 12:20).

Tämä kaikki kertoo meille siitä, että mm. panettelu, joka luettelossa mainitaan, ei ole hyväksyttävää, vaan vahingollista.

Tehkäämme parannus panettelun synnistä, jos olemme siihen syyllistyneet. Pyytäkäämme Pyhän Hengen voimaa, ettemme syyllistyisi sellaiseen - ei, vaikka lihamme meitä siihen yllyttäisikin. Emmehän halua olla paholaisen - syyttäjän, panettelijan - puolella tässä asiassa.

Emme puhu enempää tästä viimeisten päivien ihmisten ominaisuudesta, vaan luemme lopuksi kohdan Raamatusta, joka jääköön mieliimme ja sulautukoon uskossa sydämiimme:

"Älä liiku panettelijana kansasi keskellä..."

(3. Moos. 19:16)

Siunausta!

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Keskiviikko. 5.4 astetta lämmintä nousun aikaan, auringon puolella - ei myöhään, jos ei juuri aikaisinkaan. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Mukavahan se, aurinkoisella radalla.

Ruokaa ja kahvia. M-L oli paistanut hyviä sämpylöitä.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen. M-L "kääppäisi" kaupassa. Sitten taas paisteli.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa.

18.30:ksi ajelin hakemaan Salmen. menimme rukoushuoneelle Pyhän hengen iltaan. Paavo Järvinen - joka kuuluu seurakuntaamme Saarijärvellä - puhui ja johteli esirukouspalveluun.

Seurasimme uutisia.

Iltapalaa ja teetä.

Kävin saunassa.

Siunausta!

Ps. "Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta" (Ps. 147:1).

 

20.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISA" ELÄMÄSSÄNI? 55.

Viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja - tämänhän olemme saaneet lukea/joutuneet lukemaan jo useamman kerran tämän kirjoitussarjan aikana. Ja: Kyllähän se on totta, koska profeetallinen Jumalan Sana niin sanoo. Vaikeat ajat johtuvat siitä, että ihmiset ovat silloin sellaisia kuin esim. 2. Tim. 3:1-5 meille kertoo. Olemme käyneet läpi - lyhyehköin katsauksin - näitä ominaisuuksia. Nyt on vuorossa seuraava niistä:

"Sillä ihmiset ovat silloin ... panettelijoita"

(2. Tim. 3:3).

1992 käännös sanoo: "panettelevia." Siitä alkaen kun ihminen lankesi syntiin, on hän lihansa, turmeltuneen luontonsa, puolesta kyennyt tekemään tätäkin syntiä. Viimeisinä päivinä - joita olemme elämässä - tämäkin ominaisuus on lisääntyvä ja kasvava piirre ihmisissä. Taaskin on sanottava se, että eivät kaikki ihmiset - uskomattomat tai uskovaiset - ole erityisesti tekemässä tätäkään syntiä, mutta "ainekset" siihen ovat lihassamme olemassa.

Kun lyhyesti puhumme panettelemisesta, niin uskon meidän tulevan siihen tulokseen, että kyseessä on vakava asia. 

Alkukielen sana, jota Uusi testamentti tässä käyttää, on diaboloi (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). Diabolos: adj. panetteleva; subst. diabolos: Paholainen. Diaballo: panetella, kannella, ballo: heittää. "Diaballo on sanan diabolos juurena. Diapolos tarkoittaa oikeastaan jotakuta, joka esittää syytöksen toista vastaan, usein asianomaisen selän takana, panettelijaa. Raamatussa diapolos on yksi saatanan nimistä. Demoneja eli pahoja henkiä on paljon, mutta on vain yksi paholainen. ... Perkele, ... oli alunperin hyvä, niin kuin muutkin enkelit ... Hän hyökkää koko luomakuntaa, jopa Jumalaa itseään vastaan. Kristus sai kokea aivan erityisen paljon hänen vastustustaan, samoin opetuslapset, ja kristillinen seurakunta joutuu jatkuvasti taistelemaan paholaista vastaan. Perkele on pettäjä ja valehtelija. ..." (Novum 5, Sanakirja, s. 251, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Kiinnitämme vielä tarkemmin huomiomme sanaan diaballo: panetella, kannella. Sanan loppu on: ballo: heittää, panna, kaataa (nestettä) (Novum 5, Sanakirja, s. 196, Raamatun tietokirja, Vantaa 1984).

"Diapolos, perkele l. paholainen vastaa hebr. satan sanaa. Sana tarkoittaa henkilöä, joka esittää syytöksen tai epäilyksen lähimmäisestään, ... tästä johtuu merkitys panettelija, parjaaja, syyttäjä (sanasta  diaballo, heittää kautta, läpi t. yli; syyttää, kannella, ilmiantaa" (IRT 2, palsta 4348, Raamatun Tietokirja, Tikkurila 1973).

Kun tutustumme sanaan, joka on käännetty Raamattuumme sanalla "panettelijoita, panettelevia", niin saatamme hätkähtää. Taustalla oleva sana on sielunvihollisen, paholaisen, nimi. Lyhyt ja selkeä johtopäätös: Jos olemme panettelijoita, olemme paholaisen asialla, täydellisesti; teemme samaa kuin hänkin.

Sanaa diabolos - paholainen - käytetään panettelevista ihmisistä, niin kuin luimme viimeisten päivien ihmisistä alussa. Muuallakin Raamatussa sanaa käytetään:

"Samoin tulee vaimojen olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita, uskollisia kaikessa"

(1. Tim. 3:11).

Lukemassamme puhutaan seurakuntapalvelijoiden vaimoista. Uskon, että tässä tarkoitetaan myös seurakunnan kaitsijain vaimoja, joista edellä puhutaan.

Vanhoille naisille - sana sopii myös vanhoille miehille ja kaikille muillekin - annetaan ohjeita:

"...niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niin kuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ..."

(Tiit. 2:3).

Lukemissamme paikoissa käytetään kaikissa samaa sanaa, jota aiemmin olemme analysoineet.

Puhuessamme panettelusta, emme puhu vain jumalattomia ihmisiä koskevasta asiasta, vaan myös meitä Jeesukseen uskovia koskevasta asiasta. Panettelu on hyvin monivivahteinen asia. JHs, niin jatkamme vielä tästä aiheesta. Sen kuitenkin tiedämme jo, että ollessamme panettelijoita, olemme paholaisen asialla. Panettelu on synti, josta on tehtävä parannus.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________ 

Tiistai. 6.7 astetta lämmintä - auringon puolella - noustessani uuteen päivään. Taivas, jolta aurinko paistoi, oli sininen.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Velimies, Heimo, soitteli. Eilen siskoni, Pirjo.

Kävin aurinkoisella urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. M-L tuli kyydissäni tiettyyn paikkaan, josta teki kävelylenkin kotiin. Tunsin lähtiessäni kehotusta ottaa kirjoittamani: Jumalalla on sinulle asiaa-vihkonen taskuuni. Otin. Lenkkini aikana tuli kentälle saarijärveläinen mies, jota en ollut ennen nähnyt. Tultuani hänen kohdalleen pysähdyin juttelemaan. Kertoi, että on ollut sydänleikkauksessa ja nyt tuli kentälle tekemään kuuden minuutin kävelyn - oikein oli sekuntaattori mukana. Koin, että hänelle se vihkonen oli tarkoitettu. Hän otti sen mielellään. Minusta se on mielenkiintoista, että Jumalan johdatus on niin tarkkaa: Hänen suunnittelemansa kohtaaminen tapahtuu esim. - niin kuin tässä - kuuden minuutin sisällä. Usein ihan vain sekunteista on kysymys.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia.

Alkaa olla "talkooporukka" kasassa aurinkopaneelien laittamiseen hirsimökille. Timo ja denis lupasivat tehdä telineen paneeleille ja Tero asennella virrat kulkemaan. Kiitellään jo tässä vaiheessa! Hommat sellaisissa käsissä, että onnistuu.

Laitoin takkaan tulen.

Lueskelin kirjaa. Torkuin.

Iltapalaa ja kahvia.

Lueskelin kirjaa.

Seurasimme uutisia - myös israelista.

Sängyssäkin tuli vielä luettua kirjaa.

Siunausta!

Ps. "Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri. He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa. Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole" (Ps. 92:13-16).

Lueskelin kirjaa.

19.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 54. 

Lainaanpa tähän alkuun sanoja yhdestä laulusta. Eiköhän se sen jälkeen lähde kirjoituskin luistamaan:

"1. Oi Jeesus mä syömmestäin nyt Sua rakastan.

Pois rakkaus syntihin maailmahan!

Oot vanhurskas tuomari, Sun armoos luottaa saan.

Nyt rakkaampi mulle oot kuin ennen milloinkaan.

2. Sä mullekin rakkautes ensiksi soit.

Niin suurena Golgatalla ilmi sen toit.

Kun ristillä tähteni Sä vaivuit kuolemaan.

Oi, rakkaampi mulle oot kuin ennen milloinkaan.

3. Mä jos elää, kuolla saan, ain Sua rakastan

ja armosta kaikesta Sua kunnioitan.

Myös hetkellä viimeisellä kuiskailen mä vaan:

Nyt rakkaampi mulle oot kuin ennen milloinkaan.

4. Kun kerran Sun katsehesi kirkkahan mä  nään,

niin silloin mä ainiaaksi luoksesi jään

ja riemuiten, ihmetellen yhdyn laulamaan:

Nyt rakkaampi mulle oot kuin ennen milloinkaan"

(HL 76, William R. Featherstone 1862, Adoniram J. Gordon 1876, Hengellinen laulukirja, 3. uudistettu painos, Vantaa 19982).

Mikäpä muu elämässämme olisi tärkeämpää kuin rakkaus Jeesukseen, joka on niin paljon meitä rakastanut - ja aina vaan rakastaa. Jeesus rakastaa sinua!

Voihan olla, että monikin ohittaa tuollaiset vanhat laulun sanat, mutta aina on kuitenkin joku, jolle ne merkitsevät paljon. On helppo yhtyä tuollaiseen valmiiseen tekstiin, jos sydämessään kokee, että niin on hyvä tehdä. Varsinkin jos sydän on täynnä rakkautta Jeesusta kohtaan, voi sitä tuoda julki Pyhässä Hengessä syntyneen laulun sanoilla - ja silloinkin, kun tuntee kaipausta sydämessään rakastaa Jeesusta kaikesta sydämestään, vaikka kokeekin siinä epäonnistuneensa.

Jäimme silloin viimeksi kirjoitetussa tekstissä - 16.4.2021 - "epäsopuisia"-ominaisuuteen. Se on yksi piirre ihmisissä viimeisinä päivinä; näin luemme 2. Tim. 3:1-5:stä: "Sillä ihmiset ovat silloin ... epäsopuisia" (j. 3). 1992 käännös sanoo saman: "leppymättömiä."

Tästä ominaisuudesta - joka paljon haittaa ihmisten keskinäisiä suhteita ja myös evankeliumin työtä - kirjoitan lyhyesti vielä tämänkertaiseen kirjoitukseen. Seuraavalla kerralla on vuorossa uusi ominaisuus. Jotain jo "epäsopuisuudesta" puhuimme edellisellä kerralla.

Henkilökohtaisella tasolla epäsopu voi päättyä sitä kautta, että joku sellaisessa mukana olleista tulee uskoon; pääsee sovintoon ensin Jumalan kanssa ja sen jälkeen haluaa päästä sovintoon myös ihmisten kanssa. Halutaan sopia ja pyytää anteeksi. Ainahan se ei kuitenkaan näin mene; sillä toinen osapuoli ei välttämättä tule uskoon. Jumalan Sana antaa meille kuitenkin kehotuksen:

"Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa"

(Room. 12:17-18).

Jokainen tiedämme, että tässä me joudumme kilvoittelemaan. Siihen meidän on kuitenkin pyrittävä ja siihen meille annetaan mahdollisuus. Jumala ei koskaan vaadi meiltä mitään sellaista, mihin Hän ei anna mahdollisuutta. Nöyrtyneeseen sydämeen Hän antaa Pyhän Hengen voiman ja johdatuksen. Joudumme kulkemaan parannuksenteon tietä - se tulee meille hyvin tutuksi - ja siunaamaan niitä ihmisiä, joiden kanssa meillä on vaikeaa. Joskus ihan meistä itsestämme johtuen.

Aiemmin jo on mainittu, että epäsopua ilmenee usein kaikkialla, missä on useampia ihmisiä yhdessä. Näin tapahtuu myös hengellisissä yhteisöissä. Tällaista tapahtuu aina lihallisista syistä. Seurauksena siitä on usein, että: "erilleen vain pyritään ja ovet suljetaan", niin kuin sanotaan eräässä laulussa, jonka sanat nousivat juuri mieleeni. 

Viimeisinä päivinä epäsopu lisääntyy myös seurakunnissa ja muissa hengellisissä yhteisöissä. Se, mitä maailmassa tapahtuu, näkyy myös ns. hengellisissä piireissä.  Siinä ei silloin jakseta katsoa "nenäänsä pidemmälle" kun sopu syystä tai toisesta rakoilee. Jumalan ajatus, jonka tulee olla pyrkimystemme kohteena, on kuitenkin "eri maata":

"Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat! Se on kuin kallis öljy pään päällä..."

(Ps. 133:1-2).

1992 käännös sanoo saman:

"Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä. Se on kuin kallista tuoksuöljyä..."

Jeesukseen uskovina olemme sisaria ja veljiä keskenämme. Voimme sovittaa Psalmin sanat koskemaan keskinäisiä suhteitamme. 

Sopu, sovussa eläminen, siellä missä elämme - myös seurakunnassa, maailmasta "uloskutsuttujen" joukossa - on ensiarvoisen tärkeä asia. Siksi meidän on valvottava tilaamme, ettei lihamme saa valtaa, jolloin aiheutamme epäsopua, jolla on aina huono vaikutus meihin ja muihin, seurakunnan elämään ja toimintaan. Tavoitelkaamme sitä, mihin Sana meitä kehottaa:

"Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne"

(2. Kor. 13:11).

Herra meitä tässä auttakoon! Ja Hän tekee sen!

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100  SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Maanantaita. 14.4 astetta lämmintä auringon puolella noustessani. Taivas oli sininen ja aurinko paistoi, niin kuin vain voi siniseltä taivaalta paistella. Ei ollut pilviä edessä - vaikka Pilvin nimipäivä tänään onkin.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. M-L tuli kyydissäni kauppaan ja käveli takaisin kotiin. Aurinkoinen oli kenttä. Sisärata oli nyt sula ihan kokonaan. N. 5 km kohdalla sain jutella yhden miehen kanssa - joka oli saman ikäinen kuin minäkin. Näin miehen tulevan ja menevän ohi kentän päädyn. Vähän tuli mieleeni jo silloin, että hänen kanssaan varmaan voisi puhella - mutta hän menikin ohitse. Kuinka ollakkaan; kun olin uudella kierroksella, huomasin, että mies olikin kääntynyt takaisin ja menikin istumaan katokseen, joka on kentän päädyssä. Minä menin - kun hänen kohdallaan olin - jutustelemaan hänen kanssaan ja sain todistaa hänelle ja puhua Jeesuksen valmistamasta pelastuksesta. Vahvasti tuntui, että Jumala oli valmistanut ja johdattanut tämän kohtaamisen.

Palattuani kotiin ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Tero lupasi tulla talkoisiin - laittamaan aurinkopaneelia Mäntyluodon mökille. Hän kun on vähän niinkuin enemmän ammattilainen sellaisissa asioissa. Otimme M-L:n puhelimella kuvat englanninkielisestä ohjekirjasta, kaapelien merkinnöistä ja laitteesta, jonka kautta homma toimii. Lähettelimme ne Terolle, että voipi tutustua asiaan.

Poljeskelin kuntopyörää 35 min. Samalla lueskelin kirjaa. 

Iltapalaa ja teetä. Seurasimme uutisia. Myös Israelista.

Oli mukava katsoa TV7:sta Voimaa Sanasta-ohjelmaa. Siinä puhui Timo Pokki. Hän kävi poikakerhossa, jota pidin koululla, hänen kotinsa lähellä koululla, ollessani nuorisotyöntekijänä Myllykosken luterilaisessa seurakunnassa. Taisipa Timo olla vaelluksellakin mukana Lapissa. Hänen vieraanvarainen kotinsa tuli minulle hyvin tutuksi. Olen matkanvarrella aina ollut tietoinen Timon "eteenpäinmenosta." 

Siunausta!

Ps. "Älkää eksykö, rakkaat veljeni" (Jaak. 1:16).