31.5.2021.

Rukousrintaman uusi "yhteydenpitoväline", Rintamaposti nro 56. on "nähnyt päivänvalon". Se menee kullekin "rintamalaiselle s-postin, taikka postin kautta. Se menee s-postin kautta aika laajasti myös muillekin Saarijärvellä. Tämä on myös fb-seinälläni:

SAARIJÄRVI RUKOILEE -

kristittyjen yhteinen rukousrintama 

Rintamaposti 56. 1.6.2021.

Hei, kaikki!

Tuomet tuoksuvat - ovat tehneet sitä jo jonkin aikaa. Vihreää on joka puolella. Uusia kukkia nousee esiin ja linnut laulavat. Tuhansien järvien maa - meidän kotimaamme - on kaunis! Kiitämme Jumalaa tästä maasta! Tämä ei ole kuitenkaan ainoa todellisuus maatamme koskien - ja siksi me rukoilemme. Rukous - kiitoksen kanssa - on taivaallisen Isän meille antama voimallinen ase, joka toimii "uskon linjalla." Rukouksen kautta tapahtuu; on tapahtunut ja voi tapahtua, ihmeellisiä asioita. Siksi me rukoilemme. Käyttäkäämme tätä Jumalan Sanan vahvasti suosittelemaa tietä, uskollisesti, sydämestämme siihen yhtyen, vuorovaikutukseen - yhteistyöhön - Jumalan kanssa antautuen.

Rohkaisua Sanasta

"Sinua, Herra, minä huudan; minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, ... Kuule minun rukousteni ääni, kun minä sinua avuksi huudan, ... Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen. Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ... Herra on kansansa väkevyys, ..." (Ps. 28: 1, 2, 6, 7, 8). "Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. ... Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa" (Ps. 27: 7, 14).

Saamme huutaa avuksi Herraa, Kaikkivaltiasta Jumalaa. Yksikin Hänen kanssaan on enemmistö. Olkoon meitä kuitenkin paljon, yhä enemmän! Siitä on siunaus. Jumala kuulee halukkaasti rukoustemme äänen. Emme ole liian heikkoja rukoilemaan. Vahvuutemme voikin olla este rukouksen tien kulkemiselle. Herra, tee meistä tarpeeksi heikkoja, etsiäksemme Sinun kasvojasi! Kun turvaamme Häneen, saamme avun; rukousvastauksia. Saamme riemuita. Haluamme odottaa yhdessä ja yksin Herraa! Haluamme olla lujia ja vahvoja sydämissämme silloinkin, kun sielujemme vihollinen haluaisi estää rukouksemme! Pyhä Henki virvoittakoon, johdattakoon ja antakoon meille ihmeellistä voimaansa!

Yhteisiä kiitos- ja rukousaiheitamme

1. Kiitämme Jumalaa Hänen hyvyydestään maatamme ja kansaamme kohtaan.

2. Rukoilemme maamme kaikkiin kansankerroksiin synnintuntoherätystä, joka kääntää ihmisten sydämet Jumalan puoleen, että Pyhä Henki voi kirkastaa heille Jeesuksen pelastajana.

3. Rukoilemme esivaltamme puolesta.

4. Siunaamme Israelia ja rukoilemme Lähi-idän tilanteen puolesta.

5. Pyydämme voimakkaan profeetallisen äänen nousemista/kuulumista maassamme.

6. Rukoilemme seurakuntien rukouselämän puolesta.

Lähetä rukousaiheita yhteisiin rukouksiimme.  Liity mukaan rukousrintamaan.

Siunaavin rukousterveisin

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

--------------------------------------

Korjailin eiliseen "juttuun" tulleita "asiavirheitä." Tosin niitä eivät tunnistaneet muut kuin ne, jotka tunnistivat ne.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut veljen tyttärelle, Laura Linnarannalle!

Maanantai. 10.5 astetta lämmintä ylösnousun aikaan. Pilvistä. Aurinko näkyi.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE -kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin nro 56. Se onkin tämän päiväisen "jutun" alussa. Laitoin sen myös fb-seinälleni.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin urheilukentällä 8.8 km kävely/rukouslenkillä. Lähtiessäni parkkipaikalta kentälle, oli mielessäni ajatus: Ota yksi vihkonen taskuun. Otin. Jossakin vaiheessa kentälle ilmestyi sauvakävelevä mies. Olen hänet nähnyt aikaisemminkin lenkillä, mutta en jutellut hänen kanssaan. Saavutin hänet ja jäin rinnalle kävelemään. Kaksi kierrosta kävelimme yhdessä ja juttelimme. Ihan hyvä ja luonteva juttelu. Sain todistaa hänelle. Kahden kierroksen jälkeen hän lähti pois kentältä. Hän ei yleensäkään tee pitkiä lenkkejä. Sain antaa hänelle kirjoittamani vihkosen: Jumalalla on sinulle asiaa.

Kentältä menin suoraan Rantalan jussin kanssa monistamaan Rintamaposteja. Jaoin niitä muutamiin postilaatikoihin, lähietäisyydellä, niille, joille se menee.

Kahvia.

Lähettelin s-postina Rintamaposteja, niille, joille se menee sitä kautta.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin.

Denis ja Emilia käväisivät.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutta sinuun, Herra, minä turvaan; minä sanon: Sinä olet minun Jumalani" (Ps. 31:15).

30.5.2021.

Sunnuntai. 12 astetta lämmintä klo 8. Aurinkoista. Yöllä oli viileämpää. 

Entisen Vehkalahden Pyhällössä - nykyisen Haminan - nousimme uuteen päivään. Siinä M-L:n kotitalon pihassa, asuntoautossa, niin kuin edellisenäkin aamuna.  

Aamupalaa ja kahvia autossa. Kävin tyhjentelemässä saunassa padan eilisiltaisen saunomisen jäljiltä - ettei jää "limottumaan" pataan, jos vaikka seuraavat saunojat tulevat pitkänkin ajan päästä.

Auringon paistaessa irtaannuimme yöpaikastamme. M-L keräsi isolle tielle menevän tien varresta luonnonkukkia. Kävi viemässä ne äitinsä ja isänsä, sekä mammansa ja pappansa haudalle, Myllykylän hautausmaalla, joka on ihan tien vieressä, kun Haminaan päin mentiin. Oli vielä hänen hukkuneen enonsakin hauta samassa paikassa.

Jatkoimme Haminaan, jossa menimme klo 11 alkavaan Haminan helluntaiseurakunnan tilaisuuteen. Olen palvellut sitä seurakuntaa vuodesta 1982 ensimmäisestä päivästä eteenpäin kolme vuotta pastorina - silloin vielä nimitettiin saarnaajaksi. Metsälän Esa, yksi vanhimmistoveljistä, tuli pyytämään, että jos jotain sanoisin. Niinpä kokousta juontava veli pyysikin minut heti alkulaulun jälkeen sen tekemään. Mielelläänhän sitä. Mukava oli nähdä ja tavata tuttuja ihmisiä.

Kokouksen jälkeen lähdimme aurinkoiselle tielle, suuntana ensin Pyhältö ja siitä edelleen Taavetti, Mikkeli ja Kangasniemi. Kangasniemen Teboililta ostimme jätskit. Jyväskylän kautta ajoimme Höytiälle - joka on Uuraisten aluetta - Timolle ja Pialle. Pia jo ilmoitti matkalle, että sauna on kuumenemassa. Puuhommat olleet heillä meneillään.

Mukava oli tavata reippaita tyttöjä; Milenaa ja Minjaa. Touhukkaita tyttöjä. Kävimme Timon kanssa löylyttelemässä. Hyvät olivat löylyt. Nautiskelimme kahvia ja muita pöydän antimia "saunan päälle." Sitten seurailin Milenan ja Minjan pomppimista trampoliinilla. Kyllä ne tytöt jaksavat. Ollessamme poislähdössä katselivat Timo ja Pia M-L:n Pyhällöstä mukaansa ottamia vanhoja valokuvia. Tytöt tykkäsivät olla niin kovasti asuntoauton yläpetillä, että eivät olisi millään halunneet lähteä pois.

Mekin selvisimme kotiin - taisi olla 22 maissa, ei ainakaan ennen. Olisiko rastas, joka oli alkanut rakentaa pesää autokatoksen "Takstuolin" päälle. Auton päällekin oli pesätarpeita tippunut. Sen rakennusprojektin joudumme stämään. Kantelimme tavaroita autosta sisälle. 

Iltapalaa ja teetä.

Kiitämme Jumalaa varjeluksesta ja suojeluksesta viikonloppumatkamme aikana!

Siunausta!

Ps. "Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät. Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa" (1. Kort. 16:13).

 29.5.2021. Lauantai. Mammalan pihassa, asuntoautossa, heräilimme tänä aamuna. Mammala on M-Ln koti Pyhällössä. Eilen siitä jotain mainitsin. Aurinko paistoi ja taivas oli sininen. Ei noustu aikaisin. Aamupalaa ja kahvia autossa. Luin Psalmien kirjaa. Ajelimme Haminaan, yli 20 km päähän. Ensin torille. Tarkoituksenamme oli ostaa ne maan mainiot lihapiirakat, mutta se paikka onkin lauantaisin ja sunnuntaisin suljettu. Kävelimme autogrillille, josta niitä löytyi - mutta ei samanvertaisia. Menimme vallienpuistoon niitä syömään penkille, aurinkoon. Siitä torinnurkan jätskikioskille, josta tötteröt ja kahvi. Torinvarren penkillä niistä nautimme. Kävimme Suomen suurimman Suomenlipun luona. Onhan se hulppean näköinen lippu, niinkuin tankokin. Läheltä kun koettaa  katsoa, niin meinaa lentää selälleen. Kävimme Helluntaisrkn rukoushuoneen ilmoitustaululta katsomassa, onko huomenna tilaisuutta. On. Ajelimme entiselle kotikylällemme - Husulaan - Metsälän Matille ja Sinikalle. Mukava oli tavata ja jutella. Lopuksi yhdessä rukoilla. Sitten tulimme Pyhältöön. Menimme Markulle ja Lealle, M-Ln veljelle. Mukava oli tavata ja kahvistella. M-L sai heiltä "pumaskan" isänsä puolen sukuselvitystä.  Sitten vain M-Ln kotitalon pihaan. M-L tutki sukuselvitystä ja katseli - ynnä kuvasi puhelimellaan - kotinsa yläkerrassa vanhoja valokuvia. Minä laitoin saunan lämmite. Sen lämmitessä lueskelin yhden Jumalanmiehen elämästä kertovaa kirjaa. Saunaan mennessäni tein vastan saunan takaa. Lueskelin kirjaa saunan jälkeen. Ennen 22 iltapalaa ja teetä. Siunausta! 

 28.5.2021. Perjantai. Klo 6.55. 9.1 astetta lämmintä. Harmaa taivas. Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun. Rukousta. Työntelin kottikärryllä puita - pinon lopun - liiteriin. Aurinko paistoi. Kahvia. Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Kahvia ja pizzaa. Hain Emilian ja Danielin 14 koulusta kotiin. Himpun ennen 15 lähdimme asuntoautolla liikenteeseen. Ensin kylälle kauppaan ja sieltä JKLn kautta kohti Haminaa. Ennen Joutsaa söimme P-paikalla M-Ln tekemät kana-salaattilautaselliset ja joimme termos/ berliininmunkkikahvit. Ajoimme Keltakankaan sairaalan ja Orantie 4 kautta. Siinä asuimme aikoinaan, mutta myös sairaalan takana, sairaalan asuntolassa. 70-luvulla.  Ajoimme Liikkalan kautta Husulaan, joka on Haminaa. Siitä parikymmentä km Lappeenrannan tietä Pyhältöön, joka on Haminaa, mutta aikaisemmin Vehkalahtea. Siellä M-Ln kotitalolle, jonka pihaan laitoimme asuntoauton yötä varten. Iltapalaa ja kahvia/teetä. Tänään satoi Hartolasta alkaen pitkään. Välillä ei satanut ja perillä taas satoi. Auringonlaskun puolella oli taivas oranssinpunainen kun aurinko oli laskenut. Siunausta!

27.5.2021.

 ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 77.

Miten meidän sisällinen ihmisemme jaksaa tänään? Mitä sille kuuluu nyt? Vaikka olisikin täysin luonnollista ja tärkeää kiinnittää huomiota tähän kysymykseen elämässämme, emme aina niin kuitenkaan tee. Tämä elettävä elämä - kiireinen, tai ei-kiireinen - erilaisine asioineen, vain vie huomiomme niin, että emme suo "sisälliselle ihmisellemme" sitä huomiota, joka sille kuuluisi.

Sisällinen ihmisemme - käytän nyt tällaista ilmaisua, kun se ihan Raamatussakin ilmenee - on se osa meissä, jonka kautta olemme yhteydessä Jumalaan:

"...Niin huomaan itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin..."

(Room. 7:21, 22).

Sisällisellä ihmisellä tarkoitetaan henkeämme, sydäntämme, jossa uudestisyntyminen on kohdallamme tapahtunut, kun Jeesus tuli elämäämme ja uskoimme Häneen. Tämä uudestisyntynyt osa meitä, sisällinen ihmisemme, ilolla yhtyy kaikkeen siihen, mikä on Jumalasta lähtöisin. Se tahtoo aina sitä, että voisi hallita meitä kokonaisvaltaisesti. Meissä "asuva" turmeltunut osamme, liha, voi kuitenkin - monella tavalla - hallita meitä, niin että sisäisen ihmisemme halu yhtyä ilolla tekemään Jumalan tahtoa, ei voi toteutua.

Sisällisen ihmisemme "hoitaminen" ei ole tarkoitettu tapahtuvaksi harvoin, taikka silloin tällöin, vaan jatkuvasti, sillä kyseessä on jumalasuhteemme hoitaminen. 

"...Sen tähden minä (Paavali) notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, millä Isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te rakkauteen juurtuneina jaa perustuneina voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä, että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä"

(Ef. 3:14-19).

Kaikki se, mitä juuri luimme, kertoo meille elämämme tärkeimmästä asiasta: suhteestamme Jumalaan. Nämä asiat voivat tapahtua vain sisimmässämme; ja ymmärrämme hyvin, kuinka tärkeä asia on, että niin voi tapahtua. Hengellisesti voimme vahvistua vain sisällisen ihmisemme puolesta.

Hyvin helposti käy niin, että sisällinen ihmisemme jää ulkonaisen ihmisemme "jalkoihin." Silloin joudumme hengellisen voimattomuuden valtaan, sisällinen ihmisemme kärsii nälkää ja janoa, jopa sille on voinut kehittyä hengellinen "anemia." Elämämme ei ole siinä vireessä kuin sen tulisi olla ja se voisi olla.

Sisällisen ihmisemme hoitaminen - taikka hoitamattomuus - vaikuttaa kaikkeen elämässämme: mihin suuntaamme elämämme, miten käytämme aikamme, varamme, jne. Se vaikuttaa perheeseemme ja sukupolviin jälkeemme. Sillä on merkitystä kaikkiin ihmissuhteisiimme. Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka suuresti vaikuttaa seurakuntaelämään se, miten sen jäsenet hoitavat sisällistä ihmistään.

"...Sen tähden me emme lannistu, vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia"

(2. Kor. 4:16-18). 

Sisällinen ihmisemme voi uudistua päivittäin. Mutta, tämä ei ole itsestään tapahtuva automaatio, vaan siihen kuuluu meidänkin puoleltamme jotain. Ensimmäinen asia on, että me haluamme niin tapahtuvan. Pyhä Henki on apunamme - ja Hän on avainasemassa. Hän antaa meille voiman. Jos elämme sisällisen ihmisemme hoitoa ajatellen pelkästään tunteidemme varassa, niin sisimpämme ei voi hyvin. Emmehän fyysisen olemuksemmekaan hoitoa jätä - yleensä - pelkästään tunteidemme varaan. Jos niin teemme, emme voi hyvin  Kyse, sisällisen ihmisemme huomioimisessa, on siitä, kumpia asioita katsomme: näkyväisiä, ajallisia, vaiko näkymättömiä, iankaikkisia.

"...sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä"

(Luuk. 17:21).

Jumalan valtakunnassa, jossa olemme sisällä - ja joka on sisällisesti meissä - kaikki alkaa kohdallamme meidän sisimmästämme. Sieltä se kasvaa elämässämme näkyväksi asiaksi ulkoisestikin. Tämä meidän tulee aina muistaa - tai palata siihen - elämässämme ja seurakunnissamme.

Jatkan - jHs- seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Joujko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Torstai. 4.4 astetta nousun aikaan, 6.55. Taivas harmaa. satoi.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. 

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi.

Rukousta. Torkkumista.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi

Kärräsin puita pinosta liiteriin taas "jonniivverran."

Ruokaa ja kahvia.

M-L haki Danielin koulusta klo 14. Net ovat sellaisia mummin ja vaarin hommia, jotka loppuvat aikanaan. Sitten niitä vain muistellaan.

Laitoin takkaan tulen.

Kävin kylällä. Ensin suunt6asin kulkuni kaupungintalolle, ennakkoäänestyspaikkaan, ja käytin kuntalaisoikeuttani äänestämällä kunnallisvaaliehdokasta. Käväisin myös hakemassa apteekista vastalääkettä liialliseen makeuteeni - etten olisi liian makea tyyppi. Joka minut tuntee, sanoo: Ei ole pelkoa! Ihan ateriainsuliineja sieltä "apoteekista."

"Kääppäisimpä" samalla reissulla vielä urheilukentälläkin 5.2 km kävely/rukouslenkillä.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen - jonka laitoin myös facebook-seinälleni.

Haimme M-L:n kanssa yhteisen asuntoauton "Terhien" pihasta meidän pihaan.

Iltapalaa - M-L:n tekemää pizzaa.

Seurailin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme" (Ps. 126:3).

26.5.2021.

Keskiviikko. 9.1 astetta lämmintä klo 7. Pilviä, mutta aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa.  

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi.

Kahvia.

Rukousta. Torkkumista.

Kahvia.

Laitoin ruohonleikkurin käyttökuntoon.

Kantelin verkkohäkin pohjana olleita nostolavoja pois, odottamaan mahdollista uutta käyttöä. Harasin puuhäkin paikalta muutaman kottikärryllisen puuroskaa pois.

Ruokaa ja kahvia.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla ja toi samalla Danielin koulusta.

Työntelin puita pinosta kottikärryllä liiteriin.

M-L työnteli hiukan ruohoa ruohonleikkurilla etupihan edestä.

Kävin urheilukentällä 8 km kävelylenkillä. Samalla oli meillä tapaaminen Aapon kanssa, joka harrastaa kilpakävelyä. Tekniikka on parantunut viime kesästä. Lupaava kävelijä - jos intoa piisaa.

Kahvia.

Kävin saunassa.

18 hain Salmen mukaan ja menimme helluntairukoushuoneelle Avoimen taivaan alla-rukousiltaan. 18-19 ylistystä yläkerrassa. Klo 19-21 kahvit, keskustelua ja vähän rukousta alakerrassa. 8 henkeä.

Oli alkanut tilaisuuden aikana satamaan.

Kotona iltapalaksi M-L:n juuri tekemää hyvää pizzaa.

Seurasin uutiset - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi" (Ps. 20:14).

25.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 76.

Tänään varmaan pääsemme loppuun 2. Tim. 3:n luvun alussa olevan viimeisten päivien ihmisten ominaisuudet-luettelon. Raamatusta löytyy kyllä runsaastikin tällaisia lihastamme nousevien asioiden luetteloita. Olemmekin useaan kertaan todenneet, käydessämme läpi näitä viimeisinä päivinä suurempia ja pahempia mittasuhteita saavia ominaisuuksia, että syntiinlankeemuksesta asti turmeltunut lihamme on ollut kykenevä niitä tekemään, mutta viimeiset päivät ovat vaikeita aikoja juuri siksi, että kaikki on pahempaa.

Eilen puhuimme em. 2. Tim. 3:5 kohdasta: "...heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman."

Vaikka ne ihmiset, joita tässä kuvataan, ovat siinä tilassaan ulkopuolella pelastuksen, niin rohkenen siirtää näkökulmaa koskemaan meitä, jotka olemme Jeesukseen uskovia. Tiedämme, että on ihmisiä, jotka eivät ole sisällä pelastuksessa, mutta harrastelevat uskonnollisia asioita, jopa hyvinkin vahvasti. Sellaisissa ihmisissä on hyvin monenlaista väkeä. Toiset kiivailevat oikean opin puolesta, vaikka sisäistä elämää Kristuksessa ei olekaan. Toiset ovat enemmän ja toiset vähemmän omavanhurskaita. Seassa on sellaisia ihmisiä, jotka elävät synnissä, mutta voivat olla hyvinkin näkyvillä paikoilla seurakuntien elämässä. Toiset heistä pitävät "hajurakoa" toisen suunnan uudestisyntyneisiin ihmisiin. Jumalisuuden ulkokuori voi olla monenlainen, ihmisestä riippuen.

Niin, mutta entäpä me, jotka sanomme uskovamme Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanamme ja pelastajanamme? Meissäkin on monenlaista väkeä. Meistäkin voi löytyä enemmän jumalisuuden ulkokuorta, kuin sisäistä elämää Kristuksessa. Voi myös olla niin päin, että ei ole jumalisuuden ulkokuorta, mutta on kuitenkin pyrkimystä sisäiseen Kristus-elämään. Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että tulee erilaisten syiden vuoksi lankeemuksia, jotka näkyvät toisillekin, mutta siitä huolimatta halutaan kilvoitella Jeesuksen omana taivaan tiellä.

Kokemuksesta tiedämme senkin, että hengelliseen elämäämme saattaa kuulua monenlaisia aikoja. Toisinaan olemme "palavammalla paikalla", toisinaan "kylmemmällä." Joskus uskonelämämme voi olla "mitään sanomatonta", tai emme saata välittää juurikaan hengellisen elämämme hoitamisesta. Rukouselämämme, Raamatun lukemisemme ja seurakuntayhteytemme tuntuvat olevan "nollassa." Tämän maailman asiat valtaavat sydämemme ja elämämme. Ne vievät mukanaan. Näemme tällaista tapahtuvan uskovien elämässä. Silloin meidän ei tule "seisoa kovin korokkeella", sillä emme tiedä, millaisia vaiheita itse joudumme kulkemaan. Joskus ihminen aivan kuin luovuttaa ja antaa mennä väärään suuntaan. "Suitsevainen pieni liekki" voi kuitenkin sydämessä olla. Sielunvihollinen haluaisi sen sammuttaa, mutta Jeesus ei.

Voin omastakin elämästäni tunnistaa sellaisia aikoja, joissa aivan kuin Jumalakin on "antanut mennä" oman tahdon tietä eteenpäin, kun sellaista on haluttu. Osoittaakseen minulle, mitä siitä omavoimaisuudesta seuraa. Ei siitä ole hyvää seurannut. Ei niillä teillä paljon saavuteta, mutta voidaan paljon menettää. Voi siellä sen oppia - jos haluaa oppia - että on hyvä pysyä lähellä Jumalaa ja pyrkiä Hänen tahtoonsa. Sanoisin, että ne kierrokset ovat yleensä vain sakkokierroksia - joita jotkut joutuvat kiertämään pitkään. Jos kuitenkin sellaisenkin kautta Jumalan armo, Kristuksessa Jeesuksessa, "maistuu hyvälle" sisäisessä ihmisessämme, niin on jotain suurta tapahtunut. Voi olla, että sellaisia vaiheita monet meistä joutuvat käymään ihan siksi, että uskonelämämme ei olisi vain "pintaliitoa" ja ulkoisia tapoja, vaan sisäistä elämää Kristuksen omana.

Emme uskalla - en minä ainakaan - kovin vahvasti mennä sanomaan toisen uskovan sisäisestä elämästä, mutta voi käydä niin, että uskonelämä ajautuu "sellaiseen jamaan", jossa ei eletä Jumalalle juuri ollenkaan, mutta ei olla Jeesusta kiellettykään. On uskovan nimi, mutta elämä sisimmästä puuttuu. Sekään ei ole toivoton tilanne - joskin vaarallinen. Jumala voi lyhyessä hetkessä uudistaa Henkensä kautta ihmisen niin, että hän saa takaisin ensirakkauden Jeesukseen ja syttyy Jumalan asialle.

Jeesus puhui hyvin "suoria sanoja" kirjanoppineille ja fariseuksille. Onko meillä "sellaista vaaraa" olemassa, että joutuisimme sellaiseen tilaan? Sitä voimme ajastella sitä, kun luemme seuraavia jakeita:

"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää. Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat  täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä! Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisällä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, ..."

(Matt. 23:23-29).

Päätän tämän kertaisen kirjoituksen sanoihin, jotka ovat tarkoitetut erityisesti vaimoille, mutta uskon Jumalan tarkoittaneen tämän periaatteen meille kaikille. Ensinnäkin ihmisiä voidaan voittaa Jeesukselle elämämme kautta - elämän, joka ei ole vain ulkokuorta, vaan sisäistä elämää - "kun he näkevät teidän elävän jumalanpelossa puhdasta elämää" (1 Piet. 3:2). Sanankohta jatkuu: "Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista ... Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista" (1. Piet. 3:3, 4).

Vaalikaamme sisäisen ihmisemme tilaa! Pitäkäämme suhteemme Jeesukseen, taivaalliseen Isään ja Pyhään Henkeen, elämämme tärkeimpänä asiana!

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100  SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail. com

Puh. 040-0206858

______________________

Tiistai. 5.2 astetta lämmintä klo 7 aikaan. Sininen taivas ja auringon paiste. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin psalmien kirjaa.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. 

Rukousta. Torkkumista.

Menin 10:ksi Päivärukoushetkeen helluntairukoushuoneelle. 3 henkeä.

Kahvia.

"Kelkkasin" - en kelkalla, vaan kottikärryllä - puita verkkohäkistä liiteriin.

Ruokaa ja kahvia. M-L kävi hakemassa 14 Danielin ja Emilian koulusta kotiin.

M-L pesi ikkunoita.

Jatkoin puiden kärräilyä. Sain sen häkillisen tyhjäksi. Ja aurinko paistoi täydeltä terältä.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen:

Iltapalaa ja teetä.

Seurailin uutisia..

Katselin Dudencen 50 km ja 20 km kävelyä, Maaliskuulta 2021.

Siunausta!

Ps. "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja" (Ps. 19:2).

24.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 75. 

Edellinen teksti, tämän otsakkeen alla, löytyy 16.5 päivän kohdalta. Nyt olisi tarkoituksena aloittaa viimeisen ominaisuuden käsittely, 2. Tim. 3. luvun alkuun liittyen - siinähän olemme viipyilleet pidemmän aikaa. Niitä kun on siinä lueteltu niin runsaast;i noita viimeisten päivien ihmisten huonoja ominaisuuksia:

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin ... ; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"

(2. Tim. 3:1, 2, 5).

"Heissä on kristityn ihmisen ulkokuori, mutta ei Jumalan voimaa", sanoo saman Elävä uutinen, Uusi testamentti vapaasti kerrottuna.

"He ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman", muotoilee 1992 vuoden käännös saman.

"Noudattavat uskonnollisia menoja, mutta kieltävät uskonnon voiman." Näin Uusi testamentti nykysuomeksi.

Novumissa, alkukielisen - kreikka - tekstin alla juokseva suomenkielinen teksti kuuluu: "omistavina ulkomuodon jumalisuuden mutta voiman sen kieltäviä" (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983).

"morfosis (f.), muoto, ulkomuoto", "morfoo, muodostaa, muovata; pass. saada muoto", "morfe, (f.), muoto" (Novum 5, Sanakirja, s.527, 528, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Viimeisten päivien ihmisistä sanotaan, että "heissä on jumalisuuden ulkokuori." Varmastikaan emme tee Jumalan Sanalle "väkivaltaa", kun sanomme, että heillä voi olla erilaisia uskonnollisia muotoja, joita he harjoittavat, mutta niissä ei ole Sanan mukaista sisältöä; se on vain ulkokuorta, jolla ei ole Jumalan silmissä mitään merkitystä. Sellaisten ihmisten sydämissä ei asu Jeesus Kristus. Täten he kieltävät Hänen voimansa elämäänsä ja sydämeensä. Pyhä Henki ei asu voimana heidän sydämessään. Sellaisten ihmisten jumalanpalvelus on turhaa. Se voi olla loistokasta ja - harrastakin - mutta kuitenkin täysin merkityksetöntä. Elämästä puuttuu Jumalasta lähtöisin oleva elämä.

Paavali antaa Timoteukselle ohjeen karttaa tällaisia ihmisiä (2. Tim. 3:4). Novum sanoo saman näin: "Ja näistä pysy erossa", apotrepu, pysy erossa" (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). "apotrepo, kääntää pois, trepo, kääntää" (Novum 5, Sanakirja, s. 157, Raamatun Tietokirja, Vamtaa 1984).

Kun jatkamme lukemista seuraaviin jakeisiin, niin huomaamme, että tarkoitetaan ihmisiä, jotka "tungettelevat taloihin" ja koettavat saada kiedottua pauloihinsa ihmisiä - ja erityisesti mainitaan tässä yhteydessä sellaisiksi, joita kiedotaan, syntien rasittamat ja monenlaisten himojen heiteltävät  naisparat.

Varmasti nämä kietojat olivat miehiä ja siksi tässä mainitaan naiset. Uskon, että Paavali puhui kirjeessään Timoteukselle tietyssä paikassa, ehkäpä Efesossa, olevista tilanteista. Siellä oli varmasti olemassa sellaisia ihmisiä, jotka eivät "tahtoneet vakiintua" Jumalan Sanan mukaiseen opetukseen ja elämään, vaan olivat aina  jotain uutta opetusta ottamassa (2. Tim. 3:6-9). Tällaiset ihmiset olivat väärille opettajille - joilla oli vain jumalisuuden ulkokuori - "helppoja saaliita."

Ihmisistä, joilla on jumalisuuden ulkokuori, sanotaan: "mutta he kieltävät ("ernemenoi") sen voiman." "erneomai", kieltää, kiistää, sanoutua irti" (Novum 5, Sanakirja, s. 166, Raamatun tietokirja, Vantaa 1984). "dynamin, voiman, dynamis (f.), voima, valta, kyky (Novum 5, Sanakirja, s. 297, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984.

Luultavasti meillekin - itse kullekin - löytyy "jotain viestiä" tästäkin Jumalan Sanan kohdasta. Sitä voimme tykönämme ajatella.

Jatkan - jHs- seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B. 

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Maanantai. Klo 7 aikaan 4.9 astetta lämmintä. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. 

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi.

Kahvia. Luin psalmien kirjaa.

Rukousta. Laitoin tulen takkaan. Nukkumista. M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi.

Kävin palauttamassa Deniksen peräkärryn. Se kun oli "viikonloppureissulla" ollessamme saaressa.

Ruokaa ja kahvia. Sateli vähän.

Kävin urheilukentällä 8 km kävely/rukouslenkillä. Mennessäni satoi, mutta se lakkasi lenkin aikana.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutiset - myös Israel-uutisia.

Siunausta!

Ps. "Kelvatkoon sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani" (Ps. 19:15).

23.5.2021.

Sunnuntai, Helluntai. Heräilimme Mäntyluodon hirsimökissä. Pilvinen taivas. Eilen laitetut aurinkopaneelit latasivat silti. Taisi olla alun toistakymmentä astetta lämmintä nousun aikaan. Kaasupullot tyhjentyneet - käytössä kylläkin -niin etteivät toimineet enää kaasulämmittimessä, vaikkakin kaasuhellassa. Näköjään tarvitsevat erilailla painetta.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Elävistä tauluista - ikkunoista - sai katsella järvimaisemaa. Luin Psalmien kirjaa.

Seurasimme M-L:n puhelimesta seurakuntamme Sunnuntaijuhlan netin kautta.

Laittelimme tavaroita ja paikkoja lähtökuntoon.

16 jälkeen tavarat - joita ei ollut niin paljon kuin saareen tulomatkalla - veneeseen ja ajelimme mantereelle. 

Menimme käymään veljelläni, Heimolla, ja hänen vaimollaan Arjalla - asuvat samalla kylällä, jossa  olimme. Joimme kahvia ja "raatailimme."

Ajoimme Hankasalmen kautta kotiin. Satoi.

Heti, kun olimme kotona, aloimme katselemaan Exitin konserttia netin kautta. Sen oli antanut Tero perheineen äitienpäivälahjaksi M-L:lle. Oli viimeinen hetki nähdä se, sillä sen aika loppui netissä. Olimme kotona 21 jälkeen. Konsertti loppui puolenyön jälkeen.

Siunausta!

Ps. "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä" (1. Kor. 3:16).

 22.5.2021. Heräilimme Mäntyluodossa - ei merellä, vaan järvellä olevassa - päältä harmaahirsisessä, sisältä puunvärisessä. Veistetyt hirret.  7 maissa 2 astetta lämmintä.  Sisällä 13. Kaasulämmitin pian nosti lämpöä. Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Rukousta. Tero, Timo ja Denis tulivat 10.45 Deniksen moottoriveneellä. Mukanaan heillä oli Deniksen hitsailema jalusta aurinkopaneeleita varten, sekä paljon erilaisia työkaluja ja tarvikkeita aurinkopaneeleiden laittoa varten - niiden lisäksi, joita me jo eilen tänne toimme. Katselimme paikan paneelien jalustalle. M-L oli laittanut ruuat valmiiksi. Söimme ja joimme kahvia. Sitten pojat alkoivat asentaa paneelisähköjä. Denis ja Timo ulkona pulttasivat jalustan kiveen ja kiinnittivät siihen paneelit, 2 kpl. 160 x 100 sm. He hakivat välillä veljeltäni, Heimolta, veneellä järven pohjoispäästä moottorisahan ja Denis kaatoi kaksi puuta ennen kaapelin  laittamista. Kahvia juotiin välillä. Tero laitteli sisällä tarvittavat jutut. Olihan siinä monta vaihetta. Denis ja Timo vetivät paksun rautalangan paneeleilta, rannasta, mökille ja siihen kiinnitettävät - nippusiteillä - plus ja miinusjohdot. Minä kasailin Deniksen pätkimiä pöllejä kaadetuista puista. Lopulta kytkivät uuden jääkaapin päälle. Kävimme saunassa neljään mieheen. Vastankin tein kaadetusta koivusta. Aurinko oli alkanut paistamaan ennen saunaanmenoa. M-L paistoi makkaroita kaasuhellan uunissa. Söimme niitä saunan jälkeen salaatin, tomaatin ja kurkun kanssa. Kahvia, ym. 21 maissa lähtivät "paneelisähköjen vetäjät" veneellä kohti Rasaniemeä. Aurinko teki järvelle leveää, kirkasta siltaa. Denis joutui ajamaan saaressa uudestaan - haki Teron saunaan unohtuneet lasit. Pian meni aurinko pilveen. Sydämelliset kiitokset Denikselle, Terolle ja Timolle paneutumisesta Mäntyluodon ainoan, vaatimattoman, mökin "sähköistämiseen." Pian painuivat Mäntyluodon vanhat ihmiset hetekoilleen. Siunausta!

 21.5.2021. Oli satanut. Taivas oli harmaa 7 aikaan - niinkuin koko päivän. Aamupalaa ja kahvia. Vein Emilian ja Danielin 8:ksi kouluun. Laittelimme tavaroita kasaan ja peräkärryyn. 10 maissa kylälle kauppaan. 11 aikoihin JKL:n kautta Kangasniemelle, jossa kävimme TB:llä syömässä - olihan perjantai ja siellä tirripaistipäivä. Sitten vaan alle 10 km päässä olevaan kotijärven rantaan. Satoi. Lastasimme tavarat - mm. jääkaapin - veneeseen. Moottorilla ajoimme saareen. Satoi. Kävin hakemassa loput tavarat peräkärrystä saareen: aurinkopaneelit, ym. niihin liittyviä tarvikkeita. Joimme kahvit. Lämmitimme mökkiä kaasulämmittimellä. Tuuleskeli ja satoi - jos ei muuta niin sumusadetta. Lämmitin saunan ja kävin löylyttelemässä. Iltapalaa ja teetä. Nukkumaanhan sitä piti käydä tänäänkin. Tämän pienen saaren ainoat ihmisasukkaat kävivät "tiloilleen". Huomenna - jHs - tänne saapuvat poikamme Tero ja Timo, sekä tyttäremme mies, Denis, virittelemään "aurinkopaneelisähköt" jääkaappia varten. Siunausta!

20.5.

Sattuuhan sitä - lie johtuuko vanhuudesta, vai mistä - että jotakin aina meinaa unohtua. Niin kuin eilitenkin unohtui tähän blogin alkuun kirjoittamatta - vaikka muuten ei unohtunut onnittelematta - että oli myöskin toisen lapsenlapsemme - sen vanhimman - Milkan nimipäivä. Eikä ainoastaan sillä nimellä, vaan myös kolmannella Milkan nimellä; eli Amalian päiväkin oli eilen. Niistä "sytkyt", syvämmelliset, onnittelut!

Anni-tätimme - äidin sisko - olisi eilen täyttänyt 94 v, jos eläisi. Hän kuoli huhtikuussa 2020.

Eilen illalla, sänkyyn menon aikaan, jyrisi ukkonen. Ei kuitenkaan ihan lähellä. Vettä tuli kuitenkin jonkin aikaa ihan kaatamalla. Sen kuuli kohinasta katolla.

Harmaa oli taivas 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa.

Kävin viemässä Danielin 8:ksi kouluun.

Rukousta. 

M-L vei Emilian 10:ksi kouluun.

Kahvia.

Pesin asuntoauton matkamme jäljiltä.

Ruokaa ja kahvia.

Hain Danielin koulusta klo 14 maissa.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Lämmintä tuulta.

Koetin paikata kumisaappaita.

Kävin apumiehenä Denikselle, joka teki aurinkopaalijalustaa. - sitä saareen tarkoitettua. Laitoimme sen veneen kyytiin - joka oli trailerin päällä. Siinä se sitten saa kyytiä ensin maatietä pitkin ja loppumatkan vettä pitkin. Itse paneelit laitettiin peräkärryyn. Josko pian olisi saaressa "paneelisähköt."

M-L leipoi tänään "lettivehnästä." Kahvin kanssahan sitä piti haukkailla paksut siivut - tuo siivu on vähän huono ilmaisu palan kokoon nähden.

Seurasin uutisia. Gazasta ammuttu nyt Israeliin n. 4200 rakettia. Israel vastaa kovasti. Puhuvat, että tulitauosta on neuvoteltu - jopa odotetaan alkavan parin päivän päästä. Sen näkee, vaikka epäilenkin.

Söimme iltapalaksi pizzaa, jonka ostin Sokkarilta. Oli aika hyvää.

Miksi piispa Teemu Laajasalo voi tuollaisessa asemassa puhua mitä sattuu? Täysin vastoin kirkkonsa Tunnustuskirjoja - ja ennen kaikkea Raamattua! Siksi, että hänellä ei ole henkilökohtaista uskonsuhdetta kristukseen jeesukseen. Hän sepittelee Raamattunsa itse - omasta päästään. Se on suuresti harmillista.

Siunausta!

Ps. "Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki" (Ps. 54:6).

19.5.2021.

Sydämelliset nimipäiväonnittelu mummilta ja vaarilta, lapsenlapsellemme, Emilialle, vielä tässäkin!  Eilen olleen nimipäivän johdosta myös Jaskarin Erkille ja Mannin Erkille!

Tänä aamuna heräsimme vähän yli 10 km päässä Viitasaaresta. 14 astetta lämmintä. Tulimme siihen illalla Pielaveden suunnasta. Tien varressa, P-paikalla, joen ja järven tuntumassa yö meni. Liikenne yöllä oli kova. Rekkojakin veti ohi yhtenään. Satoi aamupuolella. Toinen meistä nousi aikaisemmin kuin toinen - ja se aikaisemmin nousija ... en ollut minä.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. M-L luki "Virtoja erämaasta"-kirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä. 

11.30 lähdimme Viitasaarta ja kotia kohti. Ei satanut.

13 jälkeen olimme kotipihassa. Kantelimme tavaroita asuntoautosta sisälle. Laittelimme sitä odottamaan uutta reissua - sitä ei tiedä kuka sen tekee.

Söimme ja joimme kahvia. 

M-L siivoili asuntoautoa. Minun olisi sitä tarkoitus peseskellä päältäpäin huomenna.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä.

Kahvia

18.30:ksi menin helluntairukoushuoneelle Pyhän Hengen iltaan. Hain Salmen mukaan. Paavo Järvinen puhui ja johti esirukouspalveluun. Alussa oli "laulusulkeiset."

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia. Minä myös Israel-uutisia. Seurasin nekin lähetykset, jotka olivat tulleet Kainuun reissumme aikana.

Kävimme saunassa.

Siunausta!

Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 107:1). 

 18.5.2021. 6 maissa satoi, että katto ropisi. Hyvin nukutti. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia "asuntoautopöksässämme". Luin Psalmien kirjaa. M-L omasta paikastaan. Hän luki myös ääneen : Virtoja erämaassa"-kirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä. 10.40 maissa "nostimme kytkintä" ja ajoimme Sotkamon hautausmaalle, jossa eilen illalla etsimme hautoja, tuloksetta. Nyt M-L soitti khran virastoon ja sai sieltä numeron hautausmaan hoitajalle. Soitto hänelle. Vastasi läheltä, koska oli työssä hautausmaalla. Menimme hänen luokseen. "Kirjoista" ei meinannut ensin löytyä sen nimisiä. Hänen kanssaan menimme katsomaan ja hauta löytyi. Vaatimattomat kivet, kaksi vierekkäin. Hoitamaton. Siinä olivat Matti Huttusen ja hänen vaimonsa, Kaisa, os. Tervo, Huttusen, eli M-Ln isän - Matti Huttunen hänkin - ja heidän yhden lapsensa, Leena Huttusen, haudat. Eli M-Ln isovanhempie, joita hän ei ole koskaan nähnyt, haudat. Otimme kuvia. M-Ln isä oli n. 1 v ikäinen, kun hänen isänsä kuoli ja n. Parikymppinen, kun äiti kuoli. Ajelimme vähän Sotkamon keskustaa katselemassa. Myös helluntaisrkn rukoushuonetta. Lähdimme sitten ilman ennakkosuunnitelmaa ajamaan kohti Ristijärveä. Satoi. Ei ollut paljon liikkujia. Pieni kirkonkylä. Tyhjiä tiloja, liike- yms. Kaunista ympäristöä. Menimme 14 maissa Ristijärven hautuumaan parkkipaikalle, Hyrynsalmentien alkuun, ja söimme, sekä joimme kahvit. Sadekin lakkasi. 15 jälkeen taas liikenteeseen. Ajoimme Kajaanin urheilukeskukseen, joka on tien varressa. 23 lämmintä. Kävelin radalla 2 km ja vieressä olevalla valaistulla toisen mokoman. M-L käveli myös "luontopolulla" lenkin. Lähdettyämme jatkamaan matkaa, pysähdyimme parinkymmenen minuutin päästa ja keitimme kahvit. "Ohjauduimme" jatkaessamme kulkemaan vitostietä, kohti Iisalmea. Menimme oikein kaupungin kautta Iisalmessa. Siitä kuljimme usein Lapissa asuessamme, kun lapset olivat pienempiä. Kävimme joskus syömässä Iisalmen tätsyllä - M-Ln tädillä, jonka haudalla tänään kävimme Sotkamossa. Jäliruokana taisi olla aina sekahedelmäcoktailia. Vatsat olivat aina täynnä kun jatkoimme matkaa. Parvekkeelta valkopäinen täti aina vilkutteli meille parkkipaikalle. Iisalmen jälkeen "puikkasimme" Pielaveden tielle. Aurinko paistoi. Luonto oli viheeä. Koivujen lehdet "herkän" näköisiä. Yöpaikka löytyi Viitasaaren puolelta, lie yli 10 km Viitasaarelle, P-paikalta, johon näkyi järvi ja joki oli vieressa. 21.15 maissa olimme siinä. Aurinko vielä paistoi, mutta oli laskemassa. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Sitten vain sänkyyn. Saimme matkalla tänään Deniksen tekemän aurinkopaneelitelineen. Metallista. Saareen tarkoitettu. Tänäänkin on Herra meitä auttanut. Kiitämme Häntä! Siunausta! 

 17.5.2021. Salmen Tuomolle sydämelliset syntymäpäivä onnittelut meiltä! Sininen taivas ja lämmin sää nousun aikaan. Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Laittelimme tavaroita asuntoautoon. 12.40 lähdimme M-Ln kanssa asuntoaupolla - yhteinen Deniksen ja Terhi-Marjan perheen kanssa - kohti Kainuuta. Kannonkosken kautta nelostielle ja Kärsämäeltä Kajaaniin. Termoskahvit joimme autossa ennen Pihtipudasta. Rukoilimme yhdessä autossa ajaessamme. Jätskit ABCltä Kajaanissa. Ajoimme  mutkan Karankalahdessa, jossa on ollut M-Ln isän sisko perheineen asumassa. Appiukon kanssa olimme siellä yötäkin, Kainuuta kiertäessämme. Sotkamossa, Kiantajärven rannalla, hienossa paikassa, otimme vähän palasta ja teetä. Aurinko paistoi hienosti. Menimme Sotkamon hautausmaalle, etsimään M-Ln isovanhempien hautaa - isän vanhempien. Emme löytäneet. Taisi olla 22 maissa kun sieltä lähdimme. Ajoimme takaisinpäin ja teimme lenkin Korvanniemellä, josta M-Ln isä on syntyisin. Sielläkin kävimme appiukon kanssa - papsun kanssa - Kainuun kierroksellamme. Palasimme takaisin Sotkamon suuntaan. Pysähdyimme Nuasjärven rantaan kauniiseen paikkaan. Iltapalaa ja teetä. Sitten vain puolen yön maissa nukkumaan. Siunausta!

16.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 74. 

Jatkamme hekumasta - 2. Tim. 3:4 - joka mainitaan yhtenä viimeisten päivien ihmisten ominaisuutena. Siitäkin johtuen on viimeisinä päivinä oleva vaikeita aikoja (2. Tim. 3:1).  Tästä ominaisuudesta olemme puhuneet kahtena edellisenä päivänä.

Raamattua lukeneet tietävät, että siellä on hyvin paljon hyvin "suoraa tekstiä." Jeesuksen sanat ovat sellaisia, samoin apostolien - ja tietenkin koko Jumalan Sana on sellaista. Jumalan itsensä suoraan sanomaa "suorasanaista" tekstiä löytyy myös paljon. Tämä ei tarkoita, että se olisi rakkaudetonta. Emme kuitenkaan saa koskaan, sellaisten kohtien tullessa eteemme, pitää niitä "liian kovina", vaan Jumalan sellaisiksi tarkoittamina Sanaansa. Näin ollen emme saa koskaan lieventää ja vesittää Jumalan Sanaa "korvasyyhyyn" sopivaksi.

Jaakobin kirje - jota yleisemmin pidetään Jeesuksen veljen kirjoittamana - on kauttaaltaan hyvin suorasanainen. Niin kuin seuraavakin lainaus osoittaa:

"Kuulkaa nyt, te rikkaat: Itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tuleva. Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät; teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niin kuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. Katso työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin. Te olette herkutelleet  maan päällä ja hekumoineet, te olette sydäntänne syötelleet teurastuspäivänä. Vanhurskaan te olette tuominneet ja tappaneet; hän ei vastusta teitä. Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne , sillä Herran tulemus on lähellä"

(Jaak. 5:1-8).

Jaakobin kirje on suunnattu juutalaiskristityille. Jakso, jonka luimme, on kohdistettu tietyllä tavalla eläville rikkaille ihmisille. Tiedän, että on ihmisiä, jotka pitävät, että nämä sanat on tarkoitettu vain ei-uskoville, mutta rohkenen kuitenkin ajatella, että ne kuitenkin etupäässä ovat osoitetut juutalaiskristityille - kuitenkaan sulkematta pois ensin mainittua vaihtoehtoakaan, niin kuin saamme tekstistä ymmärtää.

Joka tapauksessa lukemamme sanat ovat vakavaa sanomaa - varoittavassa mielessä - jokaiselle uskovalle. Koska Raamattu on yhtenäinen kirja - ja "katsoo samaan suuntaan", niin mieleemme nousee myös Jeesuksen opetus luettuun liittyen:

"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi"

(Matt. 6:19-21).

Varmasti Jumala on halunnut Jaakobin kautta sanoa juutalaiskristityille, että maallisen rikkauden tavoittelu ei saa olla haluttava asia, sillä sen seuraukset ovat huonot. Kirjeessä tuodaan esille kuin jo tapahtuneena tosiasiana se, että rikkaiden rikkaus on mädäntynyt, kulta ja hopea ruostunut ja vaatteet koinsyömät. Haluan ymmärtää tämän niin, että kun ihminen on kiinnittänyt sydämensä vain rikkauteen, sen arvo on vain tällainen. Tältä pohjalta kehotus: "Itkekää ja vaikeroikaa kurjuutta, joka on teille tuleva", on helppo ymmärtää. Tässä jaejaksossa on profeetallista sanomaa myös meille, viimeisten päivien uskoville, ettemme kokoaisi aarteita viimeisinä päivinä.

Varmasti on totta, että Pyhä Henki Jaakobin kautta on tuonut esille vääryyttä, jota rikkaat tekevät työntekijöilleen, pidättämällä heiltä heidän palkkaansa - koska haluavat vain koota itselleen aarteita. Sanotaan, että työmiesten palkka "huutaa" ja leikkuumiesten "valitukset" on Jumala, Herra Sebaot, kuullut. Näin rikkaat sortavat heitä, elääkseen vain itselleen.

Kehotan sinua tutustumaan tarkemmin lukemaamme kohtaan. Kiinnitän huomiota kuitenkin vielä siihen, että hengellisen työn tekijöiltäkin - Herran elovainioiden työmiehiltä - voidaan olla pidättämässä heidän palkkaansa. Tämä johtuu siitä, että kristityn nimellä kulkevina haluamme niin hartaasti pitää itsellämme ja käyttää omiin asioihimme - jopa nautintoihimme - varoja, joita meille on suotu. Elämme itsellemme. Voi käydä niin kuin Jaakobin kirjeestä luimme: olemme herkutelleet maan päällä ja hekumoineet - "elitte ylellisesti päällä maan ja nautiskelitte" (Novum). Se on yhtä kuin : olemme syötelleet sydämiämme (kuin) teurastuspäivänä. Ihminen, joka haluaa koota itselleen kaikkea aineellista, voidakseen nautiskella ja elää hekumassa, ruokkii omaa sydäntään - vain omaa sydäntään. Kyseessä on sydämen asia.

Jumalan valtakunnan työ kärsii siksi, että me elämme itsellemme, nautinnoillemme ja hekumoillemme. Rahaa ja varoja on, mutta ne käytetään itsekkäästi omaksi hyödyksi. 

Oi, herra, ole meille armollinen!

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset onnittelut vaarilta ja mummilta, rakkaalle lapenlapsellemme, Aarolle, täyttäessäsi tänään 20 vuotta! Tällä hetkellä olet ollut n. puolitoistatuntia tuon rajan ylittänyt - eli kolmannella kymmenennellä. Jumalan siunausta ja johdatusta tästä eteenpäinkin! Ps. 73:28.

Sunnuntai. 13 astetta lämmintä - auringon puolella - nousun aikaan. Harmaa taivas. Oli satanut.

Aamupalaa ja kahvia. luin Psalmien kirjaa. 

Haimme M-L:n kanssa Salmen kyytiin ja ajelimme Sunnuntaijuhlaan helluntairukoushuoneelle 11:ksi Ensimmäinen tilaisuus aikoihin, että sai olla enintään 5o henkeä samassa tilassa/paikassa. Kahvitkin alakerrassa tilaisuuden päälle, kuin vanhaan malliin.

Kotonakin kahvia.

Kävin urheilukentällä 3.2 km kävelylenkillä. Enemmänkin oli tarkoitus, mutta alkoi satamaan ja ukkostamaan.

Ruokaa ja kahvia.

Satoi. Ukkosta. Luin vähän kirjaa.

Kirjoitin alussa olevaa kirjoitusta.

Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel käväisivät.

Kävin hakemassa heidän pihastaan peräkärryn ja vein heille aurinkopaneelin. Denis tekee aurinkopaneeleita varten raudasta kehikon, johon ne kiinnitetään saaressa. 

Hain M-L:n kotoa ja menimme uudelleen "Terhien" pihaan. Asuntoautoa laittoivat eilisen reissunsa jälkeen lähtökuntoon - josko me vanhukset lähtisimme sillä liikenteeseen. Ajoin asuntoauton meille. M-L "pienen kirppuautomme", Yariksen.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia. Israelissa tilanne jatkuu. Gazasta ammutaan raketteja Israeliin Hamasin toimesta. Israel hävittää sen kohteita Gazasta. Aleksi Ojala käveli toiseksi Eurooppa-cup- 50 km kävelyssä - ja saavutti Tokion kisarajan.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen loppuun.

Siunausta!

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen loppuun.

Siunausta!

Ps. "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus" (1. Kor. 3:11).

15.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 73. 

Aiheenamme on "tässä vaiheessa kirjoitelmaa" eilen aloitettu viimeisten päivien ihmisten ominaisuus: "Ihmiset ovat silloin ... hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia" (2. Tim. 3:4). Päästäksesi "jyvälle" jo sanotusta, voit käydä "kurkkaamassa" eilisen kirjoitusta.

Hekuma on asia, joka voi olla vallannut ihmisen elämän - sydämen - niin, että vaikka hän on kiinnostunut evankeliumista ja ottaa sen vastaan, ei uusi elämä hänessä voi kasvaa ja kantaa hedelmää. Luemme otteen Jeesuksen puhumasta kylväjä-vertauksesta: 

"Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän maailman huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää"

(Luuk. 8:14).

Siemen on Jumalan Sana. Ihminen ottaa sen vastaan sydämeensä, mutta Jeesuksen luettelemat "orjantappurat"; tämän elämän huolet, rikkaus ja hekumat, kasvavat mukana ja tukahduttavat Sanan siemenen kasvun, niin ettei se pääse kantamaan sitä hedelmää, joka voisi kasvaa, jos kasvu voisi jatkua.

Tämä voi tapahtua niin, että alun pitäenkään ei ole luovuttu sellaisista asioista, joista olisi pitänyt luopua, silloin kun avattiin sydän evankeliumin sanalle. Tai se voi tapahtua myöhemmin uskonvaelluksen aikana. Syynä voi olla mikä tahansa Jumalan tahdon vastainen asia; synti. Nyt puheena olevan aiheen mukaisesti; Sanan siemenen kasvu voi tukahtua hekumoihin.

Lukemassamme vertauksen selityksessä Jeesus käyttää sanaa: "hedonon", joka Novumin alkukielisen tekstin alla "juoksevassa" tekstissä on käännetty sanalla: "nautintojen" (Novum 2, s. 142, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1981). "hedone (f.), nautinto, hekuma, himo (hedomai, iloita, nauttia" (Novum 5, Sanakirja, s. 398, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Puhuessamme hekumasta Jeesukseen uskovia ajatellen, puhumme todellisesti vaarasta; vaarasta, joka voi salakavalasti ottaa meidät otteeseensa. Tämä on totta kaikkien aikojen uskovien elämässä, mutta erityisesti viimeisten päivien uskovien kohdalla. Kuinka helposti kaikinpuolinen nautinnonhalu voi vallata ihmissydämen. Itse kunkin kohdalla voi olla tämän asian suhteen "heikko kohtansa", josta hekuman, nautintojen, yliote alkaa valtaamaan alaa elämässämme. Aluksi emme välttämättä edes huomaa - tai ainakaan myönnä - että lankeemus on tapahtunut. Koetamme selittää itsellemme, että ei ole tapahtumassa mitään väärää. Voimme tulla "heikkonäköisiksi", lopulta jopa sokeiksi asiaintilan suhteen kohdallamme. Voimme alkaa elämään väärille asioille, vaikka emme sano uskoamme kieltäneemmekään. Käytännön tasolla hengellinen elämämme kuitenkin on tukahtunut esim. juuri nautintojen, hekumain, orjuutuksen tähden. Emme ehkä tule aina ajatelleeksi asiaa tältä kannalta. Saatamme pitää ihan normaalina esim. urheilun, tai jonkin muun harrastuksen ylivaltaa elämässämme, vaikka ne ovat vieneet sijan kaikkein tärkeimmältä kohdallamme. Uhraamme niille enemmän aikaa ja tilaa sydämessämme. Voisimme tehdä pitkänluettelon erilaisista asioista, joista tulee meille hekuman, nautinnonhalun, lähteitä. 

Rohkenetko pysähtyä ajattelemaan rehellisesti elämääsi edellä puhutun suhteen? Onko elämässäsi asioita ja alueita, joissa rehellisesti sanottuna olet elämässä vääränlaisen nautinnonhalun - hekuman - vallassa? Oletko koettanut päästä siitä vapaaksi? Koetko olevasi orjuutettuna hekumain orjana? Parhain vaihtoehto on tällaisissa tapauksissa halu tehdä parannus; tunnustaa ja hyljätä asia syntinä. Tähän voimme tarvita jonkun toisen uskovan apua, jolle voimme puhua asiasta - tunnustaa asian - ja viedä sen yhdessä Herran eteen rukouksessa. Näin saamme kuulla syntimme julistettavan anteeksi ja päästä vapauteen. Jeesuksen veri katkoo kahleet ja Pyhä Henki antaa voiman elää vapaana. Jos lankeamme uudelleen, on parhain ratkaisu tehdä parannus heti - mahdollisimman nopeasti. Uskovien yhteyttä ei tule jättää - tai jos on käynyt niin, että "tämä  polku on ruohottunut", niin palata uskovien yhteyteen.

Ennen uskoontuloamme me itse kukin olimme "sellaisia" ja olimme "tällaisia." Näin Raamattukin sanoo sen monella tavalla. Tässä yhdellä tavalla:

"Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi  pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson (Jeesuksen veren, lisäys minun) ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan"

(Tiit 3:3-7). 

On niin hyvä paikka, että piti lainata vähän pidemmältikin. Siinä mm. sanottiin, että "olimmehan mekin ennen ... moninaisten himojen ja hekumain orjia, ... Mutta ...." Sanat, jotka lukemassamme oli käännetty: "moninaisten himojen ja hekumain", on Novumin tekstissä, joka kulkee alkukielisen tekstin alla, käännetty: "himoille ja haluille moninaisille" (Novum 4, s. 402, Raamatun tietokirja, Vantaa 1983). "Haluille" sana on jo aiemmin esille tullut sana: "hedonais", nautinto, hekuma, himo.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 0940-0206858

______________________

Lampisen Sonjalle täältä meiltä sydämelliset nimipäiväonnittelut!

Lauantai. 19.6 astetta lämmintä ylösnousun aikaan auringon puolella. Pilviä.

Aamupalaa ja kahvia takapihan puolella. Luin Psalmien kirjaa ja rukoilin myös siellä. Huomasin, että kirjosieppo on tainnut tehdä pesän nyt vuosia sitten tekemääni "kerrostalopönttöön". En ole aikaisemmin havainnut siinä liikettä.

Kärräilin puita verkkohäkistä liiteriin. Lämmintä. Aurinkokin paistoi. Liekö mustarastaalla pesä häkin puiden seassa. Yhtäkkiä huomasin, että se seisoskeli maassa ihan vieressäni ja katseli minua - liekö syyttävästi, vai anovasti. En kuitenkaan ole löytänyt pesää. Ehkäpä siihen kysymykseen vastaus löytyy vielä.

Kahvia.

Jatkoin vielä puiden "kiikuttelua." Alkoi satamaan, niin lopetin.

Ruokaa ja kahvia. M-L paistoi lettuja jälkiruuaksi, joita kahvin kera.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia - jonka kanssa pieniä pyöreitä "pikkuleipiä", joita M-L juuri oli paistanut.

Tänään saimme videokuvaa, ja muutakin kuvaa, "Terhien" matkasta asuntoautolla. Raippaluotoon olivat "hujeltamassa."

"Timoilta" saimme myös fideota. Mm Milena siinä luisteli rullaluistimilla ekaa kertaa. Niin kävi kuin "vanhalta tekijältä."

Lueskelin kirjaa hieman.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla jatkoin kirjan lukemista.

Kävin saunassa. Pitäähän sitä nyt suomalaisen lauantaina.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia. Katselin myös keskustelua Israelin tilanteesta.

Siunausta!

Ps. "Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa" (Ps. 8:10).

14.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 72.

Tämäkin "päättymätön tarina" jatkuu taas - edellinen kirjoitus "sarjassa" on 11.5. kohdalla.

2. Tim 3 alkujakeisiin "lehteilemme" Raamattumme. Sieltä löytyy toiseksi viimeinen - tai miten sen kukin haluaa laskea - viimeisten päivien ihmisten ominaisuus. Näissähän me olemme olleet "kiinni päiviä päivien perään":

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin ... hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia"

(2. Tim. 3:1, 2, 4).

"He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa. Näin asian ilmaisee v. 1992 käännös. Samalla tavalla asia on käännetty myös Raamattu Kansalle-käännökseen. Aapeli Saarisalon käännöksessä ilmaisu on samanlainen kuin lainauksemme 1938 käännöksestä. Elävä uutinen, joka on Uusi testamentti vapaasti käännettynä sanoo: "...ja pitävät nautintoja tärkeämpinä kuin Jumalan palvelemista."

Novum käyttää tässä sanaa: filedonoi, joka on alkukielisen tekstin alla "juoksevassa" tekstissä käännetty "hekumaa rakastavia" (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). "filedonos, adj. nautintoa t. hekumaa rakastava" (Novum 5, Sanakirja, s. 757, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanan: "hekuma? Mitä olet ajatellut sen merkitsevän, kun olet lukenut siitä Raamatusta? Ollakseni rehellinen, niin minun ajatukseni ilmaisun merkityksestä menivät joskus aikaisemmin seksiin erilaisissa sen muodoissa. Ts. ajattelin sen tarkoittavan, että  ihminen, joka rakastaa hekumaa, hekumoi seksuaalisilla ajatuksilla. Nyt ehkä tiedän, että hekuma on paljon laajempi käsite, kätkien sisäänsä kaikenlaisia lihan nautintoja - jotka voivat, ihmisestä riippuen, olla hyvinkin eri tavoin suuntautuneita. Se on kuitenkin todettava heti alkuun, että hekuma on aina lihan tekoihin kuuluva asia; synti, josta joutuu tekemään parannuksen. Ehkä sinusta ei tunnu hyvältä ilmaisu: joutuu tekemään, mutta sitähän se on. Jos - ja kun - ajattelemme parannuksen tekoa myönteisenä, etuoikeutettuna, asiana - ja sitähän se on - niin voimme ilmaista saman: saa tehdä parannuksen. Tämä ihan siksi, kun me niin usein kuitenkin saamme tehdä parannuksen - olematta silti lain alla, tai jotenkin itseämme "tikulla kaivelevia."

Lukemassamme raamatunkohdassa asetettiin kaksi asiaa toistensa vastakohdiksi:

1. Hekumaa (enemmän) rakastavia. Viimeisten päivien ihmiset ovat sitä (filedonoi) enemmän,

2. kuin Jumalaa rakastavia, "filotheoi", (Novum 4, s. 372, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). " filotheos, adj. Jumalaa rakastava, filos, ystävä, theos, Jumala" (Novum 5, Sanakirja, s. 757, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Jumalanpelko ja rakkaus Jumalaan eivät ole viimeisten päivien ihmisille niin tärkeitä asioita, kuin tämän maailman suomat nautinnot ja himot.

Maailmanrakkaus on "suuressa mitassa" vallannut viimeisten päivien ihmisten elämän ja sydämet. Niiden, jotka "ymmärtävät", tulee ojentaa elämäänsä Jumalan Sanan ohjeen mukaan:

"Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti"

(1. Joh. 2:15-17).

Näin pääsimme alkuun tämän ominaisuuden kohdalla.

Jatkan  jHs- seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut täältä meiltä Tuula Häkkiselle, Tuula Hedmanille, Tuula Ruposelle, Tuula Bågmanille ja Tuula Lehtomäelle!

Perjantai. 20.5 astetta ylösnousun aikaan auringon puolella. Vähän pilviä.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Olin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Juttelin pitkään yhden ihmisen kanssa kentän katsomossa. Rukoilimme myös. Aurinko paistoi. Tuntui helteeltä.

Ruokaa ja kahvia.

Denis ja Daniel käväisivät asuntoautolla pihassamme. Hakivat joitakin siihen kuuluvia tavaroita. Lähtivät tänään pienelle viikonloppuajelulle sillä pelillä.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Iltapalaa ja kahvia.

Alkoi mennä taivas harmaaksi.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumi arvon mukaisesti, ..." (Fil. 1:27a).

Työntelin joitakin kärryllisiä puita rautaverkkohäkistä liiteriin.

 

13.5.2021.

 Helatorstai. Kristikunta viettää tätä päivää Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Hän kyllä palaa takaisin maan päälle voittajana, mutta sitä ennen tapahtuu Häneen uskovien ylöstempaus, joka on se hetki, jota uskovina odotamme tapahtuvaksi. Silloin Jeesus e tule maanpäälle, vaan tempaa omansa yläilmoihin - ne, jotka ovat kuolleet Hänen ominaan ja ne, jotka ovat sillä hetkellä elossa ja Hänen omiaan.

31.3 astetta auringon puolella ylösnousun aikaan. "Ihka" sininen taivas. Vihreys on lisääntynyt parina päivänä silmissä - erityisesti koivujen lehdissä.

Aamupalaa ja kahvia oli mukava nautiskella takapihan lämmössä, linnun hentoa laulua kuunnellen - eikä johtunut vain Vuolijan kuulosta.

Takapihan puolella luin Psalmien kirjaa ja rukoilin.

Vuoleskelin "puunauloja", koivusta, lohen loimutusta varten.

Työnsin muutaman kottikärryllisen puita verkkohäkistä liiteriin.

Timo ja Pia toivat Milenan ja Minjan meille ja jatkoivat kahdestaan "omille teilleen" - menivät Julmille lammille ja muuallekin luontoon. Onhan se hyvä aviopuolisoiden sellaista harrastaa yhdessä.

M-L laittoi sopivat merisuolat neljään lohifileeseen. Laitoin tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Jonkin ajan kuluttua naputtelin lohenpuolikkaat puunauloilla kiinni loimutustaustaan. Sitten vain "koko komeus" sopivalle "hollille" tulesta paistumaan.

Milena ja Minja leikkivät takapihalla leikkimökin "kamppeilla." Laittoivat ruokaa - vettä ja hiekkaa siinä ainakin tykötarpeina käytettiin. Emiliakin käväisi pyörällä hetken olemassa tyttöjen kanssa, kunnes lähti töihin kotiin.

Kun kalat olivat kypsyneet, olivat tytöt jo maistelemassa niitä. Näkyi maistuvan

M-L oli laittanut jo muut aterian tykötarpeet valmiiksi - pieniä tomaatteja, salaatinlehtiä, kukkakaalia ja jotain muuta kypsentämätöntä, porkkanaa ja maissia höyryssä kypsytettynä. Niiden kanssa sitten hyvää loimulohta pistelimme suihimme. Hyvin näkyi kala Milenalle ja Minjallekin maistuvan. Jälkiruuaksi omatekoista jäätelöä, jossa oli ainakin mansikkaa ja banaania. Tytöille vielä "oikeat" jätskipuikotkin. Aikuisille kahvit hyvien kierrepullien kanssa, lapsille mehut.

Tytöt jatkoivat leikkejään takapihalla auringossa. Oli lämmintä. Hellepäivä.

Työntelin muutaman kärryllisen puita liiteriin.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat pistäytymään. Joku heistä maisteli loimulohta.

Vein taas jonkun puukärryllisen liiteriin. Timo ja Pia saapuivat luontoreissultaan. Pääsivät laittamaan suihinsa loimulohta ja muuta purtavaa. Joimme kahvia.

Kävimme Timon kanssa saunassa. Takapihalla oli mukava vilvuutella.

Pian saunasta tulon jälkeen lähtivät Timo, Pia, Milena ja Minja kotia kohti.

Iltapalaa.

Seurasin uutisia. Gazan alueelta rakettitulitus jatkuu. Israel vastaa. Onko maasota ajan kysymys. Rukousta.

Siunausta!

Ps. "Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidess; sillä pasuna soi, ja me muutumme, ..." (1. Kor. 15:51, 52).

12.5.2021.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelu Krookin Laurille, tänään olevan syntymäpäivän johdosta! Samoin Huttusen Markulle, Haminan Pyhältöön! 

Keskiviikko. Noustessa 20.2 astetta auringon puolella. Ihan sininen taivas. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin psalmien kirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Työnterin kottikärryllä puita verkkohäkistä liiteriin. Mukava kun on puita pihassa - ja kohta taas liiterissäkin.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Kävin syömässä välillä makkarakeitot ja juomassa kahvit - takapihan auringossa.

Jatkoin vielä vähän puiden kärräilyä.

Kahvia.

18 jälkeen lähdin hakemaan Salmen. Menimme helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Klo 18 alkoi jo ylistyslaulujen lauleskelu. Klo 19 Rukousilta. Pari puhetta, ylistyslauluja ja lopussa rukousta.

23 astetta vielä 20.30 jälkeen lämmintä.

Ennätin seuraamaan Israel-uutisia. Tilanne on vakava Israelissa. Gasankaistalta ammutaan "solkenaan" raketteja Israeliin, asutuskeskuksiin. "Rautakupoli" torjuu niistä paljon. Ellei ihmettä tapahdu, niin täysi sota on edessä. Israel tuntuu nyt päättäväiseltä. Puolustusministeri sanoi, että tämä on vasta alkua. Rukoilkaamme! 

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutiset jälkikäteen.

Siunausta!

Ps. "Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua" (Ps. 4:9).

11.5.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSSÄNI? 71.

 Eilen "kävimme käsiksi" viimeisten päivien ihmisten ominaisuuteen: "...ihmiset ovat silloin ... pöyhkeitä" (2. Tim. 3:4). Voit tutustua halutessasi siitä aiemmin jo sanottuun, tässä blogissa, eilisen kohdalta.

Ensimmäisiä asioita, joita itselleni nousee mieleen pöyhkeydestä, on toisten ihmisten kohteleminen ylemmyydentuntoisesti ja oman itsensä korottaminen/korostaminen. Tämä piirre on "samaa pataa" itserakkauden kanssa. Mitäpä muuta turmeltuneesta lihastamme voisikaan nousta. Rakkaudettomuus -rakkauden puute - on taustalla tässä, niin kuin muissakin ominaisuuksissa, joita 2. Tim 3. luvun alku kertoo:

"...rakkaus... ei pöyhkeile"

(1. Kor. 13:4).

Lukemassamme raamatunpaikassa käytetään kreikan sanaa: "fysiutai, pyhkeile" (Novum 3, s. 812, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1982). "fysioo, paisuttaa (tehdä ylpeäksi); pass. paisua, pöyhkeillä" (Novum 5, Sanakirja, s.763, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

"Verbi fysioo on myöhäisempi muoto verbistä fysiao. Vinen mukaan se on johdettu sanasta fysa "palkeet". Sanaa ei tavata juuri muualla kuin kristillisessä kirjallisuudessa, ja Ut:ssa vain Paavali käyttää sitä. Hän käyttelee sanaa hyvin  ilmeikkäästi ylimielisestä ja omahyväisestä pöyhkeilemisestä" (Novum 5, Sanakirja, s. 763, Raamatun Tietokirja, Vantaan 1984).

Jos emme nyt ajattele vain muita, vaan myös itseämme, Jeesukseen uskovina ja sellaisista koostuvien seurakuntana, niin esiintyykö meissä ja meidän keskuudessamme pöyhkeyttä ja  pöyhkeilyä? Esiintyykö sitä minussa? Kyllähän sitä esiintyy. Niin täytyy vastata, vaikka muuta haluaisikin. Mistä se johtuu? Se johtuu lihastamme, joka on läpikotaisin turmeltunut. Joskus meistä saattaa tuntua, että se on jo vähän "oppinut talon tavoille", pyhittynyt, mutta tulee hetki, jolloin on todettava, että ei se ollutkaan. Se tosiasia meidän on aina muistettava, että lihamme ei voi pyhittyä yhtään. Ainoa tapa hallita sitä on se, että Pyhä Henki hallitsee meitä ja pitää lihamme alistetussa asemassa - se on tullut jo useaan kertaan esille näiden kirjoitusten aikana. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Jeesus saa muotoa meissä; että me saamme muuttua Hänen kaltaisuuttaan kohti. Se merkitsee että Hengen hedelmä saa kasvaa meissä.

Kun luemme esim. Korintton seurakunnasta - Paavalin lähettämistä kirjeistä sille - niin huomaamme, että sielläkin esiintyi pöyhkeilyä:

"Tämän minä olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan"

(1. Kor. 4:6).

Seurakunnan sisällä oli asetelmia, puolueita, joissa asetuttiin toista vastaan. Tätä tapahtui esim. suhteessa työntekijöihin; yhdet olivat yhden kannalla, toiset toisen ja kolmannet kolmannen kannalla. Saattoi olla muitakin asioita, jotka olivat synnyttäneet tilanteita, joissa oltiin toista vastaan. Tämä oli aiheuttanut paisumista, pöyhkeilyä - "ylpeilyä" - toista vastaan seurakunnassa. Eiköhän tämä ole hyvin mahdollista tänäkin päivänä seurakuntien keskuudessa. Sellainen ei ollut hyvä asia Paavalin mielestä, eikä saa olla meidänkään mielestämme.

Korintton seurakunnan keskellä oli ihmisiä - joista Paavali kirjeessään mainitsee - joista oli tullut pöyhkeitä:

"Muutamat teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi, aivan niin kuin minä en tulisikaan teidän tykönne. Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta"

(1. Kor. 4:18, 19).

Paavali nimittää muutamia seurakuntalaisia pöyhkeiksi - paisuneiksi, niin kuin sen Novum sanoo. Luultavimmin hän tarkoittaa ihmisiä, jotka opettivat väärin, sellaisiksi. Seurakunnan keskellä oli myös syntiä, joka oli - ja on aina - Jumalan Sanan vastaista. Saattoi olla, edellisten lisäksi, kyse myös sellaiseen suhtautumisesta seurakunnassa. Paisuminen, pöyhkeys, oli kuitenkin Jumalan tahdon vastaista - niin kuin on tänäänkin. Tullessaan seurakunnan keskelle, Paavali lupaa ottaa selon pöyhkeiden voimasta, ei vain sanoista.

Viitaten äsken sanottuun, luemme:

"Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa. Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?"

Aina silloin, kun ollaan hyväksymässä seurakunnan elämään ja keskuuteen sellaista, mikä on syntiä, on kyseessä paisuminen, pöyhkeily, Jumalaa kohtaan.

Edelleen voimme lukea Paavalin kirjeestä korinttolaisille:

"Mitä sitten epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, että kaikilla meillä on tieto. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niin kuin tietää tulee, mutta joka rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee"

(1. Kor. 8:1-3).

Tieto saattaa saada ihmisen paisumaan ja pöyhkeilemään tiedollaan - jolloin hän helposti asettuu toisten yläpuolelle. Se ei rakenna. Rakkaus sen sijaan rakentaa aina. Rakkaus Jumalaan on tärkeämpi asia kuin tieto; ilman tätä tiedolla ei ole paljon merkitystä. Yhdessä rakkauden kanssa tiedosta on hyötyä. 

Voit perehtyä tähänkin laajaan "pöyhkeys"-asiaan Raamattusi äärellä. Seurakuntaakin - ja meitä yksilö uskovia - ajatellen, joudumme toteamaan, että lihastamme johtuen, pöyhkeilyä voi esiintyä keskuudessamme monenlaisessa muodossa.

Yleisenä ilmiönä ihmiset ovat viimeisinä päivinä - joita me elämme - pöyhkeitä "isommassa mitassa". Se on yksi ominaisuus, joka vaikuttaa siihen, että viimeisinä päivinä on oleva vaikeita aikoja.

Loppuun siteeraamme toisen kerran kohtaa "rakkauden korkeaveisusta":

"Rakkaus ... ei pöyhkeile"

(1. Kor. 13:4).

Jatkan uudesta ominaisuudesta - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset 70 v onnittelumme, vielä tässäkin, Salmen Paavolle, Enontekiön Leppäjärvelle! Samoin Moision Tarmolle, tänään olevan syntymäpäivän johdosta!

Tiistai. 20.2 astetta lämmintä auringon puolella nousun aikaan - ei auringon, vaan minun - joka ei tapahtunut varahin. 

Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Rukousta.

Kävin 6.4 km kävely/rukouslenkillä urheilukentällä. Taisi olla yli 23 lämmintä. Ja sen huomasi heti "vetreämpänä liikkumisena."

Ruokaa ja kahvia.

M-L siivoili lasten leikkimökkiä - niitä kun on tulossa pieniä leikkijöitä helatorstaina meille.

Poltin takapihan laavun tulipaikassa lintujen pitkän "syöttölaudan", Vein sen "täysin palvelleena" sinne ja nyt poltin. Pesin myös lohen loimutus-taustan. Josko Helatorstaina loimulohta laavussa. paistuisi.

Lueskelin takapihalla kirjaa, Pitkäsen Paavon lahjoittamassa tuolissa. Lämmintä, kun aurinko paistoi.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia - myös Israelista. Rukoillaan Etelä-Israelin tilanteen puolesta. Tilanne on vakava. Gazasta ammuttu raketteja Jerusalemiin. Israel kostanut useisiin kohteisiin.

Siunausta!

Ps. "Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: Vanhurskas on elävä uskosta" (Room. 1:16, 17).