16.2.2025.
Kol. 1:9-13 (osa 4.):
Kolmena edellisenä päivänä olen käsitellyt kyseisen tekstin jakeita 9-10. Kyseessä on Paavalin ja Timoteuksen rukous Kolossan uskovien puolesta. Rukous jatkuu:
"...ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan."
(Kol. 1:11-13).
Alkuosa lukemastamme olisi erään kreikankielen taitoisen mukaan käännettävä oikeastaan: "...kaikella voimalla voimistettuina hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan."
Kukaan muu ei voi vahvistaa uskovia kaikella voimalla kuin Jumala yksin. Häneltä veljet, Paavali ja Timoteus, rukoilevat juuri tuota asiaa Kolossan uskovien osaksi. Pyhän hengen voima on se voima, joka tekee tämän mahdolliseksi heidän elämässään - niin kuin meidänkin elämässämme. Tämä todellisuus ja mahdollisuus tuodaan hyvin voimakkain sanoin julki:
"...hänen kirkkautensa (kunnia, kirkkaus) väkevyyden (voima, valta) kaikella voimalla (dynamis) vahvistettuina (dynamis)."
Ilman tätä voimaa ei uskova voi olla kaikessa kestävä (kestävyys, kärsivällisyys) ja pitkämielinen (pitkämielisyys, kärsivällisyys).
Mutta meille on tuo voima varattu. Erityisesti meidän on uskovina otettava tämä asia huomioon ja haluttava sydämistämme olla riippuvaisia Pyhästä hengestä.
Tämä, mitä olemme nyt käsitelleet, koskee kaikkea sitä, mitä kolmena edellisenä päivänä olemme aiempien jakeiden yhteydessä puhuneet: Ilman Pyhää henkeä emme voi tulla täyteen Jumalan tahdon tuntemista, eikä meillä ole voimaa toteuttaa elämässämme Jumalan tahtoa. Ilman Pyhää henkeä meillä ei ole hengellistä viisautta eikä ymmärrystä. Ilman Pyhää henkeä emme voi vaeltaa arvollisesti Herran edessä, emmekä kantaa hedelmää, joka on Hänen aikaan saamaa. Ilman Pyhää henkeä emme voi myöskään kasvaa Jumalan tuntemisessa.
Lukemamme kohta - ja koko käsittelemämme jakso - päättyy Paavalin ja Timoteuksen kiitokseen Jumalalle Kolossan uskovien puolesta:
"...ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt meidät soveliaiksi (kyky, kelvollisuus) olemaan osalliset (osa, osallisuus) siihen perintöön, mikä pyhillä on valkeudessa..."
Uskovat on tehty soveliaiksi pääsemään iankaikkiseen kirkkauteen, koska he ovat uskoneet jeesukseen ja saaneet syntinsä anteeksi.
Taivaallisen Isän kiittäminen jatkuu:
"...häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan."
Tämä kaikki on mahdollista siksi, että: "Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen"
(Kol. 1:14).
Kiitos Jumalalle!
Rukoilkaamme rukousta, jota olemme käsitelleet, toistemme ja itsemme puolesta!
Tutustu myös rukoukseen, joka löytyy Fil. 1:3-11.
Esirukoilkaamme!
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________________
Sunnuntai. 13.6 astetta ylösnousussa. Selkeä taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta.
11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Hyvä tilaisuus.
Tuli takkaan.
Kävin 55 min. kävely/rukouslenkillä. Lumihiutale - ja toinen - silloin tällöin leijaili alas taivaalta.
Kirjoitin jotain.
Terhi-Marja ja Denis kävivät. Denis toi tuoretta kalaakin. Kiitos! Joimme glögiä ja otimme tarjoiluja.
Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Kirjoitin.
Seurasimme uutisia.
Siunausta!
Ps. "Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa" (1. Tim. 2:5-6).