9.11.2024.
Tummalla taivaalla loistaa kirkas puolikuu, näkyen puiden oksien lomitse pressusaunan kiuasta lämmittävän miehen silmiin.
Tähdet, kuin aukot kaukaiseen avaruuteen, tuikkivat taivaan kannella.
Mustan kiukaan alla loimottava tuli valaisee pienen ympyrän, punertaen vanhenevan miehen kasvoja.
On aatto Isänpäivälle.
Kolme lasta - tyttö ja kaksi poikaa tekivät hänestäkin isän.
Yhdeksän lastenlasta vaarin - isoisän.
Suuresti kiitollisena lisää hän puita kiukaan alle.
Onhan niitä asioita, jotka voisivat vetää mieltä matalaksi.
Siihen ei kuitenkaan ole tarvetta.
Sillä on Jumala - isällä, vaarilla; isoisälläkin on Isä - jolle saa kertoa ja ihan kiitoksen kanssa asiansa.
Ei tarvitse kantaa taakkoja, jotka Hän on luvannut kantaa ja hoitaa.
Astelee mies - mustan kiukaan, "takapihan "gipralttarin" - edestä, yli pimeän pihan, sisälle.
Palatessaan hänellä on kädessään kaksi "hampparinkäyrää", suomalaisen miehen vihannesta.
Tikunnokassa hän paistelee lenkkimakkarat sopiviksi ja pistelee suihinsa.
Siinä, saunankiukaan tulilla, takapihan metsikössä, on mukava istua ja katsella sisälle.
Ikkunoista näkyy, kun vaimo laittelee erilaisia jouluisennäköisiä valoja palamaan eripuolille huushollia.
Jumalalle kiitollisena yhdessä eletyistä yli viidestäkymmenestäviidestä vuodesta, joiden aikana ne lapset ja lastenlapsetkin ovat maailmaan tulleet a alkaneet elää elämäänsä.
Se on Isänpäivän aatto - eikä se tunnu pahalta.
Se tuntuu hyvältä.
Pitää välillä kohentaa tulta kohennuskepillä.
Vielä vähän puita pesään, että tietää sitten ottavansa löylyä.
Ennättää polkea vielä kuntopyörää neljäkymmentä minuuttia, että pienellä hiellä pääsee saunaan.
Hyvin hehkuu punaisena hiillos.
Heitettyään häkälöylyt, vetää mies pressun kehikon päälle ja astuu lämpöä kuulostelle matalaan majaansa.
Lupaavasti sihahtaa kiuas, kun vastaa sen päällä pehmeäksi haudotaan.
Muutama päivä sitten laajensi ja korotti mies kiuasta.
Kiitollisena nyt huomasi sen antavan löylyä nöyrästi.
Pienestä asiasta kovasti iloiten vastoo mies välillä löylyä heitellen.
On Isänpäivän aatto.
Sen kunniaksi mies pressusaunansa kiukaan kuumaksi laittoi.
Mikseipä niinkin.
Isälläkin on isä, maallinen - hänelläkin.
Hänestä kiitollisena myös huomista Isänpäivää vanheneva mies viettää saa...
(Jouko Kuusjärvi)
____________________________
Jatkan lainausta edellispäivien tapaan:
"...Ainoa henkilö, jota Jeesus ei voi auttaa, on henkilö joka ei pysty sanomaan Jeesukselle: olen: Olen pahoillani, Herra olen pahoillani synneistäni.
Niin kauan kuin ihminen pystyy sanomaan: olen pahoillani synneistäni, on toivoa. Niin kauan kuin ihminen kykenee sanomaan: olen pahoillani. Olen pahoillani, että olen väärässä: apukin on saatavilla.
Mutta missä tahansa on henkilö, joka ei pysty sanomaan: olen pahoillani, ei apuakaan löydy. Tuollainen henkilö tavallisimmin vetää puoleensa sairauksia. Aivan kuin magneetti.
Vaikka sinä olisitkin sairas, älä milloinkaan anna itsesäälille valtaa.
Älä anna itsesi hyväksyä edes ajatustakaan itsesäälistä. Älä itse anna itsesi sitä tuntea, älä myöskään ota muilta sääliä vastaan.
Sääli on eräs pelottavimmista hyväntekeväisyyden vaikuttimista. Ja se voi tuhota sinut. Se tekee sinusta heikon.
Muista, olivat elämäsi olosuhteet mitkä tahansa! Mikä tahansa kohtalosi onkaan ollut. Olit sitten vaikka vammautunut, tai kenties konkurssissa rahallisesti. Petetty. Menettänyt kaikkein rakkaimpasi. Kaikesta tästä huolimatta sinussa on jotakin, joka on täysin voittamatonta. Jotakin joka auttaa sinua taistelemaan tiesi eteenpäin. Sinä voit löytää elämän uudestaan, ellet anna säälille valtaa.
Sinä tulet voittamaan. Sinä tulet löytämään tien, jota voit vaeltaa voittajana eteenpäin. Huomenna asiat tulevat muuttumaan. Aurinko tulee paistamaan.
Niin kauan kuin sinä kieltäydyt itsesäälistä. ..."
(Kathryn Kuhlman, Heikkoa Hän hoivaa, s. 96, Kuva ja Sana 1976).
________________________
Lauantai. 7.3 astetta lämmintä myöhäisessä ylösnousussa. Sininen taivas. Aurinko. Keväinen tuntu.
Aamupalaa ja kahvia. M-L haki Deniksen pyytämiä muikkuja heiltä. Paistoi niitä heti myös. Hyviä.
Rukousta. Luin 2. Timoteuskirjettä.
Kävin ostamassa uuden pressun pressusaunaa varten.
M-L kävi kylällä asioilla.
Luin vähän kirjaa.
Laitoin takapihan metsikössä olevan pressusaunan kiukaan alle tulen. Nopeasti alkoi pimeä tulla. Paistoin makkaraa saunankiukaan tulilla.
M-L laitteli jouluisia valoja eri paikkoihin huushollia. Mukavastihan ne tunnelmaa luovat pimeään iltaan.
Poljeskelin kuntopyörää n. 40 min.
Heittelin häkälöylyt ja menin saunaan. Vastalla kylvin. Löylyt olivat mainiot.
Iltapalaa.
Kirjoitin.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Milenalta tullut tänäänkin mukavia kuvia ja tekstejä mummin älykkääseen puhelimeen heidän perheensä reissusta - ei kuvia ihmisistä, no, jaloista kuitenkin...
Siunausta!
Ps. "Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi" (Sananl. 18:13).