14.12.2025.
Tämäkin päivä on Herran armoa.
Se on tullut Häneltä.
Siksi minä kiitän siitä sen Antajaa!
Taivaanranta oli aamulla kaunis.
Tulisen raudan punainen.
Sitä sain katsella polkiessani kuntopyörää parvekkeella.
Sekin on Jumalan armoa.
- se polkeminen
- ja se katseleminen.
Siitä kiitän Häntä!
Olen Hänen.
Siitä kiitän eniten!
"Eilinen on mennyt.
Huominen ei ole vielä tullut.
Mutta tänään auttaa Herra."
Minua.
Sinua.
Ja meitä.
(Jouko Kuusjärvi)
________________________________
Sunnuntai. 4.8 astetta miinuksella ylösnousussa.
Aamupalaa ja kahvia.
Poljin kuntopyörää 15 min. Samalla rukousta. Parvekkeella. Taivaanranta tulisen raudan punainen.
Luin Markuksen evankeliumia. Rukousta.
Ruokaa ja kahvia.
Luin kirjaa vähän.
15:ksi vein M-L:n helluntairukoushuoneelle. Terhi-Marja oli siellä keittämässä isoja kattilallisia riisipuuroa Joulujuhlaan. Emilia oli torttuja paistelemassa. M-L vei tekemänsä sekahedelmäsopat sinne. Deniskin siellä näkyi hommailevan.
Kävin vielä kotoa ja sitten 16:ksi takaisin rukoushuoneelle seurakunnan Joulujuhlaan. Väkeä oli paljon. Lopuksi oli alakerrassa tarjoilua - joulupuuroa, sekahedelmäsoppaa, torttuja, kahvia. "Tiskin takana Terhi-Marja, Emilia ja M-L. Pitkä oli jono tarjoiluun. M-L jäi vielä toisten tarjoilunlaittajien kanssa sinne kun tulin kotiin.
Kirjoitin hieman.
Luin kirjaa hetken.
Siunausta!
Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy oankaikkisesti" (Ps.107:1).












