5.12.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 100.

Paavali lopettelee vakavaa ja tunteikasta puhettaan Efeson seurakunnan vanhimmille (voit tutustua myös Paavalin kirjoittamaan kirjeeseen efesolaisille, sekä Ilmestyskirjan 2. luvusta löytyvään Jeesuksen, Johanneksen kautta, tälle seurakunnalle lähettämään kirjeeseen):

"Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa" (Apt. 20:32).

Varmasti hyvin voimakkaasti menevät Paavalin puhumat sanat näiden seurakunnan vanhinten sydämiin. Uskon niiden muistuvan tulevina päivinä heidän mieleensä ja vaikuttavan heidän elämäänsä seurakunnan johtajina. Paavali uskoo nämä miehet Jumalan haltuun - vielä oikein vahvistaen; ja Hänen armonsa sanan haltuun. Jumalan sana on ennenkaikkea sellainen; he - ja me - saamme elää ja toimia siitä käsin; kaikki uskovien ja seurakuntien elämässä toimii - parhaimmillaan/parhaiten tästä lähtökohdasta. Kun olemme armon sisäpuolella, voimme olla Hänen armonsa sanan huoltapitävässä huomassa. Jumala on halukas ja voimallinen rakentamaan näitä seurakunnan vanhimpia henkilökohtaisesti ja yhdessä niin, että he voivat elää rakennukseksi seurakunnalle. Ennenkaikkea tähtäin on perillepääsyssä; että nämäkin veljet - niinkuin mekin - saisimme perintöosan  - joka on jokaiselle uskovalle varattu - kaikkien pyhitettyjen joukossa. Jeesus on tullut meille pyhitykseksi. Jokaisella Häneen uskovalla on sataprosenttinen pyhitys siksi, että Jeesuksen veri on puhdistanut heidän sydämensä kaikesta synnistä. Tämä on se pyhitys, joka avaa meille pääsyn iankaikkiseen elämään.

"En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse, että nämä minu8n käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet" (Apt. 20:33-34).

Tämän nämä veljet hyvin tiesivät. Ajattelen meitä, tämän päivän uskovia ja Jumalan valtakunnan työntekijöitä: Tämä Paavalin periaate on hyvä meillekin. Kaikella sillä, mitä Jumala on meille uskonut, voimme palvella Jumalaa; ei kitsaasti ja ikäänkuin "pitkin hampain", vaan iloiten, että saamme niin tehdä Jumalan valtakunnan menestymiseksi. Kun - ja jos - näin olisi, voisimme tehdä monin verroin enemmän työtä Herran elopellolla, lähellä ja kaukana.

Yhden näkökulman haluan tuoda tähän myös: Jumala on voimallinen antamaan meille yhä lisää kaikkea, että voisimme tehdä yhä enemmän hyvää. Tämä kuuluu antamisen salaisuuteen, joka jää monilta lukematta Raamatusta - tai jos se luetaankin, niin se hautautuu itselle elämisen alle. Jumalan sanan opetus on, että antaessaan saa. Tämä kestää koettelemisen.

Yksi näkökohta liittyen näihin alueisiin, on: Elääkö seurakunta vanhurskaasti saamiensa varojen suhteen? Se voi merkitä esimerkiksi sitä, kuinka se suhtautuu Jumalan valtakunnan työntekijöihin ja Sanan julistajiin. En puhu nyt itsestäni, vaikka olenkin eläkeläinen - ja teen koko ajan Jumalan valtakunnan työtä. Joskus voidaan ajatella, että eihän se, ja se, tarvitse mitään palkkiota, tai rahallista tukea, kun se on eläkeläinen. Kuitenkin monet heistä ovat sellaisia, joilla ei ole kertynyt juuri ollenkaan eläkekertymää, joten eläke on hyvin pieni. Eläkekertymän vähäisyys johtuu siitäkin, että he ovat saattaneet tehdä Jumalan valtakunnan työtä kokoaikaisesti ilman palkkaa, Jumalan huolenpidon varassa. Tai sitten palkka on ollut niin pieni, ettei sitä voi palkaksi edes kutsua. Totta on, että Jumala pitää tällaisistakin työntekijöistään hyvin huolta eläkkeelläkin; mutta se toinen puoli on: toimiiko seurakunta vanhurskaasti varoillaan evankeliumintyötä ajatellen.

"Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: Autuaampi on antaa kuin ottaa" (Apt. 20:35).

Tähän yhteyteen on hyvä muistaa myös nämä Paavalin sanat:

"Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: Älä sido puivan härän suuta. Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne? Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa. Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista? ...Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajan tulee saada evankeliumista elatuksensa"  (1. Kor. 9:9-11,14).

Voit halutessasi lukea em. luvun jakeita useampiakin.

Paavali oli sanottavansa sanonut näille Efreson seurakunnan vanhimmille, rakkaiksi käyneille veljilleen:

"Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa. Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä, ja enimmän suretti heitä se sana, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan" (Apt. 20:36-38).

Se oli todella haikea ja koskettava - mieliin jäävä - jäähyväishetki. Ennenkuin erottiin, rukoiltiin yhdessä - varmasti palavasti. Hyvin voimakasta yhteyttä kokivat nämä veljet. Ohjatkoon tämä, mitä olemme tässä lukeneet, yhä syvempään jumalasuhteeseen - mutta myös lämpimiin ja veljellisiin suhteisiin toistemme kanssa. Näin meidän olisi/on helpompi elää - ja evankeliumi menee paremmin eteenpäin. Pitäkäämme todellinen sydämen rukous elävänä keskuudessamme ja kohtaamisissamme - jokainen kohtaaminen voi olla myös viimeinen...

Jatkan - jHs.

_______________________________

Jumalan armo; se ainoa asia, jonka kautta olen saanut tulla armahdettujen syntisten joukkoon, haluaa vaikuttaa sydämessäni armollisuutta lähimmäisiäni kohtaan - niitä, jotka ovat vielä armon ulkopuolella, mutta eivät ulottumattomissa, sekä niitä, jotka ovat jo astuneet armon purtee; ja välimatkakaan ei ole este.

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________________

Tiistai. 9.7 astetta miinuksella myöhäisen ylösnousun aikaan. Selkeää. Hiukan tullut pumpulilunta. Puut olivat kauniita.

Aamupalaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

M-L kävi hammaslääkärissä.

Kahvia.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin ja vein ne postiin - niille, jotka saavat sen postin kautta. Joitakin tiputtelin postilaatikkoon - niille, jota ovat ilmoittautuneet rukousrintamaan; kristittyjen yhteiseen.

Ruokaa ja kahvia. 

M-L neuloi.

Poljeskelin kuntopyörää 50 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä" (Kol. 4:5).

4.12.2023.

Maanantai. 16.5 astetta pakkasta klo 5.30. Ohut kerros pumpulilunta tullut.

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksi ajelin Aamurukoukseen Runebergin puiston lavalle. 3 henkeä. Taivaalla puolikas kuu. Pakkasta 17 astetta.

10:ksi menin Majakalle puhumaan. Ennen puhetta kuuntelutin laulun kielellä, jota nekin ymmärsivät, jotka eivät puhu suomea.

Kahvia.

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 86, joulukuulle. Lähettelin se s-postina niille, jotka saavat sen siten.

Ruokaa ja kahvia.

Poljeskelin 45 min. kuntopyörää. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen" (1. Tim. 4:8).

__________________________________

Ihmeellisin uutinen ja valtavin sanoma, minkä tiedän, on evankeliumi, jossa ihmisten ulottuville on annettu viesti siitä, että tie Jumalan yhteyteen ja elämään iankaikkisesti on avattu jokaiselle.

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________________

3.12.2023.

Sunnuntai. Ylösnousussa 12.0 astetta miinuksella. Sellaista pumpulilunta oli hieman satanut. Selkeää.

M-L meni Terhi-Marjan kyydissä jo varemmin helluntairukoushuoneen keittiölle lähetyskahvitusta laittamaan - leipomukset mukanaan.

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Kävin hakemassa Deniksen kyytiin. Haimme salmen mukaan. menimme Ehtoollisjuhlaan helluntairukoushuoneelle. Tilaisuuden jälkeen alakerrassa M-L:n ja T-M:n tarjoamat lähetyskahvit.

Kotona tuli takkaan. Laittelin jouluiset valot "palelemaan."

Timo, Pia, Milena ja Minja tulivat kylään. Kahvisteltiin. Timon kanssa saunoimme. Juotiin glögiä ja joulutorttuja. Luettiin jokaiselle "mannalaput. Rukoiltiin yhdessä.

Seurailin selaten tänään hiihdettyä mc:a.

Katselimme uutiset.

Siunausta!

Ps. "Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa" (1. Tim. 6:6).

2.12.2023.

Sydämelliset onnittelut vaarilta ja mummilta, vielä tässäkin, pienimmälle lastenlapsellemme, Unnan päivän johdosta!

Lauantai. 11.7 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeää. 

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Seurasin hiihdon mc:a.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa, kahvia ja hiihdon mc:a.

Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävin saunanlöylyissä. 

17:ksi ajelimme M-L:n, Terhi-Marjan ja Emilian kanssa seuraamaan Lasse Heikkilän Suomalaista messua, Koulu- ja kulttuurikeskukseen. Olihan se taas koskettava - ja evankeliumikin oli esillä. Oli ensimmäinen kerta, kun kävin tuossa uudessa rakennuksessa.

Iltapalaa - kaupasta ostettuja lämpimiä pizzanpalasia ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Rukoilkaa lakkaamatta" (1. Tess. 5:17).

________________________________

Kun uskon Jeesukseen, niin tiedän, että paras on joka tapauksessa edessäpäin.

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________________ 

1.12.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 99.

Paavali jatkaa puhettaan Efeson seurakunnan vanhimmille Miletossa:

"Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut" (Apt. 20:28).

Uskon, että tämä on se avainasia, miksi Paavali oli kutsunut nämä seurakunnan vanhimmat Miletoon häntä tapaamaan; väheksymättä mitenkään muuta, mitä hän heille puhui.

Seurakuntien vanhimmat ovat paimenia, jotka johtavat seurakuntaa. Efesossakin heitä oli useita; sillä asia sanotasan monikossa: Paavali kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.

Voidakseen hoitaa vaativaa paimentehtäväänsä, vanhimpien on otettava "vaari itsestään..." Se  tarkoittaa, että asiat ovat kunnossa Jumalan ja ihmisten edessä. Siihen kuuluu hengellisen elämänhoitaminen Jumalan Sanan ja rukouselämän kautta, elämän puhtaana pitäminen, Pyhän Hengen täyteyden etsiminen elämäänsä, Herralle antautunut elämä, tehtävälleen omistautuminen, niin, etteivät muut asiat vie mahdollisuutta sen kunnolliseen hoitamiseen. Kaiken kaikkiaan - vaikka kaikki olemmekin vain vajavaisia ihmisiä - halu olla laumalle esikuvina Jumalan sanan mukaisissa asioissa, sillä elämä puhuu enemmän kuin sanat.

Vanhimmat voivat rohkaista ja rakentaa  toisiaan uskonelämässään ja tehtävän hoidossaan. Avainasia heidän työssään on elävä rukouselämä henkilökohtaisesti, sekä yhdessä rukoileminen. Vain rukoilevina ihmisinä - ja sen tärkeyden tuntevina - he voivat ohjata seurakuntaa tähän seurakunnan elämän tärkeimpään asiaan.

Paavali kehotti heitä myös ottamaan "vaarin ... kaikesta laumasta." Tämä puhuu selkeästi meille sen, että paimentehtävä on vanhimpien tärkein tehtävä viranhoidossaan. Se tarkoittaa lauman hyvinvoinnista huolehtimista. Siihen kuuluu se, että vanhimmat tietävät, mitä kullekin seurakunnan jäsenelle kuuluu. Tämä asia on järjestettävissä, kun siihen on vanhimmistoissa halua.

Olen kohdannut runsaasti tilanteita edellä sanottuun liittyen. Niitä on tullut jopa peräkkäin, jo pidempään sivussa olleiden seurakunnan jäsenten kohdalla. Jotkut ovat ottaneet yhteyttä, joitakin olen kohdannut muuten. Heidän tilanteensa ovat olleet erilaisia. Kun olemme keskustelleet, olen kysynyt: Ovatko seurakunnan vanhimmat ja pastori ottaneet yhteyttä? Järjestään kaikki ovat sanoneet: Eivät ole!

Menemättä tässä vanhimpien paimentehtävään  enempää, haluan vain sanoa sen, että se on vanhimpien pääasiallinen ja tärkein tehtävä. Tietenkin voi väittää jotain muuta - ja olla tarttumatta siihen - mutta sehän ei asiaa muuta miksikään.

Kun paimentehtävä on asianmukaisessa hoidossa, tiedetään, mitä kullekin seurakuntalaiselle kuuluu; eivätkä asiat tule tietoon pitkän ajan kuluttua. Tämä on myöskin perusasioita silloin, kun puhutaan uskovien yhteydestä seurakunnassa.

Paavali vielä lisää nämä painavat ilmaisut, kehottaessaan vanhimpia ottamaan vaarin kaikesta laumasta - kaikesta laumasta - "johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut..." Jokaisen seurakunnan vanhimman tulisi paneutua näiden sanojen merkittävyyteen tehtävänsä suhteen.

Profeetallisessa hengessä Paavali jatkaa:

"Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa" (Apt. 20:29-30).

Paavali puhuu - tietää - että seurakunnan keskelle tulee sellaisia ihmisiä, jotka ovat kuin "julmia susia"; he eivät laumaa säästä, vaan vievät väärään suuntaan ja saavat aikaan hajaannusta. Hän lisää vielä, että vanhimpien omasta joukosta nousee miehiä, jotka puhuvat väärää puhetta, näin vetääkseen opetuslapset mukaansa.

Edellä sanotun johdosta Paavalilla on vakava kehotus vanhimmille:

"Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin" (Apt. 20:31).

Oli/on tärkeää valvoa itseään, mutta myös seurakunnan jäsenten elämää, sillä paimentehtävään kuuluu tämä silmälläpitäminen. Paavali vetoaa tässä asiassa siihen, kuinka hän on monen vuoden ajan elänyt seurakunnan keskellä - neuvoen myös näitä vanhimpia.

Tärkeänä osana valvomiseen kuuluu rukouselämä...

Jatkan - jHs.

________________________________

On suuriarvoisin asia ihmisen elämässä ymmärtää, että Jumala vetää minua Jeesuksen luokse ja vastata tähän kutsuun oikein.

(Jouko Kuusjärvi)

________________________________

Sydämelliset onnittelumme, vielä tässäkin, toiseksi vanhimmalle lastenlapsellemme, Aaro, Oskarille, nimipäivän johdosta!

Niin alkoi jouluinen kuu. Lähestyy hetki, jolloin permannolla seisoo jouluinen puu...

Perjantai. 7.9 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Kahvia.

Laitoin tulen takkaan. Hieman leijaili lumia taivaalta.

Haloskelin puut pihassa ja kärräilin katokseen.

Pyyhkeilin lapiolla tulleet lumet.

Ruokaa ja kahvia.

Sellainen kaamospäivän mukava tuntu, jolloin jouluiset valotkin pääsevät oikeuksiinsa.

M-L leipoi.

Kirjoitin.

Lueskelin kirjaa - kultamiehistä ja kultalapista. >olen aiemminkin sen lukenut, kun sain lahjaksi M-L:lta 1974. On se ollut kovaa meininkiä!

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein" (Ef. 6:1).

 

30.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 98.

Paavali puhui Miletossa Efeson seurakunnan vanhimmille, jotka hän oli kutsunut sinne luokseen:

"Ja nyt, katso, minä matkustan sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat" (Apt. 20:22-23).

Paavalille oli jo hänen uskoontulonsa alkuhetkillä ilmoitettu, että hän tulee paljon kärsimään Jeesuksen nimen tähden. Sitä hän oli kokenut. Nyt hän kertoo Efeson seurakunnan vanhimmille, että hän matkustaa hengessä sidottuna kohti Jerusalemia; toisin sanoen, tietoisena siitä, että sinne hänen on mentävä. Tarkkaan hän ei tiedä, mikä häntä siellä odottaa, mutta kuitenkin Pyhä Henki on todistanut hänelle hänen matkallaan Jerusalemia kohti, että kahleet ja ahdistukset häntä siellä odottavat. Tuntuu luonnolliselta, että eri paikoissa hän on saanut profetian sanomia, että näin tulee käymään:

"En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen" (Apt. 20:24).

Nämä ovat sanoja mieheltä, jonka elämänä on kristus ja sen tehtävän loppuun suorittaminen, jonka hän oli Jeesukselta saanut. Eikö tämä rohkaise meitäkin elämään meille annettua elämäämme niin, että tärkeintä siinä on Jeesus ja Hänen seuraamisensa niin, että toteutamme Hänen antamaansa todistajantehtävää, maksoi, mitä maksoi.

Paavali eli kutsuaan todeksi; Jumalan armon evankeliumin todistajana. 

Voimme jotenkin asettua mukaan tuohon hetkeen, kun Paavali puhuu näitä vakavia sanoja ja Efeson seurakunnan vanhimmat kuuntelevat:

"Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa" (Apt. 20:25).

Nämä ovat hyvin liikuttavia ja tunteikkaita sanoja miehille, joiden kanssa Paavali on elänyt ja tehnyt Jumalan valtakunnan työtä. Vedoten siihen, mitä Paavali on edellä sanonut, hän jatkaa:

"Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkeen vereen. Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa" (Apt. 20:26-27).

Paavali tiesi tehneensä Efesossa sen, mitä Jumala häneltä odotti. Hän rohkeni sanoa sen näisen, hänet hyvin tuntevien, työtovereittensa, edessä. Tuntuu siltä, että Paavali on valmistellut vanhimmistoveljiä ottamaan vastaan vakavan haasteen, jonka hän heille tuo seuraavaksi esille. Siitä seuraavassa...

Jatkan - jHs.

______________________________

Siunaus kansan elämään tulee vain Jumalalta. Jumalan siunausta haluavan kansan tulee kunnioittaa Jumalaa ja Hänen Sanaansa.

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Sydämelliset onnittelumme tässäkin vielä, Milkalle, vanhimmalle lastenlapsellemme, syntymäpäivän johdosta!

Torstai. 6.6 astetta miinuksella ylösnousussa. harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.

Kävin hakemassa Danielin koulusta. Samalla hän otti ohi mennessä kotoaan moottorisahan ja tuli meille sahaamaan loppuun puut. Sitten söimme mummin tekemät hyvät hernekeitot. Jälkiruuaksi lettuja.

Laitoin tulen takkaan.

Odottelimme vierasta - Moision Tauno saapui meille 13. Söimme, joimme kahvia, "raatailimme, rukoilimme..

Luin hetken kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Emilia käväisi opiskelukaverinsa kanssa. Toivat kalaoja, joita isä-Denis kalastuskavereineen oli jään alta nostanut.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari" (Jaak. 4:11).

29.11.2023.

Keskiviikko. 3.9 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Rukousta. Luin 2. Tessalonikalaiskirjettä.

Tein lumitöitä.

Sirkkelöin puita pihassa.

Ruokaa - hyvää sellaista - ja kahvia.

Vetelin tuolta pihan kulmalta puut ja sirkkelöin ne.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa hetken.

19:ksi menin helluntairukoushuoneen alakertaan Avoimen taivaan alla-tilaisuuteen.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps, "Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon teidän kanssanne" (2. Tess. 3:16).

28.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 97.

Paavali oli lähettänyt Miletosta kutsun Efeson seurakunnan vanhimmille ja kutsunut heidät luoksensa:

"Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat. Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne" (Apt. 20:17,18))

Efeson seurakunnan vanhimmat tiesivät, että  asia oli näin; Paavali ei puhunut turhia sanoja. Meillekin tämä asia; kun olemme palvelleet Herraa koko sydämisesti, niin voimme sen tuoda totuudellisesti julki, mutta meidän ei tarvitse kerskua sillä:

"kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;" (Apt. 20:19).

Näin oli; sen vanhimmat tiesivät. Paavali rakasti näitä miehiä ja seurakuntaa, jota he johtivat. Oman kokemuksensa kautta hän haluaa vedota heihin, että hekin rakastaisivat seurakuntaansa. Evankeliumin työ, johon Jumala oli Paavalin kutsunut, ei ollut helppoa, vaan johti hänet monenlaisiin koettelemuksiin pitkin matkaa: niin myös Efesossa. Paavali asetti elämänsä esikuvaksi niille, joille hän puhui.

"kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta" (Apt. 20:20).

Tämän nämä vanhimmat tiesivät. Vaikka oli koettelemuksia, ei Paavali vetäytynyt pois, vaan julisti uskoville Efesossa sitä, mikä oli heille hyödyllistä. Hän opetti heitä isommissa kokoontumisissa, mutta myös huone huoneelta, kodista kotiin. Tässä kaikessa näkyy se huolenpito, jota Paavali kohdisti seurakuntaan ja sen jäseniin.

"vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen" (Apt. 20:21).

Paavali halusi voittaa ihmisiä Jeesukselle; hän halusi, että kaikki ihmiset voisivat uskoa Jeesukseen. Tässäkin hän oli esikuva vanhimmille, uskoville - ja meillekin kaikille, myös seurakuntien vanhimmille, koskapa Jumalan Sana kehottaa heitä olemaan esikuvia seurakuntiensa jäsenille:

"Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä: kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, niin että te, ylipaimenen ilmestyessä,  saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen" (1. Piet. 5:1-4).

Seurakuntien vanhimmat voivat olla laumalle, seurakunnilleen, esikuvina näissäkin kahdessa asiassa:

1. Halussa, ja käytännön elämässä, olla voittamassa yhdessä ja henkilökohtaisessa elämässään, ihmisiä Jeesukselle.

2. Halussa, ja käytännön elämässä, osoittamassa ja toimimassa, että ihmiset säilyisivät uskossa Jeesukseen.

Paavali oli  jättänyt Efeson seurakunnan vanhimmille tällaisen esikuvan- Ennenkaikkea seurakunnan tärkeimmät tehtävät ovat niitä, joissa vanhinten tulee olla esikuvia laumalleen. Tämä merkitsee sitä, että kukaan seurakunnan vanhin ei voi panostaa muihin asioihin niin paljon elämässään, että hänen työnsä tärkeimmät asiat kärsivät.

Paavali ei kutsunut turhaan Efeson seurakunnan vanhimpia luokseen Miletoon. Siitä jatkan...

Jatkan - jHs.

__________________________________

Hetki tulee, jolloin Jeesus tempaa Häneen uskovat luokseen. Tiedätkö olevasi mukana?

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________________

Tiistai. 4.2 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas. Yöllä tuuli aikalailla ja tuiskusi.

Varmaankin johtui juuri pidetystä taudista, että ei ollut aamupuolella hyvä olo olemuksessa.

Aamupalaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Rukousta. Luin 2. Tessalonikalaiskirjettä.

Kahvia.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Illan mittaan seurasimme uutisia - myös Israelista

Terveisiä Terolle sinne!

Siunausta!

Ps. "Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme" (2. Tess. 2:15).

27.11.2023.

Maanantai. 20.4 astetta pakkasta klo 5.30. Kirkas kuutamo. Pyöreä kuu.

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Aamurukoukseen. 2 henkeä.

Kotiuduttuani kävin vielä torkkuilemaan.

Kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin etukäteisinfoja lehtiin Hirvaanmäen vanhalla koululla olevasta Uuden elämän illasta. Laitoin myös maksullisen ilmoituksen.

Rukousta.

Kirjoitin.

M-L laittoi riisipuuroa takkaan paistumaan.

Luin hetken kirjaa.

Kuuntelin Patmosta.

M-L neuloi

Kynttilä ja jouluisia valoja - ulkonakin.

Kaunis kuutamo.

Iltapalaa.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutta vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja" (2. Tim. 2:23).

 

26.11.2023.

Sunnuntai. 18.6 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeää.

Aamupalaa ja kahvia.1

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Menomatkalla vein kutsuja, Lehtomäen matille, One Way-seurakuntaan, jaettavaksi Hirvaanmäen vanhalla koululla olevaa tilaisuutta varten. Laitan kutsun tämän jutun loppuun. Hain myös Salmen kokoukseen.

Kokouksen jälkeen vein Salmen kotiinsa ja ajelin kotiin.

Laitoin tulen takkaan.

Seurailin hiihdon mc:a.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Luin hetken kirjaa.

Nuotion Petri käväisi ohimennessään. Kahvisteltiin.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät" (1. Kor. 16:13).

25.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 96.

Paavali oli lähtenyt Trooaasta:

"Mutta me menimme edeltäpäin ja astuimme laivaan ja purjehdimme Assoon. Sieltä aioimme ottaa Paavalin laivaan, sillä hän oli niin määrännyt. aikoen itse kulkea maitse" (Apt. 20:13).

Paavalin seuralaiset menivät meritse Assoon ja Paavali jalan. Luukas, joka on Apostolien tekojen kirjoittaja, on mukana.'

"Ja kun hän yhtyi meihin Assossa, otimme hänet laivaan ja kuljimme Mityleneen" (Apt. 20:14).

Asso oli Trooaasta eteläänpäin. Paavali kulki jalan tuon n. 35 km matkan Trooaasta Assoion. Mitylene oli Lesbos-saaren pääkaupunki.

"Sieltä me purjehdimme ja saavuimme toisena päivänä Kion kohdalle; seuraavana päivänä laskimme Samoon ja tulimme sen jälkeisenä päivänä Miletoon" (Apt. 20:15).

Kios on saari Lesboksen ja Samoksen välissä. Samos on saari Efeson edustalla. Mileto sijaitsi Vähän-Aasian länsirannikolla, Meandros-joen suussa, ja oli tärkeä kauppakaupunki.

Paavali oli koko ajan matkalla kohti Jerusalemia:

"Sillä Paavali oli päättänyt purjehtia Efeson ohitse, ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa; sillä hän kiiruhti joutuakseen, jos suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin" (Apt. 20:16).

Uskon Paavalin saaneen sydämelleen sen, että hänen tuli olla helluntaina Jerusalemissa. Jumala, joka on antanut hänelle tällaisen halun, johdatti häntä. Hän on luvannut johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Vaikka tulemme näkemään, ettei hänen elämänsä ollut kaikilta osin helppoa tulevina aikoina, niin hän luotti Jumalaan, joka siunasi häntä - ja meitäkin hänen kauttaan.

"Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat" (Apt. 20:17).

Jatkan - jHs.

___________________________________

Eläessään Pyhän Hengen johdatuksessa, ihminen voi tuoda elämällään kunniaa ja ylistystä taivaan Isälle ja Jeesukselle, Herrallemme, sekä elää siunaukseksi toisille.

(Jouko Kuusjärvi)

____________________________________

Lauantai. 11.7 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeää.

Laitoin tulen takkaan.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.

Seurasin hiihdon mc:a.

M-L leipoi tänään - mm. hyviä puolukkapiirakoita.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Luin kirjaa hieman.

Laitoin vielä toisen kerran tulen takkaan.

Kävin saunassa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne" (2. Tess. 3:16).

 24.11.2023.

Perjantai. 6.0 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Rukousta.

Seurasin hiihdon mc:a

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Kävin kylällä monistuttamassa kutsuja Hirvaanmäen vanhalla koululla olevaan tilaisuuteen. Laitan kutsun tämän jutun loppuun. M-L haki samalla reissulla Emilian harjoittelupaikasta.

Leikkelin kutsut.

Seurasin hiihdon mc:a.

Varasin Kalmarin Nahjuksen käyttöön. Eli siellä on UUDEN ELÄMÄN ILTA pe. 19.1.2024. klo 18. Illan järjestävät Kristityt yhdessä eri seurakunnista Saarijärvellä.

Kirjoitin.

M-L meni 18:ksi Naisteniltaan helluntairukoushuoneelle.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Iltapalaa ja kahvia.

Siunausta!

Ps. "Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa" (Ps. 84:13).

___________________________________

Turvallisin elämä, turvattomassa maailmassa, on elämä, joka on annettu Kaikkivaltiaan Jumalan käsiin.

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________________

23.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 95.

(Edellinen kirjoitus tässä "sarjassa" on 17.11. kohdalla).

Trooaassa tapahtui yllättävä asia, ennen Paavalin lähtöä  sieltä:

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka. Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla. Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena" (Apt. 20:7-9).

Uskovat olivat murtamassa leipää; söivät, mutta viettivät myös Ehtoollista. Kokoontuminen oli samalla jäähyväistilaisuus, sillä Paavali lähti seuraavana päivänä matkatoveriensa kanssa pois Trooaasta. Keskusteltiin ja Paavali myös käytti pidempiä puheenvuoroja; ihan puoliyöhön asti.

Eutykus-niminen nuorukainen nukahti ihan kunnon uneen ikkunalla istuessaan ja putosi kolmannesta kerroksesta maahan. Hän kuoli. Kyllähän sitä silloin tällöin näkee, että ihmiset voivat nukahtaa kokouksessa. Siihen voi vaikuttaa kokous, mutta myöskin se, että ihminen on niin väsynyt. En ole kuitenkaan kuullut kenenkään putoavan penkiltä nukahdettuaan, saati, että kukaan olisi pudonnut kolmannesta kerroksesta maahan. Eutykus kuitenkin kuoli pudottuaan.

Tunnen yhden yhden sukulaiskansamme alueelta - Uralin suunnalta - yhden nuoren miehen - saarnaajan pojan - joka pienenä putosi viidennen kerroksen ikkunasta maahan - eikä vahingoittunut mitenkään. Enkeli varmasti oli asialla, ettei mitään käynyt.

"Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki" (Apt. 20:10).

Poika oli kuollut, mutta virkosi elämään. Uskon Paavalin toimineen Jeesuksen nimessä. Varmasti kaikki rukoilivat pudonneen nuorukaisen puolesta. Jumala teki ihmeen.

"Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle. Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi" (Apt. 20:11-12).

Paavali halusi puhua uskovien kanssa aamuun asti. Hänellä oli sanottavaa heille. Varmasti asiaan vaikutti se, että hän oli lähdössä ja tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Yön jälkeen hän varmasti lähti pian matkalle.

Pojan henkiin herääminen oli suuri ihme. Ihmiset tulivat suuresti lohdutetuiksi.

Uskon, että uskovat rukoilivat yhdessä tuossakin kokoontumisessa ja siunasivat toisiaan. Vaikka tämä on itsestään selvää, haluan tämän todeta, että se olisi meillekin itsestään selvää, kokoontuessamme uskovina yhteen...

Jatkan - jHs.

_________________________________

Olemme täysin riippuvaisia Jumalasta - siksi me rukoilemme.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________________

Torstai. 1.2 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeää. Eilen illalla satoi aikalailla lunta nukkumaanmenon aikaan. Se näkyi puissa ja maassa.

Ei ollut lämpöä, vaikka vielä tuntuu olemuksessa tämä "flunssa."

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.

Laitoin tulen takkaan.

M-L kävi hakemassa minulle diabeteksenhoitotarvikkeita tk:sta. Uudenlainen verensokerinmittauslaitekin sieltä tuli. Joutuu yksinkertainen mies opettelemaan sen käytön.

Ruokaa ja kahvia.

Rukousta.

Kirjoitin.

Joitakin "säätöjä" tuli tehtyä kylätyötä ajatellen. Seuraava ilta on Hirvaanmäessä. Laitan kutsun tämän jutun loppuun. Tulehan mukaan! Illassa rukoillaan myös sairaitten, y, apua tarvitsevien puolesta.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen" (Ilm. 22:21).

22.11.2023.

Keskiviikko. Harmaa taivas ylösnousussa. "Himpun" pakkasella. 

Ei lämpöä aamulla - eikä eilen illallakaan.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. 

Kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Tänään olisi ollut "teematilaisuus", kahden muun henkilön kanssa, paikassa, Saarijärvellä, jonne olimme saaneet kutsun, mutta jouduin sen perumaan flunssan takia.

Siunausta!

Ps. "Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen" (1. Tim. 4:8).

21.11.2023.

Tiistai. Ei ollut yöllä paha olo, vaikka illalla vapina "lotisutteli" ukkoa flunssan - vai mikä lie ollut. Lämpöäkin oli. Rukous auttaa - ja valkosipuli. Jokin tablettikin tuli nielaistua.

Aamupalaa ja kahvia. Hieman lämpöä.

Rukousta. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa ja lepäilin - niinhän sitä käsketään tekemään näissä taudeissa.

Ruokaa ja kahvia.

M-L laittoi tulen takkaan - ja tulien paleltua, puuron sinne paistumaan.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Tänään minun piti olla Joulunlapsipakettienkuljetustaloissa, mutta sairaana en voinut sinne mennä.

Siunausta!

Ps. "Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa" (Kol. 4:2).

______________________________________

Oikea Portti, oikea Tie, ja olet matkalla oikeaan päämäärään. Portti ja Tie on Jeesus ja päämäärä Jumalan taivas.

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________________

20.11.2023.

Maanantai. 3.2 astetta ylösnousussa, klo 5.35, miinuksella. 

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksi ajelin Runebergin puistoon Aamurukoukseen. 4 henkeä.

Kotiin tultuani menin vielä viltin alle. Vähän  huono olo, joka ennakoi  kipeäksi tulemista.

Meinasin mennä sirkkelöimään puita pihalle, mutta e mennyt kun ei ollut hyvä olo.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin takkaan tulen.

Luin hetken kirjaa.

Alkoi paleltamaan kovasti ja kuume nousemaan.

Jouduin perumaan huomisen jutun, johon olin lupautunut. Samoin Keskiviikolle sovitun.

Testasin onko koronaa - ei näyttänyt sellaista.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta. joka meissä asuu" (2. Tim. 1:14).

19.11.2023.

Sunnuntai. 2.3 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Kolossalaiskirjettä.

11:ksi menimme helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan, jonka  jälkeen oli lähetyskahvit alakerrassa. Salmen haimme mukaan kokoukseen.

Laitoin tulen takkaan.

Seurasin hiihdon Suomen cup-kisoja.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Poljeskelin kuntopyörää 60 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa" (1. Joh. 4:15). 

18.1.2023.

 Lauantai. 2.4 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

12:ksi menimme hakemaan Haapalan Raijan, Timon anopin, ja ajelimme Ränssin Kievariin, jossa oli klo 13 alkaen Terhi-Marjan 50 v-synttärit. Virallinen syntymäpäivä oli 10.11, mutta juhlat nyt. Paikalla oli tätä lähisukua 17 henkeä. Timo juonteli yhdessäoloamme. Alussa söimme erinomaisen aterian, jonka jälkeen oli ohjelmaa: Timo ja Milena lauloivat hyviä lauluja; Timo tekemänsä hienon ja koskettavan laulun Terhi-Marjalle - oli tehnyt sen hänen 40 v-juhliinsa. todella hieno laulu. Minä pidin sitten puheen Terhi-Marjalle. Väliin Timo ja Milena lauloivat. M-L luki otteita kirjasta, johon on koottu jotain Terhi-Marjan elämästä alusta alkaen. Tero jakoi väen ryhmiin ja järjesti kilpailun; näytti tykillä kuvia, joihin kilpailu perustui. Sitten saatiin karkkeja palkinnoksi. Kilpailun jälkeen kankaalla näkyi kuvia Terhi-Marjan elämästä. Nautimme kakkukahvit. Tarjoilut ja ohjelma olivat hyvät. Vielä kerran sydämelliset onnittelumme - ja Jumalan  siunausta - Terhi-Marjalle elämässä eteenpäin!

Olimme kotona 18 jälkeen.

Laitoin tule takkaan.

Iltapalaa  ja kahvia.

Seurasin Suomen cup-hiihtoja Rukalta.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen" (Kol. 1:14).

17.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 94.

Paavali  siirtyy Efesosta toisiin maisemiin:

"Kun meteli oli asettunut, kutsui Paavali opetuslapset luoksensa ja rohkaistuaan heitä hän jätti heidät hyvästi ja lähti matkustamaan makedoniaan. Ja kuljettuaan niiden paikkakuntien läpi ja puhuttuaan siellä monta kehoituksen sanaa hän tuli Kreikkaan"(Apt. 20:1-2).

Paavalin yhteensä kolmenvuoden aika Efesossa päättyi. Hän oli saanut sydämelleen lähteä kohti Makedoniaa. Ennen lähtöään - mikä on täysin luonnollista - hän kutsui opetuslapset luokseen; joita varmasti oli paljon. Paavali rohkaisi heitä Jumalan sanalla ja varmasti tärkeä asia oli, että he rukoilivat yhdessä, näin uskon, ovathan ne tärkeimpiä elementtejä tällaisessa tilanteessa. Kaikki he olivat tulleet läheisiksi toisilleen.

Matkareittinsä varrella Paavali pysähtyi tietyillä paikkakunnilla, joissa oli uskovia. Hän puhui heille kehoituksen sanoja, rohkaisten heitä näin uskossaan eteenpäin. Paavali eli evankeliumineteenpäinmenoa ja uskovien säilymistä uskossa ja kasvamista varten. Hän pysyi siinä kutsussa, jonka oli Jumalalta saanut - ja halusi nähdä vaivaa itseään säästämättä; kaikki oli "laitettu peliin."

Tultuaan Kreikkaan - eli Akaiaan, joka oli Rooman provinssi - hän oleskeli siellä jonkin aikaa:

"Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta" (Apt. 20:2).

Olisiko paikka, jossa Paavali oleskeli Akaiassa, ollut Korintto. Hän ei lähtenytkään meriteitse Syyriaan, Antiokiaan, vaan vaivalloisemman reitin kautta; tietä pitkin. Syynä tähän oli juutalaisten salahanke, joka oli tullut Paavalin tietoon. Uskon, että salahankkeen tarkoituksena oli ottaa Paavalilta henki pois.

Juuri tänä aamuna luin 2. Korinttolaiskirjeestä siitä, kuinka Paavali kuvailee kaikkea sitä, mitä hän on joutunut kärsimään evankeliumin tähden (2. Kor. 11:16-33, 2. Kor. 6:3-10).

Jumala varjeli Paavalin Hänen suunnitelmissaan täyteen loppuun asti; siihen hetkeen, jolloin hänen juoksunsa oli tarkoitus loppua. Hän oli vihkiytynyt Jumalalle koko sydämisesti. Koska Paavalikin oli ihminen, niinkuin meistä jokainen, niin mekin voimme tehdä samoin; antaa elämämme Jumalalle kokonaan, jolloin siitä poistuu itselle eläminen, joka kaikille on hyvin luontaista lihamme puolesta.

Jumala varjelee meitäkin elämämme loppuhetkeen asti; siihen hetkeen, minkä Hän on meille täällä maan päällä suunnitellut. Antakaamme koko loppuelämämme Hänelle!

Emme ole kovin paljon kajonneet Paavalin työtovereihin ja hänen kanssaan olleisiin. Tässäkin heitä mainitaan:

"Ja häntä seurasivat berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen Gaisu, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus. Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Trooaassa; mutta me purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä ja tulimme viidentenä päivänä heidän luoksensa Trooaaseen ja viivyimme siellä seitsemän päivää" (Apt. 20:4-6).

Puuttumatta tässäkään enempää näihin esillä oleviin henkilöihin ja heidän matkustamiseensa, totean vain tämän: Ninkähänlaista oli Paavalin ja hänen seurueensa yhteiselämä? Aikaa vietettiin paljon yhdessä, jolloin varmasti keskusteltiinkin runsaasti. Uskon Paavalin myös opettaneen mukanaan olleita Jumalan sanalla ja rohkaisseen heitä eri  tavoin. Toinen asia, jonka olisin ollut mieluusti näkemässä ja kokemassa, oli heidän rukouselämänsä. Luuloa vahvemmin ajattelen, että se oli erittäin tärkeällä sijalla heidän elämässään. Uskon armolahjojenkin toiineen heidän keskuudessaan.

Eläkäämme rukouselämää!

Jatkan - jHs.

___________________________________

En tiedä korkeampaa ja kalliimpaa arvonimeä maan päällä, kuin nimi Jumalan lapsi - minulle se annettiin lahjaksi, mutta Jumalalle se maksoi Hänen Poikansa hengen.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________________

Perjantai. 6.8 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia - mukava polttaa kynttilää. Onneksi ei tarvitse "molemmista päistä" poltella.

Rukousta. Luin Kolossalaiskirjettä.

Kahvia.

Haloin puita pihassa.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Poljeskelin kuntopyörää yli 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävimme saunanlöylyissä.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään" /(2. Piet. 3:16).

16.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 93.

Paavali jäi Efesoon, Timoteuksen ja Erastuksen lähtiessä Makedoniaan:

"Siihen aikaan syntyi sangen suuri melu siitä tiestä" (Apt. 19:23).

Tämän "sangen suuren melun" evankeliumin mukaisesta tiestä sai aikaan eräs hopeaseppä:

"Sillä eräs hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeaisia Artemiin temppeleitä, hankki sillä ammattilaisille melkoisia tuloja. Hän kutsui kokoon nämä sekä muut, jotka sellaista työtä tekivät, ja sanoi: Miehet, te tiedätte, että meillä on hyvä toimeentulo tästä työstä; mutta nyt te näette ja kuulette, että tuo Paavali on, ei ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiasssa, uskotellut ja vietellyt paljon kansaa, sanoen,  etteivät ne ole jumalia, jotka käsillä tehdään. Ja nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän elinkeinomme joudu halveksituksi, vaan myöskin, että suuren Artemis jumalattaren temppeliä ei pidetä minäkään ja että hän menettää mahtavuutensa, hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri palvelee" (Apt. 19:24-27).

Pimeys ja valkeus - evankeliumi ja epäjumala - evankeliumin julistaja ja epäjumalien palvelijat - törmäsivät vastakkain; eikä se ollut ensimmäinen kerta, eikä viimeinenkään. Sama jatkuu meidänkin aikanamme:

"Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat sanoen: Suuri on efesolaisten Artemis! Ja koko kaupunki joutui sekasortoon, ja he ryntäsivät kaikki yhdessä näytelmäpaikkaan ja tempasivat  mukaansa Gaiuksen ja Aristarkuksen, kaksi makedonialaista, jotka olivat Paavalin matkatovereita" (Apt. 19:28-29).

Gaius ja Aristarkus olivat Paavalin työtovereita, joista saamme lukea vielä muualtakin. Heidät temmattiin vihassa olevien ihmisten mukaan;

"Ja kun Paavali tahtoi mennä kansanjoukkoon, eivät opetuslapset sitä sallineet. Ja myös muutamat Aasian hallitusmiehistä, jotka olivat hänen ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja pyysivät, ettei hän menisi näytelmäpaikkaan" (Apt. 19:30-31).

Paavalia ei laskettu mukaan tämänkertaiseen "piirileikkiin." Tilanne oli hyvin sekasortoinen:

"Ja he huusivat mikä mitäkin; sillä kokous oli sekasortoinen, ja useimmat eivät tienneet, minkätähden he olivat tulleet kokoon" (Apt. 19:32).

Luin jostakin yhden vainotun uskovan haastattelun, jossa hän kertoi, että pitää kansanjoukon raivoa pahempana vainon muotona, kuin esimerkiksi sitä, että perheessä vainotaan. Uskonnollisenkin kiihko on hyvin tarttuvaa lajia. Voit lukea siitä, kuinka sekasortoinen kokoontuminen jatkui ja miten se saatiin rauhoittumaan: Apt. 19:33-40).

Paljon löytyy syitä tällaisen vastakkainasettelun syntymiseen, mutta se juurisyys on evankeliumi ja Jeesus Kristus, jota siinä saarnataan. Tästä kertoo uskovien vaino maailmassa tänäkin päivänä. Suurin luku vainottujen uskovien määrästä, jonka olen kuullut, on 340 miljoonaa...

Jatkan - jHs.

___________________________________

Jumalan Sanasta sydämeesi syntyneen uskon kautta näet silloinkin, kun toiset eivät näe mitään.

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________________

Torstai. 4.9 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

10:ksi ajelin Majakalle puhumaan. Alkuun soitatin ukrainankielisen kappaleen.

Kahvia.

Rukousta. Luin Kolossalaiskirjettä.

Karsin kaadetut puut pihassa. Ajelin oksat pois.

Tuli takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin. 

Denis käväisi.

Poljeskelin kuntopyörää 60 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli..." (Fil. 2:5).

15.11.2023.

Sydämelliset ja rakkaat onnittelumme - vielä tässäkin - Terolle, vanhimmalle lapsellemme, syntymäpäivän johdosta!

Keskiviikko. 4.2 astetta miinuksella myöhäisessä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Kolossalaiskirjettä

Kahvia.

Ennen 14 lähdimme M-L:n kanssa Jyväskylää kohti. Ensin kävimme syömässä Aasialaisessa. Sieltä menimme elokuvateatteriin katsomaan Sound of Reedom-elokuvan. Kertoo lasten kidnappauksista ja lapsikaupasta.

Kotona olimme ennen 21.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi" (Fil. 3:20). 

14.11.2023.

Vain "himpun" myöhässä olevat, mutta lämpimät, onnittelumme, Huttusen Lealle, Haminaan, syntymäpäivän johdosta!

Tiistai. 3.0 astetta miinuksella ylösnousun aikaan. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Kolossalaiskirjettä.

Sahailin muutaman puun nurin pihapiiristä. En ihan saanut "rojektia" loppuun, kun saha ei oikein toiminut.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Hain Danielin moottorisahan kanssa meille, jatkamaan pientä "puusavottaa."

18:ksi ajelin Peltokylälle, Lahtelalle, yhteiskristilliseen Rukouspiiriin. 8 henkeä.

Palattuani kotiin iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet" (Ef. 6:10).

13.11.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 92.

Skeuaan pojat koettivat matkia Paavalia ja ajaa ulos pahaa henkeä miehestä, mutta heille kävi huonosti:

"Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti" (Apt. 19:17).

Skeuaan poikien tappio pahalle hengelle, sekä Paavalin toiminta, jossa sairaita parani ja riivajia ajettiin ulos, sai aikaan pelkoa efesolaisten sydämissä. Varmasti siinä oli suurelta osin mukana Jumalan pelkoa, joka käänsi ihmisten sydämiä Jumalan ja evankeliumin puoleen. Tästä puhuu se, että Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti. Tätä me odotamme Suomeen ja paikkakunnillemme; ja tietenkin kaikkialle maailmassa.

Uskoontulolla oli suuri vaikutus monien ihmisten elämään:

"Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa. Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa" (Apt. 19:18-19).

Kaiken tuon nämä ihmiset tekivät uskovina, Jeesuksen omina; se oli seurausta siitä muutoksesta, jonka Jeesus oli tuonut heidän elämäänsä. Asiat haluttiin korjata. Tämä on hyvä toimintatapa tänäkin päivänä, kun ihminen tulee uskoon; se on sitä "siltojen polttamista" takanaan. Siitä voi olla seurauksia elämäämme; joillekin se merkitsee  jopa vankilaan joutumista, mutta he tekevät sen Jeesukseen uskovina. Se on myöskin todistuksena toisille muuttuneesta elämästä, koska yleensä selvittäessämme tekojamme, tulee myös ilmi se, miksi niin teemme.

Ei aina ole helppo asia toimia edellä kuvatulla tavalla, sillä monet asiat voivat olla hyvin häpeällisiäkin, joita joudumme käsittelemään.

Älköön kukaan ottako kerskumisena tätä, kun kerron jotakin omasta kokemuksestani tällaisissa asioissa: Helmikuisen lauantai-illan jälkeen, v. 1978, jolloin uusi, puhdas, lehti elämässäni kääntyi, Kouvolassa, Mansikka-ahon isossa urheiluhallissa, kun Jeesuksen veri sai puhdistaa sydämeni synnistä, tiesin, että minullakin on asioita, joita pitää selvittää. Oikein rukoilin Jumalalta, että niitä asioita tulisi kerralla mieleeni, ettei tarvitsisi "tipottain" niitä selvitellä. Ja tulihan niitä, kun ranskalaisilla viivoilla kirjoittelin niitä ylös. Sen jälkeen aloin - vaikeammasta päästä alkaen - selvittää niitä ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Ehkäpä et usko, mutta niitä kertyi tuo "konsu" täyteen. Kun olin kunkin asian selvittänyt, vedin aina viivan sen yli. Kun kaikki oli läpikäyty revin paperin ja poltin. Jumala antoi voiman tuohon kaikkeen. Tämä kaikki oli seurausta siitä, että olin tullut uskoon ja saanut syntini anteeksi.

Jotain tuollaista tapahtui Efesossa.

Samaan "sarjaan" kuuluu myös se, että taikuutta harjoittaneet, uskoon tulleet, kokosivat kaikki kirjansa kasaan ja polttivat ne. Niitten arvo rahassa mitattuna oli suuri. Näin haluttiin kaikki siteet taikuuteen ja okkultismiin katkaista. Näin heitä Paavalin toimesta varmasti opetettiin tekemään. Näin tulee menetellä tänäänkin; sellaisia kirjoja - eikä muitakaan, jotka ohjaavat ihmisiä vääriin asioihin - tule viedä antikvariaatteihin, eikä kirpputoreille, eikä muutenkaan antaa toisille. On oltava - ja kannattaa olla - hyvin selkeä näissä asioissa.

"Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui" (Apt. 19:20).

Kun evankeliumintyötä tehtiin rukoillen ja Pyhän Hengen täyteyttä kokien - ja siihen ohjaten - ja oltiin selkeällä linjalla syntiin ja vääriin sitoviin asioihin, menestyttiin. Sama on tie meillekin, aikoessamme menestyä - ja uskon, että haluamme.

Keskuudessamme on paljon välinpitämättömyyttä monien asioiden suhteen, tehdessämme Herran työtä ja eläessämme uskonelämää. Näistä tulisi havahtua tekemään "pesäero."

Jumala oli laskenut Paavalin sydämeen toimia tietyllä tavalla:

"Kun kaikki tämä oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti kulkea Makedonian ja Akaian kautta ja matkustaa Jerusalemiin ja sanoi: Käytyäni siellä minun pitää nähdä myös Rooma. Ja hän lähetti Makedoniaan kaksi apumiehistänsä; Timoteuksen ja Erastuksen, mutta jäi itse joksikin aikaa Aasiaan" (Apt. 19:21-22).

Roomaan Paavali kyllä meni, mutta ei todennäköisesti tässä vaiheessa tiennyt, että se tulisi tapahtumaan hyvin normaalista poikkeavalla tavalla.

Timoteuksen ja Erastuksen lähdettyä, jäi Paavali vielä Efesoon; eli hän ei lähtenyt heti matkaan, kun suunnitelmat Jerusalemiin menosta olivat tulleet hänen sydämelleen...

Jatkan - jHs.

___________________________________

Vanhurskautettu; syyttömäksi julistettu, otolliseksi, Jumalan hyväksymäksi tehty. Itsensä Jumalan taholta; sillä hetkellä, kun uskoit Jeesukseen - ja se ei ole tunneasia, vaan uskon asia.

(Jouko Kuusjärvi)

____________________________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut esikoispojallemme; Tero, Jouko, Kristianille!

Maanantai. 1.4 astetta klo 5.30.

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksi ajelin Runebergin puiston lavalle Aamurukoukseen. 3 henkeä. Oli satanut lunta.

Kun tulin kotiin kävin vielä torkkumaan.

Kahvia.

Tänään tuli vielä Isänpäiväkortti Teron perheeltä - ja mukana liput minulle ja M-L:lle elokuviin. Tuon Sound of Reedom-elokuvan meinasimmekin mennä vilkaisemaan.

Rukousta. Luin Filippiläiskirjettä.

Kirjoitin.

Hyvää ruokaa ja kahvia.

Tuli takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Tein kutsun - jonka laitan tämän jutun loppuun - seuraavaan kyläiltaan.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu" (2. Kor. 4:16).

12.11.2023.

Sunnuntai. Harmaa taivas. 1.5 astetta miinuksella ylösnousussa. Oli satanut - ja satoi - lunta.

Isänpäivä. Minullekin oli M-L:ta onnittelut ja lahja keittiön pöydällä odottamassa.

Aamupalaa ja kahvia.

11:ksi ajelimme helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Salmen haimme mukaan. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu.

Laitoin tulentakkaan. Sateli lunta.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Denis ja Emilia tulivat Isänpäivä-tervehdykselle kortin ja lahjan kanssa - Terhi-Marja oli sairastunut, niin ei voinut tulla.

Kun olimme käymässä kahvipöytää, niin saapuivat Pia ja Minja lahjojen ja kortin kanssa. Siinä nautimme kahvin kanssa piirakkaa ja täytekakkua.

Timolta tuli "vatsapin" kautta Isänpäivä-onnittelut Espanjasta. 27 lämmintä siellä.

Tero soitti Isänpäivä-muistamiset.

Syvämmelliset kiitokset kaikille Isänpäivä-muistamisista!

Kiitollinen olen myös omasta isästäni - joka on kuollut n. 12 vuotta sitten.

Kirjoitin.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Katsoimme TV7:sta ohjelman.

Siunausta!

Ps. "Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa" (Fil.4:20).