10.5.2026.

Minkä asian koet elämässäsi kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi?

Mihin kohtaan arvoasteikossasi asettuu vaikuttaminen siihen,

että saisit olla mukana vaikuttamassa ihmisten iankaikkiseen osaan?

Minä uskon, että tämän tulisi olla elämämme tärkein tehtävä. -

olipa meillä muuten mikä elämäntehtävä tahansa.

(Jouko Kuusjärvi)

______________________

Sunnuntai. Äitienpäivä. Tässäkin vielä rakkaat onnittelut meidän perheen äidille! Lastemme äidille! Samoin kaikille äideille! Oma äitini on jo jättänyt tämän pohjoisen maan ja siirtynyt iankaikkisuuteen.

Aurinkoista ylösnousussa.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

11:ksi menimme M-L:n  kanssa helluntairukoushuoneelle kokoukseen. Haimme Salmen mukaan. Sen lopuksi tarjosivat Terhi-Marja ja Emilia äitienpäiväkahvit, tyttökeron kevätretken hyväksi. Kerhon, jota ovat johtamassa. Liki 30 tyttöä on lähdössä kuulemma retkelle.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 1 h 30 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Aurinko paistoi. Yli 16 astetta lämmintä palatessani.

Tero soitti äitienpäivätervehdyksen äidilleen Italiasta, jossa ovat Nooan kanssa. Lahja kyllä tuli jo aikaisemmin - paita, jossa on kaikkien lastemme syntymäpaikat.

Kohtapa alkoi tulla meille äidin, mummin ja anopin onnittelijoita: Terhi-Marja ja Emilia, Timo, Pia, Milka, Milena ja Minja, sekä Raija-mamma, Pian äiti. M-L oli laittanut hyvät tarjoilut, mm. pitaleipiä, erilaisine täytteineen. Täytekakkua, piirakkaa, jätskiä, kahvin kanssa. Siunasimme myös Milkaa yhdessä. Hän on lähdössä ensi viikolla hengelliseen aktioon, Albaniaan. Se on hieno homma! Mukava on olla perhekuntana koolla.

Seurasimme uutisia. 

Siunausta!

Ps. "Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaassa" (Ps. 119:89).

9.5.2026.

Hengellisestä herätyksestä puheenollen:

Suomessakin tunnettu sananjulistaja past. Erik Larsson kertoi kerran kokemuksestaan Tanskan maaseudulla. Se opettaa meille jotakin.

Veli Larsson asui eräässä maatalossa puhujamatkallaan. Pienellä kumpareella oli kaunis tuulimylly, mutta sen siivet eivät pyörineet vaikka tuuli. Erik kysyi isännältä.

- Miksi tuon myllyn siivet eivät pyöri vaikka tuulee?

- Lähdetään yhdessä katsomaan!

He kävelivät pellon ylitse ja tulivat myllyn luokse, jonka siivet olivat kerran pyörineet iloisesti tuulessa. Siinä se nyt seisoi joutilaan näköisenä ja toimettomana.

- Katsopas tämän myllyn peräsintä! sanoi isäntä ja osoitti sormellaan paksua rautaketjua.

Ketjulla oli sidottu tuulimyllyn peräsin niin, ettei se päässyt muuttamaan suuntaa. Siinä se riuhtoi edestakaisin yrittäen kääntyä tuuleen. Mutta se oli lujasti kiinni siinä asennossa, mihin se oli kerran ankkuroitu. Kerran oli tuullut siitä suunnasta, mutta tuuli oli nyt kääntynyt.

Monet uskovat ovat kuin tuo tuulimylly. He ovat ankkuroineet koko uskonelämänsä siihen asentoon, johon he kerran vuosikymmeniä sitten tottuivat. He jäivät siihen "asentoon", jossa he tulivat uskoon. He eivät ole sen jälkeen suostuneet mihinkään muutokseen"

(Jorma Kuusinen. Jatkuvan herätyksen salaisuus, s. 101, 102.  Kustannuskeskus Päivä Oy 2026).

(Jouko Kuusjärvi)

____________________________

Kaikki ne, jotka ovat ottaneet Jeesuksen ja Hänen valmistamansa pelastuksen  vastaan omaan elämäänsä, ovat Voittajan puolella.

Kaikki ne, jotka eivät ole vastaanottaneet Jeesusta ja Hänen valmistamaansa pelastusta, ovat häviäjän puolella -

sillä Jeesus on voittanut sielunvihollisen, saatanan.

Vaihtoehtoja ei ole....

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Lauantai. 13-14 astetta lämmintä klo 10 maissa. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin ostamassa ruusut M-L:lle huomista äitienpäivää varten.

Rukousta. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Aurinko paistoi. Vaaleahkoja pilviä. 20-21 astetta lämmintä lenkiltä palattuani.

Ruokaa ja kahvia.

M-L on tänään leiponut ja valmistellut Äitienpäivätarjoiluja. 

Kirjoitin vähän. 

Luin hieman kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu" (Sananl. 28:26)..

8.5.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"...Ja kun takaisin lähdön aika koitti huhtikuussa 1974, ei matkan päämäärästä ollut mielessä mitään turhia haavekuvia. Lähtö vaati taas uuden antautumisen. Se vaati päätöksen uudesta kieltäytymisestä kaikesta siitä mukavuudesta, mitä moni muu palvelusmuoto Jumalan valtakunnan työsaralla olisi tarjonnut Ebeneserin olosuhteisiin verrattuna. Liikuttavalla tavalla Mirja kuvasti taisteluaan lähdön edellä:

"Ei kukaan ollut pakottanut meitä lähtemään, ei kukaan ollut käskenyt tai edes pyytänyt. Päinvastoin monet olivat pyytäneet minua vielä jäämään edes kesään saakka Suomeen. Mutta oli jotakin, mikä oli pannut jälleen lähtemään.

Oli ollut syyspimeä yö turvallisesti kotona, kaukana myrskyävältä mereltä, kaukana paahtavasta helteestä, kaukana laivan ahtaasta hytistä, työtaakasta, itikoista. Oli Jumalan ääni, joka puhui... Oletko valmis taas jättämään tämän kaiken, kodin turvan, omaiset ja rakkaat, oletko valmis luopumaan omista pyyteistäsi, oletko valmis saamaan uuden vauvasi jossakin Indonesian alkeellisessa sairaalassa, oletko valmis lisäämään siihen niin kovin ahtaaseen hyttiin vielä yhden sängyn, oletko valmis jälleen jättämään kaiken Minun käsiini, täysin luottaen yksin Minuun???

Laskin, punnitsin, itkin - valitsin. Mitä minun elämäni täällä hyödyttäisi. Vain itselleni tämän maan aarteita keräisin, vaikkakin luvallisia. Mitä minua hyödyttäisi, vaikka koko Suomen rikkauden, kauneuden, arkkitehtuurin, puhtauden omakseni voittaisin, mutta sisimmässäni kantaisin kipua hukkuvista sieluista, tuntoa siitä, että minun paikkani olisi juuri siellä laivalla auttamassa viemään sanomaa Vapahtajasta kahlituille pakanoille ja kenties sieluni ikuiseen turmioon saattaisin.

- Oi Jumala, valitsen Sinun tiesi!"

(Vltter Luoto, Merta päin. Lähetysmatkoilla Toimi Yrjölän mukana, s. 223, 224, RV-kirjat 1980).

Mirja Yrjölän pohdintaa ennen paluuta Ebeneser-laivlle.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Perjantai. 8-9 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Lämmintä. Valopilviä sinisellä taivaalla. Aurinko.

Kävimme M-L:n kanssa syömässä Halpa-Hallissa ja kaupassa.

Käin hakemassa Boosmarkilta nuotioiltakutsut Kannonkosken torilla olevaa iltaa varten.

Rukousta.

Iltapalaa.

Kirjoitin vähän  

Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutt me, sinun  kansasi, sinun laitumesi lampaat kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kjiitostasi polvesta polveen" (Ps. 79:13).

7.5.2026.

Lähetystyötä / Jumalan valtakunnantyötä ajatellen:

Kuinka paljon minä -

kuinka paljon me -

elämmekään itsellemme!

Voisin -

voisimme -

tehdä enemmän -

paljon enemmän -

Jumalan valtakunnan menestymiseksi -

kaikella , mitä olemme saaneet?

Mitä meillä on,

jota emme olisi lahjaksi saaneet?

Kuinka vähän me kaikkea sitä käytämmekään Jumalan tahdon mukaan?

Hyvin vähän...

"Hopeat kullat Herran on.

Päiväni myös ovat Herran. ...

...Lahjaansa kysyy Hän kerran. ..."

(Jouko Kuusjärvi)

________________________

Torstai. 9-10 astetta lämmintä myöhäisessä ylösnousussa. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Samalla reissulla kävin varaamassa Saarijärven torin käyttöön, Nuotioiltaa varten heinäkuulle.

M-L kävi torilta ostamassa Viipurinrinkeleitä. "Kotpuolessa" - kun oli markkinat kirkolla - "suatii markkinarinkeliä kahvin kanssa, ku "äet tul yhe aotossa sieltä kottii."

Ruokaa ja kahvia.

Kävin katsomassa Nuotioilta paikkaa yhdestä paikasta, elokuulle. Tultuani kotiin, varasin sen käyttöön.

Kirjoitin vähän.

Luin kirjaa hieman.

Iltapalaa ja teetä.

Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä" (1. Joh. 5:13).

6.5.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"Meidän asenteemme lähetystyöhön nähden ei saa olla tyytyväisyys saavutettuihin tuloksiin, vaan keskittyminen uusiin ponnistuksiin. ...

...Tärkeimpiä eivät ole ne voitot, jotka jo olemme saavuttaneet, vaan se, mitkä meidän tulee saavuttaa, eivät ne alueet, jotka jo olemme valloittaneet, vaan ne, jotka vielä ovat vihollisen hallussa. Jos me yhä elämme niiden siunausten varassa, jotka jo olemme saneet, meillä ei ole kiinnostusta pyrkiä kohti niitä monia siunauksia, jotka ovat vielä odottamassa meitä. Jos jäämme lepäämään kuljettuamme yhden kilometrin, emme koskaan tule lähteneeksi kulkemaan toista. Jos me jätämme sikseen voitettuamme yhden sielun, emme koskaan tule voittaneeksi toista. Jos me olemme tyytyväisiä siihen, että meidän seurakuntamme tukee viittä tai kuutta lähetyssaarnaajaa, emme koskaan voi tukea useampia. Meidän on keskitettävä huomiomme siihen, mitä on vielä suorittamatta. Tällaisen asenteen ottaminen on välttämätöntä. ..."

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 79, 80, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuujärvi)

_____________________

Keskiviikko. Ylösnousussa 7-8 astetta lämmintä. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Aurinko paistoi. Välillä viileä tuuli.

Ruokaa ja kahvia.

Nuotioiltojen valmistelua.

Kirjoitin hieman.

Luin vähän kirjaa.

18:ksi menimme kävellen M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle, jossa oli kaste/rukousilta. N. 20 henkeä. Mennen tullen kävelyä yhteensä n. 50 min. Minä sauvakävelyä.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 107:1). 

5.5.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"Työnteko Jumalan kanssa ei ole mikään velvollisuus, vaan etuoikeus. ...

...Otaksukaamme, että joku näkee velvollisuudekseen antaa Jumalalle lahjan, joka todella maksaa hänelle jotain. Onko hän todella joutunut uhraamaan? Onko hän joutunut kärsimään puutetta ja hätää? Eipä tietenkään! Jumalan hyväksi työskenteleminen ei johda puutteeseen eikä siihen, että antaminen loppuisi. ...

...Työ Jumalan yhteydessä ei ole velvollisuutemme, vaan etuoikeutemme. ..."

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 58, 60, 61, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

________________________

Tiistai. Aamulla, vähän ennen 5, alkoi meidän olohuoneen palohälytin hälyttää. Tietenkin ponkaisin ylös sängystä ja menin sitä sammuttamaan. Sammui itsestään juuri kun sain tuolin  nostettua paikoilleen. Eikä mitään hälyttävää missään näkynyt. Aurinkokin oli juuri tulossa metsän reunan takaa.

Vielähän sitä sitten torkuttiin ja nukuttiin - minä vähän pidempäänkin.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 45 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Samalla vein Rintamapostien paperiversiot postiin. Kun aurinko meni pilveen, oli kylmä tuuli. Mustia pilviä oli taivaalla - käyttäytyivät kuin ukkospilvet, mutta jyrinää en kuullut. Ensin tuli "pari" lumihiutaletta, kentällä muutama vesipisara, kodin lähellä "tyroksipalloja" taivaalta. Pilvet kiersivät ainakin keskusta-aluetta.

Ruokaa.

Kirjoitin hieman.

M-L leipoi sämpylöitä.

Luin hetken kirjaa.

Kahvia juuri uunista otetun sämpylän kera.

Kirjoitin vähän.

Lämpötila 18.30 maissa oli lämmintä 9.5 astetta. Aurinko ja valkopilviä.

Luin kirjaa.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut" (Ps. 139:1-3).

4.5.2026.

SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamaposti 115. toukokuulle on ilmestynyt:

Lähetystyötä ajatellen:

"Jumala ei pyydä meiltä kymmenyksiä. Hän haluaa saada kaikki.

Ei kymmenysten antamisessa ole mitään väärää. Jos joku uskovainen ihminen ei anna kymmenyksiä, hän ei oikeastaan anna mitään Jumalan työn hyväksi. Kymmenykset olivat kuitenkin pienin määrä, minkä Jumala oli käskenyt juutalaisten antaa. Mutta ei edes Vanhan Testamentin aikana kymmenysten antaminen ollut ainoa antamistapa. Tämän lisäksi heillä oli monenlaisia muita uhreja ja anteja. Kymmenykset luovutettiin ilman muuta, koneellisesti, itsestään selvänä asiana. Uhrit annettiin aina erikoisista syistä, ylimääräisesti, laajassa mittakaavassa, kiitollisuuden osoiteukseksi Jumalalle Hänen siunauksistaan. ...

Ei kymmenysten antaminen yksinomaan tee meitä kykeneväksi päättämään lähetystyötä - koko maailman evankelioimista - tämän sukupolven aikana. Jumalan kansan on annettava kaikkensa. Se kysyy kyllä henkilökohtaisia uhrauksiakin. Mutta muussa tapauksessa ei työ tule tehdyksi. Jumala ei kysele meidän kymmenyksiämme. Hän haluaa meidän kaikkemme"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 54, 56, 57, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________

Maanantai. klo 5 miinuksella 0.1 astetta. Aurinko nousi punaisena metsänreunan takaa.

Hieman aamupalaa.

5.45:ksi menin Aamurukoukseen helluntairukoushuoneelle. 3 henkeä.

Torkkumista ja nukkumista.

Kahvia.

Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Kirjoitin puffin pariin lehteen nuotioilloista, jotka tälle kesälle alkavt Kannonkosken torilta.

Laitoin siitä myös maksullisen ilmoituksen lehteen.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylän reunoilla ja urheilukentällä. Pilvistä, mutta aurinkokin alkoi paistamaan. Taisi olla n. 11 astetta lämmintä. Aikaa minulla kokonaisuudessaan meni enemmän kuin tuo kävelyyn käytetty aika, sillä palautin oven aukaisijan ja avaimen Kaupungintalolle. Tarvitsimme niitä Vappuaaton tilauutta varten. Juttelin myös jonkin aikaa yhden ystäväksi tulleen miehen kanssa, joka ei ole uskovainen. Samoin juttelin yhden samassa talossa asuvan miehen kanssa, joka oli myös Vappuaaton tilaisuudessa. Näin on hyvä tutustua ihmisiin, ystävystyä. Siitä voi tulla silta evankeliumille. Eilen kun olin lenkillä, kohtasin ihmisen, joka asuu naapurikerrostalossa. Kerran aikaisemmin juttelin hänen kanssaan hieman. Olen myös rukoillut hänen puolestaan, kun ikkunastamme näkee hänet, kun käy ulkoiluttamassa koiraansa. Nyt eilen sain jutella hengellisistä asioista hänen kanssaan.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostia 115. toukokuulle. 

Ruokaa ja kahvia.

Jatkoin Rintamapostin kirjoittamista.

Lähetin Rintamapostin s-postilla.

Laitoin Rintamapostit kuoriin, niille, jotka saavat sen postin kautta.

Kirjoitin vähän.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri" (Ps. 92:13).

3.5.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"...Monien sukupolvien ajan olemme yrittäneet tehdä maailman evankelioimistyötä kristittyjen almujen varassa. Lähetystyötä on suurimmaksi osaksi viety eteenpäin niillä varoilla, joita on jäänyt yli Jumalan kansan omista tarpeista. Meillä on ollut käytettävissämme vanhoja pianoja, vanhoja lääkintäinstrumentteja, vanhoja vaatteita, vanhoja kirjoja, vanhoja autoja ja rahoja, joita on sattunut jäämään yli oman tarpeen.

Miten suuri muutos tapahtuisikaan, jos me vihdoinkin jättäisimme almujen antamisen ja antaisimme Jumalalle parasta, mitä meillä on! Jumala ei halu köyhänapua, vaan valiotavaraa!"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 53, Ristin Voitto rt 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

____________________

Sunnuntai. Yli 7 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

11:ksi menimme M-L:n kanssa Ehtoollisjuhtaan helluntairukoushuoneelle. Haimme Salmen mukaan.

Kävin 1  h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Ihka siniseltä taivaalta aurinko paisteli. Tuuleskeli hieman, mutta ei kylmästi.

Illalla olimme M-L:n kanssa Manna-Aitassa, Tulevaisuuden ja toivon kiertueen tilaisuudessa. Ulkoilmatilaisuus.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Rukoilkaa lakkaamatta" (1. Tess. 5:17).

2.5.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"Intian pienokainen.

Eräs nuori mies oli juuri saapunut Intiaan. Kävellessään pitkin Ganges-joen rantaa hän tapasi intialaisen naisen, joka kantoi sylissään lihavaa, tervettä tyttölasta. Toisella kädellään hän talutti pientä poikaa, joka näytti heikolta ja aneemiselta. Hänen ulkomuodostaan saattoi päätellä, ettei hän eläisi kovinkaan kauan. Hänen ruumiinsa oli taudin runtelema. Nuori lähetyssaarnaaja katsahti heihin ja meni sitten eteenpäin. Tuntia myöhemmin hän kulki paluumatkallaan saman paikan ohi ja näki siellä saman naisen. Hänen mukanaan oli edelleen  pieni, sairas poika, mutta tervettä tyttölasta ei näkynyt missään.

Nuori mies sanoi naiselle: "Kun tapasin teidät täällä vähän aikaa sitten, näin, että teillä oli mukananne kaksi lasta. Toinen heistä oli hyvin sievä, terve tyttölapsi. Mitä hänelle on tapahtunut?"

"Minä heitin hänet Ganges-virtaan. Se kuuluu minun uskontooni."

"Mutta jos teidän täytyi uhrata toinen lapsistanne, miksi ette pitänyt sitä tervettä tyttölasta ja heittänyt virtaan tuota taudin runtelemaa poikaa? Hänhän ei kuitenkaan voi enää kauan elää."

Pakanavaimo suoristautui ylpeästi, ja ennen kuin hän kääntyi poistuakseen sairaan poikansa kanssa, hän sanoi äänessään intoa ja hartautta: "Herra, meidän jumalamme tahtovat aina parhaan."

Tämä on jo vanha tarina, jota on kerrottu monet kerrat. Mutta minä en tiedä ainoaakaan tapausta, joka toisi paremmin ilmi meidän ja heidän välisen vastakohdan. Me annamme Jumalalle vain almuja, mutta pakanat antavat parasta, mitä heillä on"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 51, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Lauantai. Jo aamusta lämmintä. Aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Tein kutsun Nuotioiltaan. Laitan sen tämän jutun loppuun.

Kävin 1 h 45 min. sauvakävely- / rukouslenkillä, kylän reunamilla ja urheilukentällä. Aurinko paistoi, sininen taivas, jolla valkopilviä. N. 20 astetta lämmintä.

Rukousta.

Ruokaa ja kahvia.

Rukousta.

Kirjoitin kylätyö-infon ja lähetin s-postina niille, joille aikaisemminkin.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri, sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla" (1. Tim. 6:10).

1.5.2026.

Vanhat instrumentit. 

Kun tri Paul Roberts oli lähdössä Torontosta uudelle työkentälleen, eräs paikallinen lääkäri kutsui isän luokseen ja sanoi, että hänellä oli kokoelma vanhoja lääkärin instrumentteja ja kysyi, eikö niitä vielä voisi käyttää lähetyskentällä. Satuin olemaan kotona, kun tri Roberts tuli katsomaan instrumentteja. Muistan elävästi hänen kasvojensa ilmeet, kun hän näki, miten vanhanaikaisia ne olivat. Hän oli kuitenkin hyvin kiitollinen saadessaan ottaa ne mukaansa lähetyskentälle. Miten erilaista olisi ollutkaan, jos joku kristitty lääkäri olisi tarjonnut nuorelle lääkärilähetyssaarnaajalle täydellisen kokoelman uusia instrumentteja.

Nämä eivät ole mitään erillisiä tapahtumia. Tällaista tapahtuu monissa seurakunnissa joka vuosi ja suurissa seurakunnissa joka kuukausi. Mitä tämä oikeastaan merkitsee? Yksinkertaisesti sitä, että me yritämme tehdä Jumalan työtä armopalojen turvin. Me annamme Jumalalle sellaista, mitä emme enää itse tarvitse, siis almuja, köyhänapua.

Aivan samalla tavalla käsittelemme rahojamme. Emme suinkaan anna Jumalalle "ensi hedelmiä", "parasta lammasta". Me annamme varoistamme Jumalan työtä varten vasta sitten ja siinä tapauksessa, jos on jäänyt jotain jäljelle, kun ensin olemme täyttäneet kaikki omat tarpeemme"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 51, 52, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Perjantai. Vappu. Ylösnousussa n. 10 astetta lämmintä. Aurinko paistoi. Sininen taivas. Valkopilviä.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Kirjoitin vähän.

Kirjoitin toritapahtuman valmisteluista yhteen paikkaan, jonne meitä Saarijärveltä pyydettiin.

Nuotioiltavalmistelua.

Ruokaa ja kahvia.

Rukousta, torkkumista.

Timo, Pia, Milena ja Minja kävivät. Kahvisteltiin.

18:ksi menimme Terhi-Marjan perheen luo käymään - jonne myös Timon perheen jäsenet menivät. Oli hyviä tarjoiluja. Saunottiin Deniksen ja Timon kanssa.

Kotona seurattiin uutisia.

Kirjoitin hieman.

Siunausta!

Ps. "Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi" (Fil. 3:7).

30.4.2026.

Hyvää ja siunattua Vappua!

Torstai. Vapunaatto. Nyt oli jo vähä enemmän lämpöä ilmassa kuin edellisinä päivinä.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.

Valmistautumista illan tilaisuuteen.

Ruokaa ja kahvia.

16 jälkeen menimme M-L:n kanssa Kaupungintalolle tilaisuutta varten.

Pian sinne tulivat myös äänentoistoa, tarjoilusta vastaavat ja tykinkäyttäjä. Kohta olivat paikalla musiikkivastuissa olevat. Muitakin ihmisiä alkoi tulla. Kyseessä oli tämä tilaisuus:

Johtelin illan. Tervetulosanojen ja rukouksen, sekä infojen jälkeen aloitimme yhteislauluilla, joihin meitä johtelivat isä ja tytär, Timo ja Milena Kuusjärvi, kitarasäestyksellä. He olivat illan yhteislauluista vastuussa, joita laulettiin useaan otteeseen. Laulut olivat hyviä. Manna-Maria ja Jari Tolppila, kitara ja kosketinsoitin, lauloivat useita lauluja ja käyttivät puheenvuoroja, useissa väleissä. Katsoimme myös kaksi koskettavaa videonpätkää, parissa välissä. Laulut ja "tarinat" olivat koskettavia. Yhdessä välissä haastattelin Henry kultalampea. Hän kertoi uskoontulostaan ja uskonelämästään vastauksina kysymyksiin. Puhuin lyhyesti lopuksi ja johdin syntisen rukoukseen, johon ne yhtyivät, jotka halusivat ottaa Jeesuksen vastaan elämässään. Annoin myös ohjeita heille, jotka mahdollisesti niin tekivät. Terhi-Marja ja Emilia Kuzmin tarjosivat lopuksi kahvit. Oli hyvät tarjoilut. Paljon tuli palautetta, että oli hyvä tilaisuus. Minunkin mielestäni se oli erikoisen hyvä ja koskettava tilaisuus, joka ehdottomasti kannatti järjestää. Paljon oli sellaista väkeä, jota minä en tuntenut. Ihmisiä oli toistasataa. Iloitsin illasta. Koin, että pitempiaikaiseen rukoukseen illan puolesta vastattiin. Kiito Jumalalle ja kaikille vastuissa ja mukana olleille!

Kotonakin vielä iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Armo ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta" (2. Kor. 1:2).

29.4.2026.

Tänäänkin paistaa aurinko.

Täydellä terällä.

Siniseltä taivaalta.

Joskus se on pilvisen taivaan takana.

Mutta se paistaa silloinkin.

Täydellä terällä.

Joten.

Ei syytä huoleen.

Jumalan rakkaus on kuin aurinko.

Mutta vain paljon enemmän...

(Jouko Kuusjärvi)

____________________

Lähetystyötä ajatellen:

"Vanha piano.

Meidän seurakunnassamme Torontossa sattuu melko usein, että puhelin soi ja joku hyväntahtoinen uskovainen rouva sanoo langan toisessa päässä: "Me olemme aikeissa hankkia kotiimme uuden pianon, ja haluaisin kysyä teiltä, ettekö te voisi käyttää meidän vanhaa jossain rukoushuoneessanne? Totta kai me haluamme, emme ole koskaan vastanneet kieltävästi. Monissa meidän rukoushuoneissamme on vanhoja pianoja, ja me olemme niistä hyvin iloisia ja kiitollisia. Mutta miltähän tuntuisi, jos joku kerran soittaisi ja sanoisi: "Me olemme äskettäin hankkineet kotiimme uuden pianon, mutta nyt olemmekin tulleet huomaamaan, että se vanha kelpaakin meille aivan hyvin. Ettekö te haluaisi rukoushuoneeseenne meidän uutta pianoamme?"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 50, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________

Keskiviikko. 3.6 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinkoista.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylän laitamilla ja urheilukentällä. Sininen taivas ja auringonpaiste. Tuuli viileä, mutta ei niin kylmä kuin aikaisempina päivinä. M-L käveli kauppa-asioille alkumatkan kanssani.

Kahvia.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Luin hieman kirjaa.

Kahvia.

Klo 18:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle seurakunnallisen rukouskoulun iltaan. Lopuksi rukousta. N. 15 henkeä.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet" (Ef. 6:11).

Tervetuloa huomenna Kaupungintalolle!

Tässä kutsu Hengellisiin Vapunvastaanottajaisiin:

28.4.2026.

Pyydätkö Jumalalta johdatusta elämääsi? 

Kysytkö Häneltä: Mitä Sinä, Herra, haluat minun tekevän?

Hänellä on suunnitelma elämällesi -

suunnitelma, joka sisältää Hänen tahtonsa sinulle.

Jumala antaa siihen kaikkeen mahdollisuuden.

Sinun ei tarvitse etukäteen pelätä sitä, mihin kaikkeen se sinut johdattaa.

Jumalan tahdon tie on paras vaihtoehto elämällesi -

se ei ole aina helpoin, mutta se on parhain.

Tämä tie tuo eniten kunniaa Jumalalle.

Se siunaa sinua eniten -

ja kauttasi toisia.

Sillä tiellä kannat eniten Jumalan mielenmukaista hedelmää.

Rohkaisen sinua tekemään oikeita valintoja.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Lähetystyötä ajatellen:

"Jumala ei halua, että annamme Hänelle köyhänapua. Hän tahtoo sitä, mikä meillä on parasta.

Lähes kahden vuosituhannen ajan olemme antaneet Jumalalle vain almuja. Rukouksiimme nähden me annamme Hänelle vain almuja. Useimmilla kristityillä on tapana järjestää päivänsä työt tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Kun sitten kaikki muu on suoritettu, annetaan Jumalalle loput ajasta, jos sitä lainkaan on jäänyt jäljelle. Sen sijaan, että olisimme varanneet Hänelle parhaan ajan, olemme antaneet Hänelle vain rippeet, vain almuja kuin mitäkin köyhänapua ikään. Ajatellaan, että rukoukseen voi käyttää vain sen ajan, jolloin ei ole mitään muuta tekemista"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 49, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Tiistai. 2 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinkoista.

Aamuplaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Kylmä tuuli. Pilviäkin oli, mutta aurinko paistoi.

Nuotioiltojen valmistelua.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Luin kirjaa hieman.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Minä kehoitan siis ennern kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta" (1. Tim. 2:1).

Ylihuomenna on Vapun aatto.

Silloin vietämme  HENGELLISIÄ VAPUNVASTAANOTTAJAISIA Kaupungintalon Saarijärvi-salissa.

Tule mukaan!

Tässä kutsu:

27.4.2026.

"Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan"

(Gal. 5:9).

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan"

(1. Kor. 5:6).

On kilvoittelun aihe uskovalle, pitää itsensä puhtaana. Siksi Jumalan Sana kehottaa meitä valvomaan itseämme - jopa toisiamme.

Niin kuin vähäinen hapatus vaikuttaa koko taikinaan, niin vähäisetkin väärät asiat vaikuttavat koko meidän elämäämme. Emme voi ajatella, että voimme olla Herran käytössä Hänen tahtomallaan tavalla, jos alamme suosia elämässämme vääriä asioita; syntiä - asioita, jotka ovat vastoin Jumalan Sanaa.

Tämä sama koskee myös seurakuntia. Niissäkin "vähäinen hapatus" hapattaa koko seurakunnan. Seurakunta ei voi olla Jumalan käytössä, kun se hyväksyy synnin elämäänsä. Esimerkiksi tähän voin ottaa, nykyään "pinnalla olevan", seurakuntaa saastuttavan, ison, asian. Se ei ole "vähäinen hapatus." Tarkoitan samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Seurakunta, joka päättää antaa kirkko- ym. tilansa paikoiksi, joissa saa vihkiä tällaisia pareja, hyväksyy homosuhteessa elämisen, homouden harjoittamisen - jopa työntekijöidensä elämässä, jne, hyväksyy silloin puheena olevan väärän hapatuksen, synnin, elämäänsä, joka hapattaa koko seurakunnan. Vaikka tällaisen seurakunnan toiminta voi pyöriä vilkkaanakin, menettää se siunauksen elämässään. Rahaa ja muita resursseja kuluu vain hukkaan.

Mitä tällaisen ihmisen ja seurakunnan on tehtävä?

Parannus.

"Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niin kuin te olettekin happamattomat, sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme juhlaa, ei ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa"

(1. Kor. 5:7-8).

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________

Lähetystyötä ajatellen:

"Haluaisin kysyä sinulta: Miten tärkeänä sinä pidät Jumalan valtakunnan työtä, maailman evankeliointia? Oletko sinä koskaan ottanut itsellesi luottoa taivaan pankista? Oletko koskaan sitoutunut suorittamaan Jumalan työtä varten sellaisen summan, jolla voit saada aikaan jotain suurta? Niin kauan kuin yrität antaa lähetykselle käteisvaroistasi , ei työ tule koskaan suoritetuksi loppuun. Ei kenelläkään ole niin paljon käteistä. Mutta jos sinä uskossa teet sitoumuksen Jumalalle, että esimerkiksi kahdentoista kuukauden  aikana suoritat määrätyn summan lähetystyötä varten, niin sinä joudut ihmetyksiin, miten paljon olet voinut tehdä. ..."

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 45, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________

Maanantai. 1 aste miinuksella klo 5.25. Aurinko nousi punaisena metsänreunan takaa.

Vähän aamupalaa.

5.45:ksi menin Aamurukoukseen helluntairukoushuoneelle. 3 henkeä.

Nukkumista.

Kahvia.

Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 50 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Välillä tuli kuuro lumihiutaleita. Sitten paistoi aurinko. Ja kohta tuli kuuro lumiryynejä. Viileä tuuli, kun aurinko meni pilveen. Samalla reissulla kävin hakemassa Kaupungintalolta "ovenaukaisulätkän" Vapun aaton tilaisuutta varten.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Luin kirjaa hetken.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista. 

Siunausta!

Ps. "Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy" (Hebr. 11:1).

Vielä kolme päivää...

26.4.2026.

 Lähetystyötä ajatellen:

"Maailman evankelioimisen suurimpana vaikeutena ei ole työntekijöiden puute, vaan varojen puute. ..."

"Siis ihmisten osalta ei ole vajausta: vajaus on varojen kohdalla. Lähtijöitä olisi yllin kyllin. Mutta syy, miksi he eivät voi lähteä, on siinä, että me emme ole koonneet varoja heitä varten. ..."

"Ihmisiä, lähtijöitä, niitä meillä kyllä on. Mutta meillä ei ole varoja, että voisimme heidät lähettää. Siis maailman evankelioimisen esteenä ei ole työntekijöiden puute, vaan varojen puute. ...

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 39, 43, Ristin Voitto ry).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________

Sunnuntai. Taisi 1-2 astetta olla lämmintä ylösnousussa. Pilvistä.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

11:ksi menimme M-L:n kanssa kokoukseen helluntairukoushuoneelle. Haimme Salmen mukaan.

Sain tilaisuuden kutsua ihmisiä Hengellisiin Vapunvastaanottajaisiin, sekä antaa lyhyen infon Pääsiäisestä Helluntaihin -hankkeesta..

Kaupan kautta kotiin.

Ruokaa.

Luin hetken kirjaa.

Kävin 1 h 45 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Kylmä tuuli. Muuten kaunis sää.

Luin hieman kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "...kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa j aina maan ääriin saakka" (Apt. 1:8).

25.4.2026.

Lauantai. 2-3 astetta lämmintä ylösnousussa. Satoi lunta lumettomaan maahan.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta.

11.30 maissa lähdimme M-L:n kanssa kaupan kautta Raijan - Timon anopin, Pian äidin - mökille. Siellä olivat puiden halkaisuhommissa ja liiteriin laitossa. Joimme kahvita. Sitten minäkin menin Timon, Pian ja Raijan kanssa puuhommiin. Satoi lunta. Sitä oli tullut jo paksu kerros. Puut ja maa olivat valkoisena. Saatuamme puut liiteriin, menimme saunaan. Hyvät olivat löylyt ja mukava sauna. Sitten syötiin. Ja juotiin kahvia. Milena ja Min jakin olivat paikalla. 19 maissa lähdimme kotiin - tosin Karstulan kautta, kun "penssu" oli niin vähissä. 

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat  minulle viisauden" (Ps. 51:8).

24.4.2026.

Eilisessä kirjoituksessani sanoin, ettei vielä ole sellainen aika, jolloin Jeesukseen uskovat kokoontuisivat illasta toiseen yhdessä rukoilemaan.

Tämähän saattoi jonkun mielestä tuntua epärealistiselta - erityisesti sellaisen mielestä, joka ei juuri muutenkaan käy rukoustilaisuuksissa.

Mitä siinä sitten tarkoitin?

On runsaasti esimerkkejä - eripuolilla maailmaa - siitä, kuinka Jumala on antanut seurakunnalle ajan - ja usein ihan yhtäkkiä, jossa alkaa tällainen aika, että ihmiset vain alkavat tulla yhteen rukoilemaan, ylistämään - ja tekemään parannusta. Se on Pyhän Hengen synnyttämä aika. Silloin ei sanota, että minulla ei ole aikaa, tms. Nekin tulevat, jotka yleensä eivät tule. Voi tapahtua niin, että laajemmaltakin alueelta tullaan. Täytytään Hengellä, uudistutaan; Jumala luo uutta. Tullaan ilta illan jälkeen - ja kelloa ei katsota.

Uskon, että tällainen aika on tulossa - Saarijärvellekin. Se ei synny ihmisyrityksellä. Sen tekee Jumala. Siihen voi liittyä erikoisiakin piirteitä. Ja se alkaa äkkiä - ja kasvaa.

Jumala ei tee tätä vain uskovien uudistumisen tähden, vaan siksi, että Hän haluaa laajentaa sen koskemaan niitä ihmisiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Sekin tapahtuu äkkiä - aivan kuin yllättäen. Herätys on usein alkanut äkkiä.

Lopuksi: Kaiken takana on ollut kuitenkin rukousta. Rukousta jo ennen uskovien keskuudessa tapahtumaan alkanutta uutta - ja rukousta herätyksen puolesta, johon se, että Jumala vuodattaa Henkeään uskovien keskuuteen, johtaa...

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Lähetystyötä ajatellen:

"...Maailman evankelioimiseen ei olisi suhtauduttava kuin johonkin vähäarvoiseen tehtävään, vaan sen tulisi olla kaikkien seurakuntien tärkein pyrkimys. ..."

"Työtä ei ole jätettävä epämääräiseen tulevaisuuteen, vaan se on tehtävä nyt heti..."

"...Korjattavalle viljalle voi tapahtua kahdella tavalla: sen valmistuttua se joko korjataan talteen tai jätetään paikoilleen tuhoutumaan. Samoin on myös ihmissielujen laita. Niilläkin on korjuuaikansa; mutta on myös aika, jolloin elonkorjuu on myöhäistä ja kesä lopussa. ... Vain tämä sukupolvi voi saavuttaa tämän sukupolven."

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 24, 32, 33, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_________________________.

Perjantai. 3.5 astetta lämmintä ylösnousussa. Tuuleskeli. Valkopilviä sinisellä taivaalla.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 40 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Kylmä tuuli.

Kirjoitin hieman.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Luin hetken kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin TV7:aa.

Katsoimme uutiset - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Älkää eksykö. Huono seura hyvät tavat turmelee" (1. Kor. 15:33).

23.4.2026.

Vaeltajiahan me olemme kaikki.

Omat reittimme kullakin.

Henkilökohtaiset tiet.

Itse suunnitellut.

Tai annetut.

Ylämäet.

Ja alamäet.

Vaikeat.

Ja helpot.

Pienet polut.

Ja valtatiet.

Jonnekin ne vievät.

Kaikki.

Väärään.

Taikka oikeaan..

Jumalan tie.

Se vie aina oikeaan.

Oikeaan päämäärään.

Tule sille.

Kulje sitä.

Pääset perille.

Oikeaan osoitteeseen.

"Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"

(Joh. 14:6).

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Vielä ei ole - ainakaan täällä Saarijärvellä - sellainen aika, että Jeesukseen uskovat tulevat yhdessä, ilta illan jälkeen, etsimään Herraa rukouksessa. Ei ole tullut sellaista tarvetta sydämiin - vaikka se tarve on todellisesti olemassa. Ei ole sellaista nälkää Jumalan puoleen. Ei ole tullut sellaista hätää niistä ihmisistä, jotka ovat vielä pelastusta - ilman toivoa ja Jumalaa maailmassa. Ei ole sellaista herätyksen kaipuuta, joka johtaisi Herran eteen. Ei näkyä omasta tehtävästä Jumalan valtakunnassa. Tämä on totta ja nähtävissä. Rukous ja Herran kasvojen etsiminen eivät ole vain sanoja, vaan kaipausta Jumalan puoleen. Siihen kuuluu syntien tunnustaminen, joka voi olla voimallista ja todellista, ennen kuin Jumala vie meitä eteenpäin... Herra auta meitä!

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

. Lähetystyötä ajatellen:

"Meidän velvollisuuksiimme ei kuulu viedä kuumia makkaroita Andeille, "hampurin pihvejä" viidakkoon, kello viiden teetä saaristoon ja villavaatteita tropiikkiin. Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti meidän on saarnattava evankeliumia maailman kaikille kansoille ja sallittava heidän itsensä kehittää juuri heille ominainen kristillinen kulttuuri. Tulokset saattavat näyttää meistä melko oudoilta, koska ilmastolliset, maantieteelliset ja rotueroavaisuudet ovat suuret"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 23, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________

Torstai. 4-5 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinko paistoi. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kävin 1 h 45 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Tuuli kylää, siellä missä puhalteli. Aurinkokin näkyi. Pilviä.

Kirjoitin hieman.

Ruokaa ja kahvia.

Rukousta.

Paistoin lettuja viime kesäisestä nuotioiltataikinasta. Oli pakastimessa. Niitä sitten kahvin kanssa.

Kirjoitin vähän.

Luin hetken kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 107:1)

Rukous on ensin ja jatkuvasti..

22.4.2026.

Lähetystyötä ajatellen:

"Jeesuksen lähetyskäsky ei tarkoita, että sitä olisi noudatettava, jos mahdollista, vaan että se on ehdottomasti pantava täytäntöön..."

"...Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa luvattua Pyhän hengen voimaa ei ole annettu uskovaisille vain sitä varten, että he saisivat nauttia erikoisesta hengellisestä kokemuksesta. Se on annettu sitä varten, että kristityt sen voimassa veisivät evankeliumia maailman kansoille...

"...vaan kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja te tulette olemaan Minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina  maan ääriin saakka" 

(Apt. 1:8).

"Käsky annettiin seurakunnalle ja jos sinä kuulut seurakuntaan, sinun velvollisuutesi on noudattaa sitä.

Antakaa evankeliumi maailmalle!

Tämä on Jumalan Hengen ehdoton käsky. Sen tarkoitus ja soveltaminen on ilmaistu täysin selvästi. Lähetyskäskyä ei missään tapauksessa ole tarkoitettu mahdolliseksi, vaan se on ehdoton."

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 9, 13, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Keskiviikko. 4-5 astetta plussalla ylösnousussa. Harmaa taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Torkkumista.

Kävin n. 1 h 50 min sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Samalla reissulla kävin varmistamassa Kaupungintalolla, yhtä Vapunvastaanottajaisiin liittyvää asiaa. Oli viileä tuuli. Välillä aurinko koetti pilkistellä.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Daniel käväisi kaverinsa kanssa.

Luin hetken kirjaa.

18:ksi menin helluntairukoushuoneelle seurakunnalliseen raamattukouluun. Lopussa rukousta. N. 14 henkeä.

Tuuli oli kaatanut kaksi isoa mäntyä kokouksessa oloaikana. Toinen tien yli. Pyörätietä pääsi paikan ohi.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Henkeä älkää sammuttako" (1. Tess. 5:19).

21.4.2021.

Tämä päivä - tänään -

oli hyvä päivä.

Aurinko paistoi.

Taivas oli ihka sininen.

Tämäkin päivä kertoi kuitenkin viestin.

Viestin, että elämä jatkuu.

Uusia päiviä tulee.

Niille, joille tulee.

Elämässä päivät tulevat.

Ja jäävät taakse.

Päivien - ja vuosien -

niiden taaksejäämisestä.

Siitä kertoi myöskin ystävän

80-vuotissynttärit,

joissa saimme olla mukana.

Hyvässä seurassa.

Hyvien tarjoiluiden äärellä.

Jutellen.

Pientä puhetta kuunnellen.

Rukoillen. 

Yhdessä.

Päivät.

Niiden kuluminen - tämänkin syntymäpäivän -

muistutti meitä kaikkia.

Muistutti siitä,

että meillä kaikilla oli elämää vähemmän jäljellä, kuin takana.

Kerran koittaa hetki -

se hetki, jolloin meille ei tule enää uutta päivää.

Elämämme on lopussa.

Lopussa maan päällä,

mutta jatkuu iankaikkisesti taivaassa.

Jatkuu siellä.

Jos uskoimme Jeesukseen...

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Lähetystyötä ajatellen:

"Jokaisen seurakunnan on asetettava lähetystyö sille kuuluvalle paikalle. Se ei saa olla sivuharrastus, vaan tärkein kaikista. Se ei saa olla jokin työhaara, vaan kaikkien työmuotojen yhteinen pyrkimys. Se ei saa olla vain vähäinen alkuyritys, vaan koko työn tärkein tapahtuma; ei jokin vähäinen sivunäytös, vaan koko elämän pääviehätys; ei maaseudulle johtava kapea polku, vaan kaupunkiin vievä valtatie; ei luotsin vene, vaan suuri taistelulaiva; ei vain pikku kahakka, vaan sodan tärkein taistelu. Maailman evankelioimista ei ole pidettävä vain vähäisenä yrityksenä, vaan seurakunnan kaikkein tärkeimpänä tehtävänä"

(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 31, Ristin Voitto ry 1963).

(Jouko Kuusjärvi)

_________________

Tiistai. 5-6 astetta plussalla ylösnousussa. Sininen taivas ja auringon paiste.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Kävin 1 h 35 min. sauvakävely- / rukouslenkillä kylällä ja urheilukentällä. Aurinko se vain jaksoi paistaa ja taivas olla sininen - ja lintuset laulella.

Kahvia.

13:ksi menimme M-L:n kanssa Porkan Juhan 80 v-synttäreille. Olihan siellä muitakin kuin met. Oli mukava käydä! Pienen puheenkin pidin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin hieman.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen" (Saarn. 11:1).

Pian se hetki koittaa...

Tule sinäkin!