7.4.2025.
"Sadalla merkillä" sanottua 78.
Jos tiedän, että joku ihminen, tai seurakunta hyväksyy synnin - ja synnissä elämisen -
elämäänsä, en voi tehdä hengellistä yhteistyötä heidän kanssaan,
ennenkuin he tekevät parannuksen ja sanoutuvat irti synnistään.
Tämä siitä huolimatta, että olen vajavainen ihminen -
miinkuin sinäkin.
Me emme voi hyväksyä sekoitusta,
joka ei kuulu Jumalan valtakuntaan.
(Jouko Kuusjärvi)
________________________
Ef. 1:15-23 (osa 6.):
Edelliset osat ovat edellisinä päivinä.
Paavali rukoilee Efeson uskovien puolesta.
Parissa edellisessä jakeessa hän rukoilee, että heidän sydämensä silmät valaistuisivat näkemään Jumalan voiman suuruuden heitä - ja kaikkia uskovia - kohtaan. Hän tuo esille, että kyseessä on sama suuri voima, joka herätti Kristuksen kuolleista ja asetti Hänet oikealle puolellensa taivaissa. Tämänkertaisessa jakeessa Paavali jatkaa siitä:
Jae 21:
"... korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa."
Jakeet 20-21 kertovat meille sen, että ylösnoussut Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, on korotettu taivaan valtaistuimelle, korkeammalle kaikkea sitä, mitä jakeessa 21 luetellaan. Ei löydy - eikä ole - olemassa mitään sellaista valtaa, taikka voimaa, ei nykyisessä, eikä tulevassa ajassa.- eikä ikuisuudessa, joka olisi korkeammalla Häntä. Tässä yhteydessä ei ole tarpeen alkaa tarkemmin puhua noista valloista, voimista, hallituksista, herrauksista ja nimistä erikseen. Riittää, että sisäiset sydämemme silmät ovat auenneet - ja aukenevat - tiedostamaan sen voiman ylenpalttisen suuruuden, joka Jumalalla on meitä uskovia kohtaan. Raamattu on täynnä esimerkkejä tämän voiman ilmestymisestä.
Jatkan otsikossa olevan jaejakson tällä kertaa loppuun:
Jakeet 22-23:
"... ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää."
Jeesuksella on kaikki valta ja herruus. Me, jotka olemme Hänen herraudestaan osallisia; meidän ei tarvitse olla noiden, väärien, herrauksien, voimien ja valtojen armoilla, vaan olemme Kristuksessa niiden voittajia. Kristuksen voiton tähden ne ovat meidänkin jalkojemme alla.
Kristus on asetettu, korotettu, kaiken pääksi seurakunnalle, joka on Hänen maailmanlaajuinen ruumiinsa. Häneen uskovina olemme tämän ruumiin jäseniä. Ruumis on yhtä pään kanssa. Ei niin, että pää olisi yläpuolella kaikkia valtoja ja voimia ja ruumis olisi niiden vallassa. On valtavan ihmeellinen - mutta todellinen - asia saada elää tällaisessa asemassa!
Tähän ihmeellisyyteen kuuluu Paavalin lausuma - Pyhän Hengen innoittama - tosiasia; se, että Kristuksen ruumis, seurakunta, on "Hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää." Pää ei ole koko ruumis. Jeesus hankki meille oikeuden olla Hänen ruumiinsa. Kun päällä on ruumis, tulee siitä Hänen täyteytensä, joka tekee päästä ja ruumiista yhteistyötä tekevän organismin. Pää - Kristus - hallitsee ruumista - seurakuntaa "joka kaikki kaikissa täyttää." Seurakuntaruumiin velvollisuus on totella Päätä. Jos ei niin tapahdu, ei seurakunta voi täyttää paikkaansa.
Se, mitä edellä on sanottu, velvoittaa paikkakuntien - ja koko maan - Kristuksen omat olemaan yhtä ja poistamaan esteet tämän yhteyden tieltä. Puhun eri seurakuntiin kuuluvien, Jeesukseen uskovien, yhteydestä. Ne, jotka eivät heitä ole, eivät kuulu tähän yhteyteen. Jos yrittäisimme toimia seurakuntaorganisaatioiden yhteistyössä, joutuisimme vain sekoittamaan asioita, koska Kristus-ruumiiseen, seurakuntaan, kuuluvat vain Hänen omansa.
"Uskovia paljon,
ruumis on yksi,
yksi seurakunta.
Uskovia paljon,
ruumis on yksi.
Hän yhdistää meidät"
(HL 369:5).
Lue uudestaan otsikossa oleva jaejakso ja rukoile toisten uskovien puolesta, niinkuin Paavali rukoili efesolaisten uskovien puolesta. Rukoile myös samoin itsesi puolesta. Jumalan Sana voi ohjata rukouselämäämme.
Jouko Kuusjärvi
Tämä lyhyt "sarja" päättyy tähän.
_______________________________
