17.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 124.

Olen suomalainen.

Kuulun siihen kansaan, jota katajaiseksi sanotaan.

Sisustamme - muutenkin kuin pastillirasiasta - puhutaan maailmalla.

Talvisodan hengestä meidät tunnetaan.

Kolehmaisen sanotaan juosseen maamme maailmankartalle.

Runsaasti ralliteiden sankareita on kansamme kasvattanut.

"Katajainen kansa,

kirveellä veistetty,

Alla kovan kuoren,

sydän lämpöinen." (Timo Kuusjärvi)

Runoillaan laulussa.

Tämä kansa tarvitsee Jumalaa.

On aina tarvinnut.

Tänään vielä enemmän.

Miten tähän on tultu?

Jumala on työnnetty syrjään.

Yhä enemmän taakse.

Unohdettu.

Jumalan pelko on kadonnut.

Hänen Sanansa muutettu -

muutettu sen mukaan kuin maailma vaatii.

Ihminen on kaikki kaikessa.

Jumalan kunnioitus -

se on rapissut.

Aikaisemmin Jumala kunnioitettiin enemmän.

Pyhää ei rienattu niin paljon;

ei tehty tyhjäksi.

Jumalan Sanan edessä oli arkaa tuntoa -

vaikka vain ulkonaisestikin.

Kaikkivaltias Jumala on siunannut kansaamme.

Auttanut.

Ollut pitkämielinen.

Armossaan Hän on alkanut hengellisen herätyksen kansamme keskuudessa.

Se on vielä alkava,

mutta kasvava.

Tämä on suurta armoa.

Kansamme tarvitsee niin paljon Jumalaa.

Niin paljon.

Kesäisten hengellisten juhlien suurmaa.

Kansamme kääntyköön Jumalan puoleen.

Ihmiset maamme kaikilla kulmilla uskokoot Jeesukseen.

Herraan, Herranaan,

syntiensä anteeksiantajanaan.

Vieläkin Kaikkivaltias haluaa olla meille

laupias,

armahtavainen,

pitkämielinen

ja suuri armossaan.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Tiistai. 16.3 astetta lämmintä myöhäisessä ylösnousussa. Pilvistä. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Jakeli samalla jonkin verran TV7:n lehtiä.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Takapihan puolella.

Kävimme M-L:n kanssa jakelemassaTV7:n lehtiä. Yhteensä niitä tänään liki 200 kpl.

Ruokaa ja kahvia - mansikkaa ja jätskiä letun päällä.

Kirjoitin vähän.

Seurasin yu-kisoja Turusta.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2. Kor. 5::21).

 

16.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 123.

Toiset rukoilevat herätystä Suomeen.

Toiset eivät.

Kuulun niihin, jotka rukoilevat.

Rukous on parasta valmistautumista herätykseen.

Merkkejä herätysliikehdinnästä on.

Runsaasti.

Lisääntyvästi.

Rukoilen saavani olla mukana herätyksessä.

Herätyksessä, jossa ihmisistä tulee Jeesuksen omia.

Runsaasti.

Lisääntyvästi.

Ja tapahtuu muita Jumalan tekoja.

Sydämestäni toivon, että en olisi silloin katsomossa vain katseellani seuraamassa.

Tai ulkona kuin lumiukko.

Silloin kun taivaasta maan yli tuulee tarvitaan sadonkorjaajia.

Työmiehiä elopellolle.

On nostettava katse vaalenneille vainioille.

Tartuttava työhön.

Valmistauduttava herätykseen -

ettei sen hedelmä valu hiekkaan.

Nyt on menossa yhdessä sovittu rukous kuinka sen teemme ... yhdessä.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Maanantai. 14.2astetta klo 5.25. Sellaista pilvipoutaista.

 Aamupalaa ja kahvia.

6:ksi ajelin Aamurukoukseen helluntairukoushuoneelle. 3 henkeä.

Torkkumista.

Kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

12:ksi ajelin Karstulaan. Hain Eilan mukaan. Menin sinne puhumaan Ruokajakelu-tilaisuuteen. Oli avonaista puhua.

Tilaisuuden  jälkeen ajelimme kotiin. Aurinko paistoi aika lämpimästi, niin kuin mennessäkin.

Kahvia. M-L oli paistanut lettuja ja leiponut.

Takapihalla vähän rukousta. En tiedä, mitä on tapahtunut siinä muutaman metrin päässä - koivussa - olevassa lokin pesässä, kun lokki lähenteli vähän agressiivisesti. Aamullakin sama homma, kun lähdin pihasta. Tullessa oli melkoinen hulabaloo siinä pesän tietämillä, kun n. 7-8 lokkia siinä äkäisentuntuisesti lenteli, kovasti äännellen.

Kirjoitin vähän.

Luin hieman kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä" (Kol. 3:2).

15.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 122.

Kynttilä - tai lamppu - vakan alla.

Se ei paljoa valaise.

Suola purkissa.

Se ei lisää yhtään makua ruokaan.

Jeesukseen uskova, joka ei anna valonsa loistaa.

Se ei ketään johda tielle, joka johtaa taivaaseen.

Jeesuksen oma, joka ei näytä väriään.

Ei ole vielä täyttämässä tehtäväänsä maailmassa.

Voi minua, jos koetan salakuljettaa Jeesusta taivaaseen.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Sunnuntai. 18.9 astetta plussalla ylösnousussa. Pilvipoutaista. Aurinko Paistoi.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

11:ksi menimme M-L:n kanssa Sunnuntaijuhlaan helluntairukoushuoneelle. Haimme Salmen mukaan. Oli hyvä lähetyskokous, jonka johteli Denis. Saarna oli erinomainen. Tilaisuuden jälkeen thai-lounas.

Kirjoitin hieman.

Kahvia

Rukousta. Myös takapihan puolella.

18 maissa lähdimme M-L:n kanssa Timolle ja Pialle Uuraisille. Pöydänantimet olivat hyvät. "Pienet tytöt" - Milena ja Minja - aina iloisia ja mukavia. Kävimme Timon kanssa saunassa - löylyissä "usseemman kerran." Rukoilimme yhdessä. Mitähän lie ollut klo yli 23 kun tulimme kotiin.

Teetä.

Seurasin uutisia.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän hengen kautta, joka meissä asuu" (2. Tim. 1:14).

14.4.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 121.

On niin kaunista, "sillä taas kukkasilla kukkulat", koska "jo joutui armas aika ja suvi suloinen!" Toisinkin on ollut kansamme elämässä. On eletty monia kovia aikoja.

Niin kuin 1600-luvun lopussakin, kun täällä meilläkin - Ruotsi-Suomen itäisessä osassa - elettiin "suuria kuolonvuosia. Silloin sanottiin kuolleen 1/3 suomalaisista. Nälkään ja tauteihin. Aikaa nimitetään myös "pieneksi jääkaudeksi", mikä kertoo, että satoja ei saatu. Kylmyyteen sanotaan vaikuttaneen sen(kin), että Indonesiassa, japanissa ja Islannissa oli suuria tulivuorenpurkauksia.

Juuri ennen tätä aikaa kirjoitettiin Ruotsissa Suvivirren sanat, v. 1695. Tämän virren suomensi kainuulainen 25 v mies, heti tuon kovan ajan jälkeen, v. 1700. Hän oli seudulta - Kainuusta, joissa "kuolonvuodet" koettiin erittäin ankarina. Virsi tuli seuraavana vuonna virsikirjaan.

Lienevät oikeita nämä tiedot, joita olen lukenut netistä. Hieman erilaisia ajatuksia ja vuosilukuja esiintyy virren kohdalla. Mm Hengellisessä laulukirjassa virren tekijän - Israel Kolmodin - kohdalla on kysymysmerkki.

Kuitenkin, kun laulamme tätä virttä, saamme tehdä sen kiitollisin mielin ja ajatella, että hyvin toisenlaisia aikoja on eletty virren syntyaikoina...

"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Se luonnon uudeks luopi. Sen kutsuu elohon"

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Lauantai. Yli 21 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. 

Aamupalaa ja kahvia.

Nuotioiltoihin liittyviä valmisteluja.

Kävin hakemassa Emilian kyytiin ja veimme Nuotioillassa olleen kaluston rukoushuoneen varastoon.

Kirjoitin vähän.

Hyvää ruokaa ja kahvia.

Luin hieman kirjaa.

Terhi-Marja ja Emilia kävivät.

Kävin saunanlöylyissä - niinhän sitä suomalainen.

Iltapalaa.

M-L seurasi vapaakirkon kesäjuhlilta lähetystä - minäkin vähän.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi" (2. Kor. 6::1).

13.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 120.

Oletko koskaan yrittänyt kävellä kahdella tiellä yhtä aikaa?

Jos, niin olet huomannut sen mahdottomaksi.

Entä, kun siirrymme puhumaan taivaaseen johtavasta ja kadotukseen johtavasta tiestä:

Oletko koettanut kulkea yhtä aikaa näillä molemmilla?

Tai yritätkö sitä juuri nyt?

Ehkäpä monetkin meistä ovat sitä jossain vaiheessa yrittäneet.

Sekään ei kuitenkaan onnistu.

Ei edes se, että koetamme kulkea ns. kultaista keskitietä -

joka tarkoittaa, että en koko sydämestäni kulje taivaan tiellä.

Meidän on kuljettava reilusti sillä tiellä,

joka vie taivaaseen -

maksoi mitä maksoi.

Niin sen on taivaallinen Isämme ajatellut -

ja Jeesus omalla elämällään osoittanut, kun kulki koko sen tien loppuun, jossa meille valmistettiin Hänen verensä kautta suuri pelastus.

Sillä tieltä meiltä vaaditaan kaikki -

ja voimme saada kaiken.

Mikä silloin vaatii - rakkaus.

Selkeästihän Jumalan Sana puhuu meille kahdesta tiestä:

"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne jotka sen löytävät"

(Matt. 7:13-14).

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Perjantai. 14.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Sininen taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Laitoin Nuotioilta kutsut tekoon Boostmarkille. Se on Karstulassa, 4.7.2025. klo 18. Laitan kutsun "sapluunan" tämän juttusen loppuun.

M-L on tehnyt valmisteluja illan Nuotioiltaa varten pitkin päivää - tarjoiluun liittyen. Minä myös olen kasaillut kärryyn siellä tarvittavia juttuja. Se on sellainen se Nuotioiltapäivä.

16.15 lähdimme lasteinemme kohti Nuotioiltapaikkaa, joka oli Saarijärven tori.

Timo Hurskainen, joka vastasi illan äänentoistosta, tuli 16.30:ksi laittamaan äänentoistoa paikoilleen.. Lehtomäen Matti ja Tuula saapuivat kohta myös kalustoineen. "Paistokoju" pystytettiin kalusteineen.

Emilia Kuzmin, joka vastasi nokipannukahvien keitosta, sytytteli 17.30 tulet nuotioalustaan ja laittoi ison mustan pannun kiehumaan.

Nuotioilta alkoi klo 18. johtelin sen. Alkusanojen jälkeen musiikkiryhmä: Seija Suuronen, kitara ja laulu, Maju Aho, laulu, Antti Pietilä, harmonikka ja Pekka Kääriäinen, cajon, johtelivat kansaa yhteislauluihin. On erinomaisen hyvä ja sopiva porukka evankelioimisiltoihin - herätyksenkin aikaan. Teemu Huovila käytti ensimmäisen "minun tarinani" -todistuspuheenvuoron. Rehellinen, omaa elämää koskettava puheenvuoro. Yhteislaulujen jälkeen käytti toisen "minun tarinani" -todistuspuheenvuoron Terhi-Marja Kuzmin. Ilo oli kuunnella elämänmuutosta, joka Jeesus oli saanut aikaan. Musiikkiryhmän johdettua väkeä yhteislauluihin, lauloi Matleena Johansen yhden laulun. Timo Kuusjärvi säesti lainakitaralla, sillä säestys oli hänelle ex-tempore-säestys. Olivat myös Pia, Milena ja Minja illassa mukana. Lopuksi puhui Eivind Johansen. Hänen vaimonsa, Matleena, tulkkasi. Äänentoisto oli illassa erinomainen - mutta Eivindin puheenaikana monien mielestä liian äänekäs. Loppuun lauluryhmä lauloi ja laulatti.

Emilian keittämät kahvit maistuivat hyvin. Paistokojussa ahkeroivat: Matti Lehtomäki, Tuula Lehtomäki, Sirpa Sauranen, Marja-Leena Kuusjärvi, Tuula  Bägman ja Tuomo Bägman. Siellä grillattiin ja tarjoiltiin makkaroita, paistettiin ja tarjoiltiin lettuja, sekä tarjoiltiin kahvia.

Väkeä illassa oli n. 110-120 henkeä. Tiedän sen siitä, että laskin ihmiset yksitellen. Kaikki eivät istuneet penkeillä, joita olimme torille asetelleet. Paljon oli sellaista väkeä, jotka eivät olleet seurakuntaväkeä.

Sää oli täydellisen hyvä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Oli lämmin. Pieni, sopiva, tuulenvire. Itse rukoilin, että sää olisi lämmin, ei sataisi, eikä tuulisi. Kiitos taivaan Isälle. Muutenkin iloitsin illasta; että meillä oli mahdollisuus pitää kaupungin keskustassa tuollainen ilta.

Nopeasti kävi "leirin" purku, kun monet kädet tarttuivat työhön.

Kotona vielä iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti" (Hebr. 13:8).

 

12.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 119.

Mihin voisin verrata Jumalan rakkauden?

En mihinkään.

Mihin vertaisin Hänen pyhyytensä?

En mihinkään.

Ne vain ovat ylitse kaiken muun.

Täydellisiä.

Olen päässyt niistä osalliseksi.

Jopa niin, että syntini annettiin kaikki anteeksi;

pyyhittiin pois.

Minut tehtiin otolliseksi Jumalalle -

syyttömäksi julistettiin.

Niin kuin en olisi koskaan syntiä tehnyt.

Sen teki minulle Jumalan rakkaus ja pyhyys.

Sain lahjana vastaanottaa suuren pelastuksen -

silloin, kun uskoin Jeesukseen.

Vähän osaan siitä kiittää -

mutta kiitän kuitenkin.

Tässä se on selkokielellä:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"

(Joh. 3:16).

____________________________

Sydämelliset onnittelumme Mäkisen Eskolle, nimipäivän johdosta, Hettaan.

Torstai. 21.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Tuuleskeli.

 Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Klo 13 maissa menimme Emilian kanssa kasaamaan peräkärryyn - rukoushuoneen varastosta - huomisessa Nuotioillassa tarvittavaa kalustoa. Daniel tuli kyydissä tk:een. Kävin ostamassa grilliltä "savarman."

Kirjoitin vähän.

Luin hetken kirjaa.

Työntelin osan nurmikosta - sen, jota aikaisemmin emme raatsineet leikata, kun oli niin paljon keltaisia voikukkia. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla - mm. hommaili tarvikkeita huomista Nuotioiltaa varten.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia - myös israelista.

Siunausta!

Ps. "Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus" (Joh. 17:17).

TERVETULOA NUOTIOILTAAN

SAARIJÄRVEN TORILLE

PE. 13.6.2025. KLO 18

TARJOLLA:

NOKIPANNUKAHVIA,

LETTUJA,

MAKKAROITA,

VAPAAEHTOISELLA MAKSULLA.

OHJELMAA.

KAIKKIA KUTSUTAAN!

Järj. Kristityt yhdessä Saarijärven eri seurakunnista

11.6.2025.

"Sadalla merkillä" sanottua 118.

Älä odota, että tulet täydelliseksi,

ennen kuin voit aloittaa Jeesuksesta todistamisen

ja Jumalan valtakunnan työn.

Jos jäät sitä odottamaan, et koskaan tule tekemään mitään Jumalan valtakunnan hyväksi.

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Keskiviikko. 14.3 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaahko taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen paasto- ja rukouspäivä. Diabeetikkokin voi paastoa, kun tarkkailee sokeriarvojaan.

12 maissa menimme Emilian kanssa viemään erään seurakuntalaisen kaatopaikkakuorman kaatopaikalle.

Rukousta takapihan puolella.

18:ksi menin hakemaan Salmen mukaan ja menimme helluntairukoushuoneelle klo 19 alkavaan SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseen rukousiltaan. Johtelin illan. Lehtomäen Matti puhui alkusanat. Seija Suuronen, Maju Aho ja Antti Pietilä johtelivat innostaviin lauluihin. Rukoilimme. Oli hyvä ilta, jossa oli hyvä henki. 18 henkeä.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Seurasin yleisurheilukisoja.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "Henkeä älkää sammuttako" (1. Tess. 5:19).

  

10.6.2025.

"Yli sadalla merkillä" sanottua 117:

Voin pitää totena, että on Jumala, on Jeesus, on Pyhä Henki, käydä kaikissa hengellisissä tilaisuuksissa, rukoilla jatkuvasti, lukea ja tuntea Jumalan Sanaa, laittaa runsaasti kolehtiin ja hyväntekeväisyyteen. elää moitteetonta elämää, olla tupakoimatta ja juomatta viinaa, olla harjoittamatta haureutta, tehdä sitä, ja tehdä tätä - mutta kuitenkin olla ulkopuolella sen pelastuksen, jonka Jeesus valmisti kaikille ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan - jäädä ulkopuolelle taivaan ja siellä elettävän iankaikkisen elämän.

Miksi?

Siksi, että minulta puuttuu usko Jeesukseen - en ole ottanut Häntä vastaan elämääni.

"Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, ..."

(1. Tim. 1:15).

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, ..."

(Apt. 16:31).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________________

Tiistai. 15.5 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Osan ajasta takapihan puolella.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Tänään olen tehnyt valmisteluja kesän Nuotioiltoja varten.

Luin hieman kirjaa.

Iltapalaa.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?" (Ps. 77:14).

Huomenna!

Tervetuloa!

9.6.2025.

VIHAPUHETTAKO? 

Siitä huolimatta, että "rengas ympärillämme kiristyy", on meidän pidettävä kiinni totuudesta -

ylimmästä totuudesta - Jumalan Sanasta.

Silloin olemme oikeuden oikealla puolella -

vaikka olisimme yksin.

Jumala on vuosien kuluessa vaikuttanut minussa "tahtomista ja tekemistä", puuttua - vaikuttaa - tavalla ja toisella, Saarijärven seurakunnan kipeään ja surulliseen asiaan - koska itse asun Saarijärvellä ja teen siellä Jumalan valtakunnan työtä.

Vaikka on sanottu, ettei toisen seurakunnan asioihin pidä puuttua, niin se ei ole totta.

Pitää puuttua.

Seurakunta on julkinen yhteisö ja vaikuttaa valinnoillaan ja toimillaan moniin ihmisiin.

Se, että puutumme Jumalan Sanan vastaisiin asioihin, ei ole vihapuhetta - 

koska Jumalan Sana, jota seurakunnan pitää noudattaa, ei ole vihapuhetta.

Päinvastoin, on rakkautta pyrkiä vaikuttamaan, että asiat muuttuisivat Jumalan sanan mukaisiksi.

Se on rakkaudettomuutta, jos olemme välinpitämättömiä.

Asia, johon olen puuttunut, on se, että Saarijärven seurakunta valitsi joitakin vuosia sitten seurakuntapastorikseen henkilön, joka eli parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Ne, jotka ovat lukeneet Raamattua, tietävät, että Jumala kieltää homoseksuaalisuuden harjoittamisen. Eli Sana todistaa seurakunnan toimineen väärin.

Kyseessä on synti, jonka harjoittajat eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Menettelyllään seurakunta johtaa ihmisiä harhaan - kadotukseen.

1. Kor. 6:9-11.

Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

1. Kor. 7:2-3.

Nykyään tällaista, että puututaan Jumalan sanan vastaisiin asioihin, sanotaan maalittamiseksi, kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, jne.

Kun luemme Raamattua, niin näemme, että Jumala ei vain yleisesti puhu, eikä ole puhunut, asioista, vaan, jos on ollut esim. kyse synnissä elämisestä, Hänen puheellaan on ollut kohde; esim. yksilöihminen, seurakunta, paikkakunta, kansa.

Jumala haluaa - ja on halunnut - puhua Saarijärven seurakunnalle, että se tunnustaisi julkisena yhteisönä julkisesti  puheena olevan synnin ja haluaisi hyljätä sen ja palata Jumalan Sanaan.

En vain ole puuttunut seurakunnan vallalla olevaan väärään asiaan, vaan olen päivittäin rukoillut sen ja asiaan liittyvien ihmisten puolesta. Niin teen jatkossakin. Herra voi hyvällä tavalla puuttua kyseiseen asiaan - joskus niinkin, että se ei meitä ihmisiä miellytä. Jumala on pyhä, mutta Hän on myös rakkaus.

Tämä kirjoitus löytyy myös fb:sta (Jouko Kalervo Kuusjärvi).

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

 "Yli sadalla merkillä" sanottua 116.

Maailma ei tarvitse niinkään - jos ollenkaan -selittelijöitä, ja asioiden pyörittelijöitä evankeliumia eteenpäin viemään.

Ne, joita sillä tavalla koetetaan voittaa -

jos edes siitä silloin onkaan kysymys -

tulevat entistä enemmän sekoitetuiksi.

Ihmisten on kohdattava Jeesuksen todistajia -

joiden kautta voivat kokea Pyhän hengen voiman vaikutuksen.

Todisteeksi:

"...vaan kun Pyhä henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka"

(Apt. 1:8).

"...Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat"

(Apt. 5:32).

"...Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin Hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte..,"

(Joh. 15:26, 27).

(Jouko Kuusjärvi)

________________________

Maanantai. 7.3 astetta lämmintä klo 5.25.. Aurinko.

Hyvää nimipäivää pastori Ensio Mannille, Saarijärvelle!

Aamupalaa ja kahvia.

6:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Aamurukoukseen. 4 henkeä, joista yksi oli pikkupoika. 

Torkkumista.

Kahvia.

Kirjoitin vähän.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä kauppa-asioilla. Samalla ajelimme Kalmarissa katsomassa Nuotioiltapaikkaa ja sähköpistokkeita. Siellä on nahjuksen pihassa Nuotioilta, pe. 18.7.2025. klo 18.

Samalla reissulla kävimme syömässä Halpa-hallin kahvilassa.

Luin kirjaa hieman.

Laitoin tulen takkaan.

Istutin 4 perunaa lehtikasaan.

Kirjoitin vähän.

Luin kirjaa hetken.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia" (1. Kor. 7:23).

8.6.2025.

Sunnuntai. HwlluntI. 13.6 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Tuuleskeli.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Menin katsomaan maantiekävelyn SM-kisoja - jotka olivat Saarijärvellä. Vähän oli tuulinen sää.

Kotona ruokaa ja kahvia.

Seurasin tilaisuuden - netin kautta - Helsingin Saalemista ja omasta seurakunnasta - Saarijärven helluntaiseurakunnasta.

Seurasimme klo 18 alkanutta lähetystä Come Alive tapahtumasta Helsingistä Senaatintorilta. Kesti 3 h.

Katselimme uutiset.

Kirjoitin vähän.

Siunausta!

Ps. "Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne" 2. Tess. 3:16).

7.6.2025.

Lauantai. Harmaa taivas ylösnousussa. Aika lämmintä kuitenkin. Tuuleskeli aikalailla - kuten kyllä pitkin päivääkin. Satoikin välillä.

Aamupalaa ja kahvia.

Klo 12-15 seurasimme The Send -lähetystä TV7:n kautta Helsingin jäähallista. Oli hyvä - ja tärkeä.

Ruokaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Klo 16-19 Seurasimme The Send -lähetystä.

Kahvia.

Klo 19.30-22 seurasimme The Send -lähetystä.

Seurasin uutisia Israelista. Kirjoitin hieman.

Seurasin Uutisia.

Siunausta!

Ps. "Minä olen elämän leipä" (Luuk. 6:48).

6.6.2025.

Ilman heikon itsetunnon häivääkään - jota sanoi eräs "seurakuntapsykologi" minullakin olevan - voi omalle kohdalleen todeta, että hengellinen kasvu ei ole ollut kovin nopeaa. Toivottavasti sitä on kuitenkin "jonniivverran" aikojen saatossa tapahtunut. Ja onkin.

Minkälaisiin aatoksiin tämä kysymys sinut saa, kun hengellistä kasvuasi ajattelet?

Lieneekö tuo lisääntyvä vihreän määrä saanut tällaiset ajatukset putkahtamaan mieleen. Näyttää niin nopealta silmään kasvu luonnossa.

Jumalan Sana kuitenkin kehottaa meitä "pitkin sivujaan" kasvamaan - eli se näyttäisi olevan enemmänkin sellainen luonnollinen asia. Siihen tulee pyrkiä ja sitä tavoitella. Ei esittää toisille olevansa jo kovasti kasvanut, vaan tunnustaa tilansa ja ajatella, että asia on monella tavalla tärkeä. Jumalan Sana vaikuttaa meissä kasvua. Se ohjaa meitä puhtauteen, rukouselämään, Pyhän Hengen tärkeään osuuteen elämässämme. Jumalan Sanan laittamista käytäntöön - harjoittamiseen - elämässämme.

Pari tärkeää raamatunjaetta laitan tähän:

"...kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään"

(2. Piet. 3:18).

"...vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta"

(Kol. 1:10).

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Perjantai. 26.6 astetta lämmintä myöhäisessä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Rukousta.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Luin hieman kirjaa.

Timo, Pia, Milena ja Minja tulivat ottamaan minut kyytiin. Ajelimme kylään Eivindille ja Matleenalle. Hieno paikka. Grillikatoksessa nautimme grilliherkkuja. Vähän ylempänä olevan mökin saunassa saunoimme. Eivindin ja Timon kanssa otimme kunnon löylyjä. Rukoilimme yhdessä. Mukava ilta. Kiitos kutsusta!

Mitäpä lienee ollut kello, kun tulin kotiin. Lie jo 22 ja jotain.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta" (Jaak. 5:13).

5.6.2025.

Pyhän Hengen kaste on lahja, joka on tarkoitettu kaikille Jeesukseen uskoville. Vapaissakin suunnissa tämä on suurelta osin jäänyt unohdettujen asioiden osastoon. Se ei ole myöskään asia, jota katsotaan vain taaksepäin ja muistellaan.

"...Mutta onnetonta oli, että suuri osa niistä, jotka kastettiin Pyhällä Hengellä, pysähtyivät katselemaan taaksepäin sen sijaan, että olisivat katsoneet eteenpäin ja kulkeneet kohti uusia kokemuksia.  He saivat elinikäisen muiston, joka jäi pelkäksi muistoksi. He saivat päivämäärän laulukirjaansa tai Raamattuunsa, joka kertoi heidän silloin ja silloin saaneen Pyhän Hengen kasteen, mutta he eivät saaneet Kristuksen rakkauden pyhää tulta sydämeensä.

He saivat niskaansa keinotekoisen silmän, joka katsoi aina vain tuohon vanhaan kokemukseen. Mutta he eivät saaneet kahta avointa silmää, jotka näkisivät eteenpäin odottaen uusia kokemuksia ja enemmän Kristuksen kaltaista vaellusta. ..."

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 180, 181, Ristin Voitto 1978).

___________________________

Torstai. 13.6 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Tuuleskeli. Oli satanut.

M-L vei Emilian töihin ja kävi kaupassa.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

Kirjoitin hieman.

Kävin 1 h 20 min. sauvakävely-/rukouslenkillä. Kilometri ennen loppua tuli kipu oikean jalan pohkeen alapuolelle, vasemmalle puolelle. Piti ns. nilkutella kotiin. Oli koko loppupäivän kipeä.

Lueskelin vähän kirjaa.

Hyvää ruokaa ja kahvia.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1. Kor. 1:18).

4.6.2025.

Lainausta Frank Mangsin kirjasta:

"...Joskus ristiriitojen aikana olen lukenut tavallisesta sanomalehdestä:

"Miten kristityt voivat yhdistää rikkirevityn maailman niin kauan kuin he riitelevät kuin pojanvintiöt takapihalla? Pitäkööt noidanverensä hyvänään!"

Sellainen oli tuomio, joka tuli "tämän aikakauden lapselta" siihen aikaan. Jeesus sanoi kerran jotakin, että ne "lapset" ovat viisaampia suhteessa omaan sukupolveensa kuin "valkeuden lapset" ovat suhteessa omaansa.

Mutta mitä me nyt sanomme - me, jotka haluamme uskoa Jumalaan? Näin jälkeenpäin, kun on enemmän syvyysnäkymää, perspektiiviä?

Meidän ei tule elää menneissä. Emmekä moiti ihmisiä, joilla on ollut oma näkökantansa. Mutta pysähdymme ajattelemaan ja opimme edeltäjiemme synneistä ja erehdyksistä. Opimme tuomitsematta.

Mutta jos emme halua pysähtyä miettimään ja oppimaan, niin olemme piintyneitä ja paatuneita, kelpaamattomia sekä pyhien yhteyteen maan päällä että siihen taivaaseen, jonne ei milloinkaan pääse mitään epäpyhää eikä saastaista."

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 201, Ristin Voitto 1978).

Lainaus loppuu tähän.

_______________________________

Keskiviikko. 25.8 astetta lämmintä myöhäisessä ylösnousussa auringon puolella. Sininen taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kirjoitin Kylätyö-infon. Lähetin s-postilla niille, joille se menee.

Ruokaa.

Nuotioiltojen suunnitelmia.

Työntelin nurmikkoa. Voikukat loistelevat niin hienosti, sekä lemmikit, ettei raatsinut ajaa koko nurmikkoa. Näkyi olevan joku pölyttäjäkin kukissa lentelemässä.

Luin hiukan kirjaa.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. 8 henkeä.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista..

Kirjoitin vähän.

Siunausta!

Ps. "Meidän herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa, veljet. Amen" (Gal, 6:18).

3.6.2025.

Jatkan lainailua edellispäivien tapaan. Teksti on Frank Mangsin:

"... Kun on jouduttu näin pitkälle - tai langettu näin syvälle - silloin alkaa se kaamea tila, että unohdetaan kokonaan se, että Kristuksella on eläviä jäseniä oman nurkkakunnan ulkopuolellakin, että "pyhiä" on niidenkin joukossa, joiden nimiä ei ole "meidän seurakuntamme" matrikkelissa.

Ja kun on joutunut tämän väärän näyn ja käsityksen valtaan, ei voi välttää valitusta ja arvostelua, läimäyksiä ja iskuja, hyökkäyksiä ja yllytystä, mustamaalaamista ja panettelua, parjausta ja selän takana puhumista. Ja jokaista siirtymistä toisesta seurakunnasta meidän seurakuntaamme pidetään suurena voittona Jumalan valtakunnalle.

Juuri tämä mielenlaatu on enemmän tai vähemmän rehottanut kaikissa kirkon riidoissa ja hengellisissä puoluekiistoissa. Mutta miksi sellaista on? Sitä on, koska hengellistä elefanttitautia on olemassa.

Se on tauti, joka suurentaa omia etuja ja ansioita ja pienentää vastapuolen etuja ja ansioita.

Se on tauti, joka tekee uskonnollisista totuuksista suurempia kuin henkilöitynyt Totuus, joka on myös henkilöitynyt rakkaus: Jeesus Kristus.

Se on tauti, joka peittää näkyvistä ja työntää taka-alalle pyhän organismin, mutta sytyttää oman organisaation ylle juhlavalaistuksen.

Se on tauti, joka muuttaa pyhän maaperän epäpyhäksi taistelukentäksi, jossa uskonnollinen "liha" kamppailee villitsevässä kaksintaistelussa.

Se on tauti, joka tekee tärkeämmäksi isiltä perityn vaalimisen kuin sen, että kuunneltaisiin ajan  merkkejä, ojennettaisiin auttava käsi kadotettujen  pelastamiseksi ja toimittaisiin pyhässä pelossa ja vavistuksessa oman pelastuksen vuoksi. ..."

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 200, 201, Ristin Voitto 1978).

_______________________________

Tiistai. 14.9 astetta lämmintä ylösnousussa. Sininen taivas. Aurinko. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kävimme kylällä M-L:n kanssa. Hän kaupassa ja minä vein ilmoitukset Nuotioillasta kauppojen ilmoitustauluille ja vähän muuallekin.

Kahvia.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 104. kesäkuulle. Lähetin sen s-postina niille, jotka saavat sen sitä kautta.

Ruokaa ja kahvia.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin, niille, jotka saavat sen postin kautta.

Kävin viemässä Rintamapostit postiin.

Kävin 1 h 20 min. sauvakävely-/rukouslenkillä. Ensimmäisen kerran sortseissa ja t-paidassa. Aurinko paistoi. Valkopilviä. N. 20 astetta lämmintä.

Luin vähän kirjaa.

Iltapalaa. M-L:n tekemää pizzaa.

Seurasimme uutisia - myöskin Israelista.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "...Armo ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän Vapahtajaltamme  Kristukselta Jeesukselta!" (Tiit. 1:4).

2.6.2025.

Jatkan herätysevankelista Frank Mangsin tekstin lainaamista:

"... Ei, jotain järkeä sentään täytyy olla uskonnollisessa järjettömyydessäkin.

Mutta pyhässä organismissa, Kristuksen totisessa ruumiissa, on ihmisiä, jotka ovat niin Jumalan valtaamia, että Kristus tulee kirkastetuksi ja taivaalliset olennot tulevat täyteen hämmästystä.

Seurakunnat ovat ilmiöitä, jotka kuuluvat ainoastaan tähän aikakauteen. Jumalan seurakunta syntyi ajassa, mutta elää koko iankaikkisuuden. Ja turhaan sinä etsit kirkkauden maailmassa jotakuta luterilaista tai helluntailaista tai jotakuta muuta, jossa on "firman" leima.

Kristus on oleva kaikki kaikissa, kaikki jokaisessa kirkastetun ruumiin jäsenessä.

Välistä sattuu, että johonkin nurkkakuntaan tulee elefanttitauti. Silloin se kasvaa ja siitä tulee niin suuri, että se täyttää koko näkökentän jäsentensä silmissä. Ja silloin tapahtuu se järkyttävä asia, että organisaatiosta tulee tärkeämpi kuin elävä organismi. Seurakunta pienellä s:llä tulee suuremmaksi kuin Seurakunta isolla S:llä. Ja silloin puhutaan suurella paatoksella "meidän seurakunnastamme".

"Meikäläiset" - mitä ne ovat?

Seurakunta on parhaassa tapauksessakin - ja vain osittain - yksi "klikki" todellisessa seurakunnassa. ..."

(Frank Mangs, hetkiä elämästäni, s. 199, 200, Ristin Voitto 1978).

___________________________

Maanantai. 8.7 astetta lämmintä klo 5.20. Harmaahko taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

6:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Aamurukoukseen. 2 henkeä.

Torkkumista.

Kahvia.

Laitoin ilmoituksen lehteen seuraavasta Nuotioilllasta, joka on Saarijärven torilla, pe. 13.6. klo 18.

Kirjoitin hieman.

Kävimme M-L:n kanssa Ruustinnassa syömässä 56 v-hääpäivälounaan. Eiliten oli hääpäivä.

Sateli vesiä.

Luin vähän kirjaa.

Kävin n. 1 h sauvakävely-/rukouslenkillä.

M-L leipoi sämpylöitä.

Kirjoitin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen" (Room. 16:27).

1.6.2025.

RAKKAAT KIITOKSET VAIMOLLENI, MARJA-LEENALLE YHTEISISTÄ 56:STA VUODESTA, JOTKA OLEMME SAANEET OLLA AVIOLIITOSSX!

__________________________________________________________________

Jatkan lainailua edellispäivien tapaan. Teksti on Frank Mangsin, evankelistan ja herätysmiehen kirjoittamaa. Hän syntyi 1897 Närpiössä ja on suomenruotsalaisia. Hän kuoli Ruotsissa 1994 korkeassa iässä. Muistaakseni Karlstadissa:

"...Olet lukenut vertauksen kymmenestä neitsyestä. Kymmenen oli merkitty luetteloon ja he kuuluivat organisaatioon - seurakuntaan pienellä s:llä. Viisi näistä kuului elävään organismiin - Seurakuntaan isolla S:llä.

Ilman näitä kolmea pyhää todellisuutta: Elämää, Totuutta ja Rakkautta, matrikkelissa olevalla nimellä ei ole pienintäkään merkitystä.

Tämä ei merkitse sitä, että paikallisseurakunta olisi tarpeeton tai turha. Se on mitä suurimmassa määrin aiheellinen niin kauan kuin se saa olla elämän Hengen käytettävissä olevana elimenä.

Emme kuitenkaan saa koskaan kirjoittaa yhtäläisyysmerkkejä Seurakunnan ja seurakuntien välille. Tätä ei voitu tehdä edes alkukristillisessä ja aivan vastasyntyneessä seurakunnassa.

Ananias ja Safiira kuuluivat seurakuntaan, joka kirjoitetaan pienellä s:llä, mutta he eivät kuuluneet Seurakuntaan isolla S:llä.

Raamattu sanoo näin:

"Että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon."

Tämän sanan edessä tahdon vain asettaa yksinkertaisen kysymyksen:

- Tiedätkö sinä jonkin seurakunnan, joka on kokonaisuudessaan sellainen, että henkimaailman ruhtinaille avautuu Jumalan moninainen viisaus heidän tutkiessaan kaikkien seurakunnan jäsenten elämää ja vaellusta?

On kirjoitettu, että "Kristus on seurakunnan pää".

Mutta kun seurakunnassa kaksi nurkkakuntaa kokoontuu kahden eri johtajan ympärille ja niiden välisestä kuilusta tulee niin suuri, että seurakunta jakaantuu kahtia - kummalle puolelle "pää" silloin joutuu?

Molemmat osapuolet toimivat päättömästi.

Ja miten paljon on "pää" saanut  määrätä seurakunnassa ennen  ennen sen kahtiajakoa? ...

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 198, 199, Ristin Voitto 1978).

____________________________________

Sunnuntai. 8.2 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Ennen 8 lähdimme M-L:n kanssa ajelemaan koti Tamperetta. Siellä jo paistoi aurinko - ja ennemminkin. Orituvalla ryyppäilimme kahvit.

Tampereella menimme Aaron ja Ettin kihlajaisiin. Aaro on ensimmäinen lastenlapsistamme, joka menee kihloihin. Juhla oli Ettin kotona.

Aurinkoisessa säässä ajelimme kotiin, jossa olimme 18 maissa. Ohimennessä pistäydyimme T-M:lla.

Kahvia.

Kirjoitin vähän.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!" (2. Kort. 1:2).

31.5.2025.

Jatkan edellispäivien tapaan lainailua evankelista Frank Mangsin kirjasta: 

"...On olemassa kyllä jotakin, jota voimme nimittää "kristilliseksi paikallisseurakunnaksi". Alkuseurakunnan aikana  sellaisia oli yksi ainoa kullakin paikkakunnalla.

"Kirjoita Sardeen ja Smyrnan seurakunnalle, Filadelfian ja Laodikean seurakunnalle."

Eikä postinkantajan tarvinnut koskaan miettiä ja kysyä, mihin kokoushuoneistoon hän kirjeen veisi.

Nyt on  useimmilla paikkakunnilla lukuisia paikallisseurakuntia. Mutta mikään niistä ei voi väittää olevansa yksin ja koko pitkän jäsenluettelonsa osalta "elävän Jumalan seurakunta". Sillä ne ovat kaikki syntyneet ihmisten järjestäminä, vaikkakin seurakunnan jäsenistö on syntynyt armon ihmeen kautta - osa jäsenistä. Loput ovat tulleet inhimillisen vaikuttamisen ja yllytyksen kautta.

Paikallisseurakuntia on muodostettu ja perustettu. Jumalan seurakunta syntyi uuden syntymisen kautta ja lisääntyy siten, että ihmisiä syntyy Jumalasta.

Paikallisseurakunnassa on jäseniä, kirkonkirjoihin ja matrikkeleihin merkittyjä.

Seurakunnassa on ainoastaan ruumiinjäseniä, Kristuksen ruumiin eläviä jäseniä.

Seurakunnissa on säädökset ja hallitukset, rituaalit ja jumalanpalveluksen ja seurakuntajärjestyksen muodot. Ja lukuisia menetelmiä, joilla värvätään uusia jäseniä.

Seurakunnassa - Jumalan seurakunnassa - on ainoastaan Henki ja elämä ja jäsenet - ja yksi pää, jonka nimi on Jeesus Kristus. ..."

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 197, 198, Ristin Voitto 1978).

___________________________

Lauantai. 11.1 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Nuotioillassa olleen kaluston rukoushuoneen varastoon. Tihkutteli vettä. Palautin  peräkärryn Deniksen pihaan. Inventterin palautin Tuomakselle.

Kirjoitin hieman.

Kävin 1 h 10 min. sauvakävely-/rukouslenkillä.

Luin hetken kirjaa.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin saunanlöylyissä.

15:ksi menin ylioppilasjuhliin Pimiälle.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus" (Juuda 1:2).

30.5.2025.

Jatkan lainausta evankelista Frank Mangsin kirjasta:

"Ilmestyskirjan seitsemännessä luvussa oleva sana antaa minulle pyhän näyn, ja toivon että myös minun rohkeuteni on pyhää:

"Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta."

Joukko, jota kukaan ei voinut lukea!

Tämä joukko on lopullinen joukko kaikista "pyhistä". Se koostuu kaikista niistä, joista kautta aikojen on tullut eläviä Kristuksen ruumiin jäseniä. Tämä joukko on koottu kaikista sukukunnista ja kielistä ja kaikista niistä kirkoista ja seurakunnista ja yhteisöistä ja yhteisöistä, joilla rajapyykkiensä sisäpuolella on ollut eläviä ja totisia kristittyjä. Ja tätä kansaa voidaan tänä päivänä nimittää "elävän Jumalan seurakunnaksi". Osa siitä on jo ehtinyt perille päämäärään, mutta toiset ovat vielä matkalla maalia kohti.

Ja elävän Jumalan seurakuntia ei tule ajassa eikä iäisyydessä olemaan enempää kuin yksi. ..."

(Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 196, 197, Ristin Voitto 1978).

___________________________

Perjantai. 10.6 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kävin 1 h 20 min. sauvakävely-/rukouslenkillä. Mukava sää.

M-L kävi kylällä asioilla.

Kirjoitin hieman.

Ruokaa ja kahvia.

M-L teki valmisteluja illan Nuotioiltaa varten. Minäkin kasailin kärryyn siellä tarvittavia juttuja.

17:ksi ajelimme M-L:n kanssa kärry perässä Kukonhiekan tanssilavan viereen, jossa Nuotioilta pidettiin. Aurinko paistoi ihan kuumasti. Sininen taivas. Valkopilviä. Lehtomäen Matti ja Tuula tulivat myös tavaroineen paikanpäälle. Samoin Lahtelan Veikko. Myös Denis, sekä Manna-Maria ja Jari Tolppila. Pystyttelimme "leirin." Väkeäkin alkoi saapua.

Nuotioilta alkoi klo 18. Johtelin sen. Alkusanojen jälkeen oli musiikin vuoro. Illan musiikkivastuussa olivat Manna-Maria ja Jari Tolppila. He johtelivat puheenvuorojen väleissä, alussa ja lopussa yhteislauluihin, sekä myös kahdestaan musisoivat. Hyviä lauluja, Hyvä musiikkipari. Ensimmäisen "minun tarinani" -todistuspuheenvuoron käytti Matti Kinnunen. Voimallisia tekoja on evankeliumi tehnyt matin elämässä. Toisen "minun tarinani" -puheenvuoron käytti Marita Porrassalmi. Oli elävä ja hyvä todistus. Puhuin lopuksi ja johdin syntisen rukoukseen. Musiikkia oli vielä sen jälkeen. Tarjoiluteltassa häärivät: Matti ja Tuula lehtomäki lettujen paistossa, Tuomo ja Tuula Bågman makkaroiden grillaamisessa. Marja-Leena kuusjärvi tarjoili lettuja. Denis Kuzmin keitteli nokipannukahvia. Äänentoistosta huolehti Veikko Lahtela. Kiitos kaikille vastuissa olleille! Ennen kaikkea Jumalalle! Iloitsin illasta. Kutsuja oli jaettu 250 kpl. Vielä eivät ihmiset lähde sankoin joukoin mukaan. Väkeä illassa oli n. 70 henkeä. Sää oli koko ajan hyvä.

Seuraava Nuotioilta on Saarijärven torilla pe. 13.6. klo 18. Sinne! Ja ystäviä mukaan!

Iltapalaa ja kahvia.

Uutisia.

Kirjoitin vähän.

Siunausta!

Ps. "...vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka" (Apt. 1:8).

29.5.2025.

Lainaan tähän - ja tulevina päivinä - Frank Mangsin ajatuksia ja tekstiä. Hän oli Suomen ruotsinkielinen evankelista, joka jossain vaiheessa muutti Ruotsiin asumaan. Jumala käytti häntä herätysten välikappaleena Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa - muuallakin.

Sydämestäni yhdyn näihin hänen ajatuksiinsa:

"Seurakunta ja seurakunnat

Amerikassa tapasin kerran yhden niistä pyhistä erikoistapauksista, jotka ovat melko harvinaisia nykyajan maailmassa - hengellisessäkin maailmassa - jossa kaikki halutaan standardisoida ja valaa saman määrätyn muotin mukaan.

Hän oli vanhemmanpuoleinen nainen, eläkkeellä, mutta epätavallisen elämänläheinen ikäisekseen. Uskollisesti hän oli mukana oman kirkkonsa toiminnassa, mutta hänellä riitti kuitenkin aikaa ja voimia käydä muissakin kirkoissa. Ja hän tunsi olevansa kotona siellä, missä oli elämää.

Eräs uusi ja eristäytynyt ryhmä oli pystyttänyt telttansa hänen asuntonsa läheisyyteen. Ja koska hän oli sellainen kuin oli, hän meni sinne.

Hän oli tottunut monenlaiseen, kun kysymyksessä ovat hengelliset sävelet ja tahdit, ja kaikki meni hyvin, kunnes oli päästy jälkikokoukseen ja "penkkikalastukseen". Silloin tuli eräs innokas sielu kysymään häneltä:

- Are you saved? (Oletteko te uskossa?)

- Oh yes! I have been saved for many years. (Olen ollut uskossa jo monta vuotta.)

On parasta, että käytämme omaa kieltämme seuraavassa kysymyksessä:

- Kuulutteko meikäläisiin?

Silloin naisen silmissä välähti ja hän vastasi:

- Meikäläisiin? Mitä ne ovat?

- Minä olen lukenut amalekilaisista ja mooabilaisista. Ja olen kuullut heettiläisistä ja jesuiitoista. Mutta meikäläisistä en ole kuullut enkä lukenut.

Tietenkin hän ymmärsi paljon enemmän kuin oli ymmärtävinään. Mutta hän halusi antaa tuolle nuorelle hengelliselle huimapäälle elinikäisen läksyn. Oli jotakin, joka oli äärettömästi paljon suurempi ja tärkeämpi kuin se pieni "klikki", joka mahtui harmaankellertävän telttamajan sisään Brooklynissa.

Käytin sanaa "klikki", nurkkakunta. Toivon, että sekä uskonnollisten yhdyskuntien että seurakuntien johtajat ovat niin järkeviä, etteivät he lennä istualleen, kun käytän sanaa "klikki heidän kunnianarvoisista instituutioistaan,"    

                      (Frank Mangs, Hetkiä elämästäni, s. 195, 196, Ristin Voitto 1978).                                                            ____________________________________'

Helatorstai. 14.8 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Ruokaa ja kahvia.

Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.

Kävin hakemassa Deniksen peräkärryn. Nostimme T-M:n kanssa nuotioalustan kyytiin ja kävin lastaamassa kaluston Nuotioiltaa varten - joka on huomenna - rukoushuoneen varastolta kyytiin.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 1 h 10 min. sauvakävely-/rukouslenkillä. Mukava, lämmin sää. Melkoinen lintujen konsertti oli käynnissä pitkin matkaa.

Luin hieman kirjaa.

Satoi hetken kovasti - että peltikatto kohisi. Ukkonenkin kerran jyrähteli salaman jälkeen.

Kävin saunanlöylyissä.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Henkeä älkää sammuttako" (1. Tess. 5:19).

Huomenna tulille: