26.7.2024.

"Elämän tie on kaita tie, sitä harvat vain kulkea tahtoo..."

"Golgatalle saavuin synteineni, sinne painoi tyhjyys maailma. Rauhatonna kuljin taakkoineni, kunnes kuulin tiestä Golgatan..."

(Saimi Moberg).

Onko sinun elämässäsi ollut etsikkoaikoja? Aikoja jolloin olet kuullut sydämessäsi Pyhän hengen kutsuvan sinua Jeesuksen luokse? Miten olet käyttänyt sellaisen ajan kohdallasi? 

Elämässämme ei välttämättä aina kuulu Herran ääni sillä tavalla, kuin näinä aikoina, jolloin Jumalan taivaasta meitä etsitään. Ne ovat meille arvokkaita aikoja.

Meille voi käydä niinkin, että elämässämme ei tulekaan uutta aikaa, jolloin Jumala meitä kutsuu yhteyteensä; hengelliset asiat eivät kiinnosta sillä tavalla, että olisi halua muuttaa kadotukseen johtavalta tieltä taivaan tielle. Se on todella järkyttävä tila ihmisen elämässä; ihmisen, jolle oli kuitenkin valmistettu pelastus, mutta hän hylkäsi sen - ja joutuu iankaikkisuudessa paikkaan, jonne Jumala ei ollut häntä tarkoittanut.

Elämä on kuitenkin vakava asia - ennen kaikkea siksi, että se ei lopu siihen kun sydämemme pysähtyy ja vedämme viimeisen henkäyksemme. Elämä jatkuu, joko Jumalan taivaassa, jonne kaita elämäntie johtaa. Sinne matkansa aloittaneet - oman valintansa mukaan - saavat olla ikuisesti Jumalan luona, jossa on loputon täydellisyys. Niiden osana, jotka ovat valinneet hyljätä sen pelastuksen, jonka Jeesus kuolemansa kautta ristillä valmisti; pitäneet halpana astua kulkemaan Golgatan tietä, on iankaikkinen kadotus, helvetin tuli - tietoisessa olotilassa, erossa Jumalasta.

Asia, joka on esillä, on elämämme tärkein kysymys; valinta siitä, missä haluamme iankaikkisuutemme viettää, ja kenelle elämäni elää.

Tule pois väärältä tieltä!

Jeesus kutsuu sinua!

Älä anna jäädä pelastuksen armon turhaksi kohdallasi!

Anna elämäsi Jeesukselle, niin paras on edessäpäin! 

"Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta" 

(Jes. 55:6-7).

(Jouko Kuusjärvi)

________________________________

Perjantai. 21.1 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella.

Kävimme M-L:n kanssa Koskenkylän, Lehtolan suunnassa, katsomassa tiettyä paikkaa, josko siellä syyskuussa olisi Nuotioilta. Perästä kuuluu, sanoiko se torventekijä. Samalla reissulla kävimme Halpa-Hallissa puraisemassa seisovasta. Kaupassa ja apteekissakin käväisimme.

Satoi kaatamalla, Ukkoskuuroja. Useampaan otteeseen olivat "taivaan luukut selällään."

Kirjoitin.

M-L leipoi.

Seurailimme Summerfest-tapahtuman tilaisuutta Seinäjoen helluntaiseurakunnasta.

Iltapalaa ja teetä.

Katsoimme hieman olympialaisten avajaisia.

Seurasimme tilaisuutta Summerfest-tapahtumasta.

Siunausta!

Ps. "Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä" (/1. Joh. 5:2).

25.7.2024.

Väärällä tiellä ja oikealla.

Vain nämä kaksi tietä ja ihmisryhmää löytyy maailmasta.

Kaita tie - joka vie taivaaseen - ja sillä kulkevat.

Lavea tie - joka vie kadotukseen (helvettiin) - ja sillä taivaltavat.

Kun tämä on tosiasia, jonka Jumalan Sana ilmoittaa, on noiden molempien ihmisryhmien suhtauduttava täydellä vakavuudella siihen.

Ajattelemme nyt niitä - meitä - jotka ovat jo kulkemassa taivaaseen johtavalla tiellä.

Hieman "ontuva" esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin:

Olet ajamassa autolla tietä, joka kulkee jyrkänteen reunalla. Mutkan takana kohtaat yllätyksen: tielle on vierinyt ylempää isoja kivilohkareita. Pelastut viimetingassa. Mitä teet? Käännytkö takaisin ja ajelet pois, vaikka vastaasi tulee toisia ajoneuvoja, jotka ovat suuressa vaarassa? Todennäköisesti et toimi näin. On luonnollista, että varoitat tarpeeksi selvästi niitä, jotka ovat vaarassa; vaarassa jopa pudota ajoneuvoineen syvään rotkoon.

Me, jotka uskomme Jeesukseen, olemme pelastettuja ihmisiä; pelastettuja iankaikkisesta kadotuksesta. Olisi täysin luonnollista, että me varoittaisimme ihmisiä, niin että he eivät joutuisi tuonne ikuiseen vaivanpaikkaan - että todistaisimme heille Jeesuksesta, joka on valmistanut jokaiselle ihmiselle pelastuksen synneistään, ristillä tapahtuneen sovituskuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Kertoisimme heille, että on olemassa tie, joka vie taivaaseen, ikuiseen elämään. Jumalan kanssa.

Meidän, jotka olemme löytäneet pelastuksen omaan elämäämme, vastuu ja velvollisuus on viedä evankeliumin ilosanoma ihmisille, jotka eivät vielä usko Jeesukseen - jotka kulkevat väärällä tiellä.

Tiedätkö, että vain harvat Jeesuksen omat tekevät niin? Meidän tulee tarkistaa asia omalla kohdallamme ja ajatella sitä, kuinka arvokas asia on jokaiselle ihmiselle valmistettu pelastus - ja millainen paikka on helvetti.

"Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat"

(Snl. 24:11).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________ 

Torstai. 25.0 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas.

Tänään se "Jaska molskautti" - Jaakko heitti sen kylmän kiven järveen. Ei taida ihan muutamassa päivässä vesi kylmentyä.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella.

M-L keräili vähän marjoja vuokratontin reunamilta.

Käväisin tk:ssa hakemassa diabeteksenhoitotarvikkeita. 

Kirjoitin.

Hyvää ruokaa ja kahvia.

Tein yhteydenottoja kylälle, jossa voisi vielä syyskuun puolella pitää Nuotioillan. Jumala siinäkin johdatelkoon.

Luin vähän kirjaa.

Seurasimme netin kautta Summerfest-tapahtuman tilaisuutta Seinäjoen helluntaiseurakunnasta.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutiset.

Siunausta!

Ps. "Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmentymisessä" (1. Piet. 1:13).

24.7.2024.

"Pakenetko sä Kristusta, ystäväni, vaikka tiesi vie kadotukseen? Näin kertoo ja todistaa Raamattuni: vain yksi on tie taivaaseen..." 

(HL. 254).

"Miksi viivyt sä poluil maailman, vaikka kuulla saat äänen Jeesuksen... "

(HL. 258).

"Mä kauas kuljin synnin harhateitä. En tiennyt että Jeesus rakastaa..."

(HL. 262).

On paljon hengellisiä lauluja, jotka puhuvat tiestä, jota ihminen vaeltaa - väärästä ja oikeasta tiestä, joilla on eri päämäärä. Lauluissa kutsutaan ihmisiä tulemaan oikealle tielle. Niin minäkin tässä pienessä kirjoituksessani.

Raamatussa puhutaan kahdesta tiestä; oikeasta ja väärästä sellaisesta. Jeesus sanoo:

"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät"

(Matt. 7:13-14).

Jeesus puhuu:

1. Laveasta tiestä, joka vie kadotukseen, ja

2. Kaidasta tiestä, joka vie elämään (taivaaseen, ja jo maan päällä todelliseen elämään).

Kukaan ihminen ei voi vaeltaa yhtä aikaa kummallakin tiellä; olemme jommalla kummalla.

Kuten huomasit, Jeesus puhuu myös porteista, joista näille teille tullaan:

1. Lavealle tielle johtaa avara portti. Tästä portista sisälle astuessaan ei tarvitse luopua mistään. Synti kaikissa muodoissaan menee sitä helposti sisälle. Lavealla tiellä saa tehdä syntiä mielin määrin; ei tarvitse ottaa Jumalaa ja Hänen Sanaansa huomioon mitenkään. On kuitenkin hyvä muistaa, että sitä tietä kulkiessaan ihminen on saatanan vallanalaisuudessa ja matkalla kadotukseen, helvettiin. Tällä tiellä vaeltavia on paljon.

2. Kaidalle tielle johtaa ahdas portti, josta synti ei pääse sisälle. Täytyy tehdä parannus synnistä omalla kohdallaan; tunnustaa synti ja haluta hyljätä se. Tämä portti aukeaa vain niille, jotka uskovat Jeesukseen ja saavat anteeksi syntinsä Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.

On ihmisiä, jotka pettävät itseään, kuvitellen vaeltavansa kaidalla tiellä ja pääsevänsä kerran taivaaseen, vaikka eivät ole koskaan avanneet sydäntänsä Jeesukselle ja uskoneet Häneen. He ovat uskonnollisia ihmisiä, jotka luottavat tekoihinsa, kuulumiseensa johonkin hengelliseen yhteisöön, tai erilaisiin rituaaleihin. Jumalan henki voi herättää tällaisenkin ihmisen, niin että hän näkee syntisyytensä ja tarpeensa vain Jeesuksessa olevasta pelastuksesta.

Paljon on ihmisiä, jotka ovat ns. "kultaisen keskitien" kulkijoita. Sellaista tietä ei ole olemassakaan, vaan olemme joko kaidantien kulkijoita, joka johtaa meidät taivaaseen, taikka laveantien kulkijoita, joka johtaa meidät helvettiin.

Ystävä hyvä!

Kumpi on sinun tiesi?

"Kumpaan joukkoon kuulunet, molempiin et kuulu, et."

Jeesus kutsuu sinua kaidalle tielle!

Tule!

Jumala rakastaa sinua!

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Sydämelliset onnittelumme - vielä tässäkin - tyttärellemme Terhi-Marja, Kristiinalle, nimipäivän johdosta!

Keskiviikko. 31.8 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella. Viereisen tuolin käsinojalla istuskeli pieni harmaasiepon poikanen ja katseli päätään kallistellen. Siinä kohdalla oven yläpuolella lampun päällä on  niiden pesä. Tänään se on sieltä pesästä lähtenyt. M-L otti kuvia maailmaa - ja meitä - ihmettelevästä pienestä luontokappaleesta.

Niitin viikatteella vähän heinää tuolla pihatien alkupäässä.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Luin hieman kirjaa.

19:ksi menin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. 5 henkeä. M-L seurasi kotona netin kautta Seinäjoen helluntaiseurakunnasta Summerfest-tapahtuman ensimmäistä tilaisuutta.

Iltapalaa ja pizzaa, jota M-L oli illalla tehnyt.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "...Teillä ei ole, sentähden ettette ano..." (Jaak. 4:2).

23.7.2024.

Tahdotko taivaaseen!

Sinne vie vain yksi tie.

Taivas ei ole niinkuin sanotaan Rooman olevan,

jonne kuulemma kaikki tiet vievät.

Itseasiassa taivaaseen johtava tie on Persoona.

Jeesus sanoi - ja on samaa mieltä tänäänkin:

"Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"

(Joh. 14:6).

Kuinka Jeesuksesta tuli tie taivaaseen:

"...koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn Hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on Hänen lihansa kautta..." 

(Hebr. 10:19-20).

Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy Jumalan taivaaseen, jonne pääsyn Hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi. Tämä jokaista ihmistä varten valmistettu tie kulkee sen sovitustien kautta, jonka Jeesus valmisti meille Golgatan ristillä, kun Hänen ruumiinsa - lihansa - murrettiin ja revittiin syntiemme tähden. Jeesus oli sijaisenamme, puolestamme, kantamassa ruumiissaan ristille syntivelkamme. Kun Hän antoi henkensä ja vuodatti sovintoverensä, mitään ei jäänyt sovittamatta. Jeesus haudattiin, mutta Isä herätti Hänet kolmantena päivänä. Jeesus elää! Pelastus on valmis, täydellinen. Sitä ei tarvitse uusia.

Mitä meidän on tehtävä, päästäksemme tielle, joka vie taivaaseen:

"...mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin? Niin he sanoivat: Usko herraan jeesukseen, niin sinä pelastut" 

(Apt. 16:30-31).

Usko Herraan jeesukseen.

Näin tullaan taivaan tielle.

Usko Jeesukseen merkitsee Hänen vastaanottamistaan henkilökohtaisesti omaan elämäänsä:

"Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä"

(Joh. 1:12).

Tule!

Jeesus kutsuu sinua!

Tie on valmis.

Ota lahja - pelastuksen lahja - uskossa vastaan!

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________________

Tiistai. 22.3 astetta ylösnousun aikaan. Sininen taivas. Aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia takapihan puolella.

M-L putsasi eilen hakemiamme Timon ja Miron keräämiä mustikoita.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihalla.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä asioilla. Olikin niin monia kohteita, että meni pitkään aikaa. Ensin kävimme Halpa-Hallissa syömässä.

Kirjoitin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne" (2. Tess. 3:18).

22.7.2024.

Maailma on täynnä erilaisia teitä,

joilla on jokin määränpää.

Perusmielessä teitä on vain kaksi:

1. Tie, joka johtaa taivaaseen.

2. Tie, joka johtaa helvettiin.

Kummalla tiellä sinä tällä hetkellä kuljet?

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Sydämelliset onnittelut meidän Leenalle - Marja-Leenalle, sekä Nyrösen Leenalle nimipäivän johdosta!

Maanantai. 18.0 astetta lämmintä klo 5.40. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksi ajelin Runebergin puistoon Aamurukoukseen. 1 henkilö.

Kahvia.

9 jälkeen tk:ssa verikokeissa laboratoriossa.

10:ksi menin puhumaan Majakalle. Aluksi kuuntelutin ukrainankielisen kappaleen.

Kirjoitin puffit nuotioilloista muutamaan lehteen, sekä laitoin maksullisen ilmoituksen Peltokylän nuotioillasta Sampoon. 

Ruokaa ja kahvia.

Työntelin ruohonleikkuria etupihan puolella. Tarkeni.

Luin vähän kirjaa. Torkkumista.

Vähän iltapalaa.

Kävimme 20 maissa M-L:n kanssa Timolla. Haimme Miron meille keräämät mustikat.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan" (1. Piet. 4:7).

21.7.2024.

On ihmisiä, jotka ovat väärällä tiellä - 

mutta koko ajan aralla tunnolla.

Tule pois sieltä oikealle tielle -

taivaan tielle!

Rauha palaa sydämeesi

ja pelko poistuu.

Jeesus kutsuu sinua!

(Jouko Kuusjärvi)

______________________

Sunnuntai. 20.4 astetta ylösnousussa. Selkeää. Pilviä.

Aamupalaa ja kahvia.

11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Haimme Salmen mukaan. Hyvä tilaisuus.

Kaupan kautta kotiin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin infon kylätyöstä ja lähettelin siihen mukaan ilmoittautuneille.

Kahvia.

Kävin saunassa.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "...saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin" (2. Tim. 4:2-4).

20.7.2024.

Virta venhettä vie - mikä virta sinun purttasi kuljettaa? Mikä minun?

Ei niin pienestä asiasta olekaan kysymys.

Tämän maailman valtavirrassa useimpien ihmisten pursi seilaa -

kohti väärää määräsatamaa.

Maailmanhenki on temmannut mukaansa näille vieraille vesille -

joilta oli pelastuttu jo pois -

monia Golgatalta lähtenyttä virtaa purjehtineita,

Jeesuksen pelastamia.

Se tapahtuu niin helposti,

jos ei valvo tilaansa,

eikä halua olla tarkka vaelluksestaan.

Aletaan sallia elämään asioita,

jotka ohjaavat venosen väärille valtavirroille.

Monelle on käynyt niin,

että elämänpursi menee vuolaan virran mukana kohti viimeistä putousta.

Elämän kulkupelissä lavealla virralla häärää herrana itse Jumalan vastustaja,

saatana; jo voitettu vihollinen.

Murheellista, mutta totta.

Kuitenkin, toivottavasti, monien on vielä mahdollista siirtyä pois tämän maailman valtavirroilta.

Kun - jos - sinulla on vielä aikaa tehdä se, niin tee, viivyttelemättä!

Olipa se kohdallasi ensimmäinen kerta, tai tilanteesi on sellainen, että elät lankeemuksen tilassa, uskosta pois luisuneena.

Jeesus kutsuu sinua!

Golgatan verinen virta voi puhdistaa sydämesi synnistä ja purteesi tulee uusi Herra, Jeesus Kristus.

Suunta kääntyy!

Elämäsi venhettä ei vie enää sielusi vihollinen, vaan Jeesus, Voittaja.

Määräsatamasi on taivas; täydellinen pelastus.

Olet valmis kulkemaan vaikka vastavirtaan - ja vaikka yksin Jeesuksen kanssa.

Löydät todellisen elämän.

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Sekin Marketalle meiltä sydämelliset nimipäiväonnittelut!

Lauantai. 19.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella.

Kävin palauttamassa peräkärryn Denikselle.

Tein kutsun seuraavaan kristittyjen yhteiseen paasto- ja rukouspäivään:

Ruokaa ja kahvia.

Tänään on satanut ja paistanut.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Uuraisten kirkkoon hyväntekeväisyyskonserttiin. Oopperalaulaja Esa Ruuttunen lauloi. Hannu Ala säesti. Ei muuten varmaan olisi tullut mentyä, mutta Esa on tuttu ja ystävä vuosien takaa. 60-luvun lopulla olin nuorisotyönkesäharjoittelijana Nivalan lut. srk:ssa. Silloin tulimme tuntemaan. Esa oli nuoria siellä. Hän on myös pappi ja rovasti. Kävin moikkaamassa.

Konsertin jälkeen kävimme Uuraisilla pizzeriassa. Pizzaa riitti kotiinkin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - minä myös Pekka Sartolan opetusta sen jälkeen.

Kirjoitin.

Uutisia seuratessamme kiintyi katse tekstiin, joka oli ruudun alareunassa: Mies hukkui Enontekiöllä. Sieltähän me tulimme 1995 tänne Saarijärvelle. M-L oli yhteydessä Enontekiölle ja tuli luokseni kysymään itkien: Arvaapas, kuka se oli, joka hukkui? En osannut arvata. Oli tuttu nuori mies. Meidän Timon paras kaveri siellä asuessamme. Järkyttävä uutinen. Herra siunatkoon hänen läheisiään! Otamme osaa suureen suruun! Hyvin tuttu meille myös koko hukkuneen perhe. En enempää ala tästä tässä kirjoittamaan.

Tämäkin asia puhuu meille siitä, että koko ajan on oltava valmis lähtemään tästä ajasta ikuisuuteen. Siinä mielessä olemme vakavien asioiden äärellä!

Siunausta!

Ps. "Sillä: kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu" (1. Piet. 1:24-25).

19.7.2024.

Herra, tee minusta antaja!

Pyhä Henki!

1. Ohjaa minua antamaan sinne,  minne on Isän tahto.

2. Ohjaa minua antamaan sitä, kuin on Isän tahto.

3. Ohjaa minua antamaan sen verran, kuin on Isän tahto.

4. Ohjaa minua antamaan silloin, kun on Isän tahto.

"...ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut" 

(1, Kor. 5:15).

"...ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan"

(1. Piet. 2:2).

____________________________

Perjantai. 17.6 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Oli satanut.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella.

M-L teki valmisteluja Nuotioiltaa varten. Mm. lettutaikinaa, paistoi gluteenittomia lettuja, kasaili tarvikkeita, joita illassa tarvitaan. Minäkin kärryyn lastailin siellä tarvittavia "taravia."

Ruokaa ja kahvia.

16.15:ksi menimme rautakaupan kohdalle venttailemaan Lehtomäkiä, jotka pian tulivatkin. Jatkettiin nuotioiltapaikkaan. Satoi. Perillä Paajalassa, jossa Nuotioilta oli, oli ukonilma päällä ja satoi kovasti. Emme levittäneet penkkejä ulkosalle, kun satoi, eikä tiennyt muuta kuin sen  minkä oli uskossa omistanut, että sää vielä selkenee. Paistokojun nostimme Kuukkeli-laavun pihalle pystyyn. 

Paajalan Nuotioilta alkoi klo 18. Osa väestä oli Kuukkeli-kodassa sisällä ja osa ulkona. Se toimi hyvin, kun sade ei enää haitannut. Johtelin illan. Yhteislauluja johtelivat Seija Suuronen, kitara ja laulu, Antti Pietilä, harmonikka ja Maju Aho, laulu. Yhteislauluja oli eri väleissä. Ensimmäisen "minun tarinani" -todistuspuheenvuoron käytti Pekka Kääriäinen. Toisen Anne Vinni. Mukava on kuunnella näitä puheenvuoroja. Puhuin lopuksi ja johdin syntisen rukoukseen. Nokipannukahveja keittelivät Pentti ja Sumontha Paajala. Kahvit keitettiin tällä kertaa kodan takassa. Hyvin toimi. Äänentoistoa, johon Lahtelan Veikko oli varautunut, ei nyt tarvittu. Paistokojussa häärivät makkaran- ja letunpaistossa, sekä niiden tarjoilussa Matti ja Tuula Lehtomäki, Tuomo ja Tuula Bägman, Marja-Leena Kuusjärvi ja Siurpa Sauranen. Kaikki toimi hyvin. Väkeä oli n. 45 henkeä. Leiri oli nopeasti kärryillä.

Kiitos kaikille nuotioillassa vastuissa olleille! Jumalalle suurin kiitos! Tälläkään kertaa sade ei haitannut nuotioiltaa.

Seuraava Nuotioilta on Peltokylällä, johon kutsun laitan tähän:

Kävimme M-L:n kanssa viemässä nuotioiltakalusteet rukoushuoneen varastoon ja sitten ajoimme kotiin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Älkää eksykö, rakkaat veljeni" (Jaak. 1:16).

 

18.7.2024.

Mikä - kuka - minua vie?

Työ. Ura. Raha. . 

Auto. Moottoripyörä.

Harrastus. Vaatteet.

Itsensä ehostaminen. Ruoka.

Nautintoaineet. Matkailu.

Älypuhelin. Tietokone.

Jumala. Jeesus.

Pyhä henki. Jumalan valtakunnan työ....

Joku minua - minulta - vie.

Voisiko sitä - kuka/mikä - minua/minulta vie -

jotenkin todeta ja saada selville?

Kyllä.

Miten saisimme selville sen, mille/kenelle elämme?

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Hyvää 26 v-hääpäivää Timolle ja Pialle! Olkoot edessä olevat "vujetkin" Jumalan siunaamia!

Torstai.  19.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Aurinko kuumotteli.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja takapihalla.

Kävin lastaamassa rukoushuoneen varastosta nuotioiltakaluston peräkärryyn huomiseksi.

Tänään on paistellut ja kuurosadellut.

Pitkäsen Paavo käväisi. Kahvisteltiin.

Ruokaa ja kahvia.

Rukousta takapihalla.

 Timo ja Pia käväisivät. lainasivat meiltä teltan - ja menivät jatkamaan hääpäivää yöretkelle luontoon kahdestaan.

Luin hiukan kirjaa.

Torkuin.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa" (1. Joh. 4:18).

Tervetuloa huomenna Nuotioiltaan Paajalaan! Se on tarkoitettu kaikille.

17.7.2024.

Jumalan lapsi!

Koetko halua tehdä erityisesti jotakin asiaa Jumalan valtakunnan työssä?

Jos, niin (1) rukoile johdatusta siihen ja (2) ala toteuttaa sitä pienin askelin. 

Näin pääset näkemään, että tämä halu voi olla Jumalasta.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Keskiviikko. 21.0 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen rukous- ja paastopäivä. Pistin vahingossa insuliinia liikaa, joten oli otettava suuhunpantavaa. 

Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Takapihan puolella.

18:ksi menin rukoushuoneelle. M-L kävi hakemassa Salmen kokoukseen.

Klo 19 alkoi SAARIJÄRVI RUKOILEE -  kristittyjen yhteisen rukous- ja paastopäivän Rukousilta helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, jonka johtelin. 23 henkeä. Paavo Pitkänen sanoi alkusanat. Seuraava vastaava päivä ja tilaisuus on Saarijärven One Way-srkn tiloissa, ke. 14.8. klo 19. Laita jo kalenteriin ja ajattele tulla mukaan.

Iltapalaa, kahvia ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Seurasin jälkikatseluna yu-kisoja.

Siunausta!

Ps. "Mutta meidän Jumalallemme ja Isällemme kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen" (Fil. 4:20).

 

16.7.2024.

Jumala on armollinen - mutta siitä huolimatta meidän tulee toimia elämässämme Hänen ehdoillaan.

Parhainta meille, on totella Häntä silloin, kun Hän kutsuu ja puhuu.

Elämä on osoittanut, että kun "asia pitkistyy, niin se mutkistuu." 

Siksi, että emme ole kuuliaisia Jumalalle, sotkeudumme monenlaisiin vääriin asioihin, siteisiin, päätöksiin ja lihamme himoihin.

Silloinkin - jos meillä on vielä aikaa - Jumala haluaa pelastaa ja tuoda muutoksen elämäämme, sillä Hän rakastaa meitä.

Jumala kunnioittaa Poikansa antamaa uhria.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Leppäjärven Reinille hyvää nimipäivää!

Tiistai. 19.5 astetta lämmintä ylösnousussa. Valkopilviä. Aurinko.

Aamupalaa ja kahvia.

Ennen 10 lähdimme M-L:n kanssa ajelemaan kutsujenjakoreissulle. Ensin Pylkönmäelle ja siitä Paajalan kylälle. 200 kutsua jakelimme Paajalan Nuotioiltaan. Laitoimme myös Kuukkeli-kodan kohdalle opasteet, että Nuotioiltaan tulijat osaavat perille. Pylkönmäellä, korkealla kohdalla, kirkon vieressä, joimme termoskahvit ja puraisimme eväitä. Eli: "Verkot on heitetty"  Paajalan Nuotioiltaan. Sinäkin - kuten kaikki muutkin - olet tervetullut sinne. Laitan kutsun tämän loppuun.

Ruokaa ja kahvia palattuamme kotiin.

Huomenna on SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen Rukous- ja Paastopäivä. Sen illalla on Rukousilta helluntaiseurakunnassa. Tarvitsemme - ehdottomasti - syttymistä voimakkaampaan esirukoukseen! Jumala siunaa sen kautta mm. maatamme ja paikkakuntiamme. Jos emme rukoile - Sanan opettamalla tavalla - ei meidän tarvitse ihmetellä, miksi tapahtuu niin vähän sellaista, mitä Sana lupaa. Meidän on katsottava "totuutta silmiin." Laitan kutsun rukoukseen myös tämän loppuun.

Kävelimme "Terhien" luona.

Iltapalaa ja teetä.

Uutisia.

Siunausta!

Ps. "Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa" (1. Joh. 4:15).

15.7.2024.

Elämäämme voi tulla hetkiä, jolloin olemme kuin loputtomassa tunnelissa. Silloin katse ei tavoita valonkajoa tunnelin toisesta päästä. Siellä se tunnelinsuu kuitenkin on ja aikanaan pääsemme kokemaan valoa. 

Tunnelivaiheet elämässämme valmistavat meitä olemaan valmiimpia kohtaamaan asioita, joihin emme muuten olisi olleet valmiit.

"Tunnelikoulu" voi muuttaa meitä niin, että olemme saaneet riisuutua asioista, joista on pitänyt riisuutua, voidaksemme olla enemmän siunaukseksi toisille - ja että Jumala saa elämästämme suuremman kunnian.

Tunnelissakin saamme olla Jumalan käsissä ja saamme opetella luottamaan Häneen.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________

Maanantai. 17.4 astetta lämmintä klo 5.35. Harmaa taivas. Sateli.

Aamupalaa ja kahvia.

6.15:ksiu ajelin Runebergin puiston lavalla Aamurukoukseen. 2 henkeä.

Vielä loikoilin jonkin aikaa.

Aamupalaa Teron ja marin kanssa, jotka olivat meillä yötä.

Tero laittoi tietokoneemme kuntoon.

Kävimme M-L:n, Teron ja marin kanssa syömässä Halpa-Hallissa.

Syöntireissun jälkeen "Terot" menivät "Terheille" kylään. Ja sieltä sitten kotia kohti.

Timo, Pia, Miro, Milena ja Minja olivat myös mukavissa paikoissa "Pohojanmaan" suunnalla. Saimme nääs kuvia. Iloisia naamoja näkyi olevan.

Tein siirrettävälle ilmoitustaululle ilmoituksen Paajalan Nuotioiltaa varten. Huomenna olisi tarkoitus mennä sinne jakelemaan kutsuja.

Kirjoitin hiukan.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne" (Jaak. 1:22),

14.7.2024.

Asiat tärkeysjärjestykseen.

Oletko hoitanut elämäsi tärkeimmän asian kuntoon?

Ellet, niin hoida, ettet myöhästy!

Monille valitettavasti käy niin.

He viivyttelevät -

syystä tai toisesta -

liian kauan.

Pelastus, jonka Jeesus sinulle valmisti

ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta,

on otettava vastaan silloin, kun se vastaan voidaan ottaa.

Muuten sinua ei nähdä siellä,

minne Jeesus sinut haluaisi pelastaa.

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________________

Sunnuntai. 19.8 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja.

M-L kävi kauppa-asioilla.

Ruokaa ja kahvia.

16:ksi menimme Runebergin puistoon Vapaaseurakunnan tilaisuuteen. Meidän seurakunnassa ei ollut tilaisuutta.

Tero ja mari tulivat meille illalla yöksi Kangasniemen suunnasta, jossa olivat käyneet Pirjolla, siskollani.

Iltapalaa.

Kävimme Teron kanssa saunassa.

USA:n entinen presidentti ja presidenttiehdokas, Trump yritettiin murhata tänään. Luoti osui vain korvaan.

Siunausta!

Ps. "Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, Niin Isän rakkaus ei ole hänessä" (1. Joh. 2:15).

 

13.7.2024.

Jumala haluaa minun aikaani - aikani.

Jumala haluaa sinun aikaasi - aikasi.

Jumala haluaa meidän aikaamme - aikamme.

Jumala haluaa minun varojani ja omaisuuttani - varani ja omaisuuteni.

Jumala haluaa sinun varojasi ja omaisuuttasi -  varasi ja omaisuutesi.

Jumala haluaa meidän varojamme ja omaisuuttamme - varamme ja omaisuutemme.

Jumala haluaa minun elämääni - elämäni.

Jumala haluaa sinun elämääsi - elämäsi.

Jumala haluaa meidän elämäämme - elämämme.

Hän haluaa hallita koko elämäämme.

Sehän on yhtä kuin siunauksentie.

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________

Lauantai. 27.3 astetta ylösnousussa. Sininen taivas. Valkopilviä.

"Aamupalaa" ja kahvia.

Rukousta takapihalla ja sisällä. Luin Apostolien tekoja.

Ruokaa ja kahvia - oli hyvää.

Kävin saunassa - koska eilen iltainenkin saunan teki hyvää flunssalle, tai mitä se lieneekään.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Katselimme myös Pekka Sartolan puheen, koskien Ps.83 sotaa.

Kyllä on tänään ollut lämmintä ja aurinko paistellut.

Jhs, niin saamme huomenna vieraita - omia: Teron ja Marin. Runebergin puistossakin on tilaisuus huomenna klo 16. Sinne.

Siunausta!

Ps. "Herran Jeesuksen armo olkioon teidän kanssanne" (1. Kor. 16:23).

12.7.2024.

Antamisen ja saamisen yhteistoimintayhtälö:

Jumala antaa <----> ihminen antaa = Jumala pitää huolen

(Jouko Kuusjärvi)

___________________

Perjantai. 18.0 astetta ylösnousussa. Harmaa taivas. Yöllä satoi kovasti.

Aamupalaa ja kahvia.

12:ksi ajelin Karstulaan, Evankeliselle Opistolle, 170 v-synttäreille - Eija 65 v, Erno 45 v, Elina 35 v ja Joel 25 v.. Mukava "keksintö." Aloitimme keittolounaalla, juttelua, kahvia, laulua, yksin- ja yhdessä, puheenvuoroja - minäkin lyhyen, täyte- ja voileipäkakkukahvia. Saunakin olisi ollut, mutta siihen en sitten jäänyt. Sen jälkeen olisi vielä ollut grillailua. Mukavat juhlat. 17 maissa olin takaisin kotona.

Terhi-Marja, Denis ja Emilia kävivät. Kahvisteltiin. Tulivat viime yönä Pohjois-Norjan asuntovaunureissulta.

Kävin saunassa - josko "räkä" paremmin alkaisi nousemaan. Ollut sellainen flunssainen olo.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille" (Jaak. 3:18).

11.7.2024.

Joku on sanonut: Jos hoitaisimme normaalin ruokailumme yhtä kehnosti kuin hengellistä elämäämme, kuolisimme nälkään.

Siinähän voi olla perää.

Jeesuksen sanoja: "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee" (Matt. 4:4).

(Jouko Kuusjärvi)

______________________

Torstai. 26.5 astetta ylösnousussa. Harmaa taivas. Aurinko kuumotteli. Tuulenvire. 

Aamupalaa ja kahvia.

Olo flunssainen.

Rukousta. Luin Apostolien tekoja.

Kävin viemässä eilen illalla nuotioillassa olleen kaluston rukoushuoneen varastoon. Nuotioalustan otin pois nuotiopaikalta ja toin pihaan odottelemaan ensi viikon perjantaina Paajalassa olevaa nuotioiltaa.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin SAARIJÄRVEN JA KANNONKOSKEN KYLÄT TARVITSEVAT EVANKELIUMIA -infon 9. Lähetin sen s-postilla niille, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan kyseiseen työhön.

Kävimme M-L:n kanssa "Terhien " talolla. Hän kastelemassa kukat ja minä kääntämässä vedet "huilaamaan" - kun väki on tulossa reissusta kotiin.

Sadellutkin hieman tänään ja tuullut illalla.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Henkeä älkää sammuttako" (1. Tess. 5:19).

 

10.7.2024.

Antaminen on arka alue - varsinkin oman antamisen kertominen toisille. Kun se osaa tehdä oikealla tavalla, Jumalalle kunnian antaen - niin se voi olla rohkaisuksi toisille. ja se todistaa Jumalan Sanan toimivan.

Korostamatta omaa antamistani, voisin kertoa hyviä esimerkkejä tältä alueelta. 

Yhden kerron: Kerran oli kokous Karesuvannon koululla. Kun rahalahjan antamisen aika tuli, otin lompakkoni esille, raotin setelipuolen ja otin kaikki setelit peukaloni ja etusormeni väliin ja tiputin "kolehtihaaviin."

En tänäkään päivänä tiedä, paljonko siinä oli rahaa. Ne olivat ainoat rahani.

Kun lähdimme tilaisuudesta kotiinpäin, niin ihminen, joka oli kyydissämme kokouksessa, alkoi katsella minua ja hipelöidä käsilaukkuaan. Sitten hän sanoi: Minusta kun tuntuu, että minun on annettava sinulle rahaa. Ja hän antoi tuntuvan summan-

Kyllä Jumala tietää - kun Hänelle annetaan.

(Jouko Kuusjärvi)

____________________________

Keskiviikko. 17.0 astetta lämmintä ylösnousussa. Sininen taivas. Auringonpaiste.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin lyömässä tienvarteen pari tekemääni opasnuolta tämän päivän nuotioiltaa varten.

Rukousta.

M-L valmisteli nuotioiltaa kasaille tavaroita sinne, tehden ämpärillisen lettutaikinaa, ja paistaen valmiiksi gluteenittomia lettuja.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin viemässä nuotioiltakalusteet tuohon vieressämme olevalle kentälle. Levittelin ne paikoilleen. Helposti kastui paita - muustakin syystä kuin auringosta. Flunssainen paha olo.

17:ksi menin nuotiopaikalle, kun sinne alkoi tulla muitakin vastuissa olevia. Kojut pystytettiin, jne.

Klo 18 alkoi Nuotioilta, jonka johtelin. Timo Kuusjärvi kitaroineen lauloi yhden laulun yksin ja toisessa johdatteli väkeä yhteislauluun. Sitten annoimme jatkon vieraidemme haltuun - he toivat esille sen mihin olivat varautuneet. Vieraat olivat 5-henkinen Guerrero Aguilarin perhe Venezuelasta. "Jippii-perhe", koska he tekevät mm. sitä työtä perheenä. He käyttivät puheenvuoroja ja lauloivat. Hanna Eriksson, joka tekee lähetystyötä Ekvadorissa, johti heitä ja toimi tulkkina. Oli hienoa saada tällainen perhe nuotioiltaamme! Kiitos Hannalle ja venezuelalaisille vieraillemme. Heidän jälkeensä Milena Kuusjärvi, 9 v, lauloi Timon säestyksellä: Jippii, minä pääsen taivaaseen -laulun, joka meni hienosti. Tämän jälkeen Pia Kuusjärvi käytti "minun tarinani" -puheenvuoron - josta tuli kiitosta. Mm. yksi ihminen pyysi kertomasan Pialle kiitokset puheenvuorosta. Parin Timon johtaman yhteislaulun jälkeen puhui Raimo Salo, joka on tehnyt "pitkän siivun" Jumalan valtakunnan työssä Suomessa ja myös Venäjällä. Lopuksi Timo johti yhteen yhteislauluun.

Tarjoilu pelasi "nonstoppina" koko tilaisuuden ajan - nokipannukahvia, lettuja, makkaroita, vapaaehtoisella maksulla. Tuotosta lähetämme osan vieraidemme, venezuelalaisten, kannatukseen Suomen Jippii-mission kautta. Kaikki toimi hyvin. Nokipannukahvia keittelivät Pentti ja Sumontha Paajala, Lettuja paistelivat Lehtomäen Matti ja Sirpa. Makkaroita grillaili Hakasalon Kaarlo ja välillä Matti. Tarjoilemassa tarjottavia olivat Marja-Leena Kuusjärvi ja  Tuula lehtomäki. Lahtelan Veikko hoiteli äänentoiston.

Sydämelliset kiitokset kaikille vastuissa olleille ja mukana olleille! Suurimmat kiitokset taivaan Isälle! Sää oli erinomainen. Kiitos rukousvastauksesta! Jokainen nuotioiltakin on oma kokonaisuutensa. Tänään se oli tällainen. Silloin, kun laskin paikallaolijat, oli väkeä n. 61 henkeä. Muutaman huomasin tulleen vielä sen jälkeen.

Ja matka jatkuu... Seuraava Nuotioilta on Paajalan kylällä, pe. 19.7.2024. klo 18, Kuukkeli-kodan pihapiirissä. Laitan tämän loppuun kutsun sinne.

Kasailimme nuotioiltakaluston peräkärryyn. Nuotioalustan otan huomenna sieltä kyytiin.

Kävimme M-L:n kanssa kastelemassa "Terhien" kasveja.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa" (1. Kor. 15:58).

 

9.7.2024.

 Jos ei voisi olla varma siitä pääseekö taivaaseen, olisi elämä melkoista arpapeliä -

ja helvetinpelko olisi alituisena seuralaisena.

Mutta, nytpä ei olekaan niin, vaan jokainen Jeesukseen uskova; Hänelle elämänsä luovuttanut, voi olla varma pelastuksestaan; varma siitä, että on tänään pelastettu - ja on lopullisesti pelastettu kerran taivaan kodissa.

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Josko tähän tämänpäiväiseen alkuun kirjoittaisin jotain menneestä viikosta - josta en ole mitään kirjoittanut aiemmin. Eli:

Maanantai, 1.7.2024:

Se oli Aaron-päivä - eli pojanpojan nimipäivä.

Timo, Miro ja Milena saapuivat meille ennen 8. Aamupalat olimme jo syöneet ja kahvit juoneet, mutta heidän kanssaan vielä kahvia, jne.

Sitten vain "lapinreissukamat" Timon autoon ja autonnokka kohti pohjoista - siis minä mukana kyydissä. Neljisin lähdimme.

Autossa luin meille kaikille Psalminpaikan ja rukoilimme yhdessä.

Alkupuolesta matkaa sateli. Loppumatkasta oli selkeää. Termoksessa oli kahvia  Söimme Pulkkilan ABC:llä.

Kun pääsimme pohjoisemmaksi - eli lapin alueelle - oli isällä, Timolla. esiteltävää tyttärelleen, Milenalle, 9 v. Kävimme mm. ohi mennen Palojoensuunkoulun pihalla, joka oli Timon ensimmäinen koti - kuten kaikkien meidän perheessä. 

Ajelimme Kilpisjärvelle asti. Alunperin siellä piti sataa, mutta ei satanut, joten oli hyvä pystytellä teltat - 2 kpl. Hyttysiä oli ja tuulta. Minä nukuin autossa. Timo ja Milena toisessa teltassa ja Miro toisessa. Nukuimme Mallan Luonnonpuiston P-paikalla, jonka kohdalta lähtee myös reitti Saanan huipulle.

Tiistai. 2.7.2024.

Laitoimme aamupalaa ja keitimme kahvit ylösnoustuamme. Harmaa sää. 

Luin meille kaikille paikan Psalmeista ja pidimme yhteisen rukoushetken.

Tästä Mallan Luonnonpuiston P-paikalta lähdimme talsimaan kohti kolmen valtakunnan pyykkiä. Alkumatkasta vähän ripeksi vettä, sitten ei enää ollenkaan. Kovaa nousua oli niin kauan kunnes alettiin laskeutua alaspäin. Tasaistakin oli ennen perilläoloa. 

N. puolessavälissä laitoimme Kidsi-putouksella ruokaa keittimellä. Hieno putous, jonka vesi tulee korkealta ohuena putouksena. Jylhä paikka. Kalliossa iso repeytymä sillä kohdalla. Putous jatkui "kovemmin kohisevana" siitä alaspäin. Ruuan päälle keitimme kahvit.

Jatkoimme Kuohkimajärven varaustuvalle. Kivikkoakin on aikalailla koko välillä. Maisemat ovat hienot. Milenalla ei ollut mitään ongelmia kävellä tuo n. 12 km. Oikea ilopilleri matkalla. Miro on kerran käynyt kolmen valtakunnan pyykillä pienenä poikana - koko perheen kanssa. Hyvin oli mennyt matka silloin häneltäkin. Timolla taisi olla kolmas kerta, kun kävi siellä pyykillä. Minulla toinen. Yksin kävin viime kesänä. Kävelin silloin samana päivänä mennen tullen.

Saatuamme varusteemme varaustupaan, menimme lähellä olevalle kolmen valtakunnan pyykille. Se on aika korkea, veden ympäröimä. Keltaiseksi maalattu. Pinta erittäin liukas. Ympärillä on metalliritilä kävelyä varten. Pyykin ja ritilän välissä puoli metriä tai yli vesialuetta. Sinne vain pyykin päälle piti päästä. Ei minun, mutta muiden. Ensin sinne vauhdilla ponnisti mahalleen Miro. Kohta myös Timo. Punnersi jo aikalailla. Eikä Milenakaan halunnut olla sieltä pois. Miron työntämänä ja Timon vetämänä seisoi tyttökin kohta pyykillä. Taustalla näkyivät komeat Paras ja Pältsa. Siellä suunnalla olimme vaeltamassa M-L, minä, Tuomo ja Tuula, silloin kun M-L täytti 60 v. Siitäkin on jo ensikuussa kulunut 16 v.

Varaustuvan lähistöllä on myös autiotupa. Laitoimme iltapalaa ja teetä.

Hyttysiä oli paljon. Timo, Miro ja Milena kävivät uimassa. Sanoivat veden ollen kylmää.

Varaustuvan toisessa osassa oli pariskunta - tai ainakin mies ja nainen - joista mies voitti edellisen viikonvaihteen Kalevan kisoissa Suomen mestaruuden.

Yöllä ei tarvinnut juurikaan nukkua hyttysten tähden.

Keskiviikko, 3.7.2024.

Kuohkimajärven varaustuvassa nousimme vuoteesta - herätä ei oikein tarvinnut, kun hyttyset eivät antaneet nukkuakaan. Kait sitä jotenkin lepääntyy, kun loikoilee yön.

Aamupalaa ja kahvia, ym. aamutoimia.

Luin meille kaikille paikan Psalmeista ja pidimme yhteisen rukouksen.

Sitten vain sama reitti takaisinpäin, joka eilen tultiin toisinpäin.

Kidsi-putouksella laitoimme keittimellä ruokaa ja keitimme kahvit.

Maisemia ei voi moittia.

Timo, Miro ja Milena kiipesivät pikku-Mallan huipulle. Minä jatkoin hissukseen Mallan Luonnonpuiston P-paikalle, jossa automme oli. 

Hyvin meni Milenalta n. 26 km reissu. pikku-Mallalla käynti lisäsi matkaa yli 2 km.

Laitoimme ruokaa ja keitimme kahvia paikassa, johon ei voinut telttoja pystyttää.

Aurinko paistoi hienosti. Etsimme paikan teltoille. Se löytyi Kilpijärven rannasta, kumpareelta. Auto oli siinä lähellä P-paikalla.

Kävimme kaupassa Kilpishallissa.

Ennen nukkumaanmenoa otimme vielä iltapalaa.

Nukuin autossa. Toiset kahdessa teltassa.

Torstai, 4.7.2024.

Laitettuamme aamupalaa ja kahvia, ajoimme Mallan P-paikalle. Timo, Miro ja Milena lähtivät siitä kapuamaan Saanalle, korkeus 1029 m. Matkaa huipulle 4 km - eli 8 km reissu. Minä en lähtenyt. Olen kyllä siellä muutaman kerran käynyt. Lähdin kävelylenkille tietä pitkin. Pian kuitenkin käännyin takaisin, sillä Timolta tuli viesti, että he Milenan kanssa kääntyvät takaisin, kun Milenalla eilisestä alkaen ollut yskä ja vähän olo sen mukainen - olivat hiukan yli kilometrin kavunneet. Niinpä tulimme autolle. Mirolta meni Saanan huiputukseen 2 tuntia, ei paljoa yli.

Yksi kohokohta matkassa oli Haltinmaassa käynti - niinkuin aina kun Kilpisjärvellä käy. Siellä on niin hyvät ruuat. Niistä nautimme.

Kävimme laittamassa teltat kasaan. Timo ja Miro kävivät uimassa tuulisessa Kilpisjärvessä. Sanoivat, että vesi oli kylmää. Milenakin olisi halunnut uida, mutta kun oli "röhäinen", niin se ei onnistunut.

Suuntasimme autonnokan kohti Norjaa. Hienot olivat näkymät sielläkin, kun vuonoja kiertelimme. Tunneleitakin oli aikalailla. Itsepalvelukaupassakin toiset kävivät. Tienposkessa söimme iltapalaa. 

Asetuimme leiriin vähän ennen Altaa. Vähän tiestä syrjään. Nukuin autossa. Toiset teltoissa.

Perjantai, 5.7.2024.

Hyvin se meni yö. Laitoimme keittimellä aamupalaa ja kahvia.

Jatkoimme matkaa Altaan. Aurinko paistoi. Hiukan ajelimme kaupungissa. Merenrannalla olimme myös hetken. Kaupassakin kävivät toiset - ostaen mm. maistuvia mansikoita, jotka olivat pian syödyt.

Jatkoimme kohti Kautokeinoa ja Suomea. 

Laitoimme ruokaa keittimellä tien varressa. Satoi ja hyttysiä oli paljon.

Kautokeinossa kävimme Hopeapajalla. Sen jälkeen kaupassa.

Sitten vain Suomeen.

Menimme käymään Salmen Paavolle ja Ullalle. Minä ja Milena olimme siellä, kun Timo ja Miro lähtivät kipaisemaan vielä tunnin lenkin Liankivaaran huipulla. Joimme kahvit ja jatkoimme matkaa, kun "huiputtajat" tulivat. Oli mukava käydä Salmella.

Ajoimme Hettaan ja siellä uimarannalle. Satoi. teltat pystyyn ja nukkumaan. Miro kävi vielä uimassa. Nukuin autossa.

Lauantai, 6.7.2024.

Oli kova tuuli noustessamme ylös Hetan hiekkarannalla.

Laitoimme teltat kasaan ja siirryimme vähän tuulensuojaiselle paikalle. Aurinko paistoi. Laitoimme siinä aamupalaa ja kahvia.

Menimme seuraavan yöpaikkaamme, joka oli Hetassa, Eskon ja Ellin mökki. Asetuimme taloksi.

Olisimme menneet Luontokeskukseen, mutta se ei ole auki viikonloppuisin. Milenaa se olisi kovasti kiinnostanut, niinkuin museotkin. Kautokeinossakin halusi käydä museossa Timon kanssa.

Ajoimme Jyppyrän taakse, jossa on kuntoradan P-paikka. Siinä vieressä on erilaisia kuntolaitteita, joita Miro, Timo ja Milena käyttivät. Miro harrastaa sellaista lajia, jonka nimeä en muista, jossa käytetään vain omaa kehoa. Vetikin treenin siinä - ja toisetkin, vaikkakin vähän eri tavoin. 

Kävelimme siitä Jyppyrän huipulle, laavulle. Teimme tulet ja paistoimme makkaraa. Aurinko paistoi, joten näkymät Ounasjärvelle ja Ounastunturille olivat hyvät.

Kun palasimme yöpaikkaamme, Eskon mökille, niin laitoimme ruokaa.

Jonkin ajan kuluttua Milena täytti täytekakun Timon mukanaan tuomista tarpeista - ja kyllähän se kahvin kanssa maistui.

Timo kävi laittamassa pihasaunan lämmite. Kaikki kävimme saunassa. Mukava sauna. Minulla oli vastakin, jonka tein Jyppyrällä.

Matkalaiset ajelivat vielä Eskon mönkijällä. Milenaltakin näkyi käyvän oikein hyvin. Isä istui kyydissä. Mirolta tietenkin onnistui hyvin.

Miro innostui paistamaan vielä lettuja. Teen kanssa ne olivat äkkiä suissa.

Lopulta sitä sitten alettiin untakin odottelemaan.

Kiitos Eskolle ja Ellille hyvästä yöpaikasta!

Sunnuntai, 7.7.2024.

Otimme vähän kahvia ja palasta. Lastasimme tavaramme autoon ja klo 7 jälkeen suuntasimme kohti kotikontuja.

Autossa luin kohdan Psalmeista. Rukoilimme yhdessä.

Tavoitteenamme oli käydä Haaparannan Ikeassa syömässä ne kuuluisat lihapullat. Milena 8 kpl ja me muut 16 kpl. Hyvät olui "ruvat."

Kävivät toiset vielä vieressä olevass  isossa karkkikaupassa.

 Sitten vain matka jatkui. Sateli.

Tien varressa olevassa Hesburgerissa pysähdyttiin. Toiset söivät burgerit, minä jätskin kahvin kanssa.

Olisiko se ollut siinä 20 maissa, kun olimme meillä. M-L oli tehnyt pizzaa ja paistanut lettuja, joita toisetkin matkalaiset vielä nauttivat, ennenkuin jatkoivat matkaa Höytiälle, heidän kotiinsa.

Kiitokset Timolle, Mirolle ja Milenalle reissusta! Oli mukava reissu! Kyllä se meni kävelyineen kaikkineen Milenaltakin loistavasti! Kiitos Jumalalle kaikinpuolisesta varjeluksesta matkalla!

Lämmitin vielä saunan ja kävin löylyttelemässä.

En alkanut tavaroita vielä purkailemaan, vaan kävimme nukkuilemaan.

__________________________

Ja sitten tätä päivää...

Tiistai. 16.4 astetta 8 jälkeen. Sininen taivas. Vaaleita pilviä. Tuulenvirettä.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta.

Kävin lastaamassa rukoushuoneen varastolta kalustoa peräkärryyn huomista nuotioiltaa varten. Toin ne pihaan.

Ruokaa ja kahvia.

M-L kävi kauppa-asioilla.

Tein nuolet osoittamaan nuotioillan paikkaa. Huomenna laitan kahteen paikkaan.

Kirjoittelin

Flunssainen olo vieläkin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin" (Jaak. 1:2).

8.7.2024.

Meillä kristityillä - Jeesuksen opetuslapsilla - olisi paljon enemmän mahdollisuuksia toimia kansamme parhaaksi ja Jumalan valtakunnan laajenemiseksi.

Sitä huomaa runsaastikin elelevänsä vain - ja etupäässä itselleen. 

Sanan lupaukset ovat täysin voimassa. 

Pyhässä hengessä voimme astua niiden rajojen yli, joita emme ole vielä ylittäneet

Mikä valtava potentiaali meihin onkaan tarkoitettu sisäistyvän...

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Maanantai. Eilen illalla tulimme Lapista - poikamme Timo, hänen juuri armeijasta päässyt poikansa, Miro, sekä tyttärensä, Milena, 9 v. Varmaan tuosta "lapin viikostakin jotakin tulen kirjoittelemaan, vaikkakaan en tänään.

Ihan selkeä ilma ylösnousussa.

Aamupalaa ja kahvia.

Olin ajatellut, että kun tulen Lapista, niin heti aamusta pystytän ilmoitustaulun - jossa on Rajalan alueen nuotioiltailmoitus - ja niin teinkin. Tuonne Rajalantien ja kangasahontien kulmaan sen pystytin.

Sitten menin - kuten olin ajatellutkin - jakelemaan 250 kpl nuotioiltakutsua Rajalan, Tarvaalan ja Sara-ahon alueelle.

Vähän on flunssainen olo. Sunnuntaina otin pusakan päältä pariksi minuutiksi Hetassa, Jyppyrällä. Sen verran oli kostea paita, että tuuli otti.

Ruokaa ja kahvia.

Aurinkoinen päivä on ollut.

Purkailin lapinreissuvarustuksiani.

M-L kävi kastelemassa "Terhien" kasveja.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!" (Fil. 4:4).