15.12.
Hyvissä
ajoin nousimme Tungojärvellä. Luin Hebrealaiskirjettä ja 1.
Pietarinkirjettä. Söimme aamupalaa. Pidimme yhteisen rukoushetken,
jonka alkuun luin Raamatun paikan. Tänään meillä oli tarkoitus
mennä aamupäivällä ja iltapäivällä jakamaan hengellistä
luettavaa ihmisten oville Pääjärvellä, mutta emme "tietyistä
syistä" menneetkään. En tiedä tottelimmeko enemmän
ihmismielipidettä kuin Jumalaa. 13:ksi menimme Pääjärvelle -
Valeri mukana - syömään Vasilille. 14:ksi menimme sairaalalle - me
suomalaiset - jonne oli sovittu tilaisuus. Valeri tuli sinne
asioiltaan. Denis vei sinne hyvän rollaattorin. Olivat kiitollisia.
Puhuimme kaikki kokouksessa. Musiikkia ei ollut. Kaksi ihmistä
halusi tulla uskoon. Aikaisemmin uskoontulleita siunasimme.
Palattuamme Tungojärvelle lähdin heti tunnin hiljaiselle
kävelylenkille nahkasaappaissa. Louhen tien suunnassa pimeässä
kävelin. 18 menimme Deniksen ja Antin Valerille ja Galinalle
syömään. Sieltä tultuamme söin vielä vähän omia eväitä.
Pidimme yhteisen rukoushetken. Yhtä asiaa olen ihmetellyt tällä
puolella rajaa joissakin paikoissa: Miksiköhän käsiä pestään
tiskialtaan raanan alla - mm. wc:stä tulonkin jälkeen - kun
kuitenkin on olemassa käsienpesupaikka muuallakin. Sama koskee
hampaiden pesua. Minusta se on "vähän" epähygieenistä -
kuvottavaakin. Toistakin asiaa olen ihmetellyt - sitä, että monessa
paikassa otetaan esim. hillokupista omalla lusikalla suoraan suuhun.
Huuli-, hammas-, suu-, ym. sairaudet voivat levitä sen kautta. No,
kuitenkin, maassa maan tavalla, tai maasta pois. Niin, ja
velj'miehelle Heimonpäivä onnittelut vielä tässäkin! Siunausta!
14.12.
Heräilimme
Joukon päivään klo 6.30 Engojärvellä, kerrostalossa. Luin
Hebrealaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä "meijän tiimi".
7.30:ksi menimme aamupalalle Deniksen ukille ja mummolle. Sitten
kamat autoon ja näkemiit. Oli vähän satanut lunta. Ajoimme
Louhenristeyksen, Kiestingin, Sofporokin - jossa kävimme Ninalla.
Rukoilimme - kautta Tungojärvelle. Joimme neskahvit/teet. Klo 13
alkoi kokous rukoushuoneella. Puhuimme kaikki "meikäläiset".
Kävin tikaisuuden jälkeen 10.5 km "kävelynomaisella"
lenkillä Kalevalan tien suunnassa, n. 8 min/km. Lunta. Muutama aste
lämpimän puolella. "Pesu" tapahtui kylmällä
vesitilkalla märällä pyyhkeellä. Kävimme syömässä Galinalla
ja Valerilla. Päälle teetä. Sieltä ajoimme Pääjärvelle,
Vasilille ja Tanjalle. Joimme teetä ja "juttelimme".
Palattuamme Tungojärven rukoushuoneelle söimme iltapalaa - nyt
minäkin kun omia eväitä söin. Ruokavalio, nääs. Rukoushetki.
Siunausta!
13.12.
Heräsimme
hyvissä ajoin Tsupan rukoushuonetalossa. Luin Hebrealaiskirjettä.
Söimme aamupalaa ja joimme neskahvia/teetä. Pidimme yhdessä
rukoushetken, jonka alussa luimme Sananpaikan, jonka johdolla sanoin
jotakin. Kannoimme tavaramme autoon ja ajelimme Engojärvelle - yli
100 km. Se on Deniksen kotikylä. Hänen ukillaan ja mummollaan
söimme ja joimme kahvia/teetä tultuamme. Sitten lähdimme heti
Antin ja Valentinan kanssa jakamaan hengellistä luettavaa ihmisille.
Koputtelimme heidän ovilleen. Juttelimme heidän kanssaan. Antti
kulki yksin, minä Valentina-tulkin kanssa. Yhden ihmisen puolesta
saimme rukoilla. Pimeässä kävelimme kotiin. Matkan aikana kuljimme
järven jäälläkin. Majapaikkamme on Deniksen äidin luona. Kävimme
kahvilla Deniksen ukilla ja mummolla. Antin ja Deniksen kanssa
kävimme uudessa hyvälöylyisessä hirsisessä saunassa. Vastakin
oli hyvä. Saunan jälkeen menimme läheiseen kerrostaloon
pitämään kokouksen Deniksen sukulaiselle. Sinne oli kutsuttu
Deniksen sukulaisia. Denis johti. Antti puhui. Valentina todisti.
Minä puhuin lopuksi. Sieltä menimme suoraan iltapalalle Deniksen
ukille ja mummolle. Katselimme myös valokuvia. Sittenpä saman talon
toisen rapun majapaikkaamme nukkumaan. Huomenna on seurakunnan
joulujuhla Saarijärvellä. Siunausta!
12.12.
Hyvissä ajoin nousimme täällä Tsupassa, rukoushuoneen virkaa
täyttävässä talossa. Luin Hebrealaiskirjettä. Söimme aamupalaa
ja joimme teetä/kahvia. Pidimme yhteisen rukoushetken, jonka aluksi
luimme Antin kanssa paikat Raamatusta. Purimme materiaaleja ja
laitoimme jakeluvalmiiksi. Sitten ajelimme harmaassa säässä
Hetolampinon kylälle. Kävimme sen kokonaan läpi ja jaoimme
hengellistä luettavaa ja juttelimme ihmisten kanssa. Menimme
ihmisten oville. Yhden ihmisen - Ninan - sain johdattaa Jeesuksen
omaksi. Rukouksen jälkeen hän sanoi: "Hyvä, että tulitte".
Yhdessä kodissa saimme rukoilla sairaan puolesta. Hän oli
kosketettu. Minä ja Valentina kuljimme parina ja Denis ja Antti
kahdestaan. Kävimme myös toisen kylän - Pulongan - läpi samalla
tavalla. Yhdessä kodissa sain johdattaa Tanjan Jeesuksen omaksi.
Antti ja Valentina olivat kahdestaan yhdessä kodissa. Antti sai
johdattaa siellä yhden nuorehkon naisen Jeesuksen omaksi -
ensimmäisen kerran elämässään. Arvaa, oliko Antti iloinen? On
hyvä ryhmä jälleen. Vaikka ei ollut kuin n. +3 astetta, oli tuuli
aika kylmä. Vieressä Vienan meri. Ajelimme pimeässä Tsupaan.
Denis meni Antin kanssa kylässä käväisemään sukulaisellaan.
Tietenkin sielläkin olivat evankelistoja. Söimme ja joimme kahvia.
Sittenpä Denis haki Ninan ja Annan lapsenlapsineen kokoukseen
18.30:ksi. Johtelin illan, jonka halusimme rukousiltana. Puhuimme
lyhyesti kaikki rukouksen alueilta - nuoret veljet puhuvat hyvin.
Jumala suosittelee heitä kyllä siihen(kin) asiaan. Tämä on hyvää
"valmennusta". Rukoilimme johdetusti täsmärukouksia.
Valentinaa pyysin kertomaan jonkun rukousvastauksen elämästään.
Lauloimme äänitteellä olevien esilaulajien johdolla
ylistyslauluja. Myös kirjasta. Iltapalaa ja teetä yhdessä
kokousväen kanssa. Denis ja Antti - Annan ja Nastjan opastuksella -
kävivät autolla hakemassa kanisterit vettä täyteen. Sitten veivät
Ninan ja Annan lastenlasten kanssa pois. Siunausta! Ps. "Rukoilkaa
siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä
elonkorjuuseensa".
11.12.
Heräilimme Deniksen, Antin ja Valentinan kanssa Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa 6.30 maissa. Söimme aamupalaa ja joimme teetä/neskahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Pidimme yhteisen rukoushetken. Ennen 9 lähdimme liikenteeseen. Hiukan satanut lunta. Sitä on muutenkin. Menimme Louheen, jossa ensin 10.3
asemalle, jonne Deniksen äiti tuli junalla asioille keskuskylälle. Kävimme pankissa vaihtamassa rahaa. Sitten ajelimme Tsupaan, jossa rukoushuonetalolle. Lähdimme heti Plotinaan, jossa kotikokous Pavelin ja Jevgenian kotona. Puhuimme. Keskustelimme. Ajoimme takaisin Tsupaan rukoushuonerakennukseen. Söimme eväitä - minulla ne ovat omat omituiset tällä kertaa, kun vältän hiilihydraatteja. Joimme kahvia. Laitoin nimpparionnittelut "vunukalle", Danielille. 18 jälkeen haimme Deniksen kanssa Nina-babuskan kokoukseen, joka alkoi klo 18.30. Puhuimme. Pojat puhuivat hyvin. Joimme teetä koko kokousväki lopuksi. Denis ja Antti veivät Ninan kotiin. Kun tulivat lähdin hiljaiselle tunnin - ylikin - kävelylenkille mustissa turva/nahka saappaissa. Kun tulin pois 22.45 sain kuulla, että 21 jälkeen ei saa liikkua ulkona kun täällä on niin paljon ryöstöjä ja murhia, mutta myös itsemurhia. Siunausta!
Heräilimme Deniksen, Antin ja Valentinan kanssa Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa 6.30 maissa. Söimme aamupalaa ja joimme teetä/neskahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Pidimme yhteisen rukoushetken. Ennen 9 lähdimme liikenteeseen. Hiukan satanut lunta. Sitä on muutenkin. Menimme Louheen, jossa ensin 10.3
asemalle, jonne Deniksen äiti tuli junalla asioille keskuskylälle. Kävimme pankissa vaihtamassa rahaa. Sitten ajelimme Tsupaan, jossa rukoushuonetalolle. Lähdimme heti Plotinaan, jossa kotikokous Pavelin ja Jevgenian kotona. Puhuimme. Keskustelimme. Ajoimme takaisin Tsupaan rukoushuonerakennukseen. Söimme eväitä - minulla ne ovat omat omituiset tällä kertaa, kun vältän hiilihydraatteja. Joimme kahvia. Laitoin nimpparionnittelut "vunukalle", Danielille. 18 jälkeen haimme Deniksen kanssa Nina-babuskan kokoukseen, joka alkoi klo 18.30. Puhuimme. Pojat puhuivat hyvin. Joimme teetä koko kokousväki lopuksi. Denis ja Antti veivät Ninan kotiin. Kun tulivat lähdin hiljaiselle tunnin - ylikin - kävelylenkille mustissa turva/nahka saappaissa. Kun tulin pois 22.45 sain kuulla, että 21 jälkeen ei saa liikkua ulkona kun täällä on niin paljon ryöstöjä ja murhia, mutta myös itsemurhia. Siunausta!
10.12.
4.30. ylös. Loppujen "tavarien" laittoa. Aamupalaa, teetä. Verensokeri ennen aamupalaa 4.5. Denis haki minut 5.30. Haimme Antin ja ajelimme Jyväskylään hakemaan Valentinan. Kuopion ja Iisalmen ohi Kajaaniin, jossa söimme ABCllä. Sitten rajalle ja Venäjälle. Venäjän tullissa meni aikaa kun piti niin paljon allekirjoitella papereita...toisaalta huvitti...toisaalta oli siunaus... Ajelimme Tungojärvelle, jossa haimme avaimen Valerilta ja tulimme rukoushuoneelle, jossa virittelin ensiksi tulen uuniin. Söimme iltapalaa. Joimme teetä. Valeri ja Galinakin kävivät. Rukoilimme neljisin. Siunausta!
4.30. ylös. Loppujen "tavarien" laittoa. Aamupalaa, teetä. Verensokeri ennen aamupalaa 4.5. Denis haki minut 5.30. Haimme Antin ja ajelimme Jyväskylään hakemaan Valentinan. Kuopion ja Iisalmen ohi Kajaaniin, jossa söimme ABCllä. Sitten rajalle ja Venäjälle. Venäjän tullissa meni aikaa kun piti niin paljon allekirjoitella papereita...toisaalta huvitti...toisaalta oli siunaus... Ajelimme Tungojärvelle, jossa haimme avaimen Valerilta ja tulimme rukoushuoneelle, jossa virittelin ensiksi tulen uuniin. Söimme iltapalaa. Joimme teetä. Valeri ja Galinakin kävivät. Rukoilimme neljisin. Siunausta!
9.12.
Aamulla
soitteli Kiminkinen haimakokeiden tuloksia – ei kuulemma ole
ainakaan 1- tyypin diabetes. Joku arvo, joka on 0.3 ylöspäin, oli
ihan siinä alarajassa. Laittelin aamupalaa – porsaanlihasiivuja
paistelin, sekä pari kananmunaa ja kesäkurpitsaa paistoin myös.
Salaattia paljon lautaselle – ja raejuustoa. Ns. paastoarvo oli
ennen aamupalaa 5.1. Pari tuntia aamupalan jälkeen 5.6. Luin
Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen
kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Laittelin
vähän tavaroita rinkkaan, ajatellen huomenna tapahtuvaa reissuun
lähtöä. Kävimme M-L:n kanssa kylällä postissa ja kaupassa.
Palattuamme alkoi M-L laittaa ruokaa. Denis käväisi. Pian söimme –
paistettua kesäkurpitsaa, höyrystimellä kypsytettyä parsakaalia,
pannulla paistettuja kananlihapaloja, paljon hyvää salaattia. Pari
tuntia lounaan jälkeen verensokeri oli 6.1. Laitoin ”popot”
takkaan.
M-L
leipoi ison määrän pullia, joissa oli tähti päällä – jatkoi
sitä hommaa ihan iltatunneille asti. Kävin 10 km ”kävelynomaisella”
lenkillä urheilukentällä. Rata oli sula, jossain vaiheessa satoi
hienoa lunta sen verran, että rata tuli harmaan vaaleaksi. Lämmintä
pari astetta. Pimeää. ”Hiiviskelin” km-ajoin, 7.39., 7.30.,
7.36., 7.24., 7.33., 7.31., 7.15., 7.29., 7.17. Viimeisen km:n
kävelin 5.46 min. Palattuani kotiin laitoin saunan lämmite. M-L
vain jatkoi leipomahommiaan. Käväisin ennen kentälle menoa
kaupassa, jossa tapasin T-M:n, Emilian ja Danielin. He kävivät
lenkkini aikana meillä. T-M mm. täytti minun maahantulokorttini
venäjäksi.
Mukava
oli käydä vastomassa saunan lauteilla. Illan mittaan katselin ja
kasailin tavaroita reissua varten. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Sitruunaa käytän nykyään aina teessä. Suosittelen etsimään
tietoa sitruunasta – esim. netistä. Tiedä, vaikka sinäkin
alkaisit käyttämään tuota hapanta hedelmää.
Huomenaamulla
– ke – klo 5.30 tulee Denis hakemaan minut kimpsuineni, sitten
haemme Antin ”kyytille” ja suuntaamme auton nokan kohti
Jyväskylää, josta otamme mukaamme tulkin, Valntinan. Sitten vain
kohti Kuusamoa ja sieltä edelleen itärajalle ja Vienan Karjalaan,
Venäjälle. Pyydämme rukousta matkamme puolesta.
Siunausta!
Ps.
”Sillä teidän tyköänne on Herran sana kaikunut, ei ainoastaan
Makedoniaan ja Akaiaan, vaan kaikkialle on teidän uskonne Jumalaan
levinnyt, …” (1. Tes. 1:8a).
8.12.
Nousin
tänäkin aamuna samaan aikaan kuin nyt olen muulloinkin heräillyt –
se kun tuo sokeritaudin ilmeneminen laittaa säännöllisyyttä
elämään. Marja-Leenan ei tarvinnut vielä nousta, kun ei ollut
töihin lähtöä. Laittelin aamupalaa ja join teetä – sitruunan
kanssa nyt nykyään.
Syötyäni
ja juotuani lähdin liikenteeseen. Soittelin lainaksi peräkärryn –
se kun on vielä tuo minun kärry siltä kesäiseltä Venäjän
matkalta tulossa jossain tuolla Varsinais-Suomessa. Sain tiedon
Raimolta – olihan se Sampossa, mutta en ollut lukenut ilmoitusta –
että Syöte Huvilat Oy lahjoittaa kaikille eläkeläisille
polttopuita joulun kunniaksi henkilöauton peräkärryllisen. Niiden
nouto oli tänään klo 8-16. Kun kävin siellä toimistolla
ilmoittautumassa, oli jo todella pitkä rivi listassa
nimikirjoituksia, jotka olivat puita hakeneet. Siellä oli iso kasa
hirttä, pientä ja vähän pidempää. Siitä vain kasan
rintuuksesta tavaraa kärryyn heiteltiin. Useampi kärry siinä oli
kerralla. Kun minä lähdin pois, oli pitkä jono autoja
peräkärryineen osdottamassa. Mukava kun ei ollut lunta kasan
päällä.
Tultuani
kotiin join tilkan kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Rukoilimme M-L:n
kanssa keittiön pöydän ääressä.
Lähdimme
peräkärryn kanssa liikenteeseen kahdestaan. Otimme Emilian ja
Danielin kyytiin koulultaan ja ajelimme Uuraisille, Höytiän
kuusikkoon. Timo, Pia ja Milena olivat kotona Helmi-koiransa kanssa –
valoisa perhe. Olivat juuri syömässä. Niinpä minäkin istuin
pöytään – toiset eivät. Kahviakin vähän otin. Lapset mehua.
Sittenpä purimme M-L:n kanssa puukuorman kuivaan paikkaan. Puita
tarvitaan uuteen taloon, jonne muutto on varmaan aika lähellä. Timo
siellä loppuja hommia teki. Mukavalta talo näyttää sisältä ja
päältä.
Ajelimme
Höytiältä meille. Laitoin takkaan tulen. Lapset söivät vähän
välipalaa – mekin vähän granaattiomenaa ja melonia. Terhi-Marja
haki lapset töistä tullessaan.
Kävimme
M-L:n kanssa kylällä, hän kauppa-asioilla ja minä sillä aikaa 10
km ”kävelynomaisella” lenkillä pimeällä, sulalla,
urheilukentällä, km-ajoin 7.09., 6.42., 6.30., 6.15., 6.18., 6.18.,
6.01., 6.05., 6.01. Viimeisen km:n kävelin 5.26 min.
M-L
kirjoitteli joulukortteja Kanadan serkuilleen.
Iltapalaa
ja teetä.
Siunausta!
Ps.
”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! (Fil.
4:4).
7.12.
Heräiltyämme
söimme aamupalaa ja vähän kahvia – sitä ennen kuitenkin minä
join teetä. Luin Hebrealaiskirjettä.
10:ksi
hurautimme helluntairukoushuoneelle, jossa alkoi silloin rukoushetki
alakerrassa ennen Ehtoollisjuhlaa. Marja-Leenalla lähetyslounaan
kahvitarjoiluun mukana tarjottavaa.
Klo
11 alkoi Ehtoollisjuhla, jonka Rautasaaren Vesa johteli. Kuoro
lauloi. Turusen Mika saarnasi. Suosittelen kuuntelemaan saarnan
netistä, UskoTV:stä. Lapsille oli pyhäkoulu alakerrassa.
Osallistuimme ehtoolliseen. Lopussa meitä itärajan taakse lähteviä
– Anttia, Denistä ja minua – siunattiin. Asiakokouksen jälkeen
alakerrassa lähetyslounas. Sen yhteydessä oli myös arpajaiset,
joissa voitin kuivan kakun – sanoin kyllä jo etukäteen, että
voita, kun M-L osti minun nimelläni arpoja. Lahjoitin kakun
Emilialle ja Danielille. Oli hyvä kokous.
Palattuamme
kotiin sytyttelin tulen takkaan. Lämmittelimme ruokaa itsellemme,
sillä rukoushuoneella ei tullut paljon syödyksi.
Kävin
n. 45 min. hiljaisella – ”tavallisenkävelyn” lenkillä
Tarvaalan suunnassa. Hiukan satoi vettä lähtiessäni. Lämmintä n.
2-3 astetta. Tuulikin hieman. Liukasta, sillä oli satanut jään
päälle vettä – vaan olipa minulla nastalenkkarit alla. 18: alkoi
Majatalo-ilta Kangasalan kirkosta – seurasimme netin kautta. Oli
erinomainen. Hannu Takkulan puhe oli hyvä.
Söimme
iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps.
”…Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä” (Apost. teot
5:29b).
6.12.
Luin
Hebrealaiskirjettä. Vein Marja-Leenan töihin aamuvuoroon – ei
kuitenkaan ihan aikaiseen sellaiseen. palattuani laitoin itselleni
aamupalaa. ja join teetä.
Koetin
olla rukouksessa.
Söin.
Tiskasin. Hain puita ja sytyttelin tulen takkaan.
Kävin
urheilukentällä rauhallisella 10 km ”kävelynomaisella”
lenkillä. Kymmenennen km:n kävelin vähän ”kiivaammin”. Rata
oli sula. Kova musiikki kuului jääkiekkokaukalolta radalle. Oli
jääkiekko-ottelu alkamassa. Kirkon ohi meni soihtukulkue keskustan
suuntaan – Suomen lippu keulilla. Vähän tihkutellut vettä tänään
jossain vaiheessa. Kävin samalla reissulla hakemassa 17 jälkeen
M-L:n töistä.
Palattuamme
kotiin laitoin saunan lämmite. Pian pääsin vastomaan.
Katselimme
Linnan juhlia. Söimme iltapalaa.
Se
on ollut Suomen 97 itsenäisyyspäivä. Päällisin puolin kaikki
hyörivät maassamme niin kuin ennenkin – mutta asiat eivät ole
hyvään suuntaan olleet menossa. Suomi tarvitsee rukousta –
enemmän sitä kuin puhetta rukouksesta.
Hyvää
Itsenäisyyspäivää kaikille!
Siunausta!
Ps.
”Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä
tulee minun toivoni. Hän yksin on minun kallioni, minun apuni, en
minä horju. Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni
kallio, minun turvani on Jumala. Turvatkaa häneen joka aika, te
kansa: vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän
turvamme…” (Ps. 62:6-9).
5.12.
Marja-Leena
meni lyhyeen aamuvuoroon töihin aamulla. Minä heräilin
”normiaikaan” ja laittelin aamupalaa – paistelin pekonia ja
pari kananmunaa, joita söin juuston ja salaatin kanssa - ja join
teetä mantelileivän kanssa. Luin Hebrealaiskirjettä. Aurinkokin
koetti ”matalalla profiililla” paistella. Koetin rukoilla.
Ennen
puoltapäivää lähdin ”hapittelemaan” – en hapottelemaan –
8.3 km ”kävelynomaiselle” lenkille Tarvaalan suuntaan, n. 7.37
min/km-vauhtia nastalenkkareilla. Kuiten liukkaita paikkoja.
Verensokeriarvot olivat lenkin jälkeen 5.4, kun ne muuten ovat
olleet tänään 6.1.
Lenkin
jälkeen laitoin takkaan tulen. M-L:kin saapui niihin aikoihin
töistä. Söimme – ”kuningasruokaa” höyrystimellä
kypsytettyä parsakaalia, kotona uunissa paistettua porsaan lihaa,
salaattia ja tuoretta, hyvälle tuoksuvaa ja maistuvaa, terveellistä,
basilikaa. Vähän kahvia päälle.
15:ksi
ajelin työväentalolle, jonne kohta saapui myös Jussi
äänentoistokamojen kanssa ja kolmijäseninen Erasmus-yhtye,
virittelemään kamoja illan kokousta varten. 18:ksi saapuivat
kitararyhmäläiset, ym. vastuuhenkilöt. 18.45 pidimme heidän
kanssaan yhteisen rukoushetken pienemmän salin puolella. Klo 19
alkoi KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta,
jonka johtelin. Pyysin alussa lehtomäen Teppoa lukemaan valitsemani
Raamatun kohdan, kun ei valo ollut niin kirkasta, että minä olisin
oikein hyvin saanut selvää. Hän johti myös rukoukseen. Sitten
olivatkin kitararyhmäläiset vuorossa – 11 akustista kitaraa ja
soittajaa. He toimivat yhteislaulujen esilaulajina ja säestäjinä.
Laulut olivat innoittavia Hengen tuli-vihkon lauluja. Kuusjärven
Timo johteli ryhmää. Minusta – ja monen muunkin mielestä –
ryhmä oli aivan ainutlaatuinen. Ei tuollaisia näe ja koe ”joka
päivä”. Ilmoittelin tulevista tilaisuuksista – jotka mielestäni
tulee aina ilmoittaa selkeästi kellonaikoineen. Eihän meillä
tiedotusta ole liikaa, joten kaikki mahdollisuudet on käytettävä.
Erasmus-yhtye soitteli mukavasti – basso, sähkökitara ja
sähkörummut. Siinä Veikko, ”Veke”, Leppänen lauloi omia
koskettavia laulujaan kahdessa osassa illan aikana. Samuli, Satu ja
Antti johtivat rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Se
on aina iltojen tärkeä osa. Parkkosen Hannu käytti erinomaisen
puheenvuoron Jumalan tekoja elämässäni -osiossa, kertoen
persoonallisella tavalla uskoontulostaan. Kitararyhmä johteli
välillä toisen kerran lauluihin. Aivan uskomattomalta tuntui 11
kitaran soitto ja tukeva laulu. Siihen Oli helppo ja mukava yhtyä.
Turusen Mika – pastorimme – piti evankeliumia ajatellen aivan sen
ydintä koskettavan saarnan – mutta myös sydämiä koskettavan.
Illassa ei ollut kovin paljon ihmisiä, mutta oli kuitenkin niitä
ihmisiä, joille haluamme evankeliumia julistaa. Yksi heistä tuli
uskoon. Vaikka se on myönnettävä, että kun iltoihin valmistautuu,
niin sitä odottaa enemmän ihmisiä paikalle – ja siinä me
uskovat olemme osaltamme keskeisessä asemassa, Voimme nimittäin
kutsua ihmisiä laajalla rintamalla mukaan tilaisuuteen/tilaisuuksiin
– joka nytkin oli erinomainen. Sinne kyllä ilkeää ja kehtaa
kutsua ihmisiä. Tälläkin kertaa oli tehty kutsuja, joita olisi
voinut jakaa/antaa ihmisille, mutta sieltäpä sen nipun erään
pöydän kulmalta otin pois jaettavaksi, kun ei ollut kelvannut
jakoon. Toivoisinkin, että seuraavalla kerralla ryhdistäytyisimme
ja tekisimme enemmän kutsuja, joita jaettaisiin paljon – tavalla
ja toisella. Paras tapa on henkilökohtainen kontakti ihmiseen kutsua
annettaessa/jaettaessa. Näiden iltojen näkynä on olla
evankelioivia tilaisuuksia, mutta myöskin uskoville ”potkua”
antavia karismaattisia tilaisuuksia – kaikkien kerran kuukaudessa
olevien iltojen seurakunnassamme ei tarvitse olla uskoville
suunnattuja karismaattisia iltoja. Meidän on välitettävä
ihmisistä niin paljon, että välitämme heille viestiä
erinomaisista tilaisuuksista – mutta tietenkin, että välitämme
heille myös omalta kohdaltamme evankeliumi-viestiä, hyvää
sanomaa, ilouutista. Sellaista Raamattu meille opettaa – ja
profetiankin kautta tuli siihen voimakas kehotus muutama päivä
sitten seurakunnassamme. Kun sen sanoman koettelee Jumalan Sanalla –
niin kuin pitää – niin se oli Sanan mukainen. Tämäkin ilta
kannatti järjestää – sillä yksi ihminen teki uskonratkaisun.
Jeesus etsii yhtä syntistä ja taivaassa iloitaan, kun yksikin
syntinen tekee parannuksen. Ja emmehän me tiedä mitä muuta illan
aikana Herra vaikutti ihmisten elämään. Rukouspalvelun aikana
siunasimme Lehtomäen Teppoa, joka muuttaa perheineen pois
paikkakunnalta. Hänet on kutsuttu seurakunnan työntekijäksi
toiselle – isolle – paikkakunnalle, jossa aloittaa työn ensi
vuoden alussa. Kokee sellaista haikeutta, kun yksi innokas, Herralle
antautunut, ihminen perheineen muuttaa pois paikkakunnalta. Tepon
kanssa on ollut ilo toimia. Hän on ollut aina altis palvelemaan –
se on ollut silmiinpistävä piirre. Jumala kouluttaa monella tavalla
palvelijoitaan, joita Hän vie ja johdattaa eteenpäin. Sen on
Teppokin nuoressa elämässään jo saanut kokea – eteen tulee
ihmeellisiä asioita, joita on vaikea aina käsittää, mutta kun
säilyy oikea mieli, niin mikään ei voi estää Jumalan johdatusta
elämässä. Teppo sanoi, että hän tuli samassa työväentalossa
uskoon Uuden elämän-illassa aikoinaan – ne olivat hyviä iltoja,
joita aikanaan järjestimme työväentalolla, joissa tuli muitakin
uskoon – ja nyt häntä samassa paikassa siunattiin lähtemään
evankeliumin työhön toiselle paikkakunnalle. Jumala siunatkoon sen
työjakson – ja koko perheen jokaisen jäsenen elämän. Sain olla
aikoinaan siunaamassa Teppoa evankelistan tehtävään Saarijärven
Vapaaseurakunnassa, ollessani siellä jakson _ Jumalan johdatuksessa
– pastorina. Illan lopuksi joimme kahvit Majakantyön hyväksi
viereisessä salissa – ne valmisti Vidgrenin Marja, jolla oli
tänään 49 v ”syntymäpäivä” – hän nimittäin on tullut
uskoon 49 v sitten. Sydämelliset kiitokset kaikille
vastuunkantajille tämänkertaisessa KUNNIA ON HERRAN-illassa!
”Äänentoistomies” Jussi, Deniksen kanssa ja Marja keittiöllä
olivat net viimeiset vastuulliset, jotka vielä tekivät hommia
toisten jo lähdettyä. Ne ovat nuo tehtävät niin erilaisia.
Ajellessani
kotiin kokouksesta satoi vettä.
Siunausta!
Ps.
”Ja herran sanaa levitettiin koko siihen maailmaan” (Apost. teot
13:49).
4.12.
Tänäänkin
paistoi aurinko jossakin vaiheessa. Heräiltyäni laittelin aamupalaa
ja join vihreää teetä. Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leenaki8n
nousi ennen kuin lähdin kylälle.
Ajelin
Majakalle, jonne oli Hannu pyytänyt pitämään pienen puheen.
Niinpä 9.30 rukoushetkessä pidin. Siellä valmistauduttiin ottamaan
vastaan tämän päivän tulijoita. Siihen työhön sitoutuneita
uskovia ihmisiä on ilo katsella. Tilat ovat erinomaiset.
Mielenkiintoista nähdä mitä tulevina päivinä Majakka-työssä
tapahtuu.
Tultuani
kotiin, luki M-L hartauskirjasta tämänpäiväiset, jonka jälkeen
rukoilimme olohuoneessa. Söimme M-L:n tekemät ruuat.
14
kävin hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – meille.
Kohtapa veimmekin ” mummiskan” töihin 15:ksi. Samalla kävimme
Emilian ja Danielin kanssa tervehtimässä tk:ssa meidän
seurakuntalaistamme. Palattuamme meille, tekivät koululaiset
läksyjään vähän. Sittenpä jo äiti tulikin heitä hakemaan
töistä väsyneenä tullessaan.
Kävin
pimeällä urheilukentällä 10 km ”kävelynomaisella” lenkillä,
km-ajoin 7.10.-7.31 min/km. Viimeisen kilometrin kävelin 6.15. Lumi
oli hävinnyt radalta. Se oli pinnaltaan ”hallainen”. 1 aste
lämpimän puolella. Tyyni sää – ja kaiken kukkuraksi: taivaalla
loisti kirkas melkein pyöreä kuu. Oli kaunista ja mukavaa.
Käytyäni
kotona suihkussa lenkin jälkeen, lähdin ja ajelin syrjäkylälle
käymään kylässä kahden veljen luona. Oli mukava jutella, juoda
kuppi kahvia ja lopuksi vähän yhdessä rukoilla.
Kylältä
ajelin suoraan hakemaan M-L:n töistä – pääsi 21. Nipinnapin
ennätin.
Tultuamme
kotiin sytytin tulen takkaan. Söimme iltapalaa.
Tervetuloa
huomenna – pe. 5.12. klo 19 - Saarijärven työväentalolle KUNNIA
ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluiltaan. Kannattaa
pyytää toisiakin mukaan.
Siunausta!
Ps.
”Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi
kiitosta, sinä Korkein” (Ps. 8:3).
3.12.
Vein
Marja-Leenan töihin aamuvuoroon – vanhojakin välillä tarvitaan.
Loikoilin vielä palattuani kotiin. Söin normaaliaikaan aamupalaa ja
join teetä. Luin Hebrealaiskirjettä.
Aurinkokin
paistoi tänään ja taivas oli sininen. Denis ja Emilia käväisivät
asialla ovella.
Syötyäni
kävin hakemassa M-L:n töistä 14 jälkeen. Tultuamme kotiin hän
alkoi leipoa, minä raapaisin tulen takkaan.
Kävin
10 km ”kävelynomaisella” lenkillä urheilukentällä, 7.45. –
8.24 min/km-vauhtia. Viimeisen km:n kävelin 6.45 min. Pimeä.
Tuuleskeli. Välillä satoi vettä. Radalla hiukan lunta, mutta ei
niin paljon kuin eiliten.
18.30:ksi
ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen
iltaan. Turusen Mika johteli ja puhui. Jussi ja Tarmo johtelivat
ylistyslauluihin. Järvisen Paavo puhui ja johti esirukouspalveluun.
Kävin esillä sokeritaudin vuoksi. Hyvä tilaisuus.
Tultuamme
kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä. Tänään ovat
verensokerilukemat olleet: Paastoarvo aamulla 5.9. Aamupalan jälkeen
kaksi tuntia 6.1. Ennen lounasta 6.1. 2 h lounaan jälkeen 7.5.
Lenkin jälkeen 6.4. Ennen iltapalaa 7.2. Tänään vielä mittaan 2
h päästä iltapalasta.
Tervetuloa
sitten pe. 5.12. klo 19 KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja
rukouspalveluiltaan Saarijärven työväentalolle! Pyydä ystäviä
mukaan.
Siunausta!
Ps.
”Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole
vertaa sinun töillesi” (Ps. 86:8).
2.12.
Sellainen
kaamospäivähän se oli tämä joulukuinen tokakin – minä en
kyllä pane pahakseni kaamosta. Lapissakin asuessamme tykkäsin
siitä. Valot loistivat kylien taloista päivälläkin. Kun oli
selkeä ilma, oli sellainen pastellinsävyinen atmosfääri. Mukava
kaamoksessa poltella kynttilöitä ja tuikkuja ja tulta. Kyllä
hillityt jouluvalotkin menevät – sellaiset kuin meillä. Monen
värisistä en kyllä juurikaan tykkää – enkä juuri muista
väreistä kuin siitä, mikä on se ”ennen ollut” väri.
Herättyäni
kävin puntarissa – elopaino oli 77.5 km. Laittelin itselleni
aamupalaa ja join teetä. Kohta nousi Marja-Leenakin – hän ei
välttämättä syö ihan samanlaista aamupalaa kuin minä, joka tänä
aamuna lämmittelin parsakaalia, lantun ja porkkanan suikaleita,
vähän lohta siinä seassa, sekä kaksi kananmunaa mukaan
paistettuna, muutama kinkkusiivu, vähän sardiinia ja juustoa, sekä
vihreää teetä. Kaurapuuroa – enkä muutakaan puuroa – nyt syö.
Niissä kun on niin paljon hiilihydraatteja. Ihan todellisesti haluan
nähdä mihin johtaa ihan oikeasti vähähiilihydraattinen ruokavalio
ajatellen sokeritautia. Nyt ainakin näyttää hyvältä. Oikeinkin
hyvin tiedän, että tällainen ei ole ”hyvät hoidot”-ohjeiden
mukaista. Toinen juttu sitten on se millaisessa kunnossa haimani
jäänteet ovat. Tulokset tulevat 9.12. Luin Hebrealaiskirjettä.
Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön
pöydän ääressä.
Laitoin
linnuille ja oraville auringonkukansiemeniä. Nyt alkaa olla mennyt
70 kg sitä lajia niiden suihin ja nokkiin. Yksi orava käy syömässä,
jolla on vain hännäntupsu. Missä lienee häntä katkennut. Eilen
oli ensimmäinen punatulkkuparvi – 5-6 pariskuntaa – tälle
syksylle. Toivottavasti niitä tulisi paljon – tuovat niin mukavaa
väriä lintujen ruokintapaikkojen tienoville. Kauniita ovat Luojan
luomat siivekkäät.
Söimme.
Oikein hyvälle maistuvaa – kotona keitettyä – hernekeittoa
lämmitimme. Kahvia vähän päälle – tai oikeastaan suuhun.
Kävin
13 maissa hakemassa iloiset koululaiset – Emilian ja Danielin –
koulusta meille. Mummi leipoi pipareita. Huushollissa leijailivat
erinomaisen jouluiset tuoksut. Lapset maistelivat piparkakkutaikinaa
ja paistettuja piparkakkuja, söivät välipalaa ja tekivät
läksyjään, ym. hommeleitaan. Laitoin takkaan tulen.
Terhi-Marja
kävi hakemassa lapsukaisensa töistä tullessaan.
”Mein”
Timo kävi ennen 18 meillä hakemassa ”punaiset lauluvihkot” –
eli Hengen tuli-vihkot – ja meni helluntairukoushuoneelle
johtelemaan kitararyhmää, joka harjoitteli ensi perjantaina olevaan
KUNNIA ON HERRAN -iltaan lauluja. Tarkoituksena on, että vähintään
10 akustista kitaraa ja soittajaa on johtamassa kansaa
yhteislauluihin tuossa pe. 5.12. klo 19 työväentalolla olevassa
illassa. Se on erinomainen/erikoinenkin juttu, jota ei joka päivä
olla näkemässä. Tuollainen ajatus tuli rankametsässä mieleen
aikaisemmin syksyllä, ollessani puita karsimassa. Pyysin Timoa
johtamaan ryhmää ja hän suostui. Minä olen koettanut kasata
ryhmää – listalla on parikymmentä kitaransoittajaa, joista osa
ei päässyt tulemaan tällä kertaa mukaan – kyllä niitä
soittajia enemmänkin tarvittaessa löytyisi. Timo pyysi minua
valitsemaan laulettavat laulut Hengen tuli-vihkosta, jonka mielelläni
teinkin. Nyt ovat treenit olleet. Uskoisin, että kannattaa tulla pe.
KUNNIA ON HERRAN –iltaan jo tuollaisen ryhmän vuoksikin
kuuntelemaan 10 akustisen kitaran yhteissoittoa – mutta ei
pelkästään sen vuoksi, sillä illassa on paljon muutakin hyvää.
Siellä on mukana Veikko, ”Veke” Leppänen & Erasmus-yhtye.
Veke laulaa omia koskettavia laulujaan. Jumalan tekoja elämässäni
-osiossa käyttää puheenvuoron Hannu Parkkonen. Odotan sitäkin
mielenkiinnolla. Kaiken kruunaa Jumalan Sanan julistus, jota tällä
kertaa on esiin tuomassa Mika Turunen. Kokemukseni perusteella,
minulla on sellainen aavistus, että Mikalla on sana Herralta tuohon
hetkeen. Illan aikana rukoillaan kirjoitettujen rukous- ja
kiitosaiheiden puolesta. Siksipä, kirjoita oma aiheesi jo kotona
paperille ja tuo se rukousaiheiden koriin. Myös paikanpäällä on
ihmisiä, jotka ojentavat sinulle tyhjiä paperilappuja, joihin voit
rukousaiheesi kirjoittaa. Näiden aiheiden puolesta rukoileminen on
tärkeä osa iltaa. Illan lopussa – Mikan puheen jälkeen – on
rukouspalvelua, jossa rukouspalvelijat rukoilevat erilaisten asioiden
puolesta. Voi tulla rohkeasti ”esille” – eteen – jossa
rukoillaan esim. terveyden puolesta. Sanansa mukaan Jumala on
luvannut parantaa sairaita. Hänelle on kaikki mahdollista ja mikään
ei ole Hänelle mahdotonta. Siksi, jos sairastat, niin tule rohkeasti
rukouspalveluun. Kaikkein tärkein asia ihmisen elämässä on tulla
uskoon elämänsä aikana. Siihen on hyvä – erinomainen –
mahdollisuus tässäkin illassa. Pelastuskutsu esitetään selvästi.
Ihmisen elämässä voi olla monenlaisia muita asioita, joiden
puolesta halutaan rukoilla. Kaikenlaisten asioiden kanssa voi ja saa
tulla Jumalan kasvojen eteen. Kun ihminen ei voi auttaa, niin Jumala
voi. Hänellä on siihen kaikki mahdollisuudet, koska Hän on
Kaikkivaltias Jumala. Illan lopussa on kahvitarjoilu työviksen
pienemmässä salissa. Siitä voi antaa vapaaehtoisen maksun. Koko
tarjoilun tuotto menee keskustassa olevan uuden Majakan työn
tukemiseen. Oikein rohkaisin jokaista tulemaan iltaan mukaan
Jumalalta odottavalla mielellä. Ihan uteliaisuudestakin saa tulla.
Motiivi tuloon voi olla mikä tahansa. KUNNIA ON HERRAN! Herätys-,
ylistys- ja rukouspalveluillat on tarkoitettu ihan kaikelle kansalle.
Ajatuksena ja toiveena on, että kynnys ei olisi liian korkea
kenellekään. Saa tulla sellaisena kuin juuri sillä hetkellä on.
Voi olla, että kun tulee kerran, voi tulla uudestaankin. Rohkaisen
meitä jokaista myös pyytämään toisiakin mukaan. Jumala
siunatkoon tuon illan! Tulkoon siitä kunniaa Hänen pyhälle
nimellensä!
Kävimme
M-L:n kanssa kylällä. Autolla menimme. M-L kävi kauppa-asioilla ja
käveli kotiin reppu selässä. Se on hyvä asia. Minä kävin
urheilukentällä 10 km ”kävelynomaisella” lenkillä. 0.5
astetta lämmintä. Hetken tuli lunta himpun verran. Radalla sitä
oli pieni kerros, vaan eipä haitannut. Pimeä. Km:t menivät
seuraavasti: 7.07., 7.00., 6.28., 6.39., 6.27., 6.23., 6.25., 6.14.,
6.15. Viimeisen kilometrin kävelin 5.38 min.
Timo
tuli kitararyhmän treeneistä meille. Söimme iltapalaa ja joimme
teetä. Mukava oli vaihtaa kuulumisia – ja niitähän oli ihan
toivorikkaita ja hyviä odotuksia luovia asioita. Jumala johdattakoon
ja siunatkoon. Sehän se on – ainakin meikäläisen takametsien
miehen ajatuksissa – se tärkein ajatus. Tapahtukoon Herran tahto
jäljellä olevina elämän päivinä, kuukausina ja vuosina – tai
vuosikymmeninä. Elämämme mittaahan met emme kukaan tiedä. Se on
Herran kädessä – ja siinä on hyvä olla. Eikäpä missään
muualla niin hyvä olekaan olla.
Suomikin
on sitten siirtynyt sen rajan yli, jossa syö enemmän kuin tienaa….
Siunausta!
Ps.
”Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, jos minä
käsken heinäsirkkain syödä maan tahi jos minä lähetän ruton
kansaan, mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy,
ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta
teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän
syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi” (2. Aikak.
7.13,14).
1.12.
Niin
se vain alkoi – tämän vuoden viimeinen kuukausi. Marja-Leena meni
het aamusta hammashoitolaan. Minäkin nousin syömään aamupalaa ja
juomaan vihreää teetä. Luin Filemonin kirjettä.
M-L:n
tultua kylältä joimme vähän kahvia. Hän luki hartauskirjasta
luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän
ääressä.
Kävin
kylällä – mm. Majakalla. Hommailin tänään KUNNIA ON
HERRAN-iltaan ja Venäjän matkaan liittyviä asioita. Kahviakin tuli
vähän juoduksi.
Söimme.
M-L leipoi.
Kävin
10 km ”kävelynomaisella” lenkillä urheilukentällä, 6.58.-7.44
min/km-vauhtia. Kymmenennen km:n kävelin 6.13 min. 1 aste pakkasta.
Radalla pieni kerros lunta. Pimeä.
Kävin
Lakosella hakemassa Karilta laulujen sanoja tikulle – et ei
tarvitse kirjoitella uudelleen, kun ovat jo kirjoitetut.
Söimme
iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps.
”Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie, totuus ja elämä, ei
kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).