16.12.

Yöllä, kun kävin nukkumaan, oli pakkasta 5-6 astetta. Aamulla oli nollukassa ja satanut lunta - ja vähän sateli vieläkin. Lampisen Olavi kävi hakemassa Hengen tuli -vihkoja illaksi, kun niistä laulavat Herran kohtaamisen illassa. Joimme kahvit. Marja-Leena oli noussut vähän aikaisemmin jo. Kun Olli meni, luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lintusia runsaasti ruokailupaikalla. 

Kävin viemässä joulutervehdyksen ja sopivaa luettavaa yhdelle uskonratkaisun "äskön" tehneelle.

Laitoin takkaan tulen. M-L neuloi. Joulun allahan sitä.

Daniel polki pyörällään koulusta meille - eikä valittanut, vaikka lunta oli pyörätiellä.

14 aikoihin kävin hakemassa iloisen tytön - Emilian - koululta meille. Pyörät jätimme heidän pihaansa.

Söimme neljisin.

Denis haki lapset töistä tullessaan.

Kävin 8.3 km hiljaisella, "kävelynomaisella", lenkillä Tarvaalan suunnassa. Lunta pyörätiellä. 1-2 astetta pakkasta. Kuunsirppi taivaalla yritti tulla näkyviin. Mukavantuntuinen sää. Leppäjärven Reino - "Pöyriksen kalastaja" - soitteli lenkin aikana - pyysi huomenna muuttokuorman vientiin.

18.30:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan. Aholan Timo johteli. Puhui aluksi "uskon sanaa", uskon sanan julistajan, T.L.Osbornin kirjan pohjalta. Kitararyhmä soitti ja lauloi - 6 henkeä: 4 akustista kitaraa, basso, sekä päälläistuttava "käsirumpu". Siinäpä net Ollin aamulla hakemat Hengen tuli -vihkot olivat käytössä. Järvisen paavo julisti sanaa ja johti rukouspalveluun. Kävin esillä ajatellen tammikuun - jHs - matkaa "Uralin juurille". Kokouksessa n. 35 henkeä, joista 20 uskovaa muualta ja 15 meijjän seurakuntalaisia. Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin kanssa istuskelimme samassa penkissä.

Palailtuamme kokouksesta, otimme iltapalaa ja joimme teetä.

Teron perheeltä tullut viestejä matkan varrelta - matkalta, joka alkoi tänään kaukomaille.

Siunausta matkaan!

Ja Vuolija jatkaa lainailua:

"NYT ON AIKA!

Silläkin uhalla, että jotkut käsittävät minut väärin, haluan kertoa omasta kokemuksestani, joka auttoi minua uudistamaan ajattelutapojani ja lisäsi intoani auttaa muita noudattamaan raamatullisia rahankäyttöperiaatteita.

Vuonna 1977 olin yksin keittiössämme. Edellisten kahden vuoden ajan olin ahkerasti tutkinut, mitä Raamattu sanoo rahasta. Yhtäkkiä Herran Henki täytti minut niin, että vain makasin keittiön lattialla ja itkin. Lattialla maatessani Herra ilmoitti minulle, että elinaikanani maassamme elettäisiin taloudellisesti vaikeita aikoja. En tiennyt, milloin tämä tarkalleen tapahtuisi tai millaista se olisi, mutta uskon, että Jumala on armossaan antanut meille avannut meille tilaisuuden uudistua ajattelultamme rahankäytön alueella Hänen Sanansa mukaisesti. Vetoan sinuun, että tartut tähän mahdollisuuteen! Ryhdy ahkerasti maksamaan pois velkojasi, anna avokätisesti, pysy sitkeästi budjetissasi ja tee työsi kuin herralle. Lyhyesti sanottuna, ryhdy uskolliseksi taloudenhoitajaksi.

Tunnet nyt raamatullisen viitekehyksen raha-asioiden hoitamiselle. Mutta tieto on vasta alkua. Sinun on alettava toimia tuon tiedon pohjalta. Jeesus sanoi:

"Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka" (Matt. 7:24-27).

Taloudelliset sateet, tulvat ja tuulet ovat nousseet kaataakseen maailman talouden. Jos olet rakentanut talosi Sanan tukeville periaatteille, se ei romahda. Parhaita tapoja osoittaa rakkautta perheellesi ja ystävillesi on laittaa raha-asiasi kuntoon ja rohkaista muita tekemään samoin.

Olen kiitollinen siitä, että olet nähnyt vaivaa lukeaksesi tämän kirjan. Rukoilen, että olet näin alkanut ymmärtää paremmin Raamatun opetusta raha-asioista, voinut saada järjestystä raha-asioihisi ja ennen kaikkea vaalia rakkauttasi Jeesukseen Kristukseen. Siunatkoon Herra sinua runsaasti kaikin tavoin lähestyessäsi Häntä!" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 188-189).

Siunausta!

Ps. "Toivottakaa rauhaa jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat" (Ps. 122:6).

15.12.

Tätä blogia voi jakaa Fasebookissa - jos joku sellaista haluaa.

Kepeän pikkupakkasen päivä. Ihan mukavissa ajoin nousimme. Kun minä nousahdin "polasta" oli Marja-Leena jo leipomassa. Mitäs siellä Sananlaskujen kirjassa sanotaankaan kelpovaimosta?.Siinäpä sitä aamupalaa ja kahvia sitten tuli otetuksi. Matteuksen evankeliumia tuli luetuksi. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Sytkyt (sydämelliset) nimipäiväonnittelut veljelleni Heimolle sinne tekopalkisille!

11:ksi hurauttelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - kaksi rukoilijaa. Kuitenkin tärkeä hetki - kuten rukous aina. Kumala on sitoutunut rukouksentiehen - meidänkin tulisi/tulee sitoutua. Näin voimme kokea tuoretta johdatusta ja yhteyttä Häneen.

Tulee mieleeni sanoa: älä ole ihmisten mielipiteiden orja! Ei uskovaisten, eikä uskomattomien. Olen huomannut, että emme voi olla Jumalan palvelijoita uskovaisen nimellä kulkevienkaan mielipiteiden mukaan. Niin maailmanhengen mukaisia ja pelkästään ihmisen järjen varassa olevia ne voivat olla. On kuitenkin veljiä ja sisaria, joiden mielipiteet ovat kultaakin arvokkaampia. Pyri saamaan selville Jumalan mielipide, sillä vain sillä on merkitystä siihen, kuinka ratkaisujasi teet ja elämääsi elät. 

Rukoushetkestä huristelin hakemaan Danielin koulusta meille. Poika päästeli pyörällään kotinsa kohdalle, josta nousi kyytiini.

Söimme hyvää kaalikeittoa. Daniel ei kylläkään jaksanut syödä kun koulussa oli ollut jouluateria.

Tein homman, jonka olin tänään aikonut tehdä.

M-L kävi hakemassa Emilian koulusta meille.

Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan. Samalla auttoi Venäjälle lähtevien joulutervehdysten kirjoittamisessa - hänellä kun on se kieli ja kirjoitus ns. hanskassa. Eilitenkin jo sinnekin päin tuli joulutervehdyksiä lähetettyä.

Laitoin takkaan tulen. 

17.30:ksi ajelin Valolaan, kylälle - ts. keskustaan. Mennessäni vein jouluisia tervehdyksiä postiin. 

Valolaan mentyäni oli siellä jo Rautasen Jussi laittelemassa äänentoistoa ja soitinta paikoilleen. Pikkuhiljaa alkoi muitakin vastuissa olevia tulla. Klo 18.30. alkoi siellä "On Yksi Nimi ylitse muiden..." HYVÄILTA, jonka johtelin. Lauloimme alkuun laulun: Maa on niin kaunis. Ryhäsen Leo johti alkurukoukseen. Lauluryhmä lauloi pari laulua Hengen tuli -vihkosista. Rautasen Jussi säesti kosketinsoittimella yhteislaulut - joita laulettiin muutamaan otteeseen Herätyslauluja -vihkosista - sekä lauluryhmän laulut, joita muutamaan otteeseen laulettiin. Lauluryhmää säestämässä olivat myös kitaroilla Kohosen Kalle ja Lehtomäen Teemu. Siinä lauloivat - Jussin, Teemun ja Kallen lisäksi - Kaleniuksen Raija, Porkan Tuula, yksi luterilainen sisar ja minä. Kaleniuksen Raija soitti harmonikalla pari kappaletta - harmonikka sopii hyvin näihin tilaisuuksiin. Aamulla tuli Raijalta viesti, että on niin sairas, että ei pääse illan tilaisuuteen. Laitoin takaisin viestin, jossa mm. kirjoitin, että ihmekin voi tapahtua ennen tilaisuuden alkua. Niin oli tapahtunut. Henkilökohtaisia puheenvuoroja käyttivät Lehtomäen Teemu, Ryhäsen Irja ja Parkkosen Henri. Olivat kyllä niin hyviä todistuksia! Puhuin lopuksi. Oli avointa puhua. Lahtelan Samuli ja Satu johtivat meidät rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Olin sopinut tilaa varatessani, että vuokraa kokouspaikasta maksetaan "tietyn systeemin" mukaan. Hintaan sisältyi vuokraajan tarjoamat joulutorttukahvit. Keräsimme illan aikana myös rahalahjan. Sen summa oli 2.50 euroa enemmän kuin vuokra. Kiitos Herralle! Illassa oli n. 30 henkeä - oman laskuni mukaan. Heitä, joita erityisesti kutsuttiin olisi saanut olla paikalla enemmän. Kun kahvipöydässä sanoin: Oli niin hyvä kokous, että olisi suonut olla enemmän niitä joita kutsuttiin. Vastaus oli, että oli hyvä tilaisuus. Oli se. Henki oli hyvä - vaikka ei "hirveetä säpinää" ollutkaan, josta siitäkin oikein tykkään. Sanoma oli hyvä - se koostui koko tilaisuuden annista. Tietenkin me kaikki odotamme, että Jumalan Pyhän Hengen voima olisi voimakkaammin läsnä - mutta, tämähän taas on yleensä kaikkien tilaisuuksien tarve. Myöskin ns. "karismaattisempien". Kun tavoittelemme kansanjoukkoja, on meidän silloinkin aina muistettava yksi ihminen. Olen kuitenkin iloinen illasta. Teimme parhaamme. Kutsuimmekin ihmisiä runsaasti. Halusimme antaa ihmisille mahdollisuuden tälläkin tavalla kuulla evankeliumia. Nämä eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Ihmiset tulevat kun heille tulee tarve. Jatkamme evankeliumin tarjoamista ihmisille - tilaisuuksien kautta, painetun sanan kautta, henkilökohtaisen todistuksen kautta, kutsumalla kokoukseen. Olipa tilaisuuden lopussa - kun kättelimme - erään, enpä sano, veljenkö, vai sisarenko, kanssa - häneltä iloinen lause, jotenkin näin: Varmaankin tulemme tulevina päivinä tekemään yhteistyötä. Luultavasti ymmärsin oikein, mitä lause tarkoittaa. Siihen lauseeseen tiedän kuitenkin sisältyvän hinnan - mutta Jumala on se/Hän, joka johdattaa. Sydämellinen kiitos kaikille vastuissa olleille tämän illan tilaisuudessa! Herralle teemme sen minkä teemme. Olemme Hänen työtovereitaan. Saakoon Hän olla Johtajamme. Ylistys Hänelle!

Haluaisitko olla etsimässä eripuolilta Saarijärveä - johon Pylkönmäkikin kuuluu - paikkoja kokousten pitoa varten. Yleisiä tiloja tai koteja. Hienoa, jos.

Iltapalaa ja teetä tuli otettua kotiin tultuani - 21.20. maissa.

Lainausta:

"TYYTYVÄISYYS

Tämän kirjan alussa totesin, että eräs tavoitteistamme on se, että oppisit olemaan tyytyväinen. Ensimmäisestä Timoteuskirjeestä 6:8 löytyvät nämä haastavat sanat: "Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä." Lue jae huolellisesti. Siinä sanotaan, että jos sinulla on ruoka ja vaatteet, sinun pitäisi olla tyytyväinen. Kulttuurissamme tämä jae on muotoiltu uudestaan, ja se kuuluu jotenkin näin: "Jos sinulla on varaa hienoimpiin ruokiin, viimeisimpään muotiin, uusimpaan automalliin ja kauniiseen kotiin parhaalla asuinalueella, voit olla tyytyväinen." Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

Tyytyväisyyden oppimiseen liittyy kolme asiaa:

1. Ota selville, mitä Jumala odottaa uskolliselta taloudenhoitajalta.

2. Täytä uskollisesti nämä vaatimukset.

3. Luota siihen, että Jumala tekee oman osansa.

Kun ymmärrämme, mistä asioista Jumala on sitoutunut huolehtimaan ja täytämme uskollisesti tehtävämme Hänen taloudenhoitajinaan, löydämme tyytyväisyyden. Rakastava, taivaallinen Isämme uskoo haltuumme omaisuutta, jonka Hän uskoo olevan meidän parhaaksemme tuona aikana - olipa se paljon tai vähän

Raamattuun pohjautuvaa tyytyväisyyttä ei tule pitää laiskuutena, mukavuudenhaluna, välinpitämättömyytenä tai apatiana. Koska me palvelemme elävää ja dynaamista Jumalaa, kristittyjen pitäisi jatkuvasti kehittyä. Tyytyväisyys ei sulje pois oikeanlaista kunnianhimoa. Olemmejo saaneet selville, että Jumala meidän olevan uutteria. Uskon, että meillä pitäisi olla palava halu hoitaa uskollisesti meille uskottuja talentteja ja omaisuutta.

Raamatullinen tyytyväisyys on sisäistä rauhaa, joka hyväksyy sen, minkä Jumala on valinnut meille tämänhetkiseksi työpaikaksemme, elämäntilanteeksemme ja taloudelliseksi tilanteeksemme. Heprealaiskirjeessä 13:5 korostetaan: "Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: - Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana, s. 187-188).

Siunausta!

Ps. "Iloitse, tytär Siion, puhkea huutoon, Israel; ihastu ja ratkea riemuun kaikesta sydämestäsi, tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, kääntänyt pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Ei tarvitse sinun enää onnettomuutta nähdä. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: ´Älä pelkää; Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee´ " (Sef. 3:14-17).

14.12.

Hyvvee Jouko Päevee kaekille Joukoloelle! Onnittelut vielä täskii mein perhekunnan Tero, Jouko, Kristianille! Heinosen Joukolle myös onnittelut! Tässäpä Vuolijakin kiittelee vielä kaikkia nimipäivääni muistaneita: Kiitos!

Mukavissa ajoin nousimme uuteen päivään. Kun minä astuin areenalle, oli Marja-Leena jo leipomassa kakkuja. Aamupala ja kahvi maistuivat. Luin Matteuksen evankeliumia. -7. Aurinkoisen selkeää - vai selkeän aurinkoista? Joka tapauksessa sellaista. 

Kävin jakamassa kutsuja huomista - ti. 15.12. klo 18.30. Valolassa, Paavontie 7 - tilaisuutta varten. Samalla myös vihkosia: Jumalalla on sinulle asiaa. Infoa tilaisuudesta tuossa blogijutun oikealla puolella. Tervetuloa mukaan!

M-L kävi hakemassa Danielin koulusta meille.

Kirjoittelin joulukortteja - niin kovasti, että Emilia joutui soittelemaan koululta, että missä hänen hakijansa viipyy. Kävin 13 maissa hänet hakemassa meille. 

öimme välillä. Ja joimme kahvia.

Joulukorttien kirjoittelu jatkui. 

Denis kävi hakemassa lapset töistä tullessaan.

Ajelimme M-L:n kanssa kylälle. Vein joulukortit postiin. Yhden ilmoituksenkin vielä laitoin yhteen paikkaan huomisesta kokouksesta. M-L meni kauppa-asioille. Minä siksi ajaksi urheilukentälle. Tapasin siellä ihmisen, jonka puolesta lyhyesti rukoilinkin. Radan pintä oli ohuen lumikerroksen peitossa - valkoinen. Se ei haitannut lenkkiä. 3 km jaksoissa tein 9.2 km lenkin. Väleissä vähän venyttelin. Tämä oli sellainen vanhan papparaisen - enkä tarkoita toisia - raitis ilma -lenkki. Kyllä se verensokeriakin ajatellen oli hyvä lenkki. -2-3 astetta. Kun M-L ilmestyi autolla kentän reunalle hyppäsin kyytille ja ajelimme kotiin.

Hain puita ja sytyttelin takkaan tulen. 

Iltapalaa ja haudutettua teetä.

Vuolijapa taas lainaa...:

"Uskollisuus pienissä asioissa ratkaisee

Monet turhautuvat rahojen vähyyden vuoksi kyvyttömyyteensä ratkaista rahahuoliaan. Muista olla uskollinen siinä, mitä sinulla on, olipa se vähän tai paljon.

Jotkut luovuttavat liian nopeasti. He hylkäävät tavoitteensa päästä veloistaan. He lakkaavat yrittämästä lisätä säästöjään tai antamistaan. Tehtävä näyttää heistä mahdottomalta. Ja mahdoton se voi ollakin ilman Herran apua. Sinun tehtäväsi on yrittää tosissaan, riippumatta siitä, miten pieneltä ponnistuksesi vaikuttaa. Jätä tulokset Herran tehtäväksi. Pidän suuresti Herran sanoista profeetta Sakarjalle: "Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän" (Sak. 4:10). Älä lannistu. Ole ahkera. Ole sinnikäs. Ole uskollinen pienissäkin asioissa.

Hyvä ystäväni kysyi minulta kerran, mikä oli tärkein asia, jonka olin oppinut Crown-pienryhmissä. Minulla on ollut paljon aikaa miettiä tätä kysymystä. Uskon, että arvokkain opetus on ollut sen ymmärtäminen, että tarvitsen säännöllistä raamatunlukua. Olen huomannut tämän valmistellessani opetusosuuksia kokoontumisiin. Jos olen käyttänyt vain vähän aikaa Raamatun tutkimiseen edellisten viikkojen aikana, olen huomannut ajatusteni huomaamatta muovaantuneen nyky-yhteiskunnan arvojen mukaisiksi.

Roomalaiskirjeessä 12:2 Paavali esitti saman ongelman ja siihen ratkaisun. "Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne." Ainoa tapa, jolla voimme uudistaa mieltämme (löytää oikean näkökulman ja säilyttää sen), on altistaa itsemme säännöllisesti Jumalan Sanalle.

Raamatusta löytyy vastauksia edistyksellisen 2000-luvun taloudellisiin ongelmiin. Jumalan Sanan iankaikkiset periaatteet ovat käyttökekelpoisia kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 186-187).

Siunausta!

Ps. "Ja kaupungin (Jerusalemin) nimi on tästedes oleva: Herra on täällä" (Hes. 48:35).

13.12.

Sunnuntai. Ainakin Lampisen Seijalle nimipäiväonnitteluja tänään! Noustuamme uuteen päivään totesimme, että hiukan oli lumihärmää maassa - ei kuitenkaan juuri nimeksikään. Aamupalaa söimme. Kahvia joimme. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Varpusia ja viherpeippoja oli runsaasti ruokailemassa.

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Menopuolika n. 7.30 min/km, paluupuolikas jonkinverran nopeammin. Menomatkalla piipahdin Terheillä - kun oli asiaa. Paluumatkalla tuli tonttuhölkkäläisiä vastaan punaisissa lakeissaan. 

Senkun lenkinjälkeen ennätin käydä suihkussa ja laittaa vaatteet päälle, niin lähdimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle seurakunnan joulujuhlaan klo 14:ksi. Ilolan Niko johteli juhlan tyylikkäästi. Juhla oli muutenkin erinomainen. Kuoron laulu - varsinkin ensimmäinen sessio - oli erinomainen. Aho-Kohosen Tiitin soolot olivat parasta Tiitiä mitä olen kuullut. Sanoin vieressäni istuvalle Takalon Martille, että on hyvin miksattu. "lehteriltä" tehtiin hyvää työtä. Joulukuvaelma ja Ilontuojien laulu olivat pirteitä - niinkuin lasten esitykset yleensäkin. Miriam -tanssiryhmä "esitti" pariin otteeseen. Ryhmän perustaja ja pioneeri Saarijärvellä - Anneli Haapala - oli myös mukana. Jotenkin se vain näkyi ryhmän "esiintymisessä". Turusen Mika puhui tinkimättömästi Jumalan Sanaa. Pastoria ja hänen vaimoaan - perhettään - muistettiin seurakunnan joulutervehdyksellä. Alakerrassa oli lopuksi glögi, joulutorttu ja piparitarjoilu. Paluumatkalla tulimme kaupan kautta.

Päästyämme kotiin saapui meille Terhi-Marja perheineen, kohta myös Timo perheineen - niinkuin oli sovittukin. Sytyttelin takkaan tulen. Laitoin saunan lämmite - mitenkäs sitä nyt ilman saunassa käyntiä. Kävimme Timon ja Deniksen kanssa löylyissä. Sitten istuimme jatketun - siihen kun Timo teki sellaiset molempiin päihin jo alkujaan - pöydän ääreen nauttimaan hyvistä pöydän antimista. Olihan meitä yhteensä 11 henkeä kuitenkin. Mukavahan se on kun on elämää. Ennenkuin väki lähti koteihinsa rukoilimme hetken yhdessä - se ei ole muotomeno, vaan juuri niin tärkeä osa elämää kuin sen meille Raamattu kertoo. Se kertoo siitä, missä on luottamuksemme kohde. Sen omaksuminen elämään on arvokasta. Se olisi paras perintö lapsille ja lapsenlapsille - perillisille perheineen. Se olisi parasta kaikille. Jos - ja kun - rukous on sellainen asia kuin Raamattu lupauksineen sen meille kuvaa, niin sen tulisi/tulee olla kärkipäässä elämämme asioissa. Koskaan emme rukoile turhaan. Jumala vastaa rukouksiin. Siispä rukoilemme.

Eipähän siinä mittää - joskopaq sitä lainausta...:

"Uskollinen taloudenhoito on matka - älä lannistu

Raamatun rahankäyttöperiaatteiden oppiminen on matka, joka vaatii aikaa. Kun saat luettua tämän kirjan, raha-asiasi eivät välttämättä korjaannu heti. Älä turhaudu. Keskimäärin näiden periaatteiden käyttöön ottaminen kestää vuoden. ..." (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 186).

Siunausta!

Ps. "Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. ... Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herra Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa" (Sak. 14).

12.12.

Nousimme hyvissä ajoin joulukuiseen äitini hautajaispäivän aamuun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

11.15 jälkeen lähdimme M-L:n kanssa ajelemaan Jyväskylän kautta kohti Kangasniemeä. Ennätti käydä Teboililla ottamassa kupin kahvia autoon. Sinne ajelivat Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielkin. 13.30:ksi menimme kirkon parkkipaikalle, jonne alkoi saapua hautajaisväkeä. Joululahjojakin siinä vielä autoihin vaihdeltiin ennen kirkkoon menoa. 

Siellä oli äiti valkoisessa arkussa kirkon alttarin edessä - alttarin, jonka äärellä minäkin oli n. 50 v sitten kun pääsin ns. ripille rippikoulun jälkeen. Veljeni Heimon tyttäret musisoivat ihan ensimmäiseksi, kun siunaustilaisuus alkoi klo 14 - Hanna soitti viulua ja Laura säesti pianolla. Kukkalaitteiden laskun aloitimme me - eli minä, Marja-Leena, Tero, Terhi-Marja ja Timo perheineen.  Tilaisuuden aikana lauloimme pari virttä. Kirkkoherra Matti Tolvanen suoritti siunauksen. Sitten olivat Heimon ja Pirjon perhekunnat, jonka jälkeen muut. Siunaustilaisuudessa lauloimme pari virttä. Kirkkoherra Matti Tolvanen suoritti siunauksen. Siinä oli äidin arkku hiljaisena katafalkilla - kirjoitimpahan tuonkin, vaikken tiedä kuinka se kirjoitetaankaan. Tämäkin päivä tuli - päivä, joka oli joskus vielä tulevaisuutta, mutta nyt jo historiaa ja menneisyyttä. Sukupolvet vaihtuvat Toisesta päästä poistutaan ja toisesta päästä tulee uusia "areenalle". Sitä katselee ympärilleen ja huomaa olevansa perhekuntansa vanhin, kun isä ja äiti ovat jo poistuneet. Sellaista on elämä. Elämään kuuluvat myös erilaiset tunteet. Suru ja haikeuskin. Välillä ei tunnu miltään. Sitä vain toteaa. 

Kun siunaustilaisuus oli ohi kannettiin äidin arkku kirkosta ulos. Kantajina olivat veljekset - poikamme - Tero ja Timo, veljekset - Mikko ja Matti - Pirjon pojat ja Heimon tyttöjen miehet, Janne ja Seppo. Ulkona arkku eteni pyörien päällä . Saatoväki käveli arkun perässä - me äidin lapset etummaisina. Avoin hauta ei ollut kovin kaukana. Siihen "ryppääseen" on haudattu isä, isän isä - Heikki, oikeasti Henrik - pappamme, jota en ennättänyt nähdä. Myös hänen vaimonsa - mummomme - Hilma on siinä. Samoin isän veli - setämme Aatu, oikeasti Aadolf. Sinne "kirkkomaahan", "maan poveen", "siunattuun multaan", äidin arkku laskettiin. Haudalla laulettiin virttä "Sun haltuus rakas isäni...", kahteen otteeseen, alkuun ja loppuun. Se on haudalla niin lopullista se ero rakkaista ihmisistä - eikä se kuitenkaan ole, jos olemme uskossa Jeesukseen. Kaikki on väivaihetta vain, mutta uskoville osoite, määränpää, on valtavan ihana - nille, jotka eivät ole elämänsä aikana uskoneet Jeesukseen, osoite, määränpää on valtavan karmea. Tuokin on todellisuuteen verrattuna hyvin lievä ilmaisu. Haudan ollessa avoimena, heittivät lastenlapset kukkia arkun päälle hautaan.Sitten haudan päälle asetettiin kansi, jonka päälle kaikki samaan aikaan laskimme kukkalaitteet. Valokuviakin otettiin ensin minusta, Heimosta ja Pirjosta hautakummun äärellä, sekä toisesta kokoonpanosta, josta en oikein saanut selvää keitä siinä oli. Olisi varmaan ollut mukava ottaa erilaisista kokoonpanoista kuvia siinä haudan äärellä, mutta väki lähti niin nopeasti pois, eikä valokuvaaja - tai joku muu - ohjannut tilannetta. Kirkossa otettiin runsaasti valokuvia. Paikalla siellä ja haudalla oli "oikea valokuvaaja". Muistotilaisuudessa sitten useat ottivat kuvia. 

Haudalta siirryimmekin seurakuntatalolle - vai oliko se oikea nimi seurakuntakeskus - jossa oli muistotilaisuus. Tero juonteli sen. Laulettuamme ruokavirren, pääsimme syömään hyvää ruokaa. Tilaisuudessa oli sukulaisia, ystäviä, naapureita, kotikyläläisiä. Ruuan jälkeen kävinkin jutustelemassa kotikyläni ihmisten - ihan naapureiden - pöydässä. Koulukavereita heistä monet myös. 

Kun ohjelmaosuus alkoi, soitti Hanna viulua. Kirkkoherra Matti Tolvanen puhui lyhyesti. Vuorollaan lauloivat  Hannan tytöt, Eevi ja Noomi, sekä Lauran tyttö, Tilda. Noomi ja Eevi myös soittivat vuorotellen viulua. Janne ja Seppo lukivat adressit. Tero ja Timo lukivat kirjoittamani 80 -vuotispuheen äidille - sen olin pitänyt tammikuussa 2005 kotitalon tuvassa pidetyssä juhlassa. Siinä tuli hyvin esille äidin elämää. Tero ja Timo muistelivat vähän mummoa. Timo lauloi mummolle tekemänsä laulun - sekin oli tehty hänen 80 v-juhlaansa. Koskettava laulu. Puhuin Timon laulun jälkeen. Oli suuri etuoikeus puhua tutuille ihmisille, joiden haluaisin olevan kerran taivaassa. Halusin puhua lämpimästi, mutta sillä tavalla kuin en enää koskaan saisi heille puhua pelastuksen evankeliumia Jeesuksesta. Toin esille senkin, että äiti avasi sydämensä Jeesukselle siellä syntymäkodin tuvassa, keinutuolissa. Pari virttä veisasimme muistotilaisuudessa. Lopuksi oli kahvitarjoilu. Sen aikana juttelin niin monen ihmisen kanssa kuin mahdollsta. Monet kutsuivat käymään. Lopulta join kahvit yksin, kun sitä juttelua riitti ja kättelyä. 

Siunaustilaisuus oli hyvä henkinen. Sopivan pitkäkin. Ajattelen niin, että muistotilaisuus on sellainen tilaisuus, jossa ei saa ajatella, että kunhan vaan saadaan nopeasti ohi. Tämä ei ollut sellainen. Varmaanhan olisi ollut ihmisillä paljon muisteltavaa äidistä. Voisinhan tuon 80 v juhliin kirjoittamani joskus kirjoitella tähän blogiinkin.

Selvittyämme lähtöön, veimme Aunen - setäni Hannun lesken - kotiinsa. Sitten ajelimme Vaajakosken ABC:lle, jonne olimme sopineet menevämme. Siellä oli koko meidän perhekunta - Met M-L:n kanssa, Tero, Terhi-Marja ja Timo perheineen. Juteltiin, juotiin jotakin, lapset söivät hampurilaisia. Lopulta lähdimme ajelemaan koteihimme. Olimme M-L:n kanssa kotona ennen 21.30. Laitoin saunan lämmite. Kannoin puut ja sytytin tulen takkaan. Kävin saunomassa.

Tällainen oli äidin hautajaispäivä - päivä, jonka vuoro oli tulla. Sää oli mukava. Maa sula, lämpöasteiden puolella. 

Kiitos Jumalalle äidistä - maailman parhaimmasta äidistä! Kiitos myös tästä päivästä. Me olemme vielä elossa. Parhainta elämä on Jeesuksen omana, Jumalan lapsena, Pyhän Hengen johdatuksessa. Eläkäämme loppuelämämme sitä elämää!

Siunausta!

Ps. "Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"  (Joh. 14;6).  

11.12.

Se on Danielin päivä tänään. Heillä on kuuluisa kaima Raamatussa - jolla on myös oma kirja siellä. Daniel, profeetta, Jumalan mies. Minäkin tunnen ainaskii kaksi Tanelia - siis Danielia: Pienempi Daniel - tyttäremme poika - asustelee tuolla Majakosken rantamilla. Sydämelliset nimipäiväonnittelut sinne vielä täskii! Siinä on reipas miehenalku. Rukoilemme, että tästäkin Danielista tulee väkevä Jumalan mies. Toinen tuntemani Daniel - Daniil - asustelee tuolla vähän kauempana, "Uralin juurilla".

Syksyisen kesäiseltä näytti ulkona kun tähän päivään nousimme. Söimme vähän aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena oli noussut jo aikaisemmin leipmaan. Hänellä(kin) kun niitä projekteja piisaa. 

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 5 rukoilijaa. Jonkin verran kutsuja - Valolassa, ti. 15.12. klo 18.30. olevaan "HYVÄILTA" -tilaisuuteen - lähti jakeluun siellä ja alakerrassa olleiden äiti-lapsipiiriläisten mukana. Sampossa oli eilen ilmoitus tilaisuudesta. Tuossa tämän jutun oikealla puolella infoa siitä. Tule mukaan!

Rukoushetken jälkeen ajelin kotiin. M-L oli neulomassa. Lähdimme heti Halpa-Halliin syömään jouluaterian noutopöydästä. Saimme siellä samaan pöytään valtakunnallisissa tehtävissä evankeliumintyön saralla toimivan avioparin. Ilo oli meidän puolellamme. Samalla reissulla kävimme muissakin paikoissa asioilla. Joulukorttejakin ostimme - kohtahan net pitää olla laitettuna, jos meinaa halvimmalla hinnalla. 

Palailtuamme kylältä sytyttelin takkaan tulen - mukava hakea liiteristä kuivia puita. Onhan niitä paljon kiitosaiheita menetetyn metsikön reunamilla asustelevilla, vaariskalla ja mummiskalla. On ainakin. Saisi muistaa olla paljon kiitollisempi. 

Nimipäiväsankari - Daniel - kävi isän kanssa meillä. Daniel jäi meille, kun isä meni käymään jossakin. Poika sai meiltä ison suklaapukin nimpparilahjaksi - samanlainen laitettiin hänen mukanaan mylös siskolikalle, että tulee iloinen mieli. Perheen naiset olivat menneet tyttökerhoon helluntairukoushuoneelle - toinen kerhonjohtajaksi ja toinen kerholaiseksi. Met Danielin kanssa höpöttelimme ja vähän "nahistelimmekin" sohvalla. Kun isä-Denis tuli, joimme kahvit. Ei siinä mittää.  

Kävin vanhan vaariskan happihypyllä urheilukentällä. Oli satanut juuri ohuen kerroksen lunta - kentän rata oli valkoinen. Se ei kuitenkaan mitenkään haitannut vaarin askellusta. + 2-3 astetta. Oikein mukava köpöttelysää. 10 km tuli meneskeltyä, km-ajoin: 8.15., 8.22., 7.56., 8.09., 7.51., 7.31., 6.49., 6.57., 6.27., 5.45.

Palattuani lenkiltä, oli M-L laittanut saunan lämmite. Kohtapa olimmekin saunanlöylyissä - ja pian löylynlyömiä. 

Iltapalaa ja teetä - ja jouluvalot, ynnä kynttilä palelivat tunnelmallisesti. Tänään olimme velimiehen kanssa puhelinyhteydessä huomenna olevien äidin hautajaisten tiimoilta. 

Olisihan sitä monenlaista kirjoittelemista, mutta josko joskus, jos silloinkaan. Ken kulkee, hän näkee, kirjoittanut Matias Shikondomporo. 

No, josko sitä lainausta:

"YHTEENVETO

Tämän kirjan alussa kysyimme, miksi Raamatussa puhutaan niin paljon rahasta - yli 2350 jakeen verran. Herra tiesi, että tapamme käyttää varoja osaltaan määrittelisi sen, miten läheisessä suhteessä Häneen elämme. Hän halusi antaa meille ohjeet rahankäyttöön, jotta voisimme olla uskollisia tällä käytännönläheisellä elämänalueella.

_______________________________________________________________________

Parannuksenteon on tapahduttava sydämessä, mielessä ja kukkarossa. Martti Luther.

_______________________________________________________________________

Perustavanlaatuinen totuus, joka meidän tulee ymmärtää, on se, että Jumala on säilyttänyt itsellään vastuun kaiken omistajana, tapahtumien hallitsijana ja tarpeiden täyttäjänä. Meitä ei ole tarkoitettu kantamaan näitä vastuita. Herra on kuitenkin luovuttanut joitakin tärkeitä tehtäviä meille ja asettanut meidät taloutensa hoitajiksi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 185).

Siunausta!

Ps. "Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Siionin puolesta suurella kiivaudella, suurella vihalla minä sen puolesta kiivailen. Näin sanoo Herra: Minä käännyn jälleen Siionin puoleen ja tulen asumaan Jerusalemin keskelle, ja Jerusalemia kutsutaan Uskolliseksi kaupungiksi; ja Herran Sebaotin vuorta Pyhäksi vuoreksi. ... Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä olen vapauttava kansani auringon nousun maasta ja laskun maasta. ja minä tuon heidät asumaan Jerusalemin keskelle. Ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, uskollinen ja vanhurskas" (Sak. 8).

10.12.

Torstaihin - joka sekin on toivoa täynnä - heräilimme kuitenkin johkii aikaa. Söimme aamupalamme ja joimme kahvimme kaikessa rauhassa. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme - ihan vanhanaikaisesti - yhdessä keittiön pöydänääressä. Uskomme, että Herra, joka itse on avannut tämän rukouksentien haluaa kuulla ja vastata. 

Lapista päin muistettiin tänään. Se on mukava suunta ajatuksissakin. Sinne soisi taas selviävänsä.

M-L käytti aikaa erilaisten joulutervehdysten hyväksi. 

Laitoin tulen takkaan rapsahtelemaan. Imuroin auton ja pesin päältäpäin. 

Lämmiteltiin ruokia. Aikamoista kaamosta on tämänhetkinen sää. Kosteaa. Lumetonta. Ei kuitenkaan mitään valittamista. Mukavamminhan jouluvalot ja kynttilät luovat tunnelmaa.

Kävin 10 km hiljaisella "kävelynomaisella" lenkillä sulalla ja kesäisellä urheilukentällä. + 6. Satoi muutamaan otteeseen aika ravakasti. Se ei haittaa lenkin tekoa.

Iltapalaa ja teetä.

M-L myöskin neuloskellut tänään.

Terolle tervetuloa kotimaan kamaralle kaukomailta!

Vuolija jatkaa lainaamista:

"3. Ole antelias

"Kehota heitä tekemään hyvää, keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille. Näin he kokoavat itselleen aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, niin että voittavat omakseen todellisen elämän" (1. Tim. 6:18-19).

Kuten totesin edellä, tehokkaimpia vastalääkkeitä vaanivalle rahanhimolle on "maaliviivan asettaminen". Aseta säästöillesi yläraja. Kun olet saavuttanut tavoitteesi, anna loput Jumalan valtakunnan työhön" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 183).

Siunausta!

Ps. "... ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot" (Sak. 4:6).

9.12.

Tänhän nimipäiväonnittelemme mm. siskoani Pirjo, Annikkia, kummitätiäni Kyröläisen Annia, Salon Annikkia, Hämäläisen Annelia, sekä ylistystanssivaa sukulaisrouvaa, Haapalan Annelia! Ainakin heitä.

Noustuamme siihen kuuluisaan "jalanviljaan" söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Malakian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

14 jälkeen menimme M-L:n kanssa käveleskelemään - n. 6 km yhteensä. Sellaista tavallista kävelyä kuljeskelimme Tarvaalan suunnassa. Kääntöpaikkana oli "Terhien" koti. Kävimme piipahtamassa hetkisen sisällä. Kotona siellä oltiin - ja Deniskin töistä juuri saapui. 

Laitoi takkaan tulen.

Lämmittelimm ruokia ja söimme. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat käymään. Joimme kahvit - jopa Emilia ja Danielkin sitä ruskeaa nestettä kuppinsa pohjalle halusivat ja paljon maitoa sekaan.

Iloitsemme, ja kiitämme Jumalaa, että Paavo on terve! 

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan - 14 rukoilijaa. Ilolan Niko johteli. Kokouksen aikana satoi niin, että katto kohisi. Tilaisuudessa sain Rantalan Jussilta hänen monistamansa ti. 15.12. klo 18.30. Valolassa olevan "HYVÄILTA" -tilaisuuden julisteet ja kutsut. Jotkut halusivat niitä ottaa, viedä ilmoitustauluille, sekä jakaa ihmisille. Paluumatkalla kokouksesta tulimme kaupan kautta. Vein sinne ilmoitustaululle julisteen - sekä myöskin peräkärrynmyynti -ilmoituksen. Se on hyvä ja myytävänä tarpeettomana lähetystyön hyväksi.

Palattuamme kotiin kokouksesta, lähdin 5.2 km "kävelynomaiselle" lenkille köpöttelemään hämärälle urheilukentälle, km-ajoin 7.43., 7.28., 7.01., 7.01., 6.15. Satoi aika kovasti - vaan ei se haitannut.

Iltapalaa ja teetä. Kynttilä ja jouluvalot ovat palaneet. M-L on tänäänkin neuloskellut keinutuolissa.

Viime aikoina on tullut kovasti rukouspyyntötekstiviestejä Quaragosh-nimisen kristittyjen kaupungin puolesta, joka on Irakissa. On hyvä muistaa rukouksin jatkuvasti siellä - ja muilla vaikeilla alueilla asuvia kristittyjä - mutta ilmeisesti tuo tekstiviesti on lähtenyt liikkeelle jo tämän vuoden helmikuussa, jolloin siellä oli se vaikea hetki. Mutta varmaan on vieläkin, joten jatketaan rukousta.

Josko sitä lainausta, kuitenkin...:

"2. Älä laita toivoasi omaisuuteesi

"Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ... panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme" (1. Tim. 6:17). Tämä asia on ollut minulle äärettömän vaikea. On niin helppo luottaa näkyvään omaisuuteen, jonka olemme saaneet koottua. Rahalla saa tavaroita ja palveluja. Sillä on niin paljon valtaa, että on helppo sortua ajattelemaan, että raha täyttää tarpeemme ja tuo turvallisuutta. Rahasta voi tulla ensirakkautemme. Olemme taipuvaisia luottamaan ennemmin näkyvään kuin näkymättömään elävään Jumalaan. Tämän vuoksi meidän on jatkuvasti muistutettava itseämme siitä, että vaeltaisimme uskossa, emmekä näkemisessä" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.183).

Siunausta!

Ps. "Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät" (Luuk. 21:24).

8.12.

Noustuamme tiistaihin söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Malakian kirjaa.

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 5 rukoilijaa.

Laitoin ilmoituksen lehteen ti. 15.12. klo 18.30 Valolassa olevasta "On Yksi Nimi ylitse muiden..." HYVÄILTA -tilaisuudesta. Tulehan mukkaan! Infoa tuossa blogijutun oikealla puolella.

Marja-Leena kävi kylällä kauppa-asioilla.

Söimme.

Laitoin tulen takkaan.

Tilasin kukkalaitteen äidin hautajaisiin - sellainen asia sekin, joka ei tule koskaan toistumaan.

Kävin urheilukentällä 10 km "kävelynomaisella" lenkillä. Sen aikana sateli taivaalta ryynimäistä lunta - rata tuli valkoiseksi, mutta ei haitannut lenkkiä. Nyt on salakavalan liukasta siellä, missä lumen alla on jää. Tapasin kentällä samanihmisen kuin eilitenkin - siis eilenkin.

Iltapalaa ja teetä. 

Lähetin Jussille Tarmolta pyytämäni "sapluunan", josta monistetaan kutsuja 15.12 olevaa tilaisuutta varten.

M-L on neuloskellut tänään.

Sellaistahan se on ollut - hiljaiseloa - tämä menetetyn metsikön reunamilla elelevän eläkeläisvaarin elämä tänään. Ei kuitenkaan valittamista. Päinvastoin.

Joskopa vaariska taas lainailisi:

"!. Älä ylpeile

"Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ylpeilisi" (1. Tim. 6:17). Rikkaudesta seuraa usein ylpeyttä. Monta vuotta sitten minulla oli kaksi autoa. Ensimmäinen oli vanha lava-auto, joka oli maksanut sata dollaria. Se näyttikin sadan dollarin autolta! Kun ajoin tuolla autolla pankkiin, olin nöyrä. Tiesin, että virkailija  tarkistaisi tilitietoni kahteen kertaan varmistaakseen, että tililläni on riittävästi rahaa nostoa varten. Kun sain rahani, olin hyvin kiitollinen. Ajoin pois iloisena ja ylistystä laulaen.

Toinen autoni oli hyvin pidetty, käytetty auto, joka oli ollut uutena kallis. Kun ajoin tuolla autolla pankkiin, olin kuin eri ihminen. Ansaitsin tiettyä kunnioitusta. En ollut aivan yhtä kärsivällinen, kun virkailija tarkisti tilitietojani, ja kun sain rahani, en ollut yhtä kiitollinen. Rikkaudesta seuraa ylpeyttä.

Jaakobin kirje 1:9-10 puhuu samasta asiasta: "Olkoon alhainen veli ylpeä siitä, että hän on saanut korkean arvon, rikas siitä, että hänet on alennettu, sillä hän on katoava niin kuin kedon kukka." Köyhien tulisi saada rohkeutta siitä, että he ovat Kuningasten kuninkaan lapsia, ja rikkaiden pysyä nöyrinä, koska elämä on lyhyt. Jos olet rikas, tarvitset jatkuvasti muistutusta pysyäksesi nöyränä Herran ja ihmisten edessä" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 182-183).

Siunausta!

Ps. "Minun palvelijani Mooses on kuollut; nouse siis ja mene tämän Jordanin yli, sinä ja kaikki tämä kansa, siihen maahan, jonka minä annan heille, israelilaisille. Jokaisen paikan, johon te jalkanne astutte, minä annan teille, niin kuin olen Moosekselle puhunut. Maa erämaassta ja tuolta Libanonista aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan, saakka - koko heettiläisten maa - ja aina Suureen mereen asti, auringonlaskuun päin, on oleva teidän aluettanne" (Joos. 1:2-4, Jumala sanoi tämän Joosualle, Mooseksen palvelijalle).

7.12.

Niin se meni Itsenäisyyspäiväkin - Suomemme ikääntyi lisää. Kiitos Jumalalle Mastamme! Hän meitä armahtakoon ja siunatkoon! Siinä on toivomme - kääntymisessä Herran puoleen.

Tänäkin aamuna uusi päivä valkeni minulle ja Reinolle - lapinmiehelle - Isojoella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Malakian kirjaa - molemmille ääneen. Rukoilimme yhdessä. Pakkailimme kamamme ja siirsimme ne autoon. Sitten ei muuta kuin peräkärry perässä menoksi. Ajohommat lankesivat minulle kuin sille Manulle illallinen - Reinolla kun se kipsi siinä toisessa kädessä. Tie oli pitkälti liukas.

Olimme meillä Saarijärvellä ennen 14. Marja-Leena oli laittanut ruuat - ja vieläpä hyvät sellaiset. Tuikut ja kynttilät paloivat. Söimme ja joimme täytekakkukahvit - kakkuja oli eiliten jäänyt seurakunnan tilaisuudesta, jossa M-L oli vastuissa Mannin Eijan ja Eeron kanssa.

Reinon jatkettua matkaansa laitoin tulen takkaan.

Kävin "kävelynomaisella" 10 km lenkillä urheilukentällä, tähtitaivaan alla, 7.43. - 8.16, min/km-haarukassa. +3.

Iltapalaa ja teetä. M-L teki omia "askartelujaan". Minä selasin postit.

Siunausta!

Ps. "Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ´Sinun jälkeläisillesi minä annan sen´ " (5. Moos. 34:1-4, Jumalan sanat Moosekselle Pisgan huipulla).

6.12. Hyvissä ajoin nousimme sunnuntaihin täällä Isojoella Reinon kanssa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Malakian kirjaa. Rukoilimme Reinon kanssa. 1
maissa lähdimme ajelemaan Honkajoelle, jossa menimme 11:ksi helluntaiseurakunnan ehtoolliskokoukseen. Puhuinkin siellä. Tänäänkin on satanut. Palattuamme söimme jonkinajan kuluttua. Torkuimme. Illalla katselimme Itsenäisyyspäivän juhlia presidentin linnasta. Samalla joimme kahvia ja myöhemmin teetä ja otimme iltapalaa. Siunausta!

5.12. Ei tullut juuri nukutuksi yöllä. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin Sakarjan kirjaa. Rukoilimme Reinon - lapinmiehen - kanssa, jonka talolla me täällä Isojoella kahdestaan olemme. Sittenpä koko päivän paloittelin häränlihaa, kun laitoimme lihoja pakkaseen ja Reinon toinen käsi on kipsissä. Välillä toki söimme ja joine kahvia. 18 asti hommailimme. Sitten kävin 1 h 15 min lenkillä otsalampun kanssa. Tuuli kovasti. Ollut sateinen päivä. Kävin saunanlöylyissä. Siunausta!

4.12. Noustuamme, söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Sytyttelin tulen takkaan. Leppäjärven Reino oli soittanut. Soitin vastaan. Oli Saarijärvellä kaupassa. Tuli meille. Joimme kahvit. Reino pyysi minua mukaansa Isojoelle, jonne oli menossa. Hän oli vioittanut kätensä, joten oli hankala ajaa. Muutin suunnitelmia ja lähdin mukaan. M-L jäi leipomaan myyjäisiin ja kokousta varten. Satoi lunta sakeasti alkumatkalla. Vettä loppumatkalla. 17 maissa tai jälkeen olimme perillä. Laitoimme ruokaa. Leikkelin ja sahailin härän lihaa - josta keitonkin keitimme. Söimme 20.30
maissa. Kävin hyvissä löylyissä. Reino ei kun käsi kipsissä. Joimme kahvit. Myöhään nukkumaan. Reinon olen tullut tuntemaan Enontekiöllä 1978. Pöyrisjärven kalastaja. Venäjälläkin olemme olleet yhdessä Enontekiön, Muonion aikoihin. Onhan sitä puhumista. Siunausta!

3.12.

Nousimme "jalanviljaan" hyvissä ajoin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Sakarjan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Ennen 8 taisimme olla Majakalla, jonne M-L meni "tiskin taakse" tarjoilupuolelle. Mannin Eero keitti hyvän lihakeiton. Jossain vaiheessa puhuin evankeliumia syömään tulleille ihmisille - Parkkosen Hannu eiliten pyyteli. Istuskelin puolille päivin Majakalla, kun M-L:kin siellä oli. Juttelin muutaman ihmisen kanssa hengellisistä asioista.

13 jälkeen tulimme Majakalta kotiin. M-L alkoi valmistautua seuraavaan "rojektiin". Hain 14 maissa Emilian ja Danielin koululta meille - liikuntakerhossa olivat koulun päätteeksi. Pyörät jätimme taas heille ohi mennessämme ja ajelimme meille.

Laitoin takkaan tulen palelemaan. 

Otimme tarjoiluja. 

M-L ajeli helluntairukoushuoneen keittiölle paistelemaan tarjottavia huomiseen tilaisuuteen. Met jäimme lasten kanssa kotiin. 

Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan. Taisi olla tyttö - siis mein tyttö, lasten äiti - kuumeessa.

Kävin "köpöttelemässä" "kävelynomaisella" 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa tähtitaivaan alla. Yli 8 min/km-vauhtia. Sen verran pakkasen puolella, että paikat jäässä - mukava rapina kuului nastalenkkarien alta. Mukava lenkkisää. 19.15 maissa tulin lenkiltä.

Kuuntelin Deistä Sateet lähetä -iltaa Seinäjoelta. Timo Närhi saarnasi - sanoivat, että viimeistä kertaa palkattuna työntekijänä. Taitaapi olla eläkkeelle jäänti lähellä.

M-L saapui rukoushuoneelta - taisi olla - ennen 20. Jatkoi sitten kotiin päästyään seuraavalla "rojektilla" - myyjäisleipomusten valmistelulla. 

Iltapalaa.

Lainaus jatkuu:

"OHJEITA RIKKAILLE

Oletko rikas? Joskus pidän itseäni rikkaana ja joskus en. Yleensä se riippuu siitä, kenen seurassa olen. Monet pitävät rikkaina niitä, joilla on enemmän rahaa kuin heillä itsellään. Mutta jos vertaamme elintasoamme kaikkiin niihin, jotka ovat eläneet ihmiskunnan historiassa tai miljardeihin muihin ihmisiin maapallolla, suurin osa länsimaalaisista on rikkaita.

Herra tiesi, että rikkaat olisivat hengellisesti suuressa vaarassa. Sen vuoksi Raamatusta löytyy kolme ohjetta niille, "jotka tässä maailmassa ovat rikkaita" (1. Tim. 6:17).(Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 181).

Siunausta!

Ps. "Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton, sanoen: ´Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan, Egyptin virrasta aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan saakka´ " (1. Moos. 15:18).

2.12.

Jospako aloittaisin lainauksella. Tämä on Catherine Boothin, Pelastusarmeijan perustajan William Boothin vaimon sanomaa alkoholista, Carl-Gustav Severinin kirjasta: Rohkeasti täysin raitis (Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK OY 2013, s. 25):

"Alkoholi on

vuodattanut enemmän verta,

puettanut enemmän suruharsoja,

tuhonnut enemmän koteja,

syössyt enemmän ihmisiä vararikkoon,

aseistanut useampia rosvoja,

surmannut useampia lapsia,

riistänyt eseampia vihkisormuksia,

häpäissyt useampia viattomia,

sokaissut useampia silmiä,

taittanut useampia raajoja,

aiheuttanut enemmän älyttömyyksiä,

turmellut useampia miehiä,

häpäissyt useampia naisia,

särkenyt useampia sydämiä,

pilannut useamman ihmisen elämän,

aiheuttanut useampia itsemurhia,

kaivanut enemmän hautoja,

kuin mikään muu maailmaa koetellut vitsaus,

jakaen mennessään tuhoa ja kuolemaa.

Se on surmannut enemmän ihmisiä, kuin kaikki sodat 

maan päällä.

Se on nestemäinen paholainen!"

Eipä sitä sen enempää tarvitse alkaa selittelemään. Suosittelen kuitenkin pysymään siitä paholaisesta erossa - ja pääsemään eroon. Uskoontuleminen - Jeesukseen uskominen - on paras tie siihen.

Heräilimme joulukuiseen keskiviikkoon - no, emme niinkään aikaisin, mutta kuitenkin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Ruokintapaikalla näkyi punatulkkupareja runsaasti. Luin Sakarjan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 maissa hain Danielin koulusta meille. Matkalla jätimme hänen ja Emilian pyörät heille.

Käväisin kaupassa.

Sytyttelimme Danielin kanssa tulen takkaan - Danielin toimiessa "tuliluikkumiehenä".   

Ennätimme siinä vähän rytyämäänkin Danielin kanssa ja yhden tarinankin kertomaan.

14 maissa hain Emilian meille koulusta - matkalla kerroin hänelle, että Radio Deissä on Pikku-Emilia -nimisen kaupan mainos.

Söimme.

Denis haki lapset töistä tullessaan. Menevät tänään kaupungintalolle, Saarijärvisaliin, Itsenäisyyspäivää juhlimaan jo vähän aikaisemmin - Tarvaalan koulu. Emilialla ja Danielillakin on siellä ohjelmaa.

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Se oli Jesaja 62 -rukousilta, jossa rukoiltiin johdetusti erilaisten israeliin liittyvien aiheiden puolesta. Parkkosen Hannu johteli iltaa. Turusen Mika puhui - helluntailaisittain sanottuna - väkevästi. Rukoiltiin myös muiden rukousaiheiden puolesta, esim. netin kautta tulevien rukouspyyntöjen. Niitäkin tulee jatkuvasti. Alakerrassa oli mielenkiintoisia vieraita.

Palatessamme kotiin 21 jälkeen oli jo yli - 1 kylmän puolella. Teki liukasta.

Iltapalaa ja teetä.

M-L on tänään suunnitellut tarjoiluja - jota hommaa hänellä tällä viikolla riittää. Minä olen saanut hieman etenemään valmistelun, koskien ti. 15.12. klo 18.30. Valolassa olevaa iltaa. Tuossa blogin oikealla puolella on infoa siitä tilaisuudesta "joulukuusen värillä" - siihen tulee sitä mukaa tietoa lisää kun homma etenee. Tervetuloa! Olin tänään yhteydessä myös yhteen henkilöön, jonka suurin tarve on kokea elämän muutos. On ilo todeta, että se on enemmän kuin mahdollista, sillä Jeesus elää! Ja kaikki kansa sanokoon.....Kiitos Jeesus!

Lainailempa vieläkin - sitä menossa olevaa lain ai lua (taisi olla kiinaa tuo viimeinen...):

"Jumalan näkökulma menestykseen

Ennen kuin siirrymme eteenpäin menestyksen tarkastelusta, on tärkeää ymmärtää, että Herra ajattelee menestyksestä toisin kuin ympäröivät kulttuurimme. Herra arvioi todellisia rikkauksia hengellisestä arvojärjestelmästä käsin. Tämä vastakkainasettelu tulee selvimmin näkyviin Ilmestyskirjassa, jossa hurskaat köyhät ovat rikkaita Jumalan silmissä. "Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi - sinun, joka kuitenkin olet rikas" (Ilm. 2:9). Ne, jotka ovat rikkaita, mutta eivät ole läheisessä suhteessa Kristukseen, ovat todellisuudessa köyhiä. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston" (Ilm. 3:17).

Todellinen menestys on paljon enemmän kuin aineellista vaurautta. Todellista menestystä mittaa se, miten hyvin tunnemme Jeesuksen Kristuksen ja kuinka lähellä Häntä elämme" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 181).

Siunausta!

Ps. "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi. ... Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan" (Jumala sanoi Aabrahamille kuolleenmeren länsipuolella, 1. Moos. 13:14-17).

1.12.

Alkoi joulukuu - päivän mittaan maisemakin muuttui aika jouluiseksi. Aamullakin jo jonkinlaista härmää oli maassa, puissa ja pensaissa. Marja-Leena kävi Emilian kanssa hammashoitolassa aamulla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Sakarjan kirjaa. M-L alkoi leipoa - jatkaa siitä mihin eiliten jäi. Tulee käyteltyä noita - vähän ehkä itsekeksittyjäkin - "murressanoja", mutta mitteepä se nyt kettää haettoes.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneen alakertaan Päivärukoushetkeen. 4 rukoilijaa.

Rujoushetkestä lähdin vähän kesken pois, kun ajelin suoraan hakemaan Danielin koulusta meille - pyörä jätettiin matkalla heille.

Sytyttelimme Danielin kanssa tulet takkaan - Daniel ruapas. 

M-L hakaisi Emilian koulusta meille. 

Sain aikaiseksi ottaa pressusaunan pressun tuolta kehikon reunoilta pois katon alle ennen kuin tulee enemmälti lunta. Mustan kiukaan päällekin laitoin kannen.

Kohtapa sitä söimmekin yhdessä neljisin kanankoipia ja tattaria, sekä salaattia, jossa oli myös granaattiomenaa seassa. Saimmepa maistella juuri paistettuja pulliakin - minä kahvin kera. Se kun M-L niitä paestelloo paljon yhteen tilaisuuteen. 

Terhi-Marja kävi hakemassa lapset töistä tullessaan..

Deniskin myöhemmin käväisi meillä tekemässä autoon "pienen jutun". Sanoi, että autotallissa oli vastojen päällä kupissut jokin. Kun katsoi, oli siellä punatulkku.

Tunnelmallista meillä - jouluvalot kun paleloo, kynttilä pöyvvällä pallaa ja leivonnan tuoksut huushollissa leijaeloo. 

Kävin 12 km "kävelynomaisella" "hapitteluköpöttelyllä" urheilukentällä - joka ei ollut nyt punainen, vaan valkoinen.Lumi vaan mukavasti narskahteli käpälöiden alla. Sateli lisää. Nolla keli. Oikein mukavannäköinen maisema ja hyvä lenkkisää. Sellaista n. 8 min/km - kenties vähän ylikin - hiiviskelin. 20.15 maissa tulin lenkuralta.

Olipa mukava syödä riisipuuroa - jota "käveli meille". 

Tänään olen tehnyt valmisteluja ti. 15.12. klo 18.30. Valolassa olevaa tilaisuutta varten - ts. sopinut ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Sinne voi kutsua/pyytää ihmisiä.

Jatkelempa tuas laenaeluja:

"3. Jumalan kaikkivaltiuden salaisuus

Heprealaiskirjeessä 11:1-35 luetellaan henkilöitä, jotka voittivat yliluonnollisesti vaikeissa olosuhteissa asettamalla uskonsa elävään Jumalaan. Jakeessa 36 kirjoittaja kuitenkin ohjaa huomiomme hurskaisiin henkilöihin, jotka elivät uskossa ja saivat Jumalan hyväksynnän, mutta elivät kuitenkin köyhyydessä. Herra viime kädessä päättää, paljonko Hän kullekin uskoo. Aina emme voi ymmärtää tai selittää Hänen päätöksiään.

Yhteenvetona: Raamattu ei opeta köyhyyden tai jatkuvan taloudellisen olevan olennaista. Sen sijaan Raamattu opettaa meitä olemaan uskollisia taloudenhoitajia" Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.180).

Siunausta!

Ps. "Iloitse, tytär Siion, puhkea huutoon, Israel; ihastu ja ratkea riemuun kaikesta sydämestäsi, tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, kääntänyt pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Ei tarvitse sinun enää onnettomuutta nähdä. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: ´Älä pelkää; Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee´ " (Sef. 3:14-17).