SYYSKUU 2014

30.9.

Heräsimme hyvissä ajoin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Ennen 7 lähdimme Marja-Leenan kanssa liikkeelle. Rukoilimme vähän yhdessä – autossa. M-L meni Emilian ja Danielin luokse heille, kun ovat kuumeessa. Minä jatkoin himpun matkaa eteenpäin. Menin karsimaan rankoja vesurilla. Mukavan leuto sää - sellainen pilvinen, mutta päivällä paisteli aurinkokin. Karsiskelin ja kantelin kasaan. Liikuntaakin sai – ja kaikenlaisia vääntelyitä vartaloon. 11 maissa ajelin M-L:n, Emilian ja Danielin luo. Jotakin laittamaan suuhuni. Sitten taas metsään. 15 aikaan tulin pois. Itselleni en tällä kertaa rankoja kasaile. Nyt ei ole tarvinnut itse kaataa – sen kun karsii ja kantaa kasoihin. Pienet potilaat olivat nukkuneet – Daniel vieläkin, kun tulin. keittelin kahvit. Kun Terhi-Marja tuli kotiin lähdimme mekin M-L:n kanssa kotiin. Söimme.

17:ksi ajelin Vapaakirkolle, jossa oli evankeliointiin lähtevän ryhmän alkukokoontuminen rukoilemaan. Meitä oli kolme. Menin terveyskeskukseen tapaamaan yhtä ihmistä. Juttelimme ja rukoilimme.

Hiukan ennen 19 lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelu”/”kävelyntapainen”-lenkille Tarvaalan suuntaan. Menopuolikkaan menin yli 7 min/km-vauhtia, paluupuolikkaan alle 7 min/km. N. 5-6 astetta lämmintä. Mukava sää. Nyt ei näkynyt Emiliaa ja Danielia heidän ohi mennessäni, niin kuin tavallisesti. Ovat kipeitä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L oli lämmittänyt takan, joka mukavasti hohteli.

Se on sitten taas kuukauden viimeinen päivä. Taivaalla oli sirppiä isompi kuu. Tänään voi lähettää nimipäiväonnitteluja ainakin Oittisen Sirjalle!

Siunausta!A

Ps. ”Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä” (Room. 14:1).   

29.9.

Täältäpä jälleen – menetetyn metsikön reunamilta. Maanantaita mennään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki tälle päivälle tarkoitetun kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lintujen ruokintapaikat taas ihan tyhjät.

Tuuleskeli – onneksi kuiten lämpimästä suunnasta. M-L kävi hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – koulusta meille. Aurinkoista.

Laitoin ilmoituksen KUNNIA ON HERRAN-illasta Sampoon. Kävin kylällä laittelemassa ilmoituksia eri paikkoihin mainitusta illasta. Tervetuloa tuohon hyvään iltaan - Saarijärven työväentalolle - pe. 3.10. klo 19!

Laitoin takapihan laavun tulipaikkaan tulen. Emilia ja Daniel olivat touhuilemassa mummin kää takapihalla, kun tulin kylältä. Keittelin mustalla nokikanalla kahvit. M-l paistoi isohkoja siikoja laavussa muurinpohjalla. Siikoja tuli suoraan Kuusamosta mein ovelle tänään Tuomisen Raunon jaloilla. Sydämelliset kiitokset! Ne olivat hyviä. Höyrytetyn kukkakaalin ja parsakaalin kanssa niitä tuli syödyksi. Köyhiä ritareitakin tuli tulilla tehtyä. M-L toi vielä jätskitkin sinne. Passasi. Sää oli mukava.

Terhi-Marja kävi hakemassa töistä tullessaan lapsukaiset kotiin.

Kävin 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä. Kävelyäkin vähän koettelin – tavallisilla tossuilla. Tuollaisia 6.01., 6.17., 6.30., 6.45. ja silleen olivat km-ajat. Samuli P. tuli myös jatkamaan lenkkiään kentälle. Lenkin jälkeen käväisin saunan löylyissä.

Söimme iltapalaa. M-L oli laittanut lenkkini aikana takkaan tulen. Joskopa vielä tässäkin laitan nimipäiväonnitteluja ainakin Turusen Mikalla, Puustellin Mikolle (Miko) ja Hokkasen Mikolle (Mikko)!

Siunausta!

Ps. ”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia” (Matt. 4:19).



28.9.

Aamulla heräsimme heimon ja Arjan ”kammarissa”, Haarajoella, Kangasniemellä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Ajelimme neljisin Korholaan, minun, Heimon ja Pirjon mummolaan. Se on tyhjillään. Ei vielä ränsistynyt, koska tätini siellä asui – nyt jo ollut vuosia hänkin kirkolla ja ikääntynyt. Moniahan niitä muistoja siihenkin paikkaan liittyy. Nyt kävimme ottamassa omenapuusta omenoita, jotka ovat hyvänmakuisia – tosin maistoin vasta kotona Saarijärvellä illalla. Kujaa pitkin kävelimme Pohismäen kohdalta.

Palattuamme omenanhakureissulta laittoi Arja ruokaa, jota pian söimme. Se oli hyvää. Kahvit joimme päälle. Pirjo – siskoni – tuli miehensä Karin ja poikiansa Mikon kanssa Arjan nimipäiville. Jonkin aikaa sen jälkeen meidän piti lähteä köröttelemään Saarijärveä kohti, kun oli tarkoitus ehtiä kokoukseen. Ajoimme Hankasalmen kautta. Muutaman minuutin myöhästyimme kokouksesta, joka oli helluntairukoushuoneella. Se oli kastetilaisuus. Reenilän Jouko johteli. Takalon Martti & Co oli musiikissa. Rautasaaren Vesa kastoi. Turusen Mika puhui. Hyvä kokous. Yhteen asiaan kiinnittäisin tilaisuuksissa aina huomiota: haluaisin ilmoittaa tulevista tilaisuuksista selkeästi. Se on eteenpäin katsomista hyvällä tavalla. Ei meillä käsittääkseni tuota informaatiota ole niin kovin paljon. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu nuorisotyön hyväksi.

Palattuamme kotiin lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” – vähän asettelin askelta kävelynkin suuntaan – Tarvaalan suuntaan. M-L sytytteli tulen takkaan. Pimeä ennätti tulla – siis lenkillä. Vähän satoikin lopussa. ”Terhit” olivat pistäytyneet meillä. Pysähtyivät kohdallani – sain nähdä heidän/heille uuden autonsa. Oli mukavan näköinen biili. Lapset taisivat olla innoissaan. Denis oli tuonut meille laavuun pöydänkannen. Se oli isosta puusta sahattu kiekko.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Hänessä (Jeesuksessa) on teihinkin, sittenkun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän hengen sinetti” (Ef. 1:13).

27.9.

Herättyämme ja aamupalaa syötyämme, sekä kahvia juotuamme, luin 1. Korinttolaiskirjettä. Laitoin linnuille siemeniä ruokinta-automaatit täyteen. Aika lämmin päivä. Tuuleskeli kuiten vähän.

Ajelimme Marja-Leenan kanssa Kangasniemelle, kotipitäjääni. Ensin kävimme syömässä Teboilin tukevasti seisovasta pöydästä tukevasti. Ruoka oli hyvää. Menimme sieltä Äitiäni katsomaan vanhainkodille. hän oli mennessämme istumassa ruokailutilassa, jossa hoitaja laittoi ruokaa suuhun. menimme sitten hänen huoneeseensa, jossa äiti istuskeli sellaisessa isossa tuolissa, jonka selkänojaa voi säädellä. Juttelimme. Tosin äiti jutteli omia juttujaan aika paljon, mutta kyllä vastaili myös meidän kysymyksiin ja puheisiin. Ei ole enää niin aurinkoinen hymy äidin kasvoilla kuin hänellä yleensä oli. Rukoilimme yhdessä. Sen aikana äiti on aina mukana rukouksessa. Sirkka H - kotikylältäni lähtöisin – tuli myös äitiä katsomaan samaan aikaan. Sinne se taas äiti jäi huoneeseensa puhumaan. Tunteelliselle ihmiselle – sellaiseksi itseni luokittelen – se ei tunnu mukavalta. Mutta mitäpä muutakaan sitä.

Äidiltä ajelimme Hannu-setäni lesken – Aunen – luo. Hänelläkin on nyt uusi tilanne elämässä, kun Hannu kuoli ihan äskettäin – josta kyllä aikanaan kerroin tällä palstalla. Juttelimme.

Kävimme Teboililla kahvilla. Ajelimme Haarajoelle, kotimäelleni, Heimolle – veljelleni – ja Arjalle. Heimo kävi lauluharjoituksissa kirkolla. Sinä aikana kävimme M-L:n ja Arjan kanssa hiljaisella kävelylenkillä – vanhaa tietä ja niemen poikki. Laitoin navetta saunan lämmite. Join kahvia – muut eivät tainneet. Heimon kanssa kävimme saunassa. Mukavahan se oli saunoa. Saunan jälkeen söimme hyvää iltapalaa. Jutustelimme. Ennen 23 vetäydyimme M-L:n kanssa ”kammariin”, jossa nukuimme.

Siunausta!

Ps. ”Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus” (Apost. teot 17:30).



26.9.

Heräiltyämme söimme aamupalaa – pekonia tuli paisteltua ja kananmunia, Marja-Leena vielä vuohenjuustoa lisäksi, joita salaatin kanssa – ja joimme kahvia. luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Katselimme lintujen syömäpuuhia. Hurja on vauhti siementen menolla. Järripeippo on uusin, mikä on nyt tälle syksylle nähty ruokailemassa.

M-L kävi kylällä kaupoilla.

tein tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Putsasimme puolukoita ämpärillisen – jotka olivat Deniksen jaloilla tulleet meille. Muurinpohjalla paistoimme pikkusiikoja – joita Enontekiöltä edellisellä reissulla saimme – net tulivat meille Salmen Paavon jaloilla palojärven mökille. Hänelle Laulumaan Jorman jaloilla. Olivat nytkin hyviä. Kuumentelimme samalla kukkakaalimuusia, muutaman pihvin, pari maissintähkänpätkää, Söimme laavussa. Tässäpä ohessa joitakin kuvia ruuanlaittopuuhista tänään. Vilahtaapa siinä pressusaunankehikkokin mustine kiukaineen – ja erittäin kauniine lauteineen. 

Kävin 18 maissa tulostamassa majakalla Rantalan Jussin kanssa seuraavan KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluillan julisteita. Iltahan on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla. Se on tarkoitettu ihan kaikille. Tule ja tuo ystäväsikin! Siellä – Majakalla – oli alkamassa nuorisokahvila. Pietilän Antti ja Peiposen Samuli tekivät valmisteluja.

19 jälkeen lähdin köpöttelemään 8.3 km lenkintapaiselle Tarvaalan suuntaan. Oli lämmintä – vähän yli 10 astetta. Tuuli – välillä kovakin – puhalteli eteläiseltä suunnalta. Kävelyntapaistakin välillä etenin. ”Terhien” asunnon kohdalla tapasin kaksi vihreäliivistä ”poliisia” – Danielin ja hänen kaverinsa. Pysäyttivät minutkin. Emilia tuli myös juuri tyttökerhosta äidin kanssa. Joitakin sanoja vaihdettiin. Paluumatkallani ”poliisit” pysäyttivät minut taas – sanoivat, että ”seis, seis, ylinopeutta”. Sakkoja ei kuitenkaan tullut.

Teron kanssa puhuimme molemmat – äitsy, sekä mnä. On lähdössä huomenna ulkomaankomennukselle mielenkiintoiseen maahan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!



Ps. ”Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. odota Herraa” (Ps. 27:14).



25.9.

Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Vähän vähähiilihydraattisempaa – sitä kun tulee tuota h-hydraattia saatua yleensä tosi paljon liikaa. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjan tekstin tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Olikin aika valoisa päivä – luonnossakin.

Laittelin linnuille siemeniä – niitä näkyy nyt menevänkin vinhalla vauhdilla. M-L kävi kylällä kauppa-asioilla.

Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Ns. kilpakävelyäkin harrastelin. Aurinkoista.

Lenkiltä tultuani laitoin takapihan laavun tulipaikkaan tulen ja mustan pannun kiehumaan. Lämmittelin pihvejä ritilän päällä ja söin salaatin kanssa. Kahvit päälle. Valitettavasti tuli tehtyä köyhiä ritareitakin kahvin kanssa nautittavaksi. Siinä ritilän päällä se onnistui hyvin, kun pullapaloja vähän ensin kostuttelin maidolla. Hilloa päälle. Laitoin myös pressusaunan mustan kiukaan alle tulet. Sielläpä istuskelin laavussa tulilla ja hörpiskelin kahvia, sekä välillä lisäilin puita saunan kiukaan alle. Matkaa itärajan taaksekin olen ”työstellyt” – tuohon aika lähelle.

Timo perheineen saapui meille ”illanviettoa” valmistelemaan – tarkoittaa vähähiilihydraattista hampurilaisateriaa valmistelemaan. 17 jälkeen tulivat Mäkisen Risto ja Sanna lapsineen. Ollut kauan jo vireillä tämä vierailu. Heti pääsimmekin nauttimaan ruhtinaallisen maistuvasta hampurilaisateriasta. Voisi ilman ylisanoja sanoa, että sellaista ei voi saada mistään muualta. Aterian jälkeen kävin heittelemässä kiukaasta häkälöylyt ja vetäisin pressun kehikon päälle. Riston, Timon ja Deniksen kanssa menimme hyviin löylyihin. Vastakin oli. Denis tuli Emilian kanssa 18 jälkeen. Vilvuuttelemassa kävimme laavun pölkyillä, tulen ääressä. Saunan jälkeen nautimme kahvit/teet/mehut. Illan päätteeksi vähän rukoilimme yhdessä. Mukava ilta.

Siunausta!



Ps. ”… Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!” (Joh. ilm. 7:12).



24.9.

Marja-Leena kävi aamulla laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Kylällä kävi kaupassakin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin puolenpäivän aikaan hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. Laitoimme tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Lapset vuoleskelivat mielellään. M-L paisteli muurinpohjalla lettuja laavussa. Mustalla ”kahvikanalla” keittelin kahvit. Sisällä söimme lettuja ja joimme kahvia/mehua. Terhi-marja kävi hakemassa lapset kotiin töistä tullessaan. Silleinhän se päivä on mennyt.

Laitettuani tulen takkaan, kävin 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä – sellaista vähän kävelyntapaista. Aurinko paistoi, Satoikin. Tuuli. Lämmintä vähän. Mukava oli tavata kentän reunalla mies, jota harvemmin tapaa ja jutella jonkin aikaa.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Turusen Mika johteli. Reenilän Jouko ja Rautasen Jussi johtelivat ylistystä. Mika saarnasi voimallisesti. Rukoilimme. 21 henkilöä paikalla.

Palattuani kotiin, söimme iltapalaa ja joimme teetä. Lämpötila karvan verran auki nollasta.

Siunausta!

Ps. ”…Minun nimessäni… he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi” (Mark. 16:17,18).

23.9.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena oli heräillyt ennen minua. Edellispäivän ilmoitus oli, että Enontekiöllä, Karesuvannossa, oli satanut talven ensilumen. Tänään kerrottiin, että Pohjois-Karjalassa oli tullut tänään – ensin kymmenestä sentistä puhuttiin, myöhemmin jo oli tullut kolmekymmentä senttiä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. M-L luki hartauskirjasta paikan, jonka jälkeen rukoilimme keittiön pöydän ääressä monenlaisten asioiden puolesta.

M-L meni hakemaan Emilian koulusta. odottelivat heillä niin kauan kunnes kävivät hakemassa Danielin koulusta. Posottelivat vastaani, kun olin vähän ”juostahissuttelemassa” Tarvaalan suunnassa – 8.3 km. N. 4 astetta lämmintä. Tullessa paikoin kova vastatuuli – ei tällainen heikko vaarismies meinannut eteenpäin liikkua ollenkaan.

Laitoin tulen takapihan laavuntulipaikkaan. Keittelin nokipannukahvit. Mummiska ja Emilia lähtivät kylälle asioille. Söimme Danielin kanssa. Laavussa Daniel vuoleskeli – mm kiehisiä. Nehän onnistuivat. Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa kotiin. Harrastuksia lapsilla monelle illalle.

Laitettuani tulen takkaan ajelin 17:ksi Vapaakirkolle. Siellä kokoontuivat evankelioimaan lähtevät – oville ja kaduille – rukoushetkeen. Nyt oli 4 henkeä. Ajelin syrjäkylälle, jossa juteltiin, juotiin kahvia, rukoiltiin. Ollessani siellä soitteli työtoveri matkasta itään päin.

Palattuani kotiin olikin vuorossa iltapalaa ja teetä. Lämmintä 2-3 astetta.

Siunausta!

Ps. ”Hänen (Jeesuksen) tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:30).



22.9.

Maanantai – joka on kuulemma ankea päivä joillekin – koitti harmaana ja tuulisehkona. Eilen illalla satoi yhtäkkiä niin kovasti, että katto piti oikein kovaa ääntä. En ensin tajunnut, että mitä ääntä se oli. Luulin, että suihkari meni alhaalla yli ja käpöttelin ovelle katsommaan – mutta vettähän sitä tuli kovalla voimalla. Ei sitä kauan kestänyt – tai olisin kyllä kestänyt, mutta vedentulo loppui lyhyeen. kuin se kuuluisan kanan lento. Olin hereillä – mutta pää vielä tyynyssä – kun velj´mies – Heimo - soitteli kotipuolesta. Onneksi ei tarvitse sanoa, mihin aikaan se tapahtui. Sitä kun ei aina nuku silloin kuin pitäisi – ja syitähän voi olla monia. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.

M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Kävin kylällä asioilla, mm. hakemassa jaettavaa hengellistä luettavaa postista, sekä lähetin siitä osan yhdelle toiselle jakelijalle. Kävin myös kaupassa.

Virittelin iloisen valkean takapihan tulipaikkaan. keittelin nokipannukahvit ja paistelimme makkaraa. Daniel ja Emiliakin tulivat sinne. Vuoleskelivat puukepakoita siinä tulen lämmössä. Välillä söivät sisällä. Kävi sieltä laavusta mummikin kahvikupillisen hakemassa. Terhi-Marja kävi hakemassa lapset pois töistä tullessaan.

Laitoin tulen takkaan. Kävin urheilukentällä 10.4 km lenkillä. 5 x 2 km ”juoksuhissuttelua” – sellaista ”vähän kilpakävelyyn vivahtavaa” – etenin ”huonon kuntoilijan” vauhtia. Väleissä venyttelin vähän. 400 m tavallista kävelyä alussa ja lopussa. N. 7 astetta lämmintä. Tuntui aika kylmältä tuuli kun kentälle tulin.

Palattuani lenkiltä laitoin saunan lämmite ja kohta jo istuinkin heittelemässä löylyä kiukaalle. M-L neuloi. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Joitakin ”pieniä juttuja” tein tänään ajatellen Kunnia on herran iltaa, joka on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla. Laitahan päivämäärä allakkaan tai ”korvan taakse”.

Linnut ovat alkaneet tyhjentää ruokinta-automaattia oikein tosissaan – M-L täytti sen nyt vuorostaan. Täyttö oli kolmas. Siihen sopii aikalailla siemeniä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Ef. 2:8).



21.9.

Sunnuntai. Herättyämme harmaahkoon päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan.

11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle kokoukseen. Tarmo pani alkuun. Heikki&Kalevi lauloivat. He ovat tehneet hyvän levyn ja lauloivat taustojen kanssa niitä lauluja. Jonkin laulun myös kitaran kanssa. Suosittelen kutsumaan veljiä seurakuntaan! Puustellin Miko saarnasi ja johteli esirukouspalveluun. Saahan sen varmaan sanoa: Saarna oli hyvä. Pastorimme Mika toi esille ilmestyksen, jonka oli nähnyt vapaaviikkonsa loppupuolella. Vakava sanoma. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvit rukoushuoneremontin hyväksi.

Palattuamme kotiin ja vaatteet vaihdettuani, sipaisin takapihan laavun tulipaikkaan tulen. M-L suolasi lohenpuolikkaan, minä laitoin sen laavuun loimuttumaan. keittelin samalla kahvit nokipannulla. Jotain muutakin siinä askaroitsin kalan paistuessa. Söimme loimulohta höyrytetyn kukka- ja parsakaalin, ynnä salaatin kanssa. Sen jälkeen vielä laitoin ”muutaman laudan” pressusaunan kehikkoon, sekä leikkasin pressua – joka sen päälle laitetaan – lyhyemmäksi. Laavun päälle laitoin pressun osan etupuolelle. Välillä kallistin mustasta pannusta ruskeaa nestettä kuksaan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Katsoimme jotain ohjelmaa netin kautta. Katselin/kuuntelin taustalla MM-lentopallon loppuottelua.

Siunausta!

Ps. ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra!, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon” (Matt. 7:21).



20.9.

Aurinkoinen lauantai. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Linnut syövät täyttä häkää – tai oikeastaan siemeniä – ruokinta-automaatilla, jonka tehin. Luin 1. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan.

M-L meni helluntairukoushuoneelle, jossa on lähetyskirppis – piha-sellainen – avustamaan kahvintarjoilussa, joka on alakerran tiloissa. Minä ”juostahissuttelin” sinne myös. Munkkikahvit join jä ”juoksentelin” takaisin kotiin, jossa oli het kahentoista jälkeen. Lie jotain 14 km ja risat tullut oltua ”jalanviljassa”.

Pian kotiintulon jälkeen kävin tekemässä tulet takapihan laavun tulipaikkaan ja laitoin mustan kahvikanan tulen päälle kuumenemaan. Lämmittelin ruokaa ja syöskentelin laavussa.. Vähän vuoleskelin. Sahailin moottorisahalla n. 4 m pitkän puun halki – puun, jonka aikaisemmin kuorimme Emilian ja Danielin kanssa. M-L tuli kaupan kautta kotiin. Oli käynyt niin, että hän oli ostanut hyvin loppuvaiheessa minullekin arvan, jolla voitin ämpärillisen puolukoita. Hyvä voitto. Kiitos siitä! Joi siinä laavussa M-L:kin kupillisen nokipannukahvia. Sain aikaiseksi uusia pressusaunan kehikon. Tiedä, onko se sen paremman näköinen, mutta kuitenkin. Terhi-Marja ja Emilia kävivät meillä. Minäkin kävin juopasemassa kahvia sisällä ja jatkoin saunankehikon tekoa. Täytettyäni lintujen ruokinta-automaatin, tulin sisälle 18 maissa.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Laitoin takkaan tulen. Katsoimme M-L:n kanssa UskoTV:stä kokousta Kuopiosta.

Siunausta!

Ps. ”Niin on siis Jumala antanut pakanoillekin parannuksen elämäksi” (Apost. teot 11:16b).

19.9.

Tämä syyskuuhan taitaa mennä hurahtaa nopeasti – pitkällä jo ollaan. Marja-Leena meni laittamaan ja viemään pieniä koululaisia – Emiliaa ja Danielia – kouluun. Käväisipä vielä kylällä kaupassakin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

Tein tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Istuskelin ja vuoleskelin siellä. Mukavan rauhallista. M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Danielilla oli mukanaan – tuliaisena – pakuri, jonka olivat jonkun pojan kanssa saaneet irti kovan äheltämisen jälkeen koivun kyljestä. Toi sen sitä varten, että siitä saa tehdä teetä. Emilia lähti käymään mummin kanssa kylällä kaupassa. Olimme Danielin kanssa tulilla. Laitoin muurinpohjan tulen päälle kuumenemaan, kun lettutaikinakin oli jo valmiina. Deniskin saapui töistä meille. Kun ”naiset” saapuivat kylältä, aloi M-L paistelemaan lettuja laavussa. Kahvin keittelin siinä samalla nokipannussa. Pian nautimme letuista jätskin, hillon ja kahvin/mehun kanssa. Aurinko paistoi. Sää oli aika lämmin.

Kävin 10 km lenkillä urheilukentällä. ”Juostahissuttelin 3 x 3.2 km. Väleissä ja lopussa venyttelin hieman. Alkuun ja loppuun kävelin tavallista kävelyä 200 m – yht. 400 m. Lopussa aurinkokin herkesi näkymästä kentälle. Silti lämmintä oli - kun lopettelin 19.30 maissa - vielä 17 astetta. Kyllä se jaloissa vielä tuo viime lauantainen maratonjuoksu tuntuu – eivät ole palautuneet.

M-L oli laittanut takkaan tulen, kun lähtiessäni lenkille kannoin kalikoita sisälle. Hän katsoi Kuopiosta tulevaa tilaisuutta netin kautta. Minäkin sitä aloin kuuntelemaan. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Jotain sain tänään tehtyä Kunnia on herran-illan hyväksi, joka on pe. 3.10. klo 19 työväentalolla.

Siunausta!

Ps. ”Näin herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui” (Apost. teot 19:20).



18.9.

Heräsimme aamulla hyvissä ajoin. Sumuinen aamu. Koivut kellastuvat vähän kerrassaan. Vaahtera keittiön ikkunan edessä punertuu silmissä. Marja-Leena meni laittamaan Emiliaa ja Danielia kouluun. Söimme hänen serkkujensa – Reinon ja Viljon – kanssa aamupalaa ja joimme kahvia. M-L:kin tuli ennen 9 kotiin. Luimme paikan hartauskirjasta tälle päivälle. Kun lähdimme ajelemaan autolla kohti Jyväskylää, rukoilimme yhdessä autossa. Veimme Reinon ja Viljon 10.13 sieltä lähtevälle junalla. Oli mukava – vaikkakin lyhyt – vierailu. Olisi mukava käydä Kanadassa – jossa nämä M-L:n serkut – ja muitakin serkkuja – asuvat. Ovat uskovaisia. Kuuluvat helluntaiseurakuntiin. Heidän isänsä on ollut perustamassa sinne aikoinaan seurakuntaakin. M-L:n isän kanssa ajelimme kauan aikaa sitten Kainuussa. Kävimme silloin myös näiden serkkujen kotitalon pihalla ja portailla. Se oli ollut jo kauan autiona.

Kävimme M-L:n kanssa Jyväskylässä – isossa maalikylässä – jossakin myymälässä. Kävimme myös Haraldissa syömässä hyvän aterian – lahjakortilla, jonka saimme kesällä Timolta ja Pialta, kun meillä oli 45 v hääpäivä. Arvokas ateria – monella tavalla ajateltuna. Tervajäätelöä söimme jälkiruuaksi.

Ennen 14 olimme kotona. M-L meni silloin hakemaan Emiliaa ja Danielia koulusta. Olivat sitten heillä.

Kävin 11.2 km ”juoksuhissuttelulenkillä” urheilukentällä. Aluksi etenin 7.2 km yhtäjaksoisesti. Venyttelin. 1.2 km juoksua. Venyttelin. 2.4. km juoksua. Vähän venyttelin. 400 m hiljaista kävelyä alussa ja lopussa. Aurinkoista. 19 maissa tulin kotiin.

Laitoin tulen takkaan ja kuuntelin Sateet lähetä -tilaisuutta Radio Deistä, Seinäjoelta. M-L oli jo nähnyt netin kautta saman.

Siunausta!



Ps. ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt” (Joh.6:29).



17.9.

Nyt voit halutessasi lukea myös 11.9., 12.9, 13.9., 14.9., 15.9. ja 16.9. blogijutut. Sieltä löytyy juttua mm. City-nuotioillasta, Finlandia marathonista – jonka Kiehisen vuolijakin kävi taivaltamassa, jne.

Marja-Leena meni aamulla taas laittamaan/viemään Emiliaa ja Danielia kouluun. Kävipä vielä kylällä kaupassakin samalla reissulla. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. M-L luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

Kävin kylällä asioilla – mm. ostamassa linnuille siemeniä, joita palattuani laitoin eilen tekemääni ruokinta-automaattiin. Heti oli lintuja syömässä – nehän jo kurkistelivat siinä, vaikkei ollut vielä siemeniäkään.

Ajelin 13:ksi Jyväskylään vastaan Marja-Leenan Kanadan serkkuja – Reinoa ja Viljoa - jotka ovat Suomi-vierailulla. 13.09. saapui juna – Kainuusta päin tulivat sukunsa juurilta. Ajelimme ensin Palokan ABC:lle syömään heidän kanssaan. Sieltä menimme Höytiälle, Timolle ja Pialle. Tutustuimme heidän rakenteilla olevaan taloonsa ja mökkiin, jossa nyt asuvat – ja tietenkin valokuvia otettiin. Sieltä tulimme meille. Pian joimme kahvia. Vieraat halusivat lähteä helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan – molemmat kun ovat uskovia helluntailaisia. Aholan Timo johteli tilaisuutta ja todisti. Rautasen Jussi johteli ylistystä ja luki Raamattua. Järvisen Paavo puhui ja johti esirukouspalveluun. Ennen sitä tuli hänen kauttaan tiedonsanoja ja ilmestyksiä – mm. Reinolle, M-L:n serkulle. Se kosketti häntä kovasti. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat myös kokouksessa ja saivat tutustua M.L:n serkkuihin, jotka ottivat heidän perheestään kuvia ja otettiin muissakin kokoonpanoissa ruksan alakerrassa.

Palattuamme meille, söimme iltapalaa ja joimme teetä. Sauna oli myös lämmite. Niinpä pääsin saunomaan Reinon ja Viljon kanssa – samalla jutustelemaan.

Siunausta!

Ps. ”Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa” (Ps. 105:4).




16.9.

Mukava oli herätä uuteen päivään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä erilaisten asioiden puolesta keittiön pöydän ääressä. Luin Roomalaiskirjettä.

M-L meni pyörällä Emiliaa vastaan koulusta. Minä samaan aikaan lähdin pienelle ”juoksuhissuttelulenkille” aurinkoon – tai ihan maassahan minä, mutta Tarvaalan suunnassa ja aurinko paistoi. Tuntui jo melkein normaalilta juoksennella maratonin jälkeen. Siellähän net mummi ja tyttärentytär jo hujottelivat pyörillä vastaan kun olin menossa tuonnepäin. Emilialla naama naurussa. Menivät Emilian kotiin odottelemaan, että Daniel pääsee koulusta, jonka käyvät myös hakemassa. Kun olin jo kotona, soittivat, että eivät nyt tulekaan meille, vaan odottelevat vanhempia kotiin töistä kotona.

Kietaisin tulet takapihan laavun tulipaikkaan ja keittelin kahvit nokipannulla. Ruuankin syöskentelin laavussa. Se on mukava paikka, kun on 1/3 auki etuosasta. Näkyy sininen taivas ja pihapiiriä. Aloin ja rakentelin linnuille siemenautomaatin. Arvaathan sen, että kun minun tekeleestä on kysymys, niin sen kyllä tunnistaa – eli, työn kun näkee, niin tekijän tuntee. Mutta minkäs sille voi kun minusta parhaannäköisiä ovat sellaiset tekeleet, jotka on tehty ilman vatupassia, mittaa ja suorakulmaa. Tuonne etupihan puolelle sen kiikutin. Saapahan ihailla… kun seurailla lintujen ruokailua siitä/siinä. Marja-Leena tuli juuri lasten luota kotiin, kun (onneksi) sain sen valmiiksi. Hän kyseli, että mitä minä olen rakennellut. Sanoin, että en paljon mitään. Sitten vaivihkaa kannoin sen – siis tekeleen – tuonne ikkunan eteen. Myöhemmin M-L antoi siitä kyllä sitten palautettakin…

17:ksi ajelin Vapaakirkolle. Siellä oli evankelioimaan – eli oville ja kaduille – lähtevien rukoushetki. 6 henkeä. Minäkin sieltä sitten ajelin yhdelle kylälle tapaamaan yhtä ihmistä, joka oli sydämellä. Perillä sitten rukoilimmekin.

Palattuani kotiin oli M-L leipomassa pullaa. Keittelin kahvit. Takkaan oli M-L laittanut tulet.

Myöhemmin piti vielä syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Siunausta!



Ps. ”Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu” (Sananl. 1:10).



15.9.

Aamupuoli oli jo vähän viileämpi kuin aikaisemmin. Aurinkoinen kuitenkin tämä päivä. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin puoliltapäivin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta. Riekon Juhani käväisi. Söimme, joimme kahvia ja rukoilimme yhdessä.

Kävin Danielin kanssa urheilukentällä. ”Juostahissuttelin” 5 km, 1 km:n jaksoissa. Väleissä venyttelin. Maratonilla lauantaina kipeentyneiden jalkojen ja koko kehon palauttelua. 8 min/km, yli ja alle. Danielkin juostahilputteli 1.5 km samaa vauhtia.

Mummi ja Emilia olivat kotona ja paistoivat pannukakkua. Niinpä sitä sitten lenkin jälkeen saimme – ja kahvia/mehua.

Denis haki töistä tullessaan Emilian ja Danielin kotiin.

Joitakin valmisteluja tein KUNNIA ON HERRAN-iltoja varten. Vähän kerrassaan ne rakentuvat pitkällä tähtäimellä – ja lyhyellä.

Takkaan laitoin illalla myös tulen. Yöt ovat viilenemässä. M-L laittoi jo rasvapalloja linnuillekin. Niitä oli heti niiden kimpussa – siis rasvapalloja lintujen, vai oliko se päinvastoin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava” (Sananl. 10:19).



14.9.

Nousin 7 aikaan. Kasailin ajatuksia, joita on tullut päivien aikana ajatellen puhetilaisuutta tänään. Kun muutkin heräilivät söimme aamupalaa ja joimme kahvia, ym. Tero oli poikiensa Aaron, Eeliksen ja Nooan kanssa pötköttelemässä edellisen yön meillä.

11:ksi ajelimme porukalla kokoukseen helluntairukoushuoneelle. Siellä oli tilaisuus, otsikolla: Hetki enkelin siipien alla. Ritva-Tuuli Ahonen, Irene Ahonen ja Mirja Karvinen olivat musisoimassa. He käyttelivät myös koskettavia puheenvuoroja. Tunteidenkaan ei tarvinnut olla tyhjänpanttina – vaikka eihän se meidän kaikkien naamasta näy – ja sehän se monia johtaakin harhaan, kun meidän sellaisten elämäämme arvioidaan. Sitä kun arvioitsijakaan ei sitä omaa naamaansa näe. Siksipä onkin oltava varovainen, kun arvioi toista, ettei ole sanomassa ”väärää todistusta”, sanoessaan, ettei sillä/niillä mikään sisällä värähdä. Siinä helposti asettelee itsensä toisten yläpuolelle. Kuulimme vanhempia lauluja – ihan pitkästäkin kirjasta. On hyvä, että Suomessakin on tällaisia ”tulimummoryhmiä” – eläkkeellä olevia ihmisiä – jotka ovat kuin ”vieriviä kiviä”, jotka eivät halua sammaloitua. Eiköhän Jumala halua meitä jokaista johdatella elämämme loppuun asti. Eihän meidän tarvitse sanoa Hänelle koskaan, että nyt en enää halua johdatustasi – esim. koska olen jo eläkkeellä. Tilaisuuden jälkeen joimme alakerrassa kahvit vankilalähetystyölle – ja siitä työstä ja tiimistähän saimmekin lukea viimeisestä RV-lehdestä.

Palattuamme tilaisuudesta kotiin, olivat meillä ”Timot” ja Terhit” – koko perheet. Denis oli jo raapaissut tulen takapihan laavun tulipaikkaan. Savunhaju siltä suunnalta jo teki hyvää. Aurinko paistoi. Denis palveli makkaroiden paistajana, pihvien lämmittäjänä ja kahvinkeittäjänä nokipannulla. Terhi-Marja toi lettutaikinan ja paisteli sen letuiksi. M-L hoiteli muita tykötarpeita pöytään ja yksi ja toinen niitä sinne kiikutteli. Mukava oli olla taas yhdessä ja viettää tällaista hetkeä takapihalla. Vain Teron Mari puuttui – hän oli juuri siihen aikaan juoksemassa maratonia Tallinnassa. Minusta tällaiset hetket ovat todellakin arvokkaita, koska niitä ei liian usein ole. Aurinko paistoi.

Minun piti lähteä ennen 16 Musiikkijumalanpalvelukseen Vapaakirkkoon. Lähtiessäni sinne, siunasivat minua takapihalla. Sekin oli hienoa. Oli mukava lähteä. Klo 16 se tilaisuus alkoi. Ihan mukavasti oli väkeä. Lahtelan Veikko johteli tilaisuutta. Takalon Martin kasaama elektroakustinen bändi soitteli hyvää musiikkia – Martin toimiessa laulusolistina. Bändissä soittelivat hänen lisäkseen Tero Haapala, Ismo Liedes ja Juha-Pekka Paananen. Erinomaisia lauluja – joista ainakin osa oli Martin tekemiä. Pietilän Antti toi terveisiä matkoiltamme Venäjälle kuvien kera. Hyvin ja selkeästi Antti asiansa hoiti. Bändin osuuden jälkeen puhuin minä – eli pidin saarnan, vaikka en saarnata osaakaan. Puhuinpahan asiasta mikä oli sydämellä. Näin vanhana miehenä sen voi puhua juuri sellaisena kuin ajattelee. No, onko se niin, siitä voi olla montaa mieltä – mutta niinhän se vain on – no, voihan tähän nyt kuitenkin nauravan naaman kuvan laittaa, vaikken laitakaan. Bändi lauloi lopuksi. Olihan siinä tilaisuudessa kokouksen juontajan mielestä sekä hyviä, että vähemmän hyviä yllätyksiä – joista minä en hoksannut kumpiakaan. Kuitenkin oli mukava vierailla seurakunnassa, jossa olemme M-L:n kanssa saaneet jonkun aikaa palvella. Kahvitarjoilu oli ihan lopuksi.

Palattuani kotiin laitoin saunan lämmite. Mein perhekuntaväki oli vielä meillä samassa kokoonpanossa kuin kokoukseen lähtiessänikin. Joimme kahvia/teetä/mehua ja söimme iltapalaa. Emilia oli tehnyt serkkunsa kanssa hyvän mustikkapaistoksen. Se oli tosi maukasta – ja meni suihin alta aikayksikön. ”Terhit” lähtivät ensimmäisenä kotiin. Sitten ”Terot”. Timon kanssa kävimme saunassa. Sitten lähtivät ”Timotkin” kotia kohti. Meille jäivät vain ”Joukot” kahdestaan.

Siunausta!

Ps. ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1. Kor. 1:18).



13.7.

Nousin hyvissä ajoin. Söin aamupalaa. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leenakin ennen lähtöäni nousi. Pienen tilkan otin kahvia. Aurinkoinen aamu.

Ajelin Höytiälle ”Timoille”. Sieltä hain numerolappuni maratonia varten – naapurin Risto oli eilen illalla hakenut JKL:stä omansa, Timon ja minun. Järjestäjät toivoivat, että lähellä asuvat hakisivat jo silloin, kun on paljon juoksijoita. Ajelin JKL:ään – Timo ja Ristokin tulivat myöhemmin. He kun juoksevat puolimaratonin, jonka lähtö on myöhemmin. Kyseessä oli tänään Finlandia Marathon. Jäntin Veikko oli myös juoksemassa – hän on mein Teron Marin isä. Juossut useita maratoneja. <minulle tämä on ensimmäinen. Täytyyhän se ”aukko sivistyksessä paikata”. Onhan se iso tapahtuma. Ensin oli Finlandia kympin lähtö. 12.45. koko maratonin – 42 km 190:ntäkö sen pituus on. Kolme ja puoli kertaa kiersimme Kuokkalan vieressä olevan järven. En halunnut ottaa mitään kelloa matkaan, vaan juosta ihan rauhallinen, tasainen juoksu muuten. Tietenkin siinä on se vaara, että juoksee kuntoonsa nähden liian lujaa tai liian hiljaa. Tavoitteena oli päästä maaliin ja alle 6 tunnin – tosin sanoin, että jos menee lähelle 5:ttä tuntia, niin se on extraa. Jokaisella juottoasemalla join urheilujuomaa, vettäkin. Puolimatkan jälkeen alkoi tulla jalkoihin sellaisia oireita, että voi tulla kramppeja. Niinpä niitä tulikin jo kun toista kertaa kiersimme järveä. Kolmannella paljon. Jouduin usein pysähtymään ja venyttelemään ja paljon kävelemään. Ilman niitä aikani olisi todennäköisesti ollut 4.40 – 4.50 haarukassa. Nyt se oli 5.06. ja vähän sekunteja päälle. Olin siihen todella tyytyväinen, sillä niin hitaaksi matkanteko kävi kramppien takia. Ehkäpä joku olisi jo jättänyt leikin keskenkin – mene ja tiedä. Yhdeltä juoksijalta sain suolaa matkalla. Suolakurkkuja otin myös huoltopaikoista. En tiedä kuinka paljon ne auttoivat. Banaaniakin otin vähän. Taskustani natustelin matkan aikana rusinoita. Matkan varrella kävelin myös kilpakävelyä. Se ei hidastanut matkantekoa. Maaliinkin tulin kilpakävellen. Maaliintultua saimme erilaisia tuotteita lahjaksi pussillisen, sekä kultaisen Finlandia Marathon mitalin. Kaikenlaista palauttelupurtavaa ja juotavaa oli muutenkin tarjolla maaliintulon jälkeen. Ohjelmaa ja palkintojenjakoa vähän aikaa seurasin ja lähdin ajelemaan kotia kohti. Kävellessä meinasi krampata jalkoja ja autolla ajaessa kun istui. Teto oli poikiensa kanssa seuraamassa kisoja. Olisi juossut puolimaratonin, jos ei olisi tullut flunssaan. Reitin varrella oli hyvää kannustusta.

Söin M-L:n keittämää siskonmakkarakeittoa tultuani – vähän suolaisempaa kuin normaalisti maratonin takia. Saunan laitoimme lämmite. Tero saapui poikien kanssa 21-22 välillä. Olivat käymässä ”Timoilla”. Pojat olivat serkkunsa kanssa Uuraisilla helluntaiseurakunnan nuortenillassa.

Kävimme saunassa.

Siunausta!

Ps. ”Tietäkää, että herra on Jumala…” (Ps. 100:3a).



12.9.

Herättyämme harmaaseen aamuun söimme aamupalaa ja joimme kahvia. luin Roomalaiskirjettä. Rukoilimme yhdessä hetken keittiön pöydän ääressä.

Kävin kylällä asioilla – monistamassa Rantalan Jussin kanssa kutsuja illan nuotioiltatapahtumaan lisää, että niitä voidaan jakaa ennen tilaisuutta vielä, sekä kaupassa, pankissa ja sairaalassa. Sairaalassa kävin tapaamassa yhtä seurakuntalaista. juttelimme ja rukoilimme yhdessä. Ulkokäytävässä sain jutella yhden ihmisen kanssa evankeliumin asiasta – oli kuin odottamassa minua.

Söimme.

Kävin hakemassa Eräpalvelusta 10 litran nokipannun lainaan iltanuotiota varten. Samantien ajelinkin jo kylälle nuotioiltaa varten. Satoi. Pian tulivat kojun, penkkien, pöytien, grillin, ison lettupannun, makkaratikkujen, makkaroiden, lettutaikinoiden, kahvien, maitojen, sokerien, veden, mehujen, nuotioalustan – joka oli todella hieno ja tehty ihan tätä tapahtumaa varten – polttopuiden, pölkyistä sahattujen istuinten, äänentoiston, jaettavan materiaalin, ym. tuojat. Ei mennyt aikaakaan, kun kaikki oli valmiina – mutta satoi. Kävin hakemassa Marja-Leenan kotoa tykötarpeineen. Enää ei satanut. Oli kuin ei olisi koskaan satanutkaan. Sään puolesta mitä hienoin ilta. Danielkin siellä penkkejä kuivasi sateen jäljiltä. Moision Tarmo videoi tilaisuutta. Mielenkiintoista nähdä, ”millaista historiaa sinne filmille tallentui”. N. 18 alkoi ”Tänne polkumme johtaa” CITY-NUOTIOILTA siinä Saarijärven torilla. Mielenkiintoinen tilaisuus, jossa oli toistasataa ihmistä – en tiedä kuinka paljon yli sata, kun kaikki eivät siihen paikkaan näkyneet, mistä hieman laskeskelin. Nuotio paloi keskellä. Musta pannu – se 10 l – roikkui kiehumassa tulen yllä. Kojussa paistettiin lettuja ja grillattiin makkaroita – jokunen halusi paistaa tikunnokassa nuotiossa. Penkit eivät riittäneet. Osa seisoi niiden takana. Penkit olivat ringissä nuotion ympärillä. Juontelin tilaisuuden. Takalon Martti kitaransa kanssa johdatteli yhteislauluihin. Monisteita oli jaettu ihmisille. Monisteita olisi saanut olla enemmänkin. Olavi Vuori todisti uskoontulostaan ensin. Koskettava puheenvuoro, niin kuin kaikki todistuspuheenvuorot. Teemana niissä oli: Näin usko tuli minuun/näin minä tulin uskoon. Väleissä lauloimme aina yhteislauluja. Eläinhahmot Sam ja Max tulivat nuotiolle. Takalon Martti johteli sitä osiota. Sam ja Max olivat leikissä mukana siihen valittujen kanssa. Mika Turunen kertoi omasta uskoontulostaan. Kolmantena todisti Teppo Lehtomäki. Aivan erinomaisia henkilökohtaisia puheenvuoroja kaikki. Ihmiset kuuntelivat niitä tarkkaavaisina. Kerroin joistakin Vapaa- ja helluntaiseurakunnan tilaisuuksista lyhyesti – siis infoa niistä. Lopussa lyhyesti todistin ja kehotin ihmisiä avaamaan sydämensä Jeesukselle. Räiskäleitä, nokipannukahvia ja makkaroita sai nauttia non-stoppina. Lapsille oli pientä ”karkkiylläriä”. On rehellisesti sanottava, että ilta ylitti odotukseni. Todella paljon oli paikalla minulle tuntemattomia ihmisiä. Kaikki se, mitä torilla tapahtui, ei näy silmään. Evankeliumin eteenpäinmenoon – että saataisiin kontakti ihmisiin – kannattaa nähdä vaivaa, Raamattu sanoo, että vaivannäkömme ei ole turha Herrassa. Lähestymistapa tänä iltana oli ”matalanprofiilin” tapa. Oli halu tavallisenoloisina ihmisinä tavoittaa ihmisiä – evankeliumin sanomasta tinkimättä. Hengellistä luettavaakin jaettiin ennen tapahtumaa ja sen aikana. Kiitos kaikille mukana olleille! tervetuloa seurakuntien tilaisuuksiin mukaan! Erikoiskiitokset erinomaiselle tiimille, jotka toimivat illassa! Kaikki toimi hyvin ja vaivattomasti – vaikka vaivaa olikin nähtävä. Jokaisen tehtävä oli tärkeä. N. 20 ihmistä oli mukana iltaa rakentamassa erilaisissa tehtävissä. Esirukoilijoille kiitos! Se on hengellisessä työssä tärkeässä osassa. Kiitos – se kaikkein suurin – Jumalalle! Hetkessä kaikki oli illan loputtua purettu pois, niin kuin ei mitään nuotioiltaa olisi ollutkaan.

Palattuamme kotiin söimme vielä iltapalaa ja joimme teetä. Huomenna pitäisi ”hiipiä” maraton.

Siunausta!

Ps. ”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille…” (Mark. 16:15).

11.9.

Tänäänkin Marja-Leena kävi laittamassa Emiliaa ja Danielia kouluun. Aamupalaa ja kahvia. Roomalaiskirjettä luin. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Pihapihlaja keittiön ikkunan edessä on marjoissaan kaunis.

Kunnia on Herran-iltoja vähän kerrassaan ”työstelen” – että ihmisiä pelastuisi ja uskovat kokisivat uudistumista.

M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Laittelin laavulla ”joitakin virityksiä”. Tuliakin siellä pitelin. Danielkin siellä viihtyi kun koulusta tuli. Olinpa vienyt sinne syömisenikin ruuan aikaan. Sinnepä tuli Danielkin syömään. Ja mukavaahan se oli pojista – nimittäin syöminen – laavussa.

M-L vei lapsoset tällä kertaa kotiinsa, kun heillä on nopea lähtö harrastuksiin heti kun äippä tulee töistä kotiin. Daniel ainakin sanoi menevänsä kitaransoittotunnille – ensimmäistä kertaa – kansalaisopistoon.

Kahviakin keitettiin laavussa – M-L keitti – ja vahvat keittikin.

18:ksi kävelimme tuohon lähelle, Veikon tuvalle, hengelliseen kokoukseen, jossa puhui Pirkko Vesavaara.

palattuamme kokouksesta menin ja kietaisin vielä tulet takapihan laavun tulipaikkaan. Söin siellä iltapalaa ja keittelin nokipannulla vettä. Pimeässä mukava tunnelma. Teron kanssa tekstiteltiin ensi lauantain Finlandia Marathonista. Soittelin Kunnia on Herran-illan tiimoiltakin. + 11-12 astetta.

Siunausta!

Ps. ”Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas…” /Ps. 24:10).

10.9.

Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Aurinkoista. Luin Roomalaiskirjettä.

Laitoin tulen laavun tulipaikkaan. Söimme. M-L kävi hakemassa Emilian ja Danielin meille. Paistelimme lettuja muurinpohjalla laavussa. Lapset katselivat sieniä sienikirjan kanssa. Välillä vuoleskelivat puupalikoita. M-L putsasi eilisiä puolukoita. Sellaista kaikenlaista. Sain tänään postista 2 v viisumin itänaapuriin.

Kävin iltapuolella urheilukentällä pienellä 7.2 km ”juoksuhissuttelulenkillä”. Ensin 2.2 km. Venyttelyä. 2.4 km. Venyttelyä. 2.4 km. Venyttelyä. 200 m. Aurinkoista. T-M oli lenkillä ollessani hakenut lapsensa meiltä.

Lähdin vähän aikaisemmin rukousiltaan ja laittelin jonnekin nuotioiltailmoituksia. Tervetuloa pe. 12.9. klo 18 ”Tänne polkumme johtaa” CITY-NUOTIOILTAAN Saarijärven torille. Räiskäleitä, nokipannukahvia, makkaraa grillistä, sekä tikunnokassa nuotiossa itse paistettuna. Nuotiolauluja kitaran säestyksellä Martti Takalon johdolla, muutamia henkilökohtaisia puheenvuoroja – ei saarnoja - Olavi Vuori, Mika Turunen, Teppo Lehtomäki, teemalla: Näin usko tuli minuun/näin minä tulin uskoon. Mukana myös Sam ja Max. ”Nuotiomestarina” Jouko Kuusjärvi. Tule ja ota muitakin mukaan!

Olin 19 alkavassa rukousillassa helluntairukoushuoneella. 20 henkeä paikalla – erittäin hyvä asia oli, että esikuvajohtajia oli paikalla ainakin 4. Pastorimme, Mika, puhui tärkeästä – minunkin sydäntä lähellä olevasta - asiasta. Toikkasen Raija ja Pentti johtelivat meitä muutampiin Hengen tuli-kirjan lauluihin.

Ajellessani kokouksesta kotiin oli taivaalla vielä melkein pyöreä kuu.

Söin iltapalaa ja join teetä. M-L oli mennyt jo nukkuhmaan.

Siu!



Ps. ”…aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä. ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu…” (Jooel 2:31,32a).



9.9.

Tuli nukutuksi taas ihan pitkään. Marja-Leena oli jo käynyt kaupassakin ennen ylösnousuani. Aamupalaa ja kahvia, sekä Roomalaiskirjettä. Aurinkoinen, lämmin päivä – parikymmentä. Eihän se nyt koko päivää paistellut, mutta kuitennii.

M-L meni pyörällä koulukkaita – Emiliaa ja Danielia – vastaan. Minä sillä aekoo ajjoo hurraotin nurmikot tasaiseksi – uotteli näet Mummi ja Emppu Tanelinkin koulusta, kun olliitt molemmat menneet pyörimillä kouluun. Daniel sieltä ensimmäisenä ajaa hujotteli meijjän pihhaan. Toeset paljon perässä. Olin sahaamassa moottorisahalla pöllinpätkiä laavuun kun tulivat pihaan. Pian siellä oli jo Danielkin ulkona. Emilia enemmän sisällä hommaili. Laittelin jotakin vielä laavuun. Se on nyt tällä hetkellä sellainen vähän yli puolilaavu – paremminkin loue.

Söimme M-L:n tekemät ruuat.

Daniel meni tienvarteen odottelemaan äitiä töistä. Nousi autoon, kun äiti tuli. Danielille oli oikea kitara – kitaralaukkuineen – tuliaisina. T-M sen Timolta kävi hakemassa – en tiedä mistä ovat hommanneet. Vähän normaalia pienempi ”kitura”. Meinaa poika alkaa opettelemaan kitaransoittoa. Sehän onkin mukava juttu. Onhan se soittotaito hyvää pääomaa ajatellen evankeliumintyötäkin.

Haravoitsin laavun tienoot siistiksi. Kävin viemässä nuotioiltakutsuja – sen City-nuotioillan, joka on pe. 12.9. klo 18 Saarijärven torilla – Vapaakirkolle, ulko-oven viereen, kynttilälyhdyn alle, n. 16.55. Sieltä kun on 17 lähdössä nuortenryhmä evankelioimaan, niin voivat samalla jakaa kutsuja nuotioillasta. Minunkin piti lähteä mukaan, mutta M-L mainitsi, että josko puolukkaan, kun ei ole vielä käyty. Niinpä menimme puolukkaan Kusiaismäen rinteelle. Oli hieno ilta. N. 6 litraa taisimme saada.

palattuamme puolukasta tein heti tulet laavuun ja keittelin teeveden siellä nokipannulla. Muutenkin iltapala tuli syödyksi siellä. Alkaa tulikin päästä oikeuksiinsa, kun tulee pimeä.

Siunausta!

Ps. ”Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen” (Sananl. 14:2).



8.9.

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin niin kuin eilinenkin. Marja-Leena oli noussut ennen minua. Aamupalaa, kahvia ja Roomalaiskirjettä. Joitakin ”virityksiä” tein KUNNIA ON HERRAN-iltoja aitellen.

M-L kävi hakemassa koululaiset – Emilian ja Danielin – Koululta meille.

Purimme - lopultakin – Emilian ja Danielin kanssa takapihan takan, kun ”koulukkaat” olivat tehneet läksyjään. Menivätpä sitten mummin kää sieniä keräilemään. Minä laittelin pressun laavupuiden päälle takapihalla. Paninpa laavun sisällä olevaan tulipaikkaan vähän tultakin savuttelemaan.

Söimme.

Terhi-Marja kävi hakemassa töistä tullessaan lapsensa kotiin.

Kävin pienellä – 5.2 km palauttelulenkillä – eilisestä kilpailusta - urheilukentällä. 1.2 km ”juostahissuttelin” aluksi. Venyttelin. ”Juostahissuttelin” toiset 1.2 km. Venyttelin ”Juostahissuttelin” 2.6 km. Venyttelin. Kävelin hiljaa 200 m. Aurinko paistoi.

Ajelin 19:ksi Hirvaskankaalle, Elävät Kivet seurakuntaan. Siellä oli Ruotsista Carl-Gustav Severin puhumassa. Hän on ollut perustamassa paljon seurakuntia Venäjälle. Paikalle olivat tulleet myös Aleksander ja Valentina Sykiäinen, sekä joitakin heidän sukulaisiaan. He ovat muuttaneet Suomeen, Hatsinasta, Venäjältä. Olen ollut puhumassa heidän seurakunnassaan. He ovat olleet myös Saarijärvellä – meilläkin yötä.

Kokouksen jälkeen kävin pizzalla ABC:llä ja ajelin kotiin.

Siunausta!

Ps. ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa” (Ps. 146:3).





7.9.

Heräiltyäni söin aamupalaa ja join kahvia. Marja-Leena oli noussut lähetyslounaan vuoksi jo aikaisemmin. Luin Roomalaiskirjettä. Terhi-Marja kävi hakemassa M-L:n lounastarpeineen. Hänkin mukana lounashommassa – ja Eija. Vähän sen jälkeen kun toiset olivat lähteneet, lähdin minäkin kohti Konnevettä. Sumuinen aamu. Kaste maassa oli voimakas. Menin Konnevedelle Avoimiin – niitä ei ollut rajattu vain Keski-Suomalasille - maantiekävelyn piirinmestaruuskilpailuihin. Ne olivat samalla Eino Janhusen muistokilpailut. Lämpötila oli n. 20 astetta. Kisat alkoivat klo 13. Osallistuin – samalla aikaa – sekä oman sarjani avoimeen kilpailuun, sekä yleisen sarjan piirinmestaruuskilpailuun. Matkana oli 10 km – kävelimme 10 x 1 km rataa. Sarjassani – 65v – olin 2. Piirinmestaruuskilpailussa 1. Aika oli parempi, mihin olin varautunut: 1.04.33. Ajatuksissa oli kävellä vain hiljaista vauhtia, koska ensi lauantaina olisi – jHs – tarkoituksena juosta koko maraton. Palautuminen täytyisi tapahtua ennen sitä tästä kympin rasituksesta. Matkalla Konnevedelle rukoilin, että Jumala Henkensä kautta ohjaisi, kenelle saisin todistaa ja kertoa Jeesuksesta. Aivan selkeällä ja ihmeellisellä tavalla Hän johdattikin – sen tajusi heti. Ennen kilpailua ohjauduttiin keskusteluun yhden miehen kanssa – joka oli Saarijärveltä ja jota en ole aiemmin tavannut. Hän ei ollut kilpailijana paikalla, mutta tehtävässä kisassa kuitenkin. Saimme rauhassa puhua. Joskus muulloinkin olen kokenut sitä, että oman paikkakunnan ihmisen tapaa jossakin muulla paikkakunnalla ja saa puhua hänelle Jeesuksesta. Elämäni tärkein tarkoitus on olla evankeliumin välittäjä. Parempi sellainen haluaisin olla – en kuitenkaan ns. vasaramenetelmällä. Kuitenkin jokainen tarvitsee kuulla evankeliumia. Uskonnollinen ihminenkin tarvitsee – hänestäkin Jumala haluaa tehdä Jeesukseen henkilökohtaisesti uskovan. Palkintojenjaon jälkeen lähdin ajelemaan kotiin.

Pian kotiin tuloni jälkeen saapuivat M-L, T-M, Emilia ja Daniel – eli M-L tuotiin kokouksesta kotiin. Hyvin oli ollut väkeä tilaisuudessa. Minäkin sain syödä sitä samaa hyvää ruokaa, jota oli ollut tarjolla lähetyslounaalla. Menimme sänkyyn virumaan. M-L nousi pian hommiinsa, minut vei uneen.

Timo, Pia, Milka, vauva ja Helmi-koira tulivat illalla ohi mennessään piipahtamaan.

Teetäkin vielä piti juoda. Join kyllä kisoissa juottopisteellä vauhdissa, mutta en joka kilometrillä. Sää oli kuitenkin aika lämmin ja hiki virtasi. Siksipä elimistö vaatii nestettä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi” (Jes. 54:10).



6.9.

Veljeni vaimoineen – Heimo ja Arja – nukkuivat edellisen yön autossaan pihassamme. Aamupalaa söimme yhdessä – mm. Heimon savustamaa lohta, joka oli maistuvaista - ja joimme kahvia. Aamupalan jälkeen lähtivät ajelemaan kotia kohti. Luin Roomalaiskirjettä.

Marja-Leena kävi kylällä kaupassa. Minä kävin 6.5 km ”juoksuhissuttelu”/kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. N. 17 lämmintä. Emilia ajoi pihasta pyörällä luokseni, kun olin heidän kohdallaan. Oli ikkunasta huomanneet tuloni. Danielkin käväisi ovella vilkuttamassa.

Lenkin jälkeen pääsin minäkin teatteriin – perunateatteriin – kun kuorittiin perunoita huomiselle lähetyslounaalle.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielkin tulivat – taisi Denis lähteä kalaan. Timo ja Miro saapuivat Viitasaaren suunnasta meille. Olivat siellä piirinmestaruuskisoissa – Miro kilpaili. 3-ottelu oli ollut lajina. Miron sijoitus 2. Pituudessa oli jälleen tullut uusi ennätys. Pia ja pikku-vauva tulivat meille toisesta suunnasta. Juotiin kahvia ja otettiin tarjoiluja.

19:ksi ajelimme KUNNIA ON HERRAN-iltaan työväentalolle. Mika ja Ann-Niina Turunen olivat vastuussa. Molemmat puhuivat. Mika saarnasi lopuksi. Oli vahvaa, elävää Sanaa. Esirukouspalvelua. Ylistysryhmä Äänekoskelta palveli. Oli hyvä ryhmä. M-L:kin vei mukanamme tarjoiluja vierailevalle ylistysryhmälle ja vähän muillekin. Kahvia siinä ryypiskelimme. Taidettiin metkin olla kotona 22.30 ennen. Taivaalla paisteli kuu. Sää oli lämmin.

Siunausta!

Ps. ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa” (Luuk. 21:33).



5.9.

Niinpä se meni tämäkin aamu, että Marja-Leena meni laittamaan Emiliaa kouluun. Daniel oli mennyt jo aikaisemmin. Samalla reissulla kävi M-L myös kylällä kaupassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. M-L leipoi illaksi.

Joitakin juttuja hoitelin liittyen illan tilaisuuteen.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta. Daniel veivasi taas meille asti pienellä pyörällään. Söimme.

14 – 15 välillä menin helluntairukoushuoneelle. Rautasen Jussin kanssa osuin kantelemaan äänentoistokamoja autoon. Toimme molempien autoilla työväentalolla, jonne oli sovittu ovien avaus 15:ksi. Haimme toisenkin kuorman. Jussi jäi laittelemaan äänentoistoa paikoilleen kun ajelin kotiin hakemaan Marja-Leenaa. Hänen kanssaan ajelimme tarjoilujen kanssa kaupan kautta työvikselle. Kaski-ylistysryhmäläisiä oli jo paikalla ja lisää tuli. Ennen tilaisuuden alkua pidimme rukoushetken vastuunkantajien kanssa.

Klo 19 alkoi KUNNIA ON HERRAN! herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta, jonka johtelin. Alkusanojen jälkeen johteli Kaski Timo Kuusjärven johdolla väkeä lauluihin. Lehtomäen Teppo ja Teemu lauloivat kitaransäestyksellä laulun, jonka jälkeen Teemu käytti henkilökohtaisen puheenvuoron, siitä, mitä Jeesus on tehnyt hänen elämässään. Oli koskettavaa kuultavaa. Veljekset lauloivat vielä toisenkin laulun. Koskettava kokonaisuus. Kaski oli vuorossa seuraavaksi, jonka jälkeen Satu, Samuli ja Antti johtivat rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Sitten oli vuorossa Kasken ”viimeinen setti”. Miko Puustelli puhui persoonallisella tavallaan, johtaen rukouspalveluun. Rukouspalvelijoita olin varannut etukäteen. Runsaasti tuli ihmisiä esille. Ennen sitä rukoiltiin syntisen rukous. Oli ihmisiä, jotka illan aikana halusivat tulla uskoon. Musiikki rukouspalvelun aikana tuli äänitteeltä. Illassa tuli myös yleisön joukosta sanoma, jossa sanottiin, että Yli-Vainion aika on tulossa Saarijärvelle. Toisessa sanomassa kuvailtiin, mitä Herra tulee tekemään. Eihän tämä kaiken kaikkiaan ihan tavallinen kokous ollut. Tilaisuuteen kuului myös kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi, josta M-L vastasi Leilan kanssa. Väkeä oli runsaammin kuin kenties etukäteen ajattelin. Kevääseen astihan KUNNIA ON HERRAN-illat pidettiin Vapaakirkossa. Nyt oli ensimmäinen kerta kun se pidettiin helluntaiseurakunnan järjestämänä työväentalolla. Osa niistä, joita näkyi Vapaakirkossa olleissa illoissa, ei nyt ollut paikalla – kenties tulevat vielä. Mutta, uusia ihmisiä, joita ei näkynyt Vapaakirkossa, oli nyt mukana. Sellainen tuntu on, että väki tulee lisääntymään – mutta, Jumala sen tietää. Uskon, että avain on siinä, mitä Herra pääsee iltojen kautta tekemään ja millainen viesti niistä kiirii. On tarkoituksena, että illat jatkuvat kuukausittain työväentalolla. Pastorimme, Mikan, kanssa on sovittu, että kantaisin edelleenkin vastuun illoista, jonka teen mielelläni. Onhan Hän antanut näyn näistä illoista. Sydämellinen kiitos kaikille vastuunkantajille KUNNIA ON HERRAN-illassa!

Iltaan olivat saapuneet yllättäen veljeni Heimo ja hänen vaimonsa Arja. Huomasin vasta kun istuivat kokouksessa. Tulivat matka-autollaan meidän pihaan yöksi. Juttelimme sisällä vielä pitkään. Kotiin tulimme työväentalolta ennen 24. Myös Timon ja Pian pieni tyttö oli mukana illassa.

Lauantaina – 6.9. klo 19 – on heti perään toinen KUNNIA ON HERRAN-ilta työväentalolla. Siellä ovat mukana mm. Mika ja Ann-Niina Turunen ja musiikissa ylistysryhmä Äänekoskelta. Sunnuntaina – 7.9. klo 11 – on saman nimikkeen alla oleva Ehtoollisjuhla helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Siellä ovat mukana Mika Turunen ja Niko Ilola.

Siunausta!

Ps. ”Niin hän sanoi heille: kenenkä te sanotte minun olevan? Pietari vastasi ja sanoi: Sinä olet Jumalan Kristus” (Luuk.9:20).

4.9.

Noustessani, oli Marja-Leena jo mennyt laittamaan/viemään Emiliaa ja Danielia kouluun. Söin aamupalaa. Kun M-L tuli kotiin, lähdin minä 9.30:ksi Majakalle. Siellä pyydettiin pitämään Sananhetki. Niinpä puhuin, ennen kuin rukoilimme. Sittenpä alkoikin ruokailu ja väkeä alkoi tulla. Tulostelimme Jussin kää kutsuja. Ajelin kotiin. Aurinko paistoi lämpimästi.

Palattuani kotiin, olin saanut s-postiini Noora-Annelin tekemän julisteen nuotioiltaa varten. Lähdinkin takaisin Majakalle, jossa Jussin kanssa tulostelimme niitä – myös jakelukutsuja. Kotona leikkurin kanssa leikkelin niitä.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. Mummi oli laittanut ruokaa, jota saimme syödä. Hän itse lähti kylälle asioille. Kun lapset olivat tehneet läksyjään, menimme ulos aurinkoon. Kannoimme laavupuut takapihan tulipaikalle ja nostimme pystyyn. Takka siitä pitäisi purkaa pois.

Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsensa meiltä. Auttoi minua noissa tietokonehommissa, ku mnä en oikein niitä silleee hallitse…

Kun M-L tuli kylältä, lähdin urheilukentälle 8.4 km lenkille. ”Juostahissuttelin”, ynnä kävelin 2 km jaksoissa, välillä hieman venytellen ”ruppia”. Aurinkoista – klo 16.45 oli 19.6 astetta lämmintä.

Palattuani kotiin, oli Denis meillä yrittämässä korjata ruohonleikkuriamme – kun ei mein isäntä ossaa… Daniel hurrruutteli pienellä mopedillaan meidän pihassa. Hyvin kävi. Emiliankin äiti toi meille. Odotteli, että vuarkii ennätti suihkusta katsomaan kun hän ajaa eka kertaa eläissään mopolla. Hienosti tyttö päästeli punaisessa lippahatussaan – ja iloitsi. Taakseenkin uskalsi vilkuilla, että katsotaanko. Niin ajeli kuin olisi aina ajellut tyttö. Siitä sitä oppii. Kun taas seuraavan kerran pääsee mopedin selkään, niin varmuus kasvaa.

Tänään on tullut noiden nuotioiltakutsujen kanssa hommailtua ja läheteltyä niitä heille, jotka laittelevat seurakuntien ilmoituksiin eripaikkoihin. Huomiseen KUNNIA ON HERRAN-iltaankin on tullut jotain ”säätöjä” tehtyä. Nii-in, tervetuloa huomenna – pe. 5.9. klo 19 Saarijärven työväentalolle KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluiltaan! iltaan! Mukana on Miko Puustelli puhumassa. Timo Kuusjärvi & Kaski-ylistysryhmä on musiikkivastuussa. Lisäksi Teppo ja Teemu Lehtomäki laulavat. On puheenvuoroja Jumalan teoista ihmisten elämässä, esirukouspalvelua illan lopussa, sekä kirjoitettujen aiheiden puolesta jossain vaiheessa iltaa. Loppupuolella iltaa on kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi. Myös lauantaina – 6.9. klo 19 – on KUNNIA ON HERRAN-ilta työväentalolla. Mukana ovat silloin Mika ja Ann-Niina Turunen. Musiikissa palvelee ylistysryhmä Äänekoskelta. Sunnuntaina – 7.9. klo 11 - on samalla teemalla Ehtoollisjuhla Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Matinkuja 1. Mukana ovat Mika Turunen ja Niko Ilola. Ei muuta kuin mukaan vaan!

Kirjoittelin vielä myöhemmin illalla ”puffin” iltanuotiosta lehteen ja ilmoituksen. Se on pe. 12.9. klo 18 Saarijärven torilla.

Siunausta!

Ps. ”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin” (Matt. 10:28).

3.9.

Herätessäni, oli Marja-Leena jo käväissyt viemässä/laittamassa Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä.

Tein nuotioiltaan liittyviä valmisteluja. M-L teki valmisteluja tulevia tarjoiluja varten koko päivän. Monella tavallahan sitä voimme olla mukana evankeliumin työssä.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta puoliltapäivin. Tosin Daniel polki pienellä pyörällään kovaa vauhtia koululta meille asti. Vähän alkaa olla pyörä hänelle jo pieni.

Söimme.

Lähdimme porukalla kylälle. Emilia ja Mummi kauppoihin. Met ”Tanelin” kanssa urheilukentälle. ”Juoksukävelyhissuttelua” ennätin tehdä 6.8 km ennen kuin ”Emppu” ja mummiska ilmestyivät autolla kentän reunalle, jolloin lähdimme kotiin. Aurinko paistoi. Taisi olla 19 lämmintä.

Terhi-Marja haki Emilian ja Danielin töistä tullessaan.

Kävin hierojalla.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. Turusen Mika johteli iltaa ja puhui. Rukoilimme. Meitä oli 17.

Palattuani kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa” (1. Tim. 4:12).



2.9.

Harmaatahan se päivä oli – illalla vähän aurinkokin heläytteli. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein joitakin valmisteluja pe. 5.9. klo 19 työviksellä olevaa KUNNIA ON HERRAN-iltaa varten, sekä pe. 12.9. klo 18 torilla pidettävää ”Tänne polkumme johtaa” – CITY-NUOTIOILTAA varten. M-L meni Emiliaa vastaan, joka tulla ”hujotteli” pyörällä koulusta meille. Iloisenapa sieltä tyttö sitten saapuikin – ainahan Emilia on iloisennäköinen. Tuntia myöhemmin kävin minä autolla hakemassa Danielin – reippaan ekaluokkalaisen – koululta.

Pianpa sitten lähdettiinkin kylälle. Mummi ja Emilia menivät tk:een katsomaan tuttua. Minä ja Daniel menimme urheilukentälle. Daniel siellä hengaili ja juoksi sileää, kokeili aitojakin, potki mukana olevaa palloa maaliin, sai kentän varastosta keihään, jota kokeili, temppuili vesiesteen puomissa, keinui, jne. Minä ”juostahissuttelin” ja kävelin 10.4 km, hiljaista, eli tuollaista n. 7 min/km-vauhtia. Sopivasti sain lenkin tehtyä kun naiset – mummi ja Emilia – ilmestyivät autolla kentän reunalle. Olivat kaupan kautta tulleet – ja metkin saimma Danielin kanssa jätskit.

Terhi-marja kävi hakemassa lapsensa töistä tullessaan kotiin. Tänä aamuna aamupalaksi söimme mm. herkkutatteja, joita Denis eilen kävi tuomassa. Ovat hyviä tänä syksynä. Jäpäköitä. Iltapäivälläkin niitä vielä sai maistella.

17:ksi ajelin Vapikselle, jossa evankelioimaan lähtevä ryhmä kokoontui rukoilemaan: Pari Samulia, Satu ja Teemu. Hyvää, pitkäjänteistä työtä tekevät. Kaikki, jotka ovat työssä mukana, eivät olleet nyt päässeet mukaan.

Kirjoittelin jonkun jutun – kun piti kirjoittaa. Tein valmisteluja em. nuotioiltaa varten.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa” (Ef. 1:3).



1.9.

Harmaa, mutta kuiva päivä. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ennen 12 hain Emilian ja Danielin koulusta meille. Daniel oli posotellut aamulla pyörällä kouluun, joten ajeli kotinsa kohdalle poiskin päin, josta sitten nousi autoon. Lapsosia nauratti kovasti, kun katselin Majakosken vieressä olevan katoksen maalaushommaa niin kiinteästi, että ajoin vahingossa pyörätietä pitkin sillan yli – no, pääsihän sitä siitäkin.

Kävin kylällä kauppa-asioilla. Pian söimme – ja jälkiruuaksi sai lakut, jotka kauppareissulla ostin. Haravoimme Danielin kanssa – tai Daniel haravoi ja minä nostelin ne kottikärryyn – puunkuoret talon päädystä. Ne tulivat sinne, kun kuorimme laavupuut. Sittenpä äiti tulikin Emiliaa ja Danielia hakemaan kotiin töistä paluu matkallaan.

Nuori kihlapari tuli meille 18:ksi. Keskustelimme häätilaisuudesta, jossa minun on tarkoitus siunata heidän avioliittoaan. Joimme kahvia. Puhuimme avioliitosta. Joimme kahvia/teetä.

Lämmitin saunan ja laitoin tulen takkaan. Saunoin.

Siunausta!

Ps. ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina” (Ef. 5:8).

ELOKUU 2014

31.8.

Taisi kesä mennä jo. Elokuu kun jo viimeisiään vetelee – palatakseen vuoden kuluttua uusin voimin. Kun heräilimme, söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Denis kävi hakemassa moottorin – menivät Danielin kanssa kalaan. Luin Apostolien tekoja.

Marja-Leena jäi kuuntelemaan ja katselemaan Helsingin Saalemin kokousta netistä - tykkää niistä – minäkin – kun puolenpäivän jälkeen lähdin urheilukentälle 9.6 km ”juoksuhissuttelu”/kävelylenkille. Kuiva sää. N. 13-14 astetta. Jalkapallo-ottelu siellä samaan aikaan – useinhan siellä on jotakin. Joskus saan olla yksinkin.

Lämmittelin itselleni ruokaa. M-L vielä huonovointinen ja vetäytynyt peiton alle.

16:ksi ajelin kokoukseen helluntaisrukoushuoneelle. Olavi Lampinen johteli. Ylistysryhmä oli raikkaan tuntuinen uusine lauluineen – tarkoitta, että oli lauluja, joita ei ole juuri taidettu laulaa tilaisuuksissa. Jussi Rautanen toi terveisiä Vienan Karjalan matkoiltamme. Irja Ryhänen ja Pentti Toikkanen käyttivät todistuspuheenvuorot. Pentti soitti myös kolme kipaletta huuliharpulla. Timo Ahola puhui lopuksi.

Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat meille kokouksen jälkeen – Denis savusti kaloja, joita olivat Danielin kanssa tänään saaneet. Söimme kaloja ja joimme teetä. Käsissä on nyt hyvä savustetun kalan tuoksu. Hyviähän net olivat. Palattuani kokouksesta sytytin takkaan tulen. Harmaa sää, mutta ei satanut.

Siunausta!

Ps. ”Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. odota Herraa” (Ps. 27:14).



30.8.

Heräsin ennen 4. Söin hieman aamupalaa ja join teetä. Ajelin Uuraisten Höytiälle, jossa oli ennen 5. otin Miron kyytille ja vein JKL:ään, Hipposhallille, josta lähtivät bussilla klo 6 kohti Vantaata. Timo olisi muuten lähtenyt Miron mukana, mutta kuume kaatoi petiin. meni poika Vattenfal-seurakupin finaaliin. Tätä ennen on ollut Suomen piireissä seurojen väliset kilpailut, joista finaaliin menijät ovat siivilöityneet. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden riveissähän Mirokin kisailee. Taisin ennen 6.30 olla takaisin kotona. Painuin pehkuihin.

Tulihan sitä nukutuksi. Marja-Leenakin koetti jo nousta kuumeilustaan. Lämmittelin itselleni ruokaa ja join kahvia jälkiruuaksi.

Sopivan ajan kuluttua syömisestä menin urheilukentälle 10 km ”juoksuhissuttelu/kävelylenkille. Alkupuoli oli kuivaa säätä, sitten satoi. Sain lenkin aikana pysähtyä juttelemaan yhden saarijärveläisen kanssa hengellisistä asioista – todistaa uskosta Jeesukseen. Tietenkin muutakin juteltiin. Aikalailla yllättävän henkilön kanssa – ensimmäisen kerran hänet tapasin eläissäni, vaikka täällä jo niinkin kauan olemme asustelleet. Hän ei ollut urheilija, eikä myöskään tullut lenkille. Jumala vain tällaisia asioita järjestelee. Ne tulevat eteemme hyvin luonnollisesti – kun vain haluamme ne huomata ja olla käytettävissä.

Juoskentelimme kahvia. Huomasin netistä, että Miro oli hypännyt pituudessa ennätyksensä Vattenfal-finaalissa. Kisa oli mennyt hyvin. Yhteen lajiin oli mahdollisuus osallistua. Samalla reissulla kävivät katsomassa Ruotsi-Suomi-maaottelua olympiastadionilla. Iltalehden uutisessa kerrottiin, että nämä nuoret olivat kiertäneet kulkueena siellä rataa. M-L:n kanssa katselimme kyseistä maaottelua. Myöhemmin kuulimme, että Miro oli osallistunut myös viestiin – ymmärsin, että alun perin ei pitänyt. Heidän seuransa oli voittanut viestin. Netistä katsoin tulokset koko finaalista. Jyväskylän Kenttäurheilijat oli sen voittanut. Eli, mitalien kanssahan sieltä poika kotiin saapuu ensi yönä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

On tietenkin jotain paljon arvokkaampaa olemassa kuin mitalit, tai mitkään tämän maailman jutut:

Ps. ”Jeesus sanoi heille: Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa” (Joh.6:35).



29.8.

Tänä aamuna menin ”Terheille” 7.30 jälkeen. Terhi-Marjakin oli vielä kotona, Denis mennyt jo aikaisin töihin. Emilia oli hereillä. Kahvia heillä juoskentelin. Danielkin heräili reippaana poikana siksi kun lähdimme viemään Emilian kouluun vähän ennen 9. Ajelimme Danielin kanssa meille – hänessä kun on kuumetta, aivan niin kuin mummissakin, jolla tämä päivä meni sängyssä nukuskellen. Söimme Danielin kanssa aamupalaa. Daniel teki ennen sitä jo läksyjäänkin, kun eilenkin oli pois koulusta. Luin Apostolien tekoja.

Oleskelimme Danielin kanssa sisällä. 13 haimme Emilian koulusta meille. Ruokaakin vähän laitoin. Lapsille ei maistunut. Minulle kyllä.

Denis kävi töistä tullessaan hakemassa lapset kotiin. Lähdin urheilukentälle 10.4 km lenkille. ”Juostahissuttelin”, hieman niin kuin kävelynomaisesti. Oli pilvistä, mutta kuivaa. 13-14 astetta lämmintä.

Ajelin 19:ksi Haarasenmäelle, Hoikkaan. Siellä oli akustisen musiikin ilta hienossa miljöössä – ajatellen koko paikkaa, mutta myös paikkaa, jossa tilaisuus oli: kivinavetan vintillä. Takalon Martti juonteli iltaa. Lax & Co musisoi ensin. Lopuksi Blue River. Välissä oli yhteislaulua ja Mäkelän Pekan puhe. Ilta päättyi kahvitarjoiluun. Olio kaikin puolin – kaikilta osiltaan – hyvä ilta. Kannatti mennä. Väkeäkin oli. 21 maissa lähdin ajelemaan kotiin.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. ”Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä” (Ps. 33:5).



28.8.

Harmaa alkupäivä, mutta aurinkokin paistoi pitkään, illemmalla satelikin jälleen. Marja-Leena meni laittamaan Emiliaa kouluun. Daniel ei voinut tänäänkään mennä – oli vähän lämpöä. Tuli poika mummin kää meille. Minähin siinä vaiheessa ”jalanviljaan” päädyin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L:ssakin kuumeinen olo. Luin Apostolien tekoja. Varasin 10 litran nokipannun lainaan nuotioiltaa varten.

Kävin kylällä asioilla – poliisiasemalla, kaupungintalolla, Majakalla. Majakalla olivat vastuuhenkilöt tekemässä Jumalan valtakunnan työtä. Ainakin minä – muiden kanssa – arvostan sitä suuresti.

Palattuani kotiin söimme. Soittelin jonkin puhelun nuotioillan tiimoilta. Kävin hakemassa Emilian koulusta.

Kävin 7.6 km lenkillä urheilukentällä – tällä kertaa aurinkoisella. ”Sellaistakävelyntapaistajuoksuhissuttelua”. Palattuani oli M-L laittamassa vähän tarjoiluja pöytään klo 18 alkavaa Nuotioiltapalaveria varten. Se alkoikin pian. 14 henkilöä meitä oli paikalla. Ihan oli mukavaninnostava ilmapiiri. Alkutarjoilujen jälkeen hiukan rukoilimme ja aloitimme illasta puhumisen. Lopuksi rukoilimme ja vielä tarjoilujakin oli mahdollisuus ottaa. Pe. 12.9. klo 18 olisi tarkoitus – jHs – nuotioillan olla Saarijärven torilla. Vieraiden mentyä kirjoittelin muistion ylös ja lähettelin vapaa- ja helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmistojen jäsenille, sekä palaverissa olleille. Muistetaan rukouksin nuotioiltaa!

Siunausta!

Ps. ”Sillä sinä (Herra) olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat” (Ps. 31:4).



27.8.

Marja-Leenukka meni jo aamusta Emiliaa ja Danielia laittamaan kouluun – ettei tarvitse niin aikaisin lähteä koululle Emilian. Daniel olikin vähän kurkkukipuinen, joten ei mennyt kouluun, vaan tuli mummin kää meille – ja koetti sitten saada minua sängystä ylös. Lopulta onnistuikin. Aamupalaa ja kahvia. Harmaa ja sateinen päivä. Luin Apostolien tekoja.

Haimme Danielin kanssa Emilian koululta ennen 12 – sellainen päivä hänellä tänään. Sisko toi Danielille kirjat ja koulutehtävät.

Tein minulle hitaita ja aikaa vieviä hommia lähetystyöhön liittyen. Söimme. Vuolin vesureilla – Emilia ja Danielkin siinä vähän hommailivat mukana – puita laavupuiksi, jos sellainen tulisi pystytettyä takapihalle. Purettava, jossa on pressu päällä. Saisipahan takapihan tulipaikalla istuskella sateensuojassa. Denis niitä puita toi kaveriltaan – kyllä minunkin kaverilta.

M-L paistoi lettuja – Emilia seuranaan. Kyllähän ne maistuivatkin – ja kahvi.

”Terrinmarri” – Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapsukaisensa kotiin.

Tänään on välillä satanut ”ihan hirveesti”.

Mennessäni rukousiltaan, kävin kaupassa. Rukousillassa oli kuutisentoista henkeä. Rukouskokous, jossa rukoiltiin.

Nuotioiltaan liittyviä asioitakin tänään on ollut esillä. Tuntuisi, että johdatustakin olisi asian suhteen – ja innostustakin. ”City-nuotioiltahan pitäisi kaavailujen mukaan olla Saarijärven torilla pe. 12.9. illalla. Tarkempaa infoa huomisen jälkeen, kun olemme pitäneet palaverin iltaan liittyen. Palaveri on meillä siis huomenna, eli to. 28.8. klo 18. Tervetuloa, jos kiinnostaa!

Siunausta!

Ps. ”Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä, sentähden olkoot sanasi harvat” (Saarn. 4:1).                          

26.8.

Uusi päivä oli kostea ja harmaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä asioilla – M-L kaupassa ja minä varaamassa torin käyttöön Nuotioiltaa varten, sekä vakuutusyhtiössä hakemassa todistuksen matkavakuutuksesta viisumianomusta varten.

Palattuamme kotiin täyttelin viisumihakemuksen – ja kahviahan piti juoda, ilman muuta. M-L alkoi valmistautumaan tuleviin tarjoiluihin. Kävin viemässä viisumianomuksen postiin. Tultuani kotiin sain hyvää ruokaa. Lähettelin kutsuja Nuotioiltapalaveriin, joka on meillä to. 28.8. klo 18. Tarkoituksena on järjestää ilta pe. 12.9. illalla Saarijärven torilla, helluntai- ja vapaaseurakunnan yhteisenä. Molempien seurakuntien pastoreiden kanssa olen asiasta jutellut. He näyttivät tilaisuudelle vihreää valoa.

Nopeasti kului tämä päivä. 17 jälkeen lähdin urheilukentälle 10.4 km ”kävelynomaisellejuoksuhissuttelulenkille” – eikös olekin hieno ilmaisu, ettei aina sitä samaa ärsyttävää… Satoi koko ajan kovasti. Lopetti heti kun lenkki oli ohi. Oikeastaan aika mukava fiilis juosta sateessa. Onhan lämmin olo, vaikka kastuukin – ja nyt kastui kaikki. 6.38. – 7.06 min/km vauhtia ”lämpsyttelin”. Tultuani kotiin olivat Denis, Emilia ja Daniel meillä. Mukava jutska. Minäkin siinä kahvia.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoittelin seurakuntien – vapaa- ja helluntai- - vanhimmistojen jäsenille infoa Nuotioillasta.

Siunausta!

Ps. ”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä” (Sananl. 14:34).



25.8.

Harmaa päivä aamusta alkaen – mutta vain ulkona, ei sisällä – vielä vähemmän kahdella jalalla kävelevän olemukseni sisällä. Jälkimmäisessä on valo, joka onkin persoona, maailman Valkeus, Jeesus, Kristus, Pelastajani. Anna sinäkin Hänen tulla valoksi sydämeesi ja elämääsi. Sitä päätöstä et tule koskaan katumaan, vaan kiität ratkaisuasi halki ikuisuuden taivaassa. Taivas on Jumalan taivas, joka on täynnä kirkkautta. Se paikka on varattu jokaiselle – mutta sinne menevät/pääsevät vain ne, jotka antoivat Valon tulla sisimpäänsä elämänsä aikana.

Herättyämme – Marja-Leena ennen minua – söimme aamupalaa ja joimme kahvia. On suuri kiitosaihe saada tehdä niin. Jumalan huolenpito kaikilla elämänalueilla on sellainen – siitä saamme kiittää, siitä saamme mainita. Luin Apostolien tekoja. Se on mielenkiintoinen – eikä tarvitse lukea sepitettyjä taruja. Tänäänkin Jumala on sitoutunut Sanaansa ja on halukas tekemään samanlaisia tekoja – täällä Saarijärvellä ja siellä missä sinä asunetkin.

14:ksi meille tuli vieraita – aivan niin kuin oli sovittukin. Pekka ja Ulla Mäkelä – Saarijärven Vapaaseurakunnan pastoripariskunta. Jutustelimme, nautimme pöydän antimia, rukoilimme yhdessä. Oli hyvä tapaaminen. Samassa kaupungissahan sitä teemme Jumalan valtakunnan työtä – mekin eläkeläiset, joilta Jumala ei ole ottanut pois valtakirjaansa. Se merkitsee, että työ jatkuu tavalla ja toisella. Sydämemme halu on olla työssä mukana, niinkuin kokee Jumalan johdattavan. Silloin on selkeästi ja rohkeasti myöskin sanottava ”ei” sellaisille asioille, joita ei sellaisiksi koe – silloinkin, jos toiset eivät sitä ymmärrä. Näin kokee vapauden sydämessään. Tärkeää on tehdä ja toteuttaa myös sellaisia asioita, joita kaikki eivät näe tarpeellisiksi. Kuitenkin seisomme henkilökohtaisesti Jumalamme edessä ja vastaamme tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme. Eivät päätöksemme aina ole Jumalan tahdon mukaisia. Myöskään seurakunnan päätökset eivät ole aina Jumalan tahdon mukaisia. Siitähän on tietenkin vaikka kuinka paljon esimerkkejä. Tämä ei merkitse, että en arvostaisi paikallisseurakuntaa – päinvastoin. Kuitenkin jokainen olemme henkilökohtaisesti vastuussa elämästämme Jumalalle. Hänen johdatuksensa voi olla niin monenlainen, poikkeavakin jonkun toisen johdatukseen verrattuna. Siitäkin on niin paljon esimerkkejä olemassa. Kun Jumala saa johdattaa, ei tarvitse vastustaa toisen kohdalla tapahtuvaa johdatusta. Tärkeintä on seurakunnan elämässä kuulla Jumalan ääni, Pyhän Hengen puhe. Jos näin ei saa olla, on siitä seurauksena, että emme todennäköisesti tee oikeita asioita. Hyviä asioita sinänsä voimme olla tekemässä, mutta ilman Jumalan ohjausta niistä tulee parhaan vihollinen. Aloitteentekijä on Jumala. Seurakunta ei ole käsittääkseni paikka, jossa tehdään yhteistyötä – tiimityötä – ihmismielipiteistä käsin. Se johtaa helposti ”vahvimman äänen” politiikkaan – tai konsensuksen hakemiseen. Se ei johda toivottuun tulokseen – Jumalan näkökulmasta katsottuna. Se voi johtaa lihan hallitsemaan toimintatapaan. Tällaisia seurakuntiahan kyllä löytyy maailmasta – ihmehän olisi, jos ei löytyisi. Kaikilla meillä on kuitenkin halu – voisi olla suurempikin, tarkoitan itseäni, mutta myös sinua – että Herra itse saisi ohjailla seurakuntaansa. Näin voi tapahtua. Silloin arvoon arvaamattomaan nousee rukous. Tämä puutos – todellisen rukouksen puute - elämäämme tulee niin helposti. Tältä alueelta löytyy saarijärveläistenkin seurakuntien suurin tarve tällä hetkellä. Etsiytykäämme tälle tielle – rukouksen tielle. Silloin ei tarvitse niin paljon ”kamreerintaitoja”, eikä ”kamreerijohtamista”. Odotetaan suuria ja tavoitetaan taivasta. Todennäköisesti meillä on vielä ”paljon pyydyksiä varastojen orsilla”. Johdattakoon Jumala meitä heittämään pyydyksemme veteen – sinne missä erilaiset kalaset uiskentelevat.

Kävin 17 jälkeen urheilukentällä 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkillä” sateessa. Alle 7 min/km-vauhtia etenin. Olihan se vähän sellaista ”juoksukävelyä”. Sellainen heikonlainen kuntoilijan kiekerö. Lenkki kuitenkin. Vaari oli taas vauhdissa, vaikkei niin kovassakaan.

Söimme hyvää ruokaa kynttilän palaessa. Myöhemmin söimme iltapalaa ja joimme teetä. Terokin soitteli – äitsyn kää jutusteli.

Siunausta!

Ps. ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä…(Jeesus)” (Joh.6:44a).







24.8.

Sunnuntai. Heräiltyämme uuteen päivään söimme aamupalaa ja joimme sitä kahvia – sitä Hieno kahvi-nimistä tällä kertaa. No, ainakin paketti on hieno. Luin Apostolien tekoja. Pilvistä ja vettäkin hieman sateli.

11:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle kokoukseen – joka oli tällä kertaa uuden pastoriperheen tulojuhla. Arto Riihinen johteli. Ann-Nina ja Mika Turunen puhuivat – tärkeät, hyvät ja ajankohtaiset puheet. Kuoro lauloi. Tervehdys oli tullut luterilaisesta seurakunnasta. Vapaaseurakunnasta olivat paikalla tervehdystä tuomassa pastoripariskunta, Pekka ja Ulla Mäkelä, sekä vanhimmistoveli, Jarmo Ruutinen, vaimonsa, Ninan, kanssa. Vanhimmisto ja naapuriseurakunnan pastori, Pekka Mäkelä, siunasivat Mika ja Ann-Mina Turusen tehtäväänsä. Lopuksi oli nuorten järjestämä kahvitarjoilu alakerrassa. Olisihan se ollut hienoa, jos entisistä pastoreista olisi joku ollut paikalla tilaisuudessa, mutta Partin Kai ei kai tainnut olla enää Saarijärvellä – ehkä hän olisi voinut heidän edustajanaan osallistua uuden pastorin siunaamiseen. Muistakaamme – ja miksemme muistaisi – jatkossakin rukoilla uuden pastoripariskunnan puolesta.

Ajeltuamme kotiin vaihdoimme vaatteita ja otimme vähän palasta. Sittenpä ajelimmekin M-L:n kanssa Vapaakirkkoon 15:ksi Elojuhlaan, jossa oli puhujana Tuomas Jäntti. Väliajan jälkeen oli toinen jakso, jossa Tuomas piti toisen puheen. Kyllä täytyy sanoa, että oli todella voimallista julistusta. Ikä ei haittaa – päinvastoin. Tuomas on vanhimman poikamme vaimon isän – joka myös on vapaakirkollinen pastori - veli.

Palattuamme kotiin Vapaakirkosta, lähdin lenkille urheilukentälle. Oli juuri satanut ja ilma oli raikas. Aurinkokin paistoi. 4.8 km ”juostahissuttelin” – olisin vähän pidemmältäkin ajatellut, mutta tietyistä syistä jouduin lähtemään kotiin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!


Ps. ”Iloitkoot hurskaat, veisaten hänen kunniaansa, riemuitkoot he vuoteissansa” (Ps. 149:5).



23.8.

Vein aamulla Marja-Leenan 7:ksi töihin – tarvitsivat vielä tänäänkin. Palattuani kotiin söin aamupalaa ja join kahvia – sitten menin vielä unille. Noustuani luin Apostolien tekoja ja rukoilin keinustuolissa. Satoi hetken aikaa kovasti – eli oli vesi salollaan, niin kuin sanotaan siellä meillä päin.

Imuroin ja ropsuin muutaman maton. Sen jälkeen ajelin urheilukentälle 8.4 km lenkille. ”Juostahissuttelin” ja kävelin. Olisin enemmänkin, mutta piti mennä hakemaan 15:ksi M-L töistä. kentältä sinne suoraan menin. M-L:kin pötki kotiin päästyämme hetkeksi nukkumaan. Minä lämmittelin itselleni ruokaa. Kun nousi, keitteli kahvit – M-L. Sytyttelin tule ntakkaan.

Laitoin saunan lämmite – vaikka suihkussa jo tänään olinkin käynyt. Sauna on kuitenkin sauna – ja onhan lauantai. Ihan vaikka tunnesyistä saunan löylyissä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. M-L tosin juo hopeateetä – syy lienee se, kun ei ole kultateehen varaa.

Siunausta!

Ps. ”Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!” (Ps. 150:6).

22.8.

Heräilimme puhelinsoittoon – Marja-Leenaa pyydettiin tulemaan töihin jonkun sairastuneen sijaiseksi. 8 jälkeen kävin hänet ”heittämässä” työpaikalle. Palattuani kotiin söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Apostolien tekoja. Koetin rukoilla keinustuolissa istuskellen – sitä kun ei ole tuota rukousasentoa ja paikkaa Raamatussa lyöty lukkoon yhtenä ainoana. Tärkeintä ei ole paikka ja asento, vaan se, että halutaan rukoilla ”hengessä ja totuudessa”. Tosin – niin on sanottava – joskus havaitsee sellaista, että on ”lievää painostusta” tiettyihin asentoihin rukoilla. Rukoilkaamme täydellisessä vapaudessa. Ei tarvitse antaa laittaa itseään kytkyeen. Tietenkin voin rukoilla toisen ihmisen kanssa sellaisessa asennossa kuin hän rukoilee – esim. jossakin toisessa maassa. Ihan siitäkin johtuen, että mikään asento ei ole sen pyhempi. Kysymyksessä on ennen kaikkea ”sydämen oikea asento” – etten sanoisi asenne – Herran edessä. Kun rukouksessa ”tuli sydämelle” asia, niin kävin tietokoneen ääressä lähettämässä uudelleen Saarijärveläiseen vastineen Tapani Kiminkisen taannoiseen kirjoitukseen – vähän pidemmillä saatesanoilla kuin silla ensimmäisellä kerralla. Kirjoitus on luettavissa tässä blogissa muutama päivä taaksepäin blogia selaamalla, otsikolla: Ajankohtaisia ajatuksia minua viisaammalta.

Kävin lenkillä. Aurinko paistoi. ”Juostahissuttelin 4.5 km urheilukentälle, vähän yli 6.30 min/km. Urheilukentällä kävelin 1 km, 6.56 min ja ”juostahissuttelin” 1 km, 7.23 min. Sieltä ”juostahissuttelin” kotiin sen 4.5 km, samanlaista vauhtia kuin menomatkallakin. Lenkki oli yhtämittainen – ilman taukoja, eli 11 km sillein. Vähän tuo juoksukin oli – tavoittelin – sellaista juoksukävelyä. 14 jälkeen olin kotona takaisin.

Suihkussa käytyäni lenkin jälkeen järjestelin vähän päällisin puolin paikkoja huushollissa ja lähdin hakemaan M-L:n töistä 15 maissa. Kaupan kautta kotiin. Keittelin kahvia. Denis toi Danielin meille, kun Terhi-Marja ja Emilia ovat tyttökerhossa helluntairukoushuoneella. Denis otti meidän auton laittaakseen siihen irronneen sisälokasuojan paikoilleen. Työntelin auringossa ruohonleikkuria etupihan puolella. En ihan saanut kaikkea kenttää leikattua kun kone sammui. Kävi vähän kerrallaan, mutta ei suostunut ropottelemaan pitempään. Daniel käveli ruohonleikkurin vierellä pitkin kenttää. meni sitten leikkimään leikkimökille. M-L laitteli ruokaa. 18 maissa söimme. T-M ja Emilia tulivat tyttökerhosta meille. Puhuin puhelimessa pitkään yhden veljen kanssa. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Mutta sinuun, Herra, minä turvaan, minä sanon: Sinä olet minun Jumalani” (Ps. 31:15).

21.8.

Mäntyluodon kauniissa maisemissa nousimme tähän päivään. Pilvistä ja tuulista – tai oikeastaan välillä aina innostui tuuleskelemaan. Satoikin. Kuitenkin lämmintä, kun tuuli puhalteli etelän suunnalta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia – järvelle kolmesta ikkunasta katsellen. Luin Apostolien tekoja – Marja-Leena omasta paikastaan. Hän luki myös hartauskirjasta paikan tälle päivälle, jonka jälkeen rukoilimme yhdessä. Sen jälkeen vielä ”venyimme” hetekoilla – M-L meni uneenkin.

Kävin nostamassa katiskan järvestä – siinä kohdassa ei siihen pyynti välineeseen haksahtanut yhtään kalaa. Teheskelin viisi vastaa saunan eteiseen roikkumaan – siitä eilen pätkimästämme koivun haarasta olleita oksia. Josko joskus sattuisi niillä ”ottamaan ropsuja pintaan” saunan lauteilla. M-L laitteli paikkoja mökissä lähtökuntoon. Tyhjentelin vedet saunalta.

Kantelimme kamamme veneeseen. Oli suhteellisen tuuleton hetki, kun soutelimme Rasaniemen rantaan. Mukava soudella puolisen tuntia – kaikki liikunta on hyväksi. Tavarat autoon ja soitin heimolle – veljelleni. Menimme heille käymään. Matkaa olikin vain alle pari kilometriä. Jutustelimme Heimon ja Arjan kanssa. Katselimme valokuvia netistä ja muuten. Söimme ja joimme kakkukahvit. Rukoilimme hiukan yhdessä. Kannattaa rukoilla aina yhdessä, kun tapaa uskovia – ja ei-uskoviakin. Tuvan – sen minunkin kotini tuvan – puolellakin kävimme kurkistamassa.

Ajelimme Hankasalmen kautta kotiin Saarijärvelle. Aurinkokin paistoi kauniisti. Emiliakin matkalle soitteli. Olivat meillä käymässä – Daniel pärisytteli pienellä mopollaan siellä. Olimme kotona 20 maissa.

Saatuamme tavaramme sisälle, lähdin heti urheilukentälle 10.4 km ”juoksuhissuttelulenkille” – sellaista juoksukävelyä, km-ajoin: 6.58., 6.55., 6.45., 6.54., 6.28., 6.38., 6.39., 6.39., 6.41., 6.26. Sittenpä ajelin kotiin. Söimme iltapalaa ja selasimme Mäntyluodonreissun aikana tulleita posteja.

Sampossa näkyi olevan juttu, jossa lueteltiin saarijärveläisiä Aikuisurheiluliiton SM-yleisurheilukilpailuissa – jotka olivat tässä elokuussa – menestyneitä urheilijoita. Siellä kisoissa oli mukana myös muuan kuntoilija Kuusjärvi, Jouko, joka oli 5000 m kävelyssä 2. Varmaan syynä nimen puuttumiseen oli se, että edustan Jyväskylän Kenttäurheilijoita.

Siunausta!

Ps. ”Herra, sinuun minä turvaan. Älä salli minun ikinä häpeään tulla…” (Ps. 31:2a).




20.8. 

Mäntyluodon asukit eivät aikaseen pystyyn pomppineet - emäntä kuiten ensin oli jalanviljassa. Isäntä tieten kömpi suoraan pöytään aamusyömisiä ja juomisia sisäänsä laittelemaan - no tieten ennen sitä ulkona, mm. naamaansa kylmällä vedellä unista karistelemassa. Mäntyyn kun on kiinnittänyt sellaisen Venäjältä tuomansa pesuhilputtimen - vettä tulee kun alaosassa olevaa tappia heilauttaa ylöspäin ja kuuluu kilahduksia sen mukaan kuin tappia heilauttelee. Hyvä oli aamupala. Sää pilvinen. Jonkinverran aurinkokin tänään näkyi. Tuuli etelänpuolella. Lukivat Raamattujaan saaren elävät - äijä Apostolien teoista. Emäntänsä luki hartauskirjasta luvun, jonka jälkeen rukoilivat yhdessä pirtissään. Elävät taulut kolmesta ikkunasta järvelle. Äijä kävi katiskoilla - ei kaloja. Siirsi yhden toiseen paikkaan, saaren itäreunalle. Samalla reissulla laski riippakiven pohjaan ja nyki moottoria käyntiin. Jonkin ajan kuluttua lähtikin ja kävi aina vähän aikaa kerrallaan - sitten ei enää lähtenyt ollenkaan. Souteli rantaan. Kävivät emännän kanssa käsiksi tuulenkaatamaan koivuun. Äijä sahaili pokasahalla pätkiksi ja emäntä piti puuta paikallaan. Kyllä siinä äijä sai pulssin kohoamaan - kun ei tänään mennyt tienpäälle turhaa vöyhöttämään. Halkominen vielä petrasi vaikutusta. Emäntä pinosi puut mökin alle. Vielä piti iso koivunhaara tehdä pieniksi. Emäntä meni sen aikana laittamaan ruokaa. Alkoi sataa kun äijä viimeisen kalikan heitti liiteriin. Tuullut aikalailla. Pian Mäntyluodon Marja - emäntä vailla vertaa - söi ateriaansa äijänsä kanssa kiitollisin mielin. Sen jälkeen laitteli äijä mato-onkia kuntoon. Lähti emäntänsä kanssa ongelle saaren lähelle, pohispuolelle. Pieniä särkiä nykivät. Alkoi ukkostaa, sataakin. Soutivat rantaan ja lämmittelivät päiväistä kahvia - jota olivat juoneet nuotiopaikalla, puuhommiensa lomassa. Ukkosen mentyä menivät jatkamaan onkimista saunarantaan. Särkiä ja jokin ahven. Lopettivat kun oli tarpeeksi. Laittoivat kuvankin saaliistaan. Alkoi satamaankin. Äijä siivosi kalat.

 Emäntä paistoi. Iltapalakseen pistelivät veden viljan. Ihan oli tarpeeksi. Kynttilät paloivat - kuten eilen illallakin. Taivas oli hienon näköinen kun aurinko laski - niin se on aina Mäntysaaressa. Äijä asteli saunapolkua saunalle ja raapaisi tulen kiukaaseen. Emäntä tiskasi. Tuuli oli aikamoinen. Emäntä viritteli tuikkuja saunan pukuhuoneeseen - josta on hyvät näkymät pimeälle järvelle. Saunoivat. Myöhään painuivat hetekoilleen. Siunausta!



19.8. 

Herättyäni aamulla lähdin heti 8.3 km "juoksuhissuttelu"/kävelylenkille Tarvaalan suuntaan. Puolilasillista vettä join lähtiessäni. Aurinkoista, vaikka pilvistä. Ei näkynyt Emiliaa ja Danielia koulun pihalla. Taisivat olla tunnilla. Palattuani söimme hyvät Marja-Leenan laittamat VHH-lautaselliset ja joimme kahvia. 16 lämmintä. Eilisessä blogijutussa on Saarijärveläiseen muutama viikko sitten lähettämäni juttu. Vilkaiseppa. Saa antaa palautetta jouko.kuusjarvi@gmail.com Saa jakaa myös eteenpäin, jos haluaa. Pakkailtuamme kimpsujamme lähdimme kaupan kautta ajelemaan Kangasniemelle. Kävin siellä ensin ostamassa pyydyslupia. Kävimme 17 maissa äitiäni katsomassa vanhainkodilla. Äiti oli pötköttelemässä sängyssään. Hengellisistä asioista puhuessamme, uskosta Jeesukseen, syntien anteeksisaamisesta, taivaasta, ei muisti haitannut. Rukoilimme yhdessä. Lauloimmekin yhtä laulua. Jonkin raamatunpaikan siteerasi äiti ulkoa. Se kertoi Herran hyvyydestä ja Hänen kiittämisestään. Enemmän herkän itkuisempi oli äiti kuin ennen. Kyllä hän nytkin hymyili jos jotain sellaista sanoi. Ahdistusta valitteli ja sanoi että on vaikea hengittää. Voihan hänen aikansa täällä maan päällä olla käymässä loppuun.
Kävimme kaupassa ja kahvilla Teboililla. Ajelimme Malloksen rantaan. Tavarat veneeseen. Moottori ei käynnistynyt. Soutelin Mäntyluotoon. Aurinko paistoi. Pilvistä. Tuuli etelän suunnalla. Saatuamme kimpsut mökkiin heitin katiskat järveen. Yksi koivu, laho, on kaatunut. Toiselta puolelta iso oksa revennyt irti koivusta. Terolta tuli kuvia puhelimeen. Eelis poseeraa pokaalin kanssa. Hänen vuoronsa pitää sitä. Heidän joukkueensa kun voitti cupin. Toisessa kuvassa Aaro lypsää leikkilehmää Särkänniemessä. Kolmannessa Nooa kyykkii isolla kivellä Särkänniemessä. Tero muistutti puolimaratonista JKL:ssä - Finlandia Marathonista. Lähetin velj'mies Heimolle - tuohon muutaman kmn päähän järven pohispäähän - tekstarin. Hän soitteli tännepäin. Olivat olleet rantasaunassa.
Kävin laittamassa saunan lämmite. Järveltä kuului karhea vesilinnun ääni. Taitaa alkaa niiden lahti, ku jahti, lie joko huomenissa. Söimme iltapalaa ja joimme teetä ennenkuin kävin raapaisemassa tulet kiukaan alle. Taivaalla kellertävän sävyinen rusko pilvissä auringon laskiessa. Kävin saunassa 22.15 jälkeen. Hiljaista. Rauhallista. Siunausta! Toivottelee Mäntyluodon äijä. Mäntyluodon Marja kömpi hetekalle ennen äijän saunaan köntystämistä.




18.8.

Nousin hyvissä ajoin. Luin Apostolien tekoja. Ajelin hammaslääkäriin. Antoivat muutamia lääkenappeja ja pyysivät tulemaan tunnin päästä uudelleen. otettiin hammas pois. Lenkillä kiellettiin tänään käymästä. Parintunnin päästä sai syödä aamupalaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme kylällä asioilla. Palattuamme kotiin kävi meillä vieras. M-L laittoi ruokaa – VHH-sellaista.

KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta lähestyy. Sen tiimoilta hommailin jotakin. Ilta on pe. 5.9. klo 19 työväentalolla. Juontelen sen. Myös la. 6.9. on KUNNIA ON HERRAN-ilta samassa paikassa. Turusen Mika juontelee sen. Su. 7.9 on helluntaiseurakunnan rukoushuoneella klo 11 tilaisuus KUNNIA ON HERRAN-teemalla. Ei muuta kun mukaan vaan tilaisuuksiin.

19 jälkeen lähdimme ajelemaan M-L:n kanssa Uuraisille, Höytiälle, Timolle, Pialle, Milkalle ja Mirolle. Pia ja pikkutyttövauva pääsivät tänään ”laitokselta” kotiin. Timo haki. Hän kävi vielä Miron kanssa JKL:ssä treeneissä sen jälkeen. Olivat juuri sieltä tulleet kun menimme – sovitimme menon sillein. Kävimme ”saunaisilla” – kuten meilläpäin sanottiin. Jossain muualla päin on monia muita nimiä. Tyttö – M-L sanoo häntä Mantaksi, kun Miron ja Milkan nimet alkavat M:llä, eikä meille ole vielä sanottu nimeä. Tänäkin iltana nimi karkasi ainakin Timolta, mutta emme sattuneet kuulemaan sitä. Tarkkaan tyttö meitäkin tarkkaili. Sylissäkin saimme häntä pitää. Mukavannäköinen pieni ihmisen alku. Helmi-koirakin häntä siinä kävi aina katselemassa ja haistelemassa. Taisi vaatia hänkin huomiota. Joimme kahvia ja söimme iltapalaa – VHH. Timon kanssa kävin katsomassa talonrakennuksen edistymistä. Entistä enemmän alkaa olla asuttavan talon näköinen – persoonallisella tavalla toteutettuna. Kävin Timon kanssa saunassa – tosin hammaslääkärissä sanottiin, ettei saunaan saisi mennä, mutta… Ajelimme kotiin. Tänään on välillä satanut vettä kuin saavista kaatamalla. M-L neuloi vielä illalla – on neulonut päivälläkin.

Siunausta!

Ps. ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie” (Sananl. 16:25):

Laitan tähän jatkoksi yhden kirjoituksen, jonka lähetin muutama aika sitten Saarijärveläinen-lehteen. Se on vastine yhteen po. lehdessä olleeseen kirjoitukseen, useampaankin, kuten tekstistä näkyy. Laitanpahan tuon kirjoitukseni tähän, kun sitä ei ole lehdessä julkaistu:

Ajankohtaisia ajatuksia minua viisaammalta

Aina sana- ja kynävalmis Kiminkisen Tapsa kirjoitteli 18.6.2014. ilmestyneessä Saarijärveläinen -lehdessä, siteeratulla otsikolla: ”Homot – viimeiset neekerit”, parin, aiemmin olleen (21.5., 4.6.) kirjoituksen innoittamana. Olen ihmetellyt, miksi on ollut niin hiljaista kirjoituksen suhteen? Miksi kristityt ovat niin hiljaa? Onko kysymys ”soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu” –ilmiöstä? Onko tuli sammunut ja sali tummunut?

Näkökulma, jonka, Jumalaa ja Hänen Sanaansa häpeämättä, haluan tuoda esille, on raamatullinen. Paineet yhteiskunnassamme sen romuttamiselle ovat valtavat. Järkyttävää on se, että osa luterilaisen kirkon piispoista, arkkipiispan johdolla, kulkee joukkojen kärjessä tällä rappioon ja tuhoon johtavalla kaltevalla tiellä.

Älä, Tapsa, älkäämme kukaan, nostako ajatuksiamme Jumalan ajatusten yläpuolelle! Hän ajattelee kyseisestä asiasta näin: ”Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta… Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa (1. Kor. 6:9-11, 19,20).

Omassa viisaudessaan ihmiset ovat tulleet ajatuksiltaan turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Ihmiset väittävät olevansa viisaita, mutta ovat tulleet tyhmiksi (Room. 1:18-23): ”Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät omat ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen…. Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatustensa valtaan tekemään sellaista mikä ei sovi” (Room. 1:24-28)

En halua lyödä ketään Raamatulla, vaan tahdon tuoda esille Jumalan ajatuksen ko. asiassa, koska kaikki ihmiset eivät sitä tiedä – ja monet eivät halua antaa sille mitään arvoa. Jumalan ajatukset näissä asioissa eivät ole vanhentuneita, eivätkä kulttuurisidonnaisia. Hänen tahtonsa on, että alistaisimme ajatuksemme Hänen ajatuksilleen. Jumala rakastaa jokaista syntistä ihmistä – joita me kaikki olemme, mutta Hän vihaa syntiä. Jeesus voi muuttaa jokaisen ihmisen elämän.

Jouko Kuusjärvi

17.8.

Aurinko paistoi kun heräilin. En jostain syystä oikein hyvin saanut nukutuksi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja – niin kuin olen viime aikoina lukenut päivittäin.

11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Parttien – pastoripariskuntamme – lähtöjuhlaan. Uusi pastorimme – Turusen Mika – johteli tilaisuuden. Kuoro lauloi. Puheenvuoroissa kävi ilmi, että Parttien aikaan seurakunnan pastoripariskuntana oltiin kaikin puolin tyytyväisiä. Heidän omista puheenvuoroistaan kävi ilmi, että he olivat seurakuntaan ja seurakuntalaisiin kaikin puolin tyytyväisiä. Lahjoja ja kukkia lähteville annettiin. Juhlaan kuului erinomainen täytekakkukahvitarjoilu – muutakin tarjottavaa oli paljon. Sittenpä palasimme kotiin.

Kotona käynti kokouksen jälkeen oli lyhyt – vähän söimme ruokaa. Ajelimme M-L:n kanssa 15:ksi telttakokoukseen Häkkilään, Lehtomäen matin ja Tuulan pihaan. Aiemmin oli tänään ollut jo yksi kokous teltalla. Telttakokouksiakin kannattaa pitää – varsinkin kun yhdistää siihen muutakin aktiviteettia ihmisten tavoittamiseksi. Niin oli täällä tehty. Aika hyvin oli lähtenyt liikkeelle teltalle ihmisiä. Tietenkin suurin osa oli uskovia, mutta paljon oli ollut myös uusia ihmisiä. Tämä kokous oli mielestäni erinomainen evankelioimistilaisuus. Se oli ”murtavahenkinen” – jollaista ei ihminen voi tehdä. Sanoma oli selkeää. Laulut olivat hyviä ja puhuttelevia. Evankelista Teppo Lehtomäki johti tilaisuuden. Lehtomäkien lauluryhmä – välillä isommassa, välillä pienemmässä kokoonpanossa – lauloi eri otteeseen. Minut Teppo ”tempaisi penkistä” johtamaan alkurukoukseen. Samuli Lahtela puhui ensiksi. Minna Kujala kertoi uskoontulostaan. Paavo Pitkänen puhui värikkäästi uskoontulostaan. Janne Kujala puhui lopuksi. Venäjän matkalla – jolta tulimme eilen . jaoimme satamäärin Minna ja Janne Kujalan elämästä kertovaa kirjasta: Yö, joka muutti kaiken – tietenkin venäjänkielistä versiota. Tarjoilu oli hyvin järjestetty. Kun menimme, oli menossa kokousten välinen väliaika. Silloin oli tarjolla lettuja ja kahvia. Kokouksen jälkeen oli makkaroita ja salaattia, sekä kahvia. Kannattaa nähdä vaivaa evankeliumintyössä, sillä monet asiat voivat olla johtamassa ihmisiä taivastielle. Sää suosi telttakokouksia. Viimeisen tilaisuuden aikana oli paikalla väkeä vähintään 70 henkeä. Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Danielkin olivat teltalla.

Palattuamme kotiin lähdin aurinkoiselle urheilukentälle 10 km yhtäjaksoiselle ”juoksuhissuttelulenkille”. 6.32.-6.52 min/km-vauhtiselle. Mennessäni oli lämmintä 18 astetta. palatessani 15 astetta.

Söimme iltapalaa. Katselin joitakin paloja Zürichin EM-yleisurheilukisoista. Myöhemmin join teetä.

Vielä kannattaa käydä uimassa – vesi on aika lämmintä. Kävimme Antin ja Samulin kanssa eilen Venäjältä tullessamme uimassa Hyrynsalmen kk:n alapuolella, Seitenjärvessä. Oli hyvä hiekkaranta.

Siunausta!

Ps. ”Kirjoitettu on: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee” (Matt. 4:4).



16.8.

Hyvissä ajoin nousimme Liisalla. Söimme aamupalaa. Lähdimme ajelemaan kotia kohti. Rajan ylitys kävi hyvin – kuten tullessakin – vaikka tullessa tarkastettiin enemmän. Kuusamon ABC:llä söimme. Kontiomäen Shellillä joimme. 20 maissa olin kotona, vietyäni sitä ennen muut matkalaiset määränpäihinsä.

Sydämelliset kiitokset Jussille, Antille, Samuli P:lle ja Liisa-tulkille, joka jäi Kiestinkiin! Oli hyvä ryhmä jälleen; ahkera ja rohkea Herrassa. Ihailin sitä toimintaa. Rohkeasti juttelivat ja kertoivat evankeliumia ihmisille ja jakoivat materiaalia – sitä jaoimme todella paljon. Puheet, joita kuulin ryhmäläisiltä tilaisuuksissa ja aamun Sanoissa, olivat siunattuja. Kiitos taas Denikselle ja Terhi-Marjalle, että auto oli käytössä lähetysmatkalla. Miksi tulimme tänään pois? Siksi, että Liisa-tulkki lupasi olla 15.8. asti. Hän on vain kesän Kiestingissä ja lähtee toiselle paikkakunnalle taas talveksi nyt pian.

Olet kenties ajatellut, että miksei ole mitään tekstiä tässä ”blogintapaisessa” ollut matkan aikana. Syy on yksinkertainen: Puhelimeni unohtui kotiin. Siksipä kirjoittelin lyhyet terveiset matkaltamme nyt palattuani kotiin. Niin, että voit kelata taaksepäin ja katsoa mitä teimme Vienan Karjalassa – jos haluat.

Kun olimme ajelleet vähän matkaa Kiestingistä tänä aamuna, avasi Jussi puhelimensa. Sinne oli tullut minulle viesti – omaa puhelinta kun ei matkassa ollut. Viestissä sanottiin, että Milkalle ja Mirolle on syntynyt sisko – suloinen tyttövauva. Sitä uutistahan sitä on odotettu kuultavaksi milloin tahansa. Nyt se sitten tuli. Sydämelliset ja rakkaat onnittelut Timolle, Pialle, Milkalle ja Mirolle! On se ihmeellinen tapahtuma! Kahdeksas lastenlapsi meille. Ei tässä nyt osaa vielä tämän kummemmin mitään sanoa – jospa myöhemmin.

Purkailin tavaroitani. Kävin saunassa. Luin viestejä kotiin unohtuneesta puhelimesta.

Niinpä ollaan kotona taas. Onhan se mukava asia.

Siunausta!



15.8.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut menivät tänään ”meidän Marjoille” – Marja-Leenalle ja Terhi-Marjalle. Hyvissä ajoin nousimme Tsupan rukoushuoneella. Söimme aamupalaa. Pidin aamun Sanan, jonka jälkeen rukoilimme yhdessä. Ajelimme Tedinoon – Muurmanskin suuntaan. Anna Tsupasta oli mukanamme. Kävimme läpi koko kylän. Kävimme ovilla ja jaoimme hengellistä luettavaa. Sisällekin kutsuttiin. Jonkun puolesta rukoiltiin. Satoi välillä kovasti. Poiskin käskettiin uhkaavasti – niin kävi minulle. Kävimme paluumatkalla vielä Poljarnik Grugin kylällä ovilla. Jakelimme hengellistä luettavaa ja juttelimme ihmisten kanssa. Satoi. Ukkonen jyrisi. Tsupaan selvittyämme söimme. Rukoilimme yhdessä ja lähdimme ajelemaan kohti Kiestinkiä Louhen kautta. Liisalle menimme Kiestingissä yöksi. Olga oli laittanut meille ruuan kun tulimme sinne. Slimme. Rukoilimme yhdessä ennen nukkumaan menoa.



14.8.

Heräsimme ajoissa. Olimme mukana rukoushuoneella Stanislavin perheen ja Gennadin kanssa aamun Sana ja rukoushetkessä, jonka jälkeen söimme Stanislavilla aamupalaa. Ajelimme Tsupaan rukoushuonetalolle, jossa olimme 11 maissa. Söimme. 12.30 lähdimme liki 30 km päähän, Plotinaan, jossa pidimme ehtoolliskokouksen. Kastetilaisuuskin piti olla, mutta sitä ei nyt pystytty pitämään. Puhuimme kaikki – paitsi Jussi. Antti ja Samuli P siunasivat ehtoollisen ja jakoivat sen. Ajelimme Tsupaan. Söimme. Hain Nina-babuskan autolla kokoukseen, joka alkoi klo 19. Oli hyvä kokous. Puhuimme kaikki. Liisa tulkkasi, niin kuin koko matkalla – myös ”ovilla” kun ollaan ja ”aitovierillä”. Vein Ninan-sisaren kotiin. Söimme iltapalaa. Nukuimme rukoushuoneella.



13.8.

Heräsimme hyvissä ajoin. Laitoin aamupalaa. Söimme ja joimme. Pakkasimme tavaramme ja laitoimme paikat kuntoon. Jussi piti hyvän aamun Sanan, jonka jälkeen rukoilimme yhdessä. Ajelimme n. 10 km päässä olevalle Sofporokin kylälle. Kävimme läpi kaikki talot. Jakelimme hengellistä luettavaa ja juttelimme ihmisten kanssa. Sisällekin kutsuttiin. Yksi ihminen halusi tulla uskoon. Ajelimme Kiestinkiin, Liisalle. Söimme ja joimme Olgan laittaman ruuan. Ajelimme Louheen, rukoushuoneelle. Ehdimme juoda teet Stanislavilla ennen kokousta, joka alkoi klo 18. Puhuimme kaikki. Liisa tulkkasi. Söimme iltapalaa Stanislavilla. Pääsimme käymään saunassa rukoushuoneen alakerrassa. Nukuimme rukoushuoneen alakerrassa. Tulkki-Liisa yläkerrassa.



12.8.

Heräilimme hyvissä ajoin. Laittelin aamupalaa. Söimme ja joimme. Samuli P piti hyvän aamun Sanan. Rukoilimme yhdessä. Kävimme läpi loput Tungojärven talot ja jakelimme hengellistä luettavaa. Juttelimme ihmisten kanssa. Sisällekin välillä kutsuttiin. Antti ja Samuli laittoivat ruokaa. Alkoi satamaan, kun olimme saaneet käytyä koko kylän läpi. Kävimme Liisan ja Jussin kanssa Alekseilla ja hänen tyttärellään perheen äidin, Iian, kuoleman johdosta. Juttelimme. Puhuin lyhyesti lohdutuksen sanoja Sanan pohjalta. Rukoilimme. Kävin 10 km lenkillä Kalevalan tien suunnassa. Satoi sen ajan. Lenkin jälkeen oli hyvä käydä suihkussa ulkona rukoushuoneen räystään alla, kun satoi kovasti. Samulikin kävi. Valeri ja Galina tulivat kanssamme syömään Samuli P:n ja Antin keittämää borskeittoa. Rukoilimme yhdessä.

11.8.

Heräsimme hyvissä ajoin Tungojärven rukoushuoneella. Laitteli9n aamupalaa. Söimme ja joimme. Antti piti hyvän aamun Sana-hetken. Rukoilimme yhdessä. Kävimme ihmisten kotien ovilla. Jakelimme hengellistä materiaalia ja juttelimme ihmisten kanssa. Jotkut kutsuivat sisälle.

Klo 13:ksi ajelimme Pääjärven sairaalaan, jossa pidimme kokouksen. Kaksi ihmistä halusi tulla uskoon. Puhuimme kaikki. Myös Valeri puhui, hän johteli tilaisuuden. Tulkkinamme tällä mat6kalla on Liisa, Kiestingistä. Tultuamme ”kämpillemme” Tungojärvelle, laitoimme ja söimme ruokaa. Kävin 10 km lenkillä Kalevalan tien suunnassa. Valeri ja Galina kävivät. Rukoilimme yhdessä.

10.8.

Klo 10 olimme Jussin, Samuli P:n ja Antin kanssa kokouksessa Kiestingin rukoushuoneella. Puhuimme kaikki. Liisa tulkkasi. Kokouksen jälkeen joimme täytekakkuteet. kakku oli Viktorin tekemä.

Klo 13:ksi ajelimme kokoukseen Tungojärven rukoushuoneelle. Puhuimme kaikki. Liisa tulkkasi. Kävimme syömässä Valerilla ja Galinalla. Kävin 10 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Kalevalan tien suunnassa. Yötä olimme Tungojärven rukoushuoneella. Rukoilimme illalla yhdessä. Iia oli kuollut loppuviikosta. Tänään oli hautajaiset, joihin emme ennättäneet. Tarkoituksenamme oli nytkin käydä tervehtimässä häntä, kuten muulloinkin, mutta nyt hän on poissa. Pidimme aina pienen kokouksen hänen vuoteensa ääressä, heidän kodissaan.


9.8.

Klo 6 kävin hakemassa Samuli P:n ja Jussin kyytiin. Ajelimme yhdessä ottamaan Antin kyytiin. Deniksen Volkkarilla lähdimme yhdessä matkaan. Rukoilimme autossa. 19.45. olimme Kiestingissä, Liisalla, Venäjällä. Matka meni hyvin. Yötä olimme Liisalla. Rukoilimme illalla yhdessä.

Sydämelliset onnittelut oli annettu tänään rakkaalle vaimolleni, Marja-Leenalle, syntymäpäivän johdosta.


8.8.

Heräilin 7 aikaan. Aurinko paistoi silloin. Sittenpä menikin pilveen joksikin aikaa. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Apostolien tekoja. Hieman rukoilin. Laittelin kamojani reissua varten. Marja-Leenakin heräsi puhelimensointiin ennen lähtöäni.

Ajelin ”Terhien” asunnon kautta ”Timoille”, jossa join kahvit ja vähän söin lisää aamuista palaa. Katselimme talonrakennustyömaalla työn edistymistä. Hyvin on edistynyt ja aina selkeämmältä talo näyttää, kun valmiimmaksi tulee.

Ajelin ”Timoilta” Kuohulle. Kävin hakemassa ”matskua” työtoverini luota, jonne yksi muukin työtoveri oli tuonut ”matskua” huomenna alkavaa matkaa varten.

Kuohulta hurauttelin Jyväskylän Harjulle, jossa tänään alkoivat ja sunnuntaina päättyvät Suomen Aikuisurheiluliiton – SAUL - SM-yleisurheilukilpailut. Aurinko alkoi pian paistamaan ja helle jatkui. 12 mennessä piti minun lajissani tehdä osanotonvarmistus. Verryttelyä kuumuudessa. 13.30 alkoi lajini 5000 m kävely. Sarja 65. Sijoitus 2. Aika 31.35 ja jotain. 30 astetta näytti kentän taulu kilpailun aikana. Ensimmäisellä kierroksella sain huomautuksen – en varoitusta. Käsitin varoituksen olleen jalan oikeamattomuudesta – eli koukkupolvesta. Kun kilpailun jälkeen kysyin huomautuksen antaneelta tuomarilta, että oikeniko se jalka kilpailun aikana, niin hän sanoi, että ei minulla ollut ongelmaa jalan oikeamattomuuden kanssa, vaan huomautus tuli maakosketuksesta. Kun kiinnitin huomiota siihen olettamaani asiaan, ei kävely ollut rentoa. maakosketus olisi ollut helpompi korjata. Palkintojenjaon jälkeen ajelin kotiin Saarijärvelle. Vähän haukkasin palasta kotiin saavuttuani. ”Terhit” saapuivat myös meille. menimme Danielin kanssa kylälle. Ensin kävin kaupassa. Sitten menimme urheilukentälle katsomaan kisoja. Urheilijoita oli paljon – lapsia ja nuoria. Lähiseuroista. Menimme katsomaan Miron kilpailuja. Timo ja Piakin olivat siellä. Miro voitti 11 v kuulantyönnön 8.51 tuloksella. Hänen ennätyksensä parani melkein metrillä. Lähti kyllä rennonnäköisesti. 60 m kilpailussa oli ensin alkuerät. Miro voitti eränsä. Loppukilpailussa hän oli kolmas. Danielin kanssa lähdimmekin sitten meille. Laitoin saunan lämmite. ”Terhit” saapuivat pian meille. Terhi-Marja täytteli taas minun matkapaperini huomista reissua varten. Jonkin ajan kuluttua myös ”Timot” kentältä. Toivat kukkia M-L:lle, jolla on huomenna syntymäpäivä. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Menimme Deniksen ja Timon kanssa saunaan. Takapihalla oli mukava vilvuutella. Illan mittaan vähän rukoilimmekin. Aloin pakkailla tavaroitani reissua varten. Pia parturoi Miron tukan.

Tänään yksi huomenna reissuumme lähtevistä soitteli, että viisumi ei ole vielä tullut. Myöhemmin illalla sitten olimme puhelinyhteydessä ja kaksi reissuun lähtevää veljestä olivat riemuissaan ajelemassa JKL:stä poispäin – passit ja viisumit mukanaan. Kävivät hakemassa viisumin JKL:stä kun ei muuten olisi ennättänyt tulla.

Siunausta!

Ps. ”Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti” (Ps. 36:6).

7.8.

Mitäpä muuta kuin, että helteet jatkuvat. Meni vähän pitkäksi - siis tuo herääminen. Ei oikein kuumuuden vuoksi meinannut ”tulla uni simmään”, mutta kun se sinne tuli, niin olihan se hyvä, että sai nukutuksi. M-L oli noussut aikaisemmin – istuskeli heräillessäni takapihan puolella, jossa oli vielä varjoa seinän vieressä. Kaikille eivät nämät helteet ole mitään herkkua, vaan kärsimystä. Jos terveys on sellainen, että se ei sovi, niin se ei sovi. Eräskin mummo taannoisina vuosina meni – kun oli helleaika – kellariin istuskelemaan. Kaikilla ei ole edes sitä mahdollisuutta. Taitaisivat olla sellaiset säät sopivia, jotka olisivat kaikille sopivia. Vaan, met kun emme niitä säitä säätele – vaikkakin onkin paljon esimerkkejä elävästä elämästä Raamatun päivinä ja sieltä aina tänne asti, että rukousten kautta ovat säähän liittyvät asiatkin muuttuneet ihan hetkessäkin. Tottahan se on, että Jumala hallitsee kaikkea, mutta meille - Häneen uskoville – on annettu rukouksentie käyttöömme. Jopa Hänellä on varattuna armolahja, jonka käyttö voi liittyä tämänkaltaisiin asioihin. Mutta, jatketaanpa niistä toisella kerralla.

”Uamupalloohan” – sanoisiko Ruuskasen Antti – sitä tuli syötyä ja kahvia juotua takapihan puolella. Sittenpä hyppäsinkin autonsatulaan ja ajelin kylälle – ihan vain yhden veljekseni, joka lähtee samalle reissulle itärajan taakse lähiaikoina – viisumiasioissa. Oli ”niätses” – nääs – saapunut sellainen passiin liimattuna postitoimipaikkaan.

Palailtuani kotiin menin ”kahveineni ja kirjoineni” takapihan puolelle – jossa kyllä nyt jo paisteli aurinko melkein kuin kananmunia. Rautas-Jussa – Jussi Rautanen – tuli ”kääppäisemään”. Joimme kahvia/teetä ja nautimme erilaisia kastettavia. M-L meni marjaan tuohon lähelle punaisissa kumisaappaissaan.

Ajelin kylällä kaupassa ostamassa tulevaa matkaa varten tuliaisia ja eväitä. Huomenna on taas omat hommelinsa. Sen jälkeen menin helteiselle urheilukentälle pienelle lenkintapaiselle. Aluksi kävelin hiljakseen 1 km. Venyttelin. Kävelin toisen kilometrin vähän nopeammin. Venyttelin. Kävelin 200 m kolme kertaa ”aika rivakasti” – vaikka en Toivakan Rivakkaan kuulukaan. Niiden välillä kävelin hiljakseen 200 m takaisinpäin. Yhteensä lenkille tuli mittaa 3.6 km.

Käytyäni suihkussa lenkin jälkeen, söimme – niitä hyviä Liejankijärven siikoja sieltä Tunturi-Lapista.

Piipahdimme ”Terheillä”. Muut olivat kotosalla, paitsi Denis, joka oli ”poikamiessaunassa”. Tänään oli ensimmäinen koulupäivä uudella ekaluokkalaisella, Danielilla. Samoin tokaluokkalaisella, Emilialla. Molemmat olivat tykänneet koulunalusta.

Mukava oli saada s-postia ”leipää ja kalaa” (ohjelma Radio-Deissä) -rovastilta, Jorma Kalajoelta. Hän toivotteli mm. menestystä huomisiin SM-kisoihin. Itse ei ole näihin kilpailuihin tulossa. Näihin Aikuisurheiluliiton yleisurheilun SM-kilpailuihin on ilmoittautunut myös pääministerimme, Aleksander Stubb, juoksemaan 5000 m sarjassa 45 v.

Paljon on isoja ja surullisiakin asioita maailmalla tällä hetkellä.

Siunausta!

Ps. ”Iloitkoot hurskaat, veisaten hänen kunniaansa, riemuitkoot he vuoteissansa. Jumalan ylistys on heidän suussansa, ja heidän kädessään kaksiteräinen miekka” (Ps. 149:5,6).





6.8.

Marja-Leena meni hyvissä ajoin hakemaan Emiliaa ja Danielia meille, kun vanhemmat menivät hyvissä ajoin omiin hommiinsa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia, yms. – takapihallakin. Aurinkohan se kyllä vain paistoi – sitä hellettä, nääs. Luin Apostolien tekoja. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle takapihalla. Rukoilimme yhdessä siellä. Daniel oli remonttimies – nosti tikkaat pystyyn leikkimökin kattoa vasten ja kiipesi katolle asettelemaan jääneitä pieniä kattohuovan paloja sinne. Mittaili kuin rakennusmies konsanaan. Emilia valmisteli leikkimökin astiastoilla tarjottavaa – hiekasta ja vedestä - ja kattoi pöydän.

Kävimme porukalla neljisin mustikassa Kusiaismäen maston juurella. Kilon jugurttipurkillinen M-L:n kanssa. Danielin mustikat kaatuivat maahan. Emiliaei kovin paljon kerännytkään.

Palattuamme kotiin alkoi M-L valmistaa ruokaa. Keittelin kuiten kahvit heti metsästä tultuamme. Takapihalla mukava ryypiskellä. M-L teki mustikkapaistosta jälkkäriksi.

Käväisin urheilukentällä 6.4 km lenkillä – ensimmäisen kilometrin ”juostahissuttelin”, 4 km kävelin – kaikki kilometrin jaksoissa. Väleissä venyttelin. ”Siirtymäkävelyjä” tuli 1.4 km.

Palattuani kotiin, olivat Denis ja Daniel meillä. Denis laittoi kuntoon – tainnu paljon vikaa ollakaan – pientä mopoa, joka on ollut Mirolla. Antoivat sen Danielille. Daniel jo ajaa huristeli Deniksen valvonnan alla tuossa meitin pihassa. Äkkiä oppii.

Torkuin vähän aikaa – taisi M-.L:kin. 19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. 24 henkeä. Tarmo laitteli alkuun. Johtelivat Jussin kanssa ylistyslauluihin. Turusen Mika – 1.8. työt seurakunnassamme aloittanut uusi pastorimme – puhui. Rukoilimme. Pyysin, että meidät – Rautasen Jussi, Pietilän Antti, Peiposen Samuli ja minä – siunattaisiin lauantaina alkavalle matkalle itärajan taakse. Niin tehtiin. Kun kokous oli loppunut, pidimme palaverin neljisin – met lauantaiaamuna lähtijät.

Palattuani kotiin asettelin hieman pressuja puiden päällä – oli ilma riepotellut niitä poissa ollessamme.

Söin iltapalaa takapihalla – mukava sää, yli 20 astetta 22 maissa. Teetäkin join ja lueskelin Näky-lehteä.

Siunausta!

Ps. ”Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä” (Matt. 25:13).

5.8.
Pelastus – se lopullinen – on nyt lähempänä meitä kuin silloin kun uskoon tulimme. Niin se vain on. Lopullinen pelastuminen; mikä se on? Se on se hetki, kun uskossa Jeesukseen jätämme tämän maan – se hetki kun uskomme vaihtuu näkemiseen. Sitä kohden kilvoittelemme. Se on lopullinen päämäärämme. Usko tai älä, niin on kuitenkin ihmisiä, jotka nauravat tällaisille puheille. Ethän kuulu heihin. Jos naurat, naurat Jumalalle, et suinkaan minulle. Meille on annettu tämä yksi ainoa elämä, jonka aikana otamme vastaan tai hylkäämme Jeesuksen valmistaman pelastuksen. Jos kiinnostaa, etkä oikein tiedä asiasta, niin olen käytettävissä: jouko.kuusjarvi@gmail.com puh. 040-0206858.

Niinpä. Tuollainen ajatus tuli mieleeni kait siitä, että jälleen on uusi päivä vaihtunut. Aika kuluu – armonaikakin. Heräilimmepä jälleen omassa sängyssä. Sininen taivas ja auringonpaiste. Takapihalla oli mukava juoda kahvinsa, kun sinne ei heti aurinko paista kuumasti – varjon puolella, nääs. Luin Apostolientekoja. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta sen tämänpäiväisen. Rukoilimme yhdessä – siellä takapihan puolella. Päivänmittaan pikkuhiljaa matkavarusteetkin hävisivät eteisestä laukuista oikeisiin paikkoihinsa.

Kun olimme takapihalla, saapuivat Denis, Emilia ja Daniel meille. Denis toi meille keräämänsä mustikkaämpärillisen. Siitä kyllä pitkä ja lihava kiitos!

Lähdin pienelle hellelenkille, vaikka oli vieraita. Himpun yli 6 km ”juostahissuttelin”/kävelin – enemmän viimeistä kuiten koetin. Ihan sillä kävin siihen aikaan lenkillä, kun 14:ksi menin hierojalle ja hän ei sen jälkeen suosittele käymään lenkillä. Velimies – Heimo – soitteli kotipuolesta.

Palattuani hierojalta, oli M-L putsaamassa mustikoita takapihalla varjossa.

Tuli soitto, jossa minua pyydettiin toimittelemaan ”kasuaalitoimitus”. Lupauduin.

Ajelin syrjäkylällä, tarkoituksena tavata paria ihmistä. Toinen ei ollut kotosalla – toista en tiedä, ovikelloa kuiten soittelin. Ajelin takaisin kotiin. Matkalla kävin urheilukentällä, kun huomasin, että siellä on pelimiehiä – tiesin nimittäin, että Danielilla on tänään jalistreenit, jotka sattuivat olemaan juuri kun ajelin ohi. Kävelin kuuman kentän kerran hiljasikseen – Hilja sikseen – läpi. Terhi-Marja siellä juuri toi Daniel-poikasensa treeneihin. Pojalla oli pallo mukana ja nappikset jalassa.

M-L oli mennyt tuohon lähelle vattuja – vadelma – keräämään. Kahvit juotuani – takapihalla – termpaisin ruohonleikkurin – johon ostin bensaa kylällä käydessäni – käyntiin ja aloin työnnellä sitä ympäri pihoja – etu&taka. Tarkeni.

M-L kävi kylällä kaupassa. Tuli minulle pyyntö puhumaan lokakuussa omaan seurakuntaan. Lupasin. M-L toi pitsaa kylältä. Teen kanssa nautittiin. Takapihalla niitä ja muuta iltapalaa oli mukava sisäänsä ahtaa.

Siunausta!

Ps. ”Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!” (Ps. 150:6).





4.8.

Heräsimme aamulla Enontekiön Palojärvellä, Ullan kotimökissä. Alkoi vähän satelemaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Kantelimme tavaramme autoon. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä.

Ajelimme Leppäjärvelle, naapurikylään, Salmen Paavolle ja Ullalle sanomaan ”näkemiitä”. Sydämelliset kiitokset heille ajasta, jonka saimme jälleen viettää tuossa kauniissa paikassa – ja tietenkin kaikesta muustakin! Seurakunnalle myös kiitokset!

Ajelimme Vuontisjärven ja Peltovuoman kautta ketomellaan – Ounasjoen töyräälle – Kurkelan Paavolle ja Outille. Heti pääsimme pöytään nauttimaan mm. isoista, hyvistä ahvenista, yms. – myöskin äskettäin kerätyistä hilloista jätkin kanssa. Oli mukava tavata jälleen. Heidän talonsa on hienolla paikalla – Pallakset edessä hienona tauluna. Kiitokset!

Jatkoimme matkaamme Raattaman kautta Muonioon – kauniita maisemia. Kihlangissa pysähdyimme Kurjen Ilmarilla ja Aunella – kaunis paikka väylän varressa. Ilmari ei ollut kotona. Aune oli – ja poikansa Ahti käymässä. Mukava oli tavata ja jutustella.

Torniossa pysähdyimme kantapaikassamme – ABC:llä – syömässä. Oulun alapuolella joimme kahvit Tupoksen ABC:llä.

Kotona olimme 23.30. Matka meni hyvin. Lämmintä henkäili vielä illallakin. 29 astetta oli korkein lukema auton mittarissa matkan aikana.

Saimme tekstarin Tuomolta ja Tuulalta – he olivat olleet tänään elämänsä kovimmassa ukonilmassa tunturissa.

Kyllä täällä etelässä on pimeää.

Kiitos Jumalalle tästä matkasta!

Siunausta!

3.8.

Aurinko paistoi aika mukavasti noustessamme. Söimme aamupalaa ja
joimme kahvia - kaunista Lapin maisemaa ihastellen. Luin Apostolien
tekoja. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme
yhdessä.


11-11.30 välillä ajelimme Leppäjärvelle ja otimme Ullan ja Paavon
kyytille. Ajelimme Hettaan helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle
kokoukseen, joka alkoi 12. Mukava oli nähdä tuttuja. Tyntemattomiakin
oli, mutta he eivät olleet täältä. Laulumaan Jorma johteli tilaisuutta
tottuneesti eri helluntaiseurakuntia pitkään palvelleen pastorin
otteella. Yhteislauluja säesteli Huttusen Tapio haitarilla. Jorma
johdatteli Sanan kautta Markun ja Maijun lapsen siunaamiseen.
Yksinlaulun jälkeen toin minä terveisiä sukulaiskansojemme parissa
tehtävästä työstä. Sanoin jotakin muutakin Sanan pohjalta. Saarnin
Lauri puhui. Osallistuimme ehtoollisen viettoon.

Ajelimme "kotiimme" Palojärvelle, vietyämme Ullan ja Paavon kotiin.
Aurinko paistoi.

Tarkoituksenamme oli lähteä M-L:n kanssa käymään maastossa Tuulan ja
Tuomon leirissä, mutta sitten huomasimme, että kellokin on jo aika
paljon. Joimme kirkkokahvit, katselimme Kalevan kisoja, M-L laittoi
ruokaa. Söimme.

Kävin 5 km 350 m lenkillä - juoksun sekaista kävelyä tässä mökin
ympärillä olevalla 450 m radalla. Kävin pesulla ja uimassa järvessä.
M-L joitakuita hilloja keräili rannasta, imuroituaan ensin mökistämme
"pölyjämme".

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

1.8. oli vanhingossa pompannut - niinkuin tämä koneeni herkästi tekee,
jos ei ole tarkkana - Ullan ja Paavonkin kohdalle, että joimme kshvit
meillä heidän postinjakoreissullaan. Eiväthän he postia jaa. Sen
siaan Eskon kohdalla tuo asia oli totta. Sattuuhan sitä - että on
"aikuisksi kasvaneilla hauskaa" (humor).

Sydämelliset onnittelut Leppäjärven Reinolle tänään tapahtuneen
vanhenemisen johdosta! Jumalan siunausta tuleviin vuosiin! Niin net
vain nuoretkin miehet vanhenevat. On se kyllä Kurkelan Outikin
Ounasjojen varressa täyttänyt vuosia. Sydämelliset onnittelumme
hänellekin ja taivaan Isän siunausta!

Siunausta!



2.8.

Aurinkohanse paistoi noustessamme - noustessaan aikaisin oli se
punainen.Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolientekoja.
Marja-Leena luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Katselimme
TV:sta Talin-Ihantalan ihmettä. Suomeltakuoli siinä paljon sotilaita -
Venäjältä moninkertainen määrä. Ne ovat ihmeellisiä nuo historian
koukerot. Vaikka sankareita oli paljon, niin kuitenkin on kaikessa
nähtävä Jumalan johdatus ja apu.

Ajelimme M-L:n kanssa Hettaan. Ensin kävimme katselemassa tuttujen
mökkiä siellä kylän laitamilla. Tuomo ja Tuula olivat siellä.Vähän
aikaa juttelimme ja menimme kauppaan.

Palattuamme kylällemme, Palojärveen, lähdin hiukan yli 5 km lenkille -
ihan vaan tässä mökin ympärillä kiertelin 450 m rataamme - sitä
lastenlasten kanssa käytettyä viime- ja tänä kesänä. Onhan sitä jo 5
heistä kiertänyt. Tiedä, vaikka vielä loputkin joskus - Eelis, Nooa ja
se pieni tyttö, jonka pitäisi syntyä tässä kuussa ovat vielä rataa
kiertämättömiä.

Lenkin jälkeen söimme. Sen jälkeen kävin järvessä pesulla ja uimassa.
N. 22 astetta varjossa.

Jonkinajan kuluttuatulivat Tuomo ja Tuula meille. Joimme munkkikahvit.
He jatkoivat tuonne Näkkälän suuntan, josta lähtivät kävelemään
"luonnon helmaan".

Katselimme Kalevan kisoja.

Kävimme pistäytymässä Rantatalolla. Veimme Kallelle
synttärionnittelut. Hetken siellä oltuamme kävimme Salmen pihassa
viemässä biojätteitä heidän kompostoriinsa.

Kaunis aurinkoinen ilta. Järvi oli tyyni. Katsoimme vähän Kalevan
kisoja. Söimme iltapalaa.

Siunausta!



1.8.

Vaihtui taas kuukausi. Hyvä kuukausi tämäkin. Heräilimme suhtvarhain.
Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielsöivät aamupalaa. Marja-Leena luki
kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme vähän yhdessä. N.6
maissa "Terhit" lähtivät ajelemaan kohti etelää ja kotia. Tuli sumua
maisemaan - ei siksi, että "Terhit" lähtivät, vaan ihan muuten vaan.
Söimme mekin sitten aamupalaa ja joimme kahvia. Minä pötkin sitten
vielä pehkuihin - kuten M-L:kin tiskailtuaan ensin. Johan se vain
nukuttikin makkiasti.

Heräsimme puhelinsoittoon - Salmelta soitettiin, että olisi kaloja.
Paavo ja Ulla toivatkin niitä heti. Oli Paavo perannutkin ne
valmiiksi. Laulumaan Jormalta oli saanut kalat. He olivat olleet yöllä
nuotalla. Kovasti kiitoksia kaloista kaikille asianosaisille! Joimme
kahaveetPaavon ja Ullan postinjakoreissullaan.

Luin Johanneksen evankeliumia.

Mäkisen Esko kävi postinjakoreissullaan. Joimme kofeet ja jutustelimme.

M-L paistoi siiat uunissa pellillä. Kyllähän net vain maistuivat.

Katselimme Kalevan kisoja.

21 jälkeen lähdin tienpäälle jalanviljaan. 10 km kävelylenkin tein
Ruijantietä Norjan suuntaan. Kävelin menomatkan hiljempaa ja
paluumatkan lujempaa. Keskinopeus oli 7 min/km. Yksi porokin sattui
olemaan tienlaidassa syömässä. Lähti tietä pitkin edessäni laukkomaan.
Välillä pysähtyi ja katseli ihmeissään, että mikähän mies se siinä
kaahottaa tuohon viisiin. Tätä muutampia kertoja. Lähtiessäni oli n.
17-18 astetta lämmintä. Palatessani n. 13-14astetta. Tällä kertaa
kävin vain "märkärättipesulla". Ruskotus auringonlaskun puolella oli
kaunis. Vastapuolen vaaroilla se näkyi violettisena sävynä.

Söimme iltapalaa. "Terhit" olivat jo hyvissä ajoin olleet kotona.
Ajelleet Kalajoen kautta, jossa olleet uimassa. Kuumaa oli ollut
Saarijärvellä. Lapset olivat heti hypänneet pyöriensä selkään ja
lähteneet ajelemaan.

Sellaista se on eläkeläisillä elokuun ensimmäinen päivä. Niin, sehän
onkin tänään se päivä kun Turusen Mika aloittaa pastorin virassa
seurakunnassamme - eli Saarijärven helluntaiseurakunnassa. Siunausta
Mikalle ja hänen vaimolleen uudessa tehtävässä! Tervetuloa
Saarijärvelle!

Terveisiä kaikille täälltä aidoimmasta Tunturi-Lapista!

Siunausta!