30.11.
Nousin
samoihin aikoihin kuin nyt ole heräillytkin viimepäivinä. Sitä
kun pitää syödä aamupalaa ja ottaa se ”nappi” säännöllisesti
ja mittailla paastoarvot verensokerista. Luin Tiituskirjettä. Sitten
vielä hiukan loikoilin.
Marja-Leena
keitteli kahvit, jota minäkin sitten hieman join – aamulla kun
vain teetä. Netin kautta kuului ja näkyi kokous Saalemista,
Helsingistä.
Kävin
”kävelyntapaisella” 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. 7.30
min/km. Alle 1 aste pakkasta. Kuiva sää. Aamulla oli maa hallassa.
Aurinkokin aamulla hiukan aikaa näkyi. Jalat olivat aika väsyneet
lenkillä. Se ei johtunut lenkkeilystä.
Söimme
paistettua lohta, höyrytettyä parsakaalia, salaattia, paistettuja
lanttu ja porkkana suikaleita.
16:ksi
ajelimme M-L.n kanssa helluntairukoushuoneelle tilaisuuteen, jonka
johteli Ilolan Niko – hyvällä vähäeleisellä tyylillä.
Rautasern Jussi & Ex tempore johti ylistykseen. Iloitsin. Oli
raikasta ylistystä. Hyviä, vähemmän meidän seurakunnassa
laulettuja lauluja. Yksi kosketinsoitin oli lisää säestyksessä –
Jussi soitti niitä molempia yhtä aikaa. Toi hyvän lisävärin
ylistyksen säestykseen. Oli hyvä ilmapiiri. Puheen piti Kari O.
Niemi. Tilaisuuden lopussa tuli myös koskettava – kehottavakin –
profetia. Esirukouspalvelua oli myös. Päälle kahvit alakerrassa –
siis kokouksen jälkeen.
Palattuamme
kotiin sytyttelin takkaan tulen. Naapurista käytiin Saarijärven
Joulua kauppaamassa. Pian tulivat käymään Timo perheineen –
Helmi-koira mukana - ja Terhi-Marja perheineen. Söimme iltapalaa ja
joimme teetä/glögiä. Seurasimme Milenaa lattialla - hän kun pian
varmaan kiepahtaa selältään vatsalleen. Hengen tuli-vihkosta
kasailin laululistaa perjantain 5.12. klo 19 KUNNIA ON HERRAN-iltaan.
Annoin Timolle. Hän johtaa ryhmää – jossa on 10 akustista
kitaraa ja soittajaa –työväentalolla olevassa illassa. Tiistaina
– 2.12. klo 18 – on ryhmän harjoitukset
helluntairukoushuoneella. Ota yhteyttä (puh. 040-0206858) minuun,
jos haluat tulla kitarasi kanssa ryhmään soittamaan. Ei tarvitse
olla erinomainen soittaja. Ryhmä säestää ja johtaa yhteislauluja
em. illassa.
Siunausta!
Ps.
”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun
profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä, sillä ei
koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan
Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat
Jumalalta” (2. Piet. 1:20,21).
29.11.
Marja-Leena
meni töihin aamuvuoroon – joskus vanhaakin tarvitaan. Minäkin
nousin ihan hyvissä ajoin. Söin aamupalaa ja join teetä. Luin
Tiituskirjettä.
Kävelin
tavallista ”hietöntä” kävelyä kylälle. Menin Majakan
avajaisiin – uusi Majakka. Klo 11-15 oli tuo avajaispäivä.
Rautasaaren Vesa johteli päivää. Istuskelin, kuuntelin ja katselin
tilaisuutta. Mukava ilmapiiri. Takalon Martti bändin kanssa musisoi
päivän aikana. Hänelläkin on ollut näky katutason paikasta –
tällaisesta paikasta. Se on tuo näky sellainen, että se ylittää
seurakuntarajat. Olen huomannut, että liiallinen ”rajailu” alkaa
vaikuttaa seurakunnan ilmapiiriin ja ”kutistus” hiipii
seurakuntaan. Arvostan paikallisseurakuntaa – ilman muuta – mutta
voitot ja maalit Jumalan valtakuntaan ylittävät
paikallisseurakuntien rajat. Iloitsen, kun näkyy oikeanlaista
yhdessä tekemistä – eikä siinä tarvita aina ”byrokratian”
kautta tapahtuvaa yhteistyötä, mikä sekin on tärkeää. Esim.
Kunnia on Herran-illoissa olen pitänyt yhtenä isona asiana koko
ajan sitä, että mukana voi olla ihmisiä ”kaikista piireistä”
toteuttamassa iltoja. Näin on tapahtunut niissäkin illoissa, joita
on ollut nyt työviksellä. Toivon, että sellainen jatkuu. Usein
puhutaan tiimityöstä. Olen vaistonnut, että silloin tarkoitetaan
tiimityön tekemistä jollakin tietyllä tavalla. Olen matkanvarrella
huomannut, että on monenlaista tiimityötä. Kaikki eivät tee sitä
samalla tavalla – eikä meillä kaikilla ole kykyä tehdä sitä
juuri tietyllä tavalla. Esim. minua – luulen – ei mielletä
tiimityöntekijäksi, josta kuitenkin kohdallani on merkkejä ollut.
Ajatus on kuitenkin se, että tiimityötä voidaan tehdä monella
tavalla. Olen uuden Majakan syntymisasiaa ajatellen huomannut, että
– voihan sen kai sanoa – Vesalla on kyky saada asioita liikkeelle
ja johtaa asioita. Monia ihmisiähän on mukana kantamassa vastuuta
omalla tavallaan ja paikallaan. Majakan tilat ovat mukavat ja
valoisat. Oikein sitä odottaa, että mitä Majakan tiloissa
tapahtuukaan. Katutason Alfa-kurssillekin olisi Majakalla miellyttävä
tila. 11:ksi menin Majakalle ja 13.30 taisin lähteä tallaamaan
kotia koti.
Palattuani
kotiin söin. M-L tuli töistä kohta myös.
Terhi-Marja,
Denis, Emilia ja Daniel kävivät meillä. Joimme teetä/lögiä ja
söimme sen kanssa jotakin. Lapset kasvavat.
”Menetetyn
metsikön laidalla” asustelevat mummi ja vaari kävivät saunan
löylyissä. Löylyt olivat erinomaiset ja vastaakin käyttivät.
Siinä
iltaa vieteltiin ja kynttilöitä polteltiin. M-L lueskeli kirjaa –
kirjasarjaan kuuluvaa - kun on siitä sarjasta niin tykännyt.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps.
”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman
sitä ei kukaan ole näkevä Herraa” (Hebr. 12:14).
28.11.
Se
on säännöllisempää tuo aamuinen nousu – ajatellen aamupalaa ja
verensokerin mittausta tässä uudessa tilanteessa. Trendi
verensokeriarvoissa on ollut laskeva. Itse ajattelen, että
ruokavalio yhdessä ”napin” kanssa on vaikuttanut. Liikuntapuoli
tätä asiaa ajatellen onkin ollut kunnossa. Aamupalan ja teen –
myöhemmin myös kahvin – jälkeen luin 2. Timoteuskirjettä.
Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn.
Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten
rukousaiheiden puolesta.
Kävin
10 aikaan terveyskeskuksessa diabeteshoitajalla, kun oli aika sinne
sovittu.. Samalla reissulla laittelin julisteita seuraavasta KUNNIA
ON HERRAN -illasta eri paikkoihin. Kaupan kautta kotiin.
Tänään
sitten oli se päivä, joka oli monille ilon päivä ja toisille
surun päivä. Suomen lakiasäätävä elin – eduskunta – äänesti
sukupuolineutraalista avioliittolaista – ei tasa-arvoisesta
-sellaisesta. Sen kannalla olevat voittivat lukemin 104-92 – taisi
se jotain tuollaista olla se lukema. Tämän väärän päätöksen
vuoksi uskovien on rukoiltava Suomen puolesta voimakkaammin –
vaikkapa tällä tavalla tuon asian muotoillen.
Kävin
”happihypyllä” – 8.3 km ”kävelynomaisella” lenkillä
Tarvaalan suunnassa. Menopuolikkaan menin n. 7.07 min/km,
paluupuolikkaan n. 6.50 min/km. Muutampi aste lämmintä. Koste ilma.
Oikein hyvä lenkkisää.
Denis,
Emilia ja Daniel kävivät meillä sen jälkeen kun lapsoset olivat
päässeet koulusta.
Tein
valmisteluja ajatellen KUNNIA ON HERRAN-iltoja.
Söimme.
Ajelin
Timolle, Höytiälle n. 16 ja jotain. Timo siellä naputteli kaiteita
uuden talon terassille ja portaisiin. Olivat hyvännäköiset.
Lähdimme Jyväskylään JKU:n – Jyväskylän Kenttäurheilijat.
–gaalaan JAMK:n auditorioon Lutakon alueelle. 17 oli kahvitarjoilu
– kahvit tuli juoduksi, mutta täytekakkuun en koskenut – sen
poisjättämiseen kun on nyt iso motivaatio. 18 alkoi
palkitsemistilaisuus. Auditorio oli täynnä. Vaikutusvaltaisia
puhujiakin oli – olihan JKU vuoden paras yleisurheiluseura Suomessa
– mm Kalevan malja kannettiin sisään. Tilaisuuden lopussa Timo
haki Miron palkinnot – hän kun ei ollut paikalla. Miro sai
pokaalin oltuaan ensimmäinen 11 v poikien taitopistekilpauilussa.
Hän sai myös diplomin parista A-luokan tuloksesta. Ja ruusun. Olin
Timon ”kyytillä” reissussa. Oma auto oli heidän pihassaan.
Syötyämme ”Timoilla” iltapalaa ja juotuamme teetä, ajelin
kotiin 23 maissa.
Siunausta!
Ps.
”Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme
hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan
lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän
rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahaintekojemme tähden.
Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja
hänen haavainsa kautta me olemme paratut” (Jes. 53:4,5).
27.11.
Noustuani
– ”suhteellisen hyvissä ajoin” – laitoin aamupalaa ja join
teetä. Ruokavalioon haluan kiinnittää huomiota aika huolellisesti
nyt – johtuen siitä viime viikolla saamastani diagnoosista, että
minulla on sokeritauti. Luin 2. Timoteuskirjettä. Vielä kuitenkin
kävin loikoilemassa jonkin aikaa. Vähän myöhemmin M-L luki
hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön
pöydän ääressä.
Tuli
hommailtua ulkona joitakin asioita: Kehikon korjaaminen koristepuskan
ympärillä, biojätteiden – jo pitempään muhineen – tyhjennys,
räystäskourujen pidikkeiden kiristäminen, rännin tyhjentäminen
koivunlehdistä…
Söimme.
Odottelimme
vieraita, jotka saapuivat sovittuun aikaan – Raili ja Tauno.
Juttelimme, joimme kahvia ja rukoilimme tunnelmallisessa kynttilöiden
hämärässä.
Seurailimme
eduskunnassa käytävää keskustelua sukupuolineutraalista
avioliittolakiesityksestä netin kautta. Olihan siellä monenlaisia
puheenvuoroja.
Kävin
8.3 km ”kävelynomaisella” lenkillä Tarvaalan suunnassa.
Menopuolikas n. 7.37 min/km, paluupuolikas 7.40 min/km. Sateli
sumusadetta. Muutama aste lämmintä. Mukava sää. Sula pyörätie
on mukava köpötellä. Lenkin jälkeen verensokeri oli 6.3.
Söimme
iltapalaa ja joimme teetä.
Seurasimme
eduskunnassa käytävää keskustelua ja puheita
sukupuolineutraalista avioliittolakiesityksestä. Mika Niikko piti
hyvän puheen, kyllä Timo Soinikin, myöskin Teuvo Hakkarainen, ja
monet muutkin – heillä on kielteinen kanta esitykseen. Yksi
entinen piispa käytti puheenvuoron hyväksymisen puolesta. Huomenna
on se päivä jolloin eduskunta äänestää asiasta. Rukoillaan,
että ihme tapahtuisi ja lakiesitys kumottaisiin.
Siunausta!
Ps.
”Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen” (Ps.
90:1b).
26.11.
Noustuamme
söimme aamupalaa ja joimme teetä – myöhemmin vähän kahvia. Sää
oli harmaa – silti se ei lintuja haitannut, jotka vilkkaasti
ruokailivat ikkunan takana – eikä oravia. Luin 2.
Timoteuskirjettä. Marja-Leena lukaisi hartauskirjasta luvun.
Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Denis,
Emilia ja Daniel käväisivät päivällä.
Laitoin
tulen takkaan.
Söimme
hyviä muikkuja salaatin ja uunissa paistettujen lanttu ja porkkana
suikaleiden kanssa. Hyvä ateria.
Ajelimme
M-L:n kanssa kylälle – hän meni kauppaan ja tapaamaan yhtä
seurakuntamme ikääntynyttä jäsentä, minä urheilukentälle,
jossa rata oli täysin sula. Lämmintä 3 astetta. Hyvä lenkkisää.
Kävelin kentällä 5 km, min/km ajoin 7.12., 6.54., 7.01., 6.47 ja
viimeisen kilometrin kävelin 6.02. min. Sittenpä tulinkin kävellen
kotiin 4.5 km, km-ajoin 7 min/km. Pimeä tuli. Mielenkiintoista
kuinka tuo lenkillä käynti vaikuttaa verensokeriin. Mittasin lenkin
jälkeen sen – ruokailusta oli kulunut 2 h. Lukema oli 6.1.
Hetkellisesti se laskee niin paljon – ei edes ruokailu vaikuta sen
laskemiseen. Normaalistihan se on korkeimmillaan pari tuntia
ruokailusta.
19:ksi
ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle rukousiltaan – 20
henkilöä. Rukoilimme mm. eduskunnassa ylihuomenna – perjantaina –
olevan sukupuolineutraalin avioliittolakiasian puolesta. Rukoillaan
vieläkin, että se ei menisi läpi. Suurin peruste minulle on tässä
asiassa Raamattu – se, mitä Jumala sanoo Sanassaan. Ainoastaan
siitä – kuinka suhtaudumme Jumalan Sanaan – johtuu siunaus
taikka ei-siunaus. Näistä jälkimmäinen vaihtoehto pahimmillaan
merkitsee kirousta. Jos kyseinen lakialoite menee läpi, merkitsee se
kirousta maallemme ja sen ihmisille. Olemmekohan me uskovaisennimeä
kantavat suurelta osin menettäneet suolamme? Se voi näkyä mm.
siinä, että emme uskalla/halua tuoda selkeästi esille/näkyviin
sellaista Jumalan Sanaa, joka voi olla ”viiltävää” – vääriä
asioita tuomitsevaa. Voidaan tuoda asioita esille, mutta ilman
Jumalan kirjoitettua Sanaa. Mielestäni se on hälyttävää/vaarallista.
Se ei ole rakkaudettomuutta – se päinvastainen tapa voi olla.
Suosittelen ottamaan käteen Raamatun ja lukemaan sisältä kuinka
”rakkaudettomasti” Jeesus – ja esim. profeetat, Johannes
Kastaja, jne. puhuivat. Silti he rakastivat. Kenen vastuulle jätämme
sen, että ihmiset tulevat tietämään Jumalan tahdon, jos
seurakunta/me uskovat olemme vaiti?
Siunausta!
Ps.
”Te olette maan suola, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se
saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois
heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi” (Matt.c5:14).
25.11.
Heräiltyäni
söin aamupalaa ja join teetä. Luin 2. Timoteuskirjettä. Ajelin
terveyskeskukseen, labraan, jossa otettiin minulta 2 tuntia
syömisestä verikoe haiman toiminnasta – sen osalta, mitä siellä
haiman poisleikkaamisen jälkeen on jäljellä.
Palattuani
kotiin luki Marja-Leena hartauskirjasta paikan ja rukoilimme yhdessä
keittiön pöydän ääressä.
Syötyämme,
ajelimme kylälle M-L:n kanssa. Hän meni kaupoille ja käveli reppu
selässä kotiin. Minä menin 13.15:ksi hammaslääkäriin.
Tulehduksia ei saisi hampaissa olla sokeritaudin ollessa kyseessä –
ei muutenkaan.
Mitähän
lienee ollut 16 ennen, kun menin urheilukentälle 10 km
”kävelynomaiselle” lenkille. 2 astetta lämmintä ja vähän
tuli lisääkin. Lopussa satoi vettä. Sellaista sohjolunta vähän.
7.42. – 8.02 min/km pidin. Viimeisen kilometrin kävelin 6.42 min.
Odotimme
vieraita. Laitoin takkaan tulen. Kynttilät ja tuikut paloivat
tunnelmallisesti. 18 saapuivat Lehtomäen Teppo ja Anne yhden
tyttärensä kanssa. Mukava oli olla yhdessä. Juttelimme, joimme
teetä ja lopuksi rukoilimme.
Vielä söimme
iltapalaa ja joimme teetä – ainaskin minä.
Eilen
blogissani ollut kirjoitus, joka koski Jumalan ajatuksia samaa
sukupuolta olevien avioliittolaista – jonka lähetin mahdollisesti
laitettavaksi seurakuntamme (Saarijärven helluntaiseurakunta)
”fasebook”-sivulle (no, eihän se mikään sivu ole, mutta kun en
muutakaan nimeä osaa käyttää) ja mahdollisesti myös Saarijärvi
kuulee-”fasebookiin” – ei ollut sellainen, että sitä olisi
voitu ajatella julkaistavaksi em. areenoille. Uskon kyllä Jumalan
vaikuttaneen tuon lähettämisajatuksen. Oli siitä kuitenkin
sellainen hyöty, että seurakuntamme (Saarijärven
helluntaiseurakunta) ”fasebookista” löytyy nyt – ja siinähän
se on paljon ”kultivoidummassa” muodossa, kuin minun
”raakavedokseni” - Suomen Helluntaikirkon kannanotto avioliitto-
ja parisuhdelainsäädännön valmisteluun, 14.12.2011.”
Helluntaiherätykseen on silloin laskettu kuuluvan 229 seurakuntaa,
joista 35 kuului Helluntaikirkkoon. Kuitenkin uskon kaikkien
helluntaiherätykseen kuuluvien olevan yhtä mieltä siitä, mitä
em. mainitussa kannanotossa sanotaan. Rukoilkaamme, että Jumalan
Sanan mukainen kanta voittaa tämän viikon perjantaina eduskunnan
isossa salissa. Lakivaliokunnassa se voitti yhdellä äänellä.
Siunausta!
Ps. ”…sillä
Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen, että
tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Tehkää kaikki
nurisematta ja epäröimättä…” (Fil. 2:13-14).
24.11.
Heräilin
ihan sopivaan aikaan. Söin aamupalaa ja join teetä – vihreää.
Luin 2. Timoteuskirjettä. 9:ksi menin Majakalle – vielä sille
vanhalle – kun olin Rantsun kanssa sopinut, että tehdään kutsuja
seuraavaan KUNNIA ON HERRAN ILTAAN. Sehän on pe. 5.12. klo 19
Työväentalolla. Sinne! Tervetuloa! Majakkaväellä oli tänään
tavaroiden muuttoa uuteen Majakkaan, mutta aamurukoushetki oli –
siinä sain vähän puhua. Jussin kanssa saimme myös kutsut tehtyä.
Rautasaaren Vesa pyysi katsomaan uutta Majakkaa ja esitteli sitä –
olikin eka kerta kun siellä kävin. Mukavan tuntuinen paikka. Passaa
siinä Majakkaa pidellä.
Marja-Leena
luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön
pöydän ääressä. Söimme. Valmistelin seuraavaa matkaa itärajan
taakse – 10.12. jHs. Myös KUNNIA ON HERRAN -iltojen suhteen tein
valmisteluja. Pitäähän asioita ajatella vähän ”nenäänsä
pitemmälle”.
Denis,
Emilia ja Daniel käväisivät. Joimme kahvit.
Sytyttelin
takkaan tulen.
Kävin
10 km sellaisella ”kävelynomaisella” lenkillä urheilukentällä
– raikasta ilmaa hengittelemässä n. 1 asteen lämmön puolella
olevassa säässä. 7.54. – 8.15 min/km-vauhtia kuljetin
nastalenkkareitani. Viimeisen km:n kävelin 7.08 min.
”sohjopöpperöinen” rata. Palasin lenkiltä 18.30 maissa.
Verensokeri oli 6.9. Kummasti se aina laskee lenkin aikana, vaikka
muuten on ollut korkeammalla tänäänkin – eli 12-13 lukemissa.
Söimme
iltapalaa ja joimme teetä.
Lähetin
tänään tällaisen kirjoituksen laitettavaksi esim. Saarijärvi
kuulee ja Saarijärven helluntaiseurakunta fasebook -sivuja varten –
onhan tämä asia juuri nyt ajankohtainen Suomen kansaa ajatellen:
Siunausta!
Ps.
”…hakatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä
maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, jos olette
maistaneet, että Herra on hyvä” (1. Piet. 2:2).
Ajankohtaisia
ajatuksia minua viisaammalta
Aina
sana- ja kynävalmis Kiminkisen Tapsa kirjoitteli 18.6.2014.
ilmestyneessä Saarijärveläinen -lehdessä, siteeratulla otsikolla:
”Homot – viimeiset neekerit”, parin, aiemmin olleen (21.5.,
4.6.) kirjoituksen innoittamana. Olen ihmetellyt, miksi on ollut niin
hiljaista kirjoituksen suhteen? Miksi kristityt ovat niin hiljaa?
Onko kysymys ”soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu” –ilmiöstä?
Onko tuli sammunut ja sali tummunut?
Näkökulma,
jonka, Jumalaa ja Hänen Sanaansa häpeämättä, haluan tuoda
esille, on raamatullinen. Paineet yhteiskunnassamme sen
romuttamiselle ovat valtavat. Järkyttävää on se, että osa
luterilaisen kirkon piispoista, arkkipiispan johdolla, kulkee
joukkojen kärjessä tällä rappioon ja tuhoon johtavalla kaltevalla
tiellä.
Älä,
Tapsa, älkäämme kukaan, nostako ajatuksiamme Jumalan ajatusten
yläpuolelle! Hän ajattelee kyseisestä asiasta näin: ”Ettekö
tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan
valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät
ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat,
eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, eivät
varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä
riistäjät. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät
on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen
Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta… Ettekö tiedä,
että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on
Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä
Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis
ruumiillanne Jumalalle kunniaa (1. Kor. 6:9-11, 19,20).
Omassa
viisaudessaan ihmiset ovat tulleet ajatuksiltaan turhanpäiväisiksi
ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Ihmiset
väittävät olevansa viisaita, mutta ovat tulleet tyhmiksi (Room.
1:18-23): ”Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa
valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä
suhteissaan häpäisevät omat ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan
totuuden valheeseen…. Siksi Jumala on jättänyt heidät
häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen
sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen ja miehet ovat samoin luopuneet
luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo
toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään
säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. Koska he eivät
ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät
arvottomien ajatustensa valtaan tekemään sellaista mikä ei sovi”
(Room. 1:24-28)
En
halua lyödä ketään Raamatulla, vaan tahdon tuoda esille Jumalan
ajatuksen ko. asiassa, koska kaikki ihmiset eivät sitä tiedä –
ja monet eivät halua antaa sille mitään arvoa. Jumalan ajatukset
näissä asioissa eivät ole vanhentuneita, eivätkä
kulttuurisidonnaisia. Hänen tahtonsa on, että alistaisimme
ajatuksemme Hänen ajatuksilleen. Jumala rakastaa jokaista syntistä
ihmistä – joita me kaikki olemme, mutta Hän vihaa syntiä. Jeesus
voi muuttaa jokaisen ihmisen elämän.
Jouko
Kuusjärvi
23.11.
Heräsin
hyvissä ajoin sunnuntaiaamuun. Valmistauduin päivän tilaisuuteen,
jossa minulla oli puhe. Söin aamupalaa ja join kahvia ennen toisia –
Marja-Leena oli hereillä silloin kun minäkin. Tero, Mari, Eelis ja
Nooa, sekä Miro olivat meillä yötä. Sellainen – 1 astetta.
Ajelin
10:ksi helluntairukoushuoneelle, jossa oli silloin rukoushetki
alakerrassa ennen Sunnuntaijuhlaa. Klo 11 alkoi tilaisuus, jonka
johteli Riihisen Arto. Hän myös puhui kokouksessa. Ilontuojat
lauloivat innoittavia lauluja – myös Emilia oli mukana laulamassa.
N. 80 henkeä tilaisuudessa. Puhuin lopuksi. Jatkeeksi kahvit Majakan
hyväksi alakerrassa.
14
maissa oli meillä pitkä pöytä katettuna olohuoneeseen. Söimme
koko perhekuntana todella hyvät ruuat, jotka M-L oli tehnyt.
Kynttilät paloivat ja oli tunnelmaa. Koko mein perhekunta oli
paikalla – 16 henkeä. Mukavaa elämää oli. Jonkin ajan kuluttua
joimme hyvät kahvit. Sen jälkeen porukat lähtivät koteihinsa –
”Timot”, kokoukseen Uuraisille. Timo oli siellä
”kitaranvarressa”.
17.30
maissa lähdin vähän ottamaan raitista ilmaa. 10 km
”kävelynomaisen” lenkin tein urheilukentällä, 7.53. – 8.22
min/km-vauhdilla. Viimeisen km:n kävelin 7.15 min. 1 aste pakkasta.
Lumipöpperöinen rata.
Palattuani
lenkiltä sytyttelin takkaan tulen. Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps.
”Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen
kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen” (Room. 16:27).
22.11.
Marja-Leena
meni heti aamusta kauppaan. Lunta oli tullut himpun verran. Söimme
aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Kävin
laittamassa linnuille auringonkukansiemeniä ja rasvapalloja.
Ajelimme 14:ksi
M-L:n kanssa Hirvaskankaan kautta – josta otimme kyytiin yhden
lapsenlapsemme – Majakosken juhlatalolle häihin. Matti – siskoni
poika – ja hänen Annansa menivät siellä tänään avioliittoon.
Vihkiminen oli vanhalla puolella. Hääjuhla uudella. Söimme hyvää
ruokaa ja joimme kahvia – minä vain pelkkää kahvia tietyistä
syistä. Ohjelmaakin oli useampaan otteeseen. Mm Kuusjärven Timo
lauloi – ja siinä yhteydessä myös toi esille hengellistä
puolta. Pirjo – Matin äiti myös piti pienen puheen, jossa myös
oli hengellistä antia. Terokin käytti puheenvuoron, jossa antoi
neuvoja tuoreelle avioparille. Minäkin pidin pienen puheen – ja
iloitsin, että oli mahdollisuus tuoda esille pelastus, pelastaja ja
pelastuksen vastaanottaminen – eli suhde Jumalaan Jeesuksen kautta.
Se on etuoikeus. Väkeäkin kun oli paljon paikalla. Olihan siellä
paljon muutakin mukavaa ohjelmaa. Veljeni Heimon ja vaimonsa Arjan,
sekä Teron perheen ja Terhi-Marjan perheen kanssa istuimme samassa
pöydässä – paikat oli etukäteen merkitty. Ihmisten siirtyessä
vanhalle puolelle häävalssia seuraamaan ja siitä jatkamaan tanssin
merkeissä, lähdimme M.-L:n kanssa ajelemaan kotia kohti. N. 1 aste
pakkasta. Sateli vähän lunta. Tuulilasi jäätynyt tiukkaan jäähän.
Siunausta Matille ja Annalle!
21.30 olimme
kotona. Verensokeri 9.4. Laitoin takkaan tulen. Tero perheineen –
paitsi Aaro, joka meni Timolle – tuli meille yöksi. Miro tuli
heidän mukanaan meille yöksi. Lämmitimme saunan ja saunoimme.
Söimme myös iltapalaa ja joimme teetä.
Siunausta!
Ps. ”Eikö
Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän
kirkkauteensa?” (Luuk. 24:26).
21.11.
Marraskuustakin
jäljellä enää vain kolmannes. Noustuamme uuteen päivään söimme
aamupalaa ja joimme kahvia. Niin tekivät linnutkin – ja ovara -
ikkunan takana – paitsi eivät juoneet kahvia. Luin 1.
Tessalonikalaiskirjettä. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan.
Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Ajatuksissa
viikonlopun puhumiset – pieniä palvelutehtäviä ”pastoria
tuuratessa”, kun hän on vapaaviikolla. Tein myös yhden homman,
joka ollut mielessä tehdä. Niinhän net asiat hoituvat ajallaan.
M-L leipoi.
Denis toi lapset – Emilian ja Danielin – meille koulun jälkeen
ja otti Toyotamme ja kävi vaihtamassa siihen öljyt ja teki jotain
muutakin ”säätöä”.
Sytyttelin
tulen takkaan Emilian ja Danielin kanssa.
Söimme.
Denis haki
lapsosensa meiltä tuotuaan automme ”huollosta”.
18 jälkeen
olin jo helluntairukoushuoneella. Siellä Terhi-Marja oli pitämässä
tyttökerhoa. Oli paljon tyttöjä – oli siellä Danielkin.
Raamattulähetysilta – Gideonien järjesträmänä - alkoi klo 19.
Sen johteli viitasaarelainen veli. Hänen vaimonsa säesti laulut ja
soitti viulua. Saarijärven Gideonien puheenjohtaja käytti
aloituspuheenvuoron. Yksi sisar kertoili Gideon sisarten työstä.
Yksi veli kertoi ja näytti kuvia Raamattujen suurjakelusta
Nigeriassa. Minä pidin puheen lopuksi. Eli meitä tilaisuudessa
vastuuta kantavia oli 7 henkeä – miksaaja mukaan luettuna.
”Yleisöä” oli yksi veli meidän seurakunnasta, veli ja sisar
Vapaaseurakunnasta ja yksi veli luterilaisesta seurakunnasta.
Mistähän johtui, että hävetti hieman. Hohhoijakkaa. Eihän siinä
mittää. Tilaisuuden lopuksi oli alakerrassa kahvitarjoilu , jonka
järjestäjät – Gideonit – järjestivät.
Palattuani
22.30 kotiin söin iltapalaa ja join teetä.
Siunausta!
Ps. ”Apu
minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan” (Ps.
121:2).
20.11.
Herättyäni
söin aamupalaa ja join neskahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä.
Kävin aamusta
hammashoitajalla. Sain ajan hammaslääkärille ensi viikoksi.
Tulehduksia ei saisi olla hampaissa sokeritautia ajatellen – ei
tieten muutenkaan. Kaupan kautta ajelin kotiin. Marja-Leenakin oli
noussut.
Ajelin
”Timoille” Höytiän kuusikoihin saamaan loppuun projektini.
Karsiskelin näreenoksat ja sirkkelöin hellapuiksi. Ulkorakennuksen
ympäriltä purin tellinkejä – eli revin niistä tarpeista naulat
irti ja kasasin laudat ja kakkosneloset. Hämärää siitä vain
tuli. Hitaasti hommailin – niin kuin eläkeläisvaarille sopiikin.
Välillä söimme hyvät ruuat mökissä ja joimme kahvia. Ennen
kotiinlähtöä joimme kahvit. Timo siellä rakennuksellaan putsaili
alakerran lattioita vetääkseen siihen vahan.
Palattuani
kotiin söin. M-L meni kylälle kaupoille, kun sai auton käyttöön.
Denis ja Daniel tulivat meille. Daniel tuli kitaran kanssa suoraan
soittotunnilta.Otti kitaransa esiin ja näytti miten hän soittaa.
Paperista katsoi ja soitti mm. Jänis istui maassa… - laulua. Kyllä
se kävi. Äiti oli Emiliaa käyttämässä Ilontuojien
harjoituksissa. Timo ja Miro tulivat heti kohta myös. Perheen naiset
– 3 kpl – olivat muualla ensin käymässä, mutta tulivat myös
meille myöhemmin. Timon kanssa kävimme 8.3 km lenkillä Tarvaalan
suunnassa. Minä koetin ”kävelyntapaista” mennä. Timo juoksi.
6.30 min/km-vauhtia etenimme. Mukava sää - 3 astetta pakkasta. Sula
pyörätie. Soitimme matkalta, että M-L laittaisi saunan kiukaan
lämpiämään. Ilmoittelin Deniksellekin, että sauna on kuumana.
Niinpä menimme kolmisin saunaan. Söimme iltapalaa – joka oli hyvä
– ja joimme teetä, glögiä, kaakaota, kuka mitäkin. 22 jälkeen
lähtivät ”Timot” kotia kohti. Denis lähti heti saunan jälkeen.
Minä olen
tänään mittaillut verensokeria aamulla ja aterioiden jälkeen
kaksi tuntia. Korkeimmillaan se on ollut 12.2. ja matalimmillaan 8.1.
Tuo matalin arvo oli ennen lounasta rankahommien jälkeen. Joatakin
syystä lukema on matala liikunnan ja työnteon jälkeen.
Tervetuloa
huomenna – pe. 21.11. klo 19 – Raamattulähetysiltaan
helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle, Matinkuja 1.
Siunausta!
Ps. ”Joka
on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule,
koska ette ole Jumalasta (Jeesus)” (Joh. 8:47).
19.11.
Noustuani
uuteen päivään oli ensimmäisiä hommia mitata verensokeri – ns.
paastoarvo. Se oli 12.1. Söin aamupalaa ja join vähän ”nessistä”
– neskahvia. Lujin 1. Timoteuskirjettä. Niinpä se piti ottaa
vitamiinien lisäksi yksi lääkenappikin – se sokeritautinappi.
Tietenkin ruokavaliolla haluan vaikuttaa asiaintilaan niin paljon
kuin voi – sitä kummasti löytyy tuota motivaatiota, kun tulee
sellainen tarvis. Sanoivat, että lääke voi alkaa vaikuttamaan
kahden viikon päästä. Yliluonnollinen ulottuvuus on aina olemassa
– se, että Jeesus parantaa. En kirjoita näistä siksi, että
olisin jokin ”erikoinen otus” täällä ihmisten parissa, joille
tapahtuu samanlaisia asioita – samalla nimikkeellä – ja paljon
vakavampiakin. Sekä muilla sairausnimikkeillä, tai muilla asioilla,
joita elämään tulee. Kirjoitan ihan vain siksi, että tämä on
minun elämääni ja joitakin asioita mitä elämään kuuluu, tulee
tähän blogiin kirjooteltua – sellaisia todellisia. Tosin eihän
sitä ole tullut sille linjalle lähdettyä, että ihan kaikesta
kirjoittelisi – päällisin puolin kuiten. Marja-Leenan ei ollut
tarvis nousta kanssani samaan aikaan.
Ajelin
”Timoille” Höytiän mukaviin metsäisiin maisemiin jatkamaan
puiden kanssa taajomista. Ensin kuiten kävin katsomassa Timon
rakennustyömaalla uutta vuolukiviuunia. Siinä se hienona seisoskeli
paikallaan. Eilen ja toissapäivänä oli sen pystyttäjä hommissa
ja Timo hanslankarina. Mukavannäköinen lämmönlähde. Niin se talo
valmistuu Haloin koneella niitä puita, joita olin sahaillut, sekä
kasailin niitä, että ovat helposti peitettävissä. Söimme hyvät
ruuat ja joimme kahvikupposet päälle. Jatkoin ruuan jälkeen
puuhommia. 2 h ruokailusta mittailin verensokerin – oli 8.1. Alpo
ja Deniskin tulivat taloa katsomaan – olivat samalla suunnalla
hommissa. Joimme porukalla kahvit. Olin ennen kahvia aloittanut
kuusenoksien karsimisen. Se on mukava tuoksu tuossa kuusessa kun sitä
karsii. Jatkoin vähän kahvin jälkeen, ennen kuin lähdin ja ajelin
kotiin.
Kotiin
päästyäni vaihdoin heti lenkkivaatteet ylle ja lähdin ennen 17
köpöttelemään Tarvaalan suuntaan 8.3 km ”kävelynomaista”,
6.57 min/km-vauhtia. 0 astetta. Menomatkalla polki M-L pyörällä
vastaan – tuli Emiliaa ja Danielia hoitamasta heiltä. 12 maissa
kävi hakemassa heidät koulusta kotiin ja oli heidän kanssaan
siihen asti kun vanhemmat saapuivat töistä. Lenkin jälkeen
mittailin verensokerin 18 maissa. Oli 9.2.
Söin aterian
ja join vähän kahvia.
19:ksi ajelin
rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. 13 henkeä. Illan johteli ja
siinä puhui Turusen Mika. Rukoilimme.
Söin iltapalaa
ja join teetä. Oli ensimmäinen kerta kun otin sen toisen
sokeritautinapin tälle päivälle. Aamulla yksi ja illalla toinen –
sillä tyylillä alussa mennään.
Siunausta!
Ps. ”Hän
(Jeesus) sanoi hänelle: Minä tulen ja parannan hänet” (Matt.
8:7).
18.11.
Noustuani
ajelin tk:een laboratorioon verikokeisiin. Samalla varasin ajan
diabeteshoitajalle. Nukuskelin vielä vähän tultuani kotiin. Söimme
ja joimme kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Marja-Leena luki
hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä
keittiön pöydän ääressä.
Kävin viemässä
vielä yhden kokeen tk:n laboratorioon. Hain apoteekista
sokeritautilääkkeen. 14:ksi menin tk:een diabeteshoitajan
vastaanotolle. Siellä mitattu verensokeri oli 16.6. Juteltiin. Sain
neuvoja, ”verensokerinmittauskalustoa”, yms. Kaupan kautta
kotiin.
Söimme. M-L
oli paistanut haukipihvejä. Minusta ne olivat hyviä salaatin
kanssa. Ruuan jälkeen nielaisin elämäni ensimmäisen
sokeritautitabletin. Sytyttelin tulen takkaan. 2 h ruokailun jälkeen
– klo 18 - oli verensokeri 14 ja risat.
18 jälkeen
kävin 10 km ”kävelyntapaisella” lenkillä urheilukentällä,
7.12. – 8.05 min/km. Viimeisen – kymmenennen – kävelin 6.33
min. Pakkasta 1 aste. Vajaa 1 sm lunta. Mukava lenkkisää. Saipahan
edes vedellä happea keuhkoihinsa – vaikka ei hiki pahemmin
tullutkaan. Palattuani laitoin saunan lämmite. Huvikseni mittasin
verensokerin heti lenkin jälkeen – 7.1. Minimaalisesti venyttelin
ja kiipesin vastomaan saunan hyviin löylyihin. Saunan jälkeen oli
verensokeri 8.2.
Söimme
iltapalaa ja joimme teetä – M-L hopea- ja minä tavallista teetä.
Huomasimme,
että Saarijärveläinen -lehdessä ei ollut helluntaiseurakunnan
ilmoituksessa ensi perjantain – eli tämän viikon perjantain –
tilaisuutta.
Eli: Pe. 21.11.
klo 19 on Saarijärven helluntaiseurakunnan rukoushuoneella,
Matinkuja 1. Raamattulähetysilta, Gideon -järjestön järjestämänä.
Ohjelmassa:
- musiikkia – Tuula Siitonen
- avaussanat – Martti Luotola
- sisartoiminta – Leila Joutsiniemi
- suurjakelu Nigeriassa – Johannes Hyytinen
- loppuhartaus – Jouko Kuusjärvi
Kahvitarjoilu
Kaikki
ovat tervetulleita!
Siunausta!
17.11.
Se oli
sellainen päivä. Nousin hyvissä ajoin. Illasta alkaen – 12 h –
olin ravinnotta ja menin terveyskeskukseen verikokeisiin.
Sokerirasituskokeeseen. Paastoarvo oli 15. Sitten juotiin makeaa
nestettä ja ooteltiin kaksi tuntia, jonka jälkeen mitattiin taas
verensokeria. Sitä arvoa en vielä sieltä lähtiessäni saanut
tietooni.
Palattuani
kotiin söin aamupalaa ja join kahvia
Ajelin
Uuraisille, Höytiälle, ”Timoille”, tarkoitukseni halkoa
lauantaina sirkkelöimäni puut ja pätkiä vähät loput.
Vuolukiviuunin kasailija oli siellä Timon kanssa hommissa. Kävin
minäkin syömässä hyvät lohet mökissä. Haloskelin koneella
puita. Timo kävi ilmoittamassa, että M-L oli soittanut, että
olivat soittaneet tk:sta – minulla kun oli puhelin autossa - että
minun olisi vielä tänään mentävä tk:een, sillä se
rasituskokeen jälkeinen arvo oli ollut 26. Niinpä minä pätkin
vain loput rangantapaiset ja peittelin kasan ja ajelin kohta kotiin.
Kävin 8.3 km
”kävelynomaisella ” lenkillä Tarvaalan suunnassa, 7 min/km
–vauhtia. Harmaa sää - - 0-1 astetta. Palattuani sytyttelin
takkaan tulen. M-L neuloi. Oli hänkin päivällä käynyt
jonkinlaisella kävelylenkillä. Söin kunnon aterian – toisen jo
tälle päivälle.
17.15. oli
minulla aika tk:ssa päivystykseen, jonne menin. Mittasivat
sokeriarvon – oli himpun yli 9. Ketoosi- ja tulehdusarvon ottivat
myös. Diapetes-lääkkeitä en ennättänyt apteekista hakea ennen
sen sulkeutumista. Huomenaamuna täytyy käydä. Veri- ym. kokeita
labraan määräsivät myös. Huomenaamulla menen, jHs. Samoin on
mentävä käymään diabeteshoitajalle saamaan ohjeita – ja mm.
verensokerimittari. Sitä en tiedä kuinka paljon asiaan vaikuttaa
se, että minulta 2010 sairauden aikana leikattiin tulehtunut haima
pois – no, jäihän sinne jokin nystyrä, joka on tuottanut
haimaentsyymiä. Sillä on pärjäilty. Sen nystyrän nykykuntoa en
tiedä. Sellaista.
Vähän söimme
iltapalaa ja joimme teetä – tai M-L aina juokin hopeateetä.
Täytyy taas olla ravinnotta, kun aamulla pitää mennä kokeisiin.
Tiedän, että
Jumala voi parantaa – ja sitä tulee aktiivisesti pyytääkin. Se
tuo kunniaa Jumalalle. Kantoihan Jeesus meidän sairautemmekin
ruumiissaan ristille – vaikka jotkut siitäkin ovat erimieltä.
Siunausta!
Ps. ”Mutta
totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme Hän
sälytti päällensä. Me pidimme Häntä rangaistuna, Jumalan
hylkäämänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän
rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden.
Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja
Hänen haavainsa kautta me olemme paratut” (Jes. 53:4-5).
16.11.
On taasen
sunnuntai. Herättyämme pääsin kotiparturiin – Marja-Leena
muotoili hulmuavat hiukseni sopivaan kokouskuntoon (niille, jotka
eivät vuolijaa tunne kerron kyseessä olevan humor -meininki). Luin
1. Timoteuskirjettä. Harmaa päivä – lienee ollut -1 astetta.
Velj´mieheltä oli tullut viesti, että TV7:ssa oli näkynyt tuttu
mies. Olihan siellä uusimmassa Pirkko Vesavaaran Herätys!
–ohjelmassa istuskelemassa vuolijakin vaimonsa vieressä. Tilaisuus
oli tässä mein lähellä – Veikontuvalla aikoinaan.
11:ksi
ajelehdimme helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaa, jonka johteli
pastorimme vaimo Ann-Nina Turunen. Hän myös puhui. Ylistystä
olivat johtelemassa Jape ja Heidi Merisalo, Äänekoskelta. Turusen
Mika – pastorimme – saarnasi - menetetyn metsikön reunamilla
asustelevan vuolijan mielestä tärkeästä aiheesta. Tilaisuuden
päätteeksi nautimme remonttikahvit alakerrassa. Remonttiahan sitä
piisaa.
Kotihin
palattuamme – kaupan kautta – sytyttelin takkaan tulen. M-L
laitteli ruokaa, jota sitten kiitollisin mielin nautimme kynttelien
tunnelmallisesti palellessa.
Timo perreineen
saapui – olivat esikoistaan hakemassa salomailta kotiin.
Terhi-Marjakin saapui perreineen. Mukavahan se on kun lapset
perreineen käyvät. Joimme kahvia ja glögiä. Tämä aika vuodesta
on tunnelmallista aikaa. Mukava poltella tulia – pienempiä ja
isompia.
18.15 jälkeen
menin urheilukentälle – joka ei ollut nyt punainen, vaan
valkoinen. Tosin vain ohuesti, eikä se menoa haitannut. 10 km
”kävelyntapaista” yksikseni kenttää kiertelin, 7.30. – 8.09
min/km-leppoisaa vauhtia. Viimeisen – kymmenennen – kävelin 6.31
min.
Kyllä siellä
edellisessäkin KUNNIA ON HERRAN-illassa – pe. 7.11. klo 19 –
tuli ihmisiä uskoon. Seuraava KOH-ilta on työväentalolla pe. 5.12.
klo 19. Yhteislaulujen säestäjänä toimii n. kymmenhenkinen
kitararyhmä, jossa on niin monta akustista kitaraa. Koskettelevan ja
puhuttelevan puheen illassa pitää Turusen Mika. Ajattele tulla
mukaan! Ajattele myös - jos vain mahdollista – että pyydät
ystäviä mukaan iltaan.
Muistetaan
rukouksin, että tulevalla viikolla – niin kait se oli –
eduskunnassa käsittelyssä oleva sukupuolineutraali
avioliittolaki-asia, tavalla tai toisella, kääntyisi voitoksi,
ajatellen Jumalan Sanan mukaista avioliittonäkemystä.
Siunausta!
Ps. ”Minä
(Jeesus) olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka
minuun uskoo, jäisi pimeyteen” (Joh. 12:46).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti