25.6.
Noustessani oli lämmintä 15.3 astetta. Pilvistä. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hoosean kirjaa.
Luin uskollinen kuolemaan asti-kirjaa.
Menin Emilian ja Danielin kanssa puuhommiin heille. Otin kottikärryt mukaan. Heillä oli urakkana kärrätä yksi iso puumäärä liiteriin - sellaisessa rautaverkkokuivatuksessa olleita puita. Kolmella kottikärryllä niitä työntelimme ja pinosimme liiteriin. Ei kaikkia kärrätty.
Tultuani kotiin lämmittelin M-L:n tekemiä lihapiirakoita, nakkien, salaatin ja kahvin kanssa maistuivat
Luin Uskollinen kuolemaan asti-kirjaa.
Kävin urheilukentällä rauhallisella 8.2 km kävelylenkillä. N. 19 astetta.
Palattuani kotiin luin Uskollinen kuolemaan asti-kirjaa. Välillä söin iltapalaa ja join teetä.
Luin em. kirjan - 450 sivua - loppuun. Sen on kirjoittanut G. Herbert Schmidt ja kustantanut Ristin Voitto 1975. Neljäs painos. Olen kyllä lukenut kirjan kauan sitten, mutta kyllä se oli ihan kuin en olisi koskaan ennen sitä lukenut. Kirjan takakannessa kerrotaan teoksesta: "Uskollinen kuolemaan asti on riipaiseva lähikuva Venäjän kristittyjen kärsimyksistä. Täysin todellisia tapahtumia seuraten se kuvailee Länsi-Venäjällä sijaitsevan Rosjankan kylän elämää vuosisadan vaihteen tienoilla. Kirjan päähenkilö, Veera-niminen nuori tyttö, joutuu yhdessä toisten kanssa kokemaan sanoin kuvaamatonta vainoa. Kärsimykset alkoivat omasta kodista, jatkuivat hirvittävinä vankityrmässä, johon vaihtelua toivat nälkäisten rottien laumat, ja huipentuivat lopulta kuolemanmarssiin kohti Siperiaa. Uskollinen kuolemaan asti tahtoo herättää esirukoilijoita. Jota tämän kirjan lukemisen jälkeen sen sanoma ei ole vallannut, sillä täytyy olla kivisydän."
Siunausta!
Ps. "Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kun olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita" (1. Piet. 4:12-13).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti