29.9.
Sydämelliset nimipäiväonnittelut, vielä tässäkin, siskon pojalle, Mikolle! Samoin pastori Mika Turuselle!
8.2 lämmintä klo 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia.
Kävin viemässä Emilian ja Danielin pyörineen kouluun. Taivaanranta oli samanvärinen kuin pihlaja meidän pihassa - oranssisen sävyinen.
Lisää aamupalaa ja kahvia.
Luin Luukkaan evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Olin klo 10 Päivärukoushetkessä helluntairukoushuoneella - 4 henkeä.
Paluumatkalla kotiin kävin ostamassa 25 kg auringonkukansiemeniä linnuille. Laitoin syksyn ensimmäiset siemenet niille ruuaksi ruokintapaikalle.
Ruokaa.
Laitoin kahvia termokseen ja vähän evästä pussiin ja menin rankapaikkaani. Vesurilla karsiskelin ja kantelin kasaan rankoja tänään. Välillä join kahvit rankakasan vieressä. Jos joku olisi seurannut liikuskeluani, olisi varmaan ihmetellyt, että miksi tuolla mies liikkuu niin hitaasti kuin "täi tervassa." Syybnä oli kipeä akillesjänne; siksi otin askeleita varoen. Maa oli epätasainen ja sen päällä runsaasti "oksapehkoa" ja kaadettuja pajuja ynnä leppiä. Päivän sää oli hieno. Puut keltaisia ja varisuttelevat lehtiään maahan. Tuli mieleen lukukirja, joka meillä oli siellä kotikylän - Haarajoen - koulussa aikoinaan. Siinä oli runo:
"Syksyn lehdet lentelevät keltaisina mailla,
Esko lähtee metsästämään aikamiehen lailla..."
Voisin sovittaa sen koskemaan tätä päivää:
"Syksyn lehdet lentelevät keltaisina mailla",
vaari lähtee rankametsään "aikamiehen lailla."
Joskus kotitalon vintiltä etsinkin sitä lukukirjaa, mutta eipä sitä löytynyt. En muista, oliko siinä, vai toisessa lukukirjassa kertomus Pekka Pikkaraisesta. Se oli niin haikean surullinen kertomus, että äiti sai lukea sitä tuvan pöydän vieressä useasti ääneen. Sen kun muistan, niin en yhtyään ihmettele, että lapset saattavat kuunnella samaa satua/tarinaa/kertomusta uudestaan ja uudestaan.
Ennen 17.30 tulin metsästä kotiin.
Ruokaa.
Kävin saunassa.
Join saunakahvit M-L:n tänään tekemän VHH-omenapiirakan kanssa.
Torkuin - samalla kun koetin kuunnella Patmos-Radiota.
Kirjoitin kirjeen - Vanhustenviikkoon liittyen - Serviisiin. Sieltä pyydettiin - on pyydetty muiltakin, jotka ovat siellä vierailleet tilaisuuksia pitämässä. Kirjeet luetaan siellä Vanhustenviikolla. Hyvä idea näin Korona-aikana. Sanotaan: "Joka härjillä kyntää, se härjistä puhuu." Ts. tuo minun kirjeeni oli sellainen "evankelistan kirje." Kyllä tuolla sisimmässä sellainen "pieni evankelista" on.
Seurasin uutisia kotimaasta, maailmalta - ja Israelista.
Vähän hedelmiä ja teetä.
xxxxxx
Tervettä puhetta meille:
"...Sama pätee rukoukseen. Senkin tarvitsee olla ulospäin suuntautunutta. Hengellinen periaate on, että ne jotka rukoilevat vain itsensä ja henkilökohtaisten tarpeidensa puolesta, eivät koskaan muutu. Mutta kun he ryhtyvät esirukoukseen muiden puolesta, Jumala muuttaa heidän sydämensä rukouksen aikana. Itsekkäälle henkilölle on paras keino itsekeskeisyydestä pääsemiseksi alkaa rukoilla ja kohdata muiden tarpeita. ...
... Oletko koskaan miettinyt, miksi joillakin kirkoilla on ongelmana haalea, jämähtänyt kristillisyys? Olemme havainneet, että pysähtyneisyys johtuu enimmäkseen Herrasta todistamisen laiminlyömisestä. Usein pastorit ajattelevat, että ihmiset taantuvat, koska he eivät pidä kiinni tietyistä teologisista totuuksista, mutta tavallisesti ongelmana on tottelemattomuus, ei teologia. Mitä pitempään henkilö on tottelematon Jumalaa kohtaanb, sitä kylmemmälle paikalle hän joutuu. Evankeliumi on toiminnan evankeliumia, ei itsesuojelun evankeliumia. Pelkkä opillisen puhtauden vaatimus tuo tullessaan lakihenkisyyttä, jos ei myös totella Jumalan määräystä julistaa evankeliumia kaikkeen maailmaan" (Paul Hattaway, Takaisin Jerusalemiin, Aikamedia 2005, s.152, 153).
Siunausta!
Ps. "Muytta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voisivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista" b(Room. 10:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti