16.6.2021.
Nousimme sängystä Mäntyluodossa. Kolmisin. M-L, tyttärenpoika, Daniel ja minä. Aurinko paistoi. Valkopilviä. Tuuleskeli aikalailla. Luoteesta. N. plus 12-13 astetta silloin.
Aamupalaa ja kahvia. Luin Psalmien kirjaa.
Laittelimme tavaroita kasaan ja paikkoja lähtökuntoon.
12 maissa sitten lähdimmekin huristelemaan järvelle. Ajoimme mantereelle.
Saapuessamme rantaan näimme, että iso puu oli kaatunut kohti autoamme, joka siinä rannassa odotti meitä. Tämä äsken ollut myrsky oli "tyrkännyt" männyn nurin. Katselimme. Runko oli ihan auton vieressä. Oksat vähän auton päällä. Autoon ei ollut tullut naarmuakaan. Hän oli varjellut, jolta oli/on varjelua, suojelua ja huolenpitoa päivittäin pyydetty. Siksipä: Kiitos, rakas taivaan Isä varjeluksesta!
"Taravat" veneestä autoon ja nokka kohti TB huoltoasemaa - mitä lie, 7-8 km päähän.
Kävimme kolmisin syömässä TB:n seisovasta hyvän aterian - siitä kantapaikastamme.
Sittenpä vain kotia kohti. Veimme ensin Danielin kimpsuineen ja virveleineen kotiin. Meidän koti on n. km päässä heiltä.
Tavarat pois autosta ja kahvinkeittoon - ynnä lukemaan vähät postit.
18:ksi ajelin hakemaan Salmen ja menimme helluntairukoushuoneelle, jossa ajattelimme olevan ylistyshetken, ennen klo 19 alkavaa Rukousiltaa. Ei ollut. Odottelimme ja pääsimme rukousiltaan. 8-9 henkeä.
Aurinkoinen ilta.
Iltapalaa ja teetä.
Kiitos Danielille mukavasta saaressa oloajasta! Niin, ja taivaan Isälle!
Siunausta!
Ps. "Niin kuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa" (Ps. 42:2, 3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti