11.3.2024.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 112.
(edellinen kirjoitus tässä "sarjassa" löytyy 5.3.2024. kohdalta)
Paavali vetosi keisariin Festuksen ja syyttäjiensä edessä. Hän on edelleen vangittuna Kesareassa:
"Muutamien päivien kuluttua kuningas Agrippa ja Bernike saapuivat Kesareaan tervehtimään Festusta. Ja kun he viipyivät siellä useampia päiviä, kertoi Festus Paavalin asian kuninkaalle ja sanoi: Täällä on eräs mies, jonka Feeliks on jättänyt vankeuteen; käydessäni Jerusalemissa juutalaisten ylipapit ja vanhimmat ilmoittivat syyttävänsä häntä ja pyysivät, että hänet tuomittaisiin. Mutta minä vastasin heille: Ei ole roomalaisten tapa antaa ketään alttiiksi, ennenkuin syytetty on asetettu vastakkain syyttäjäinsä kanssa ja on saanut +puolustautua syytöstä vastaan. Kun he olivat kokoontuneet tänne niin minä viivyttelemättä seuraavana päivänä istuin tuomarinistuimelle ja käskin tuoda miehen eteeni. Mutta kun hänen syyttäjänsä seisoivat hänen ympärillään, eivät he syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikoksesta, kuin minä olin odottanut, vaan heillä oli häntä vastaan riitaa joistakin heidän uskonasioistaan ja jostakin Jeesuksesta, joka oli kuollut, mutta jonka Paavali väitti elävän. Ja kun olin epätietoinen, miten tällainen asia oli tutkittava, kysyin, tahtooko hän mennä Jerusalemiin ja siellä vastata näihin syytöksiin. Mutta Paavali vetosi ja vaati, että hänet on säilytettävä majesteetin tutkittavaksi, käskin minä vartioida häntä, kunnes lähetän hänet keisarin eteen. Niin Agrippa sanoi Festukselle: Minäkin tahtoisin kuulla sitä miestä. Tämä sanoi: Huomenna saat kuulla häntä" (Apt. 25:15-22).
Tämä Festuksen kuvaus kuningas Agrippalle onkin meille jo tuttua asiaa. Joten ei siitä sen enempää.
Hyvin seikkaperäisesti Apostolien tekojen kerronta kuvaa prosessia, jonka kautta Paavali lopulta löytää itsensä Roomasta, jonne Jumala halusi johdattaa hänet julistamaan evankeliumia jeesuksesta.
Jatkan - jHs.
_____________________________________
Maanantai. 6.2 astetta miinuksella klo 5.25.
Täytän tänään 76 v. Ja vielä nimipäiväkin on tänään - Kalervo.
Aamupalaa ja kahvia.
6.15:ksi ajelin Runebergin puiston lavalle Aamurukoukseen. 3 henkeä. Selkeä taivas.
Kotona kahvia.
10:ksi ajelin Majakalle puhumaan. Antti tulkkasi. Aluksi soitin ukrainankielisen kappaleen.
Paluumatkalla ostin hiekoitussepeliä. Heittelin sitä pihalle, joka oli liukas. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
Kahvia.
Rukousta. Luin Matteuksen evankeliumia.
Ruokaa ja kahvia.
Soittelin Haminaan, Metsälän Matille, jolla oli "korkean iän" syntymäpäivä muutampi päivä sitten. Tässäkin vielä syvämmelliset onnittelut!
Kirjoitin.
Laitoin tulen takkaan.
Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, on oleva meidän kanssamme, totuudessa ja rakkaudessa" (2. Joh. 1:3).
________________________________________
Jos emme kuule ollenkaan Jumalan puhuvan meille, olemme joutuneet hyvin outoon tilaan. Silloin on ensimmäiseksi etsiydyttävä Herran kasvojen eteen ja puhuttava Hänen kanssaan asiasta. Siinä todennäköisesti joutuu myös tekemään parannusta - ja saa kokea uudistumista. Kenties joutuu asennoitumaan Jumalan Sanan äärellä oloonkin uudella tavalla, että senkin kautta kuulisi Jumalan puhuvan.
Kun Jumala, Henkensä, tai Sanansa kautta puhuu meille, niin meidän on - ei vain kuunneltava - toteltava sitä, mitä Hän meille puhuu. On alettava ottaa "askeleita" siihen suuntaan. Se on normaalia uskovaisen elämää.
Meillä on mahdollisuus harjaannuttaa itseämme Jumalan äänen kuulemiseen - ja siihen kuuluu Jumalan Sanan kanssa kanssakäymisessä oleminen ja Herran kanssa kanssakäymisessä oleminen rukouselämän välityksellä. Ja kuuliaisuus; totteleminen.
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti