27.11.2024.
On runsaasti - runsaasti - seurakuntien jäseniä, jotka ilmeisesti ovat Jeesukseen uskovia, mutta eivät ole oppineet käymään rukoustilaisuuksissa juuri koskaan.
Kertooko se siitä, että rukous on heidän mielestään hyvin kyseenalainen juttu? Vai kertooko se heidän hengellisen elämänsä laadusta? Tai, onko kenties seura tehnyt heidät kaltaisekseen?
Tarvitsemmeko rukousherätystä?
Kyllä tarvitsemme.
Rukoilemattomuus on suurin syy siihen, miksi ei tapahdu sitä, mitä Jumala tahtoo.
Rukous on ensin ja jatkuvasti.
(Jouko Kuusjärvi)
______________________________
Keskiviikko. 4.7 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Jäljellä olevatkin lumilaikut sulavat.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Hebrealaiskirjettä. Rukousta.
Kahvia.
Kävin jakamassa TV7:n lehtiä 65 kpl Rahkola-Heikkilänmutka-Viitasaarentien alkupää.
Laitoin tulen takkaan.
Ruokaa ja kahvia.
Kirjoitin vähän.
Luin hiukan kirjaa.
17.15;ksi ajelin Pajupuron vanhalle koululle tekemään vuokrasopimuksen Uuden elämän iltaa varten, joka on siellä koululla pe. 17.1.2025. klo 18.
Samalla reissulla menin 19:ksi Avoimen taivaanalla-iltaan helluntairukoushuoneen alakertaan. Hain Salmen mukaan. 8 henkeä.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasin uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa" (Sananl. 13:24)
(Yllä olevassa Sanan paikassa ei puhuta lasten pahoinpitelemisestä. Kun nämä ohjeet on hyljätty, niin näemme par`aikaa sen hedelmät edessämme).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti