21.1.2026.
Pienistä asioista voi tulla iso pato Jumalan siunauksille.
Niille padoille on tehtävä jotakin, että siunausten virrat pääsevät huilaamaan.
Lähinnä nämä padot, joista on puhe, koskevat meitä uskovaisia.
Tietynlaisia patoja otan tässä nyt esille.
Ovatko sinulle tuttuja tämänkaltaiset asiat:
Kauna, anteeksiantamattomuus, katkeruus, kostonhalu, pahanpuhuminen; mikä on toisen epäedulliseen asemaan saattamista, vahingonilo, kateus.
Nämä riittävät, ja ovat tietynalueen asioita. Ne ovat hyvin "toistensa veljeksiä." Niillä voi olla meissä pieni, tai isompi vaikutus. Pienenäkin ne - tai se - voivat olla pato, eli este Jumalan siunauksille elämässämme, ajatellen itseämme henkilökohtaisesti, tai kauttamme muita ja käyttökelpoisuuttamme Herran työssä.
Tämä ei ole pieni ja vähäpätöinen asia, jonka pidämme piilossa ja jatkamme elämäämme sen kanssa.
Jostakin tuonkaltaiset saavat alkunsa elämäämme. Se uusi luomus, joka meissä uskovissa on, ei koe tuollaisia asioita. Liha, turmeltunut osa meissä, kokee. Se loukkaantuu hyvinkin vähästä ja monenlaisista asioista, riippuen meistä kustakin. Joku on voinut estää meitä saavuttamasta jotakin asiaa. Meitä on saatettu kohdella väärin eritavoilla. Syyt voivat olla todella moninaiset puheena olevien asioiden tulemiseksi elämäämme.
Aina emme näe päällepäin, mitä ihminen kantaa povessaan. Jos emme tee mitään niille asioille, ne kasvavat ja juurtuvat meihin yhä voimakkaammin.
Aina emme pääse vapaaksi kuin kertaheitolla puhutuista asioista. Ne voivat olla prosessi kohdallamme. Voi olla myös sellaisia syitä niiden takana, että tarvitsemme toisen ihmisen apua. Pääsemme kyllä vapaaksi, kun meillä on tahto siihen, että haluamme vapaaksi. Oman tahtomme voimalla emme pääse, mutta ei tarvitsekaan. Jumala on luvannut siihen voiman ja kaikki mahdollisuudet.
Jumala tuntee meidät ja tietää kaiken. Pyhä Henki kutsuu meitä vapautumaan kaikesta synnistä. Tunnustaminen Jumalalle ja ihmisten kanssa asioiden kuntoon laittaminen; ne ovat asioita, joita meitä kutsutaan tekemään - mahdollisimman pian - kun elämässämme on puhutun kaltaisia patoja. Se on riittävä ja hyvä mahdollisuutemme - mutta ainoa sellainen. Tämä vaatii nöyrtymistä. Lihamme ei sitä haluaisi, mutta emmehän me sen mukaan uskonelämäämme eläkään.
"Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi"
(Hebr. 12:14-15)
"Jos me tunnustamme syntimme on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä"
(1. Joh. 1:9).
Nämä kehotukset ja lupaukset kuuluvat meillekin.
Jonka Poika, Jeesus, tekee vapaaksi, hän on todellisesti vapaa. Tätä tietä saamme.käydä! Kiitos Herralle!
(Jouko Kuusjärvi)
_____________________________
Keskiviikko. 7.2 astetta pakkasta ylösnousussa. Harmaahkoa.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Johanneksen evankeliumia.
Valmisteluja tulevia tilaisuuksia varten.
Kirjoitin hieman.
Ruokaa ja kahvia.
18:ksi menimme seurakunnalliseen raamattukouluiltaan helluntaiseurakuntaan. Sven opetti. Aiheena Raamattu. Taisi olla 27 henkeä. Loppuosa oli rukousta - onhan keskiviikko rukousilta seurakunnassa.
Iltapalaa ja teetä.
6.2 astetta pakkasta.
Siunausta!
Ps. "Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti