23.4.2026.
Vaeltajiahan me olemme kaikki.
Omat reittimme kullakin.
Henkilökohtaiset tiet.
Itse suunnitellut.
Tai annetut.
Ylämäet.
Ja alamäet.
Vaikeat.
Ja helpot.
Pienet polut.
Ja valtatiet.
Jonnekin ne vievät.
Kaikki.
Väärään.
Taikka oikeaan..
Jumalan tie.
Se vie aina oikeaan.
Oikeaan päämäärään.
Tule sille.
Kulje sitä.
Pääset perille.
Oikeaan osoitteeseen.
"Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"
(Joh. 14:6).
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________
Vielä ei ole - ainakaan täällä Saarijärvellä - sellainen aika, että Jeesukseen uskovat tulevat yhdessä, ilta illan jälkeen, etsimään Herraa rukouksessa. Ei ole tullut sellaista tarvetta sydämiin - vaikka se tarve on todellisesti olemassa. Ei ole sellaista nälkää Jumalan puoleen. Ei ole tullut sellaista hätää niistä ihmisistä, jotka ovat vielä pelastusta - ilman toivoa ja Jumalaa maailmassa. Ei ole sellaista herätyksen kaipuuta, joka johtaisi Herran eteen. Ei näkyä omasta tehtävästä Jumalan valtakunnassa. Tämä on totta ja nähtävissä. Rukous ja Herran kasvojen etsiminen eivät ole vain sanoja, vaan kaipausta Jumalan puoleen. Siihen kuuluu syntien tunnustaminen, joka voi olla voimallista ja todellista, ennen kuin Jumala vie meitä eteenpäin... Herra auta meitä!
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________
. Lähetystyötä ajatellen:
"Meidän velvollisuuksiimme ei kuulu viedä kuumia makkaroita Andeille, "hampurin pihvejä" viidakkoon, kello viiden teetä saaristoon ja villavaatteita tropiikkiin. Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti meidän on saarnattava evankeliumia maailman kaikille kansoille ja sallittava heidän itsensä kehittää juuri heille ominainen kristillinen kulttuuri. Tulokset saattavat näyttää meistä melko oudoilta, koska ilmastolliset, maantieteelliset ja rotueroavaisuudet ovat suuret"
(Paul B. Smith, Maailman valloittaminen, s. 23, Ristin Voitto ry 1963).
(Jouko Kuusjärvi)
_______________________
Torstai. 4-5 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinko paistoi. Tuuleskeli.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin 1. Korinttolaiskirjettä.
Kävin 1 h 45 min. sauvakävely- / rukouslenkillä. Tuuli kylää, siellä missä puhalteli. Aurinkokin näkyi. Pilviä.
Kirjoitin hieman.
Ruokaa ja kahvia.
Rukousta.
Paistoin lettuja viime kesäisestä nuotioiltataikinasta. Oli pakastimessa. Niitä sitten kahvin kanssa.
Kirjoitin vähän.
Luin hetken kirjaa.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti" (Ps. 107:1)
Rukous on ensin ja jatkuvasti..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti