20120802

ELOKUU 2012


31.8.

Niin se vain meni - että hupsahti - tuokin elokuu. Sinne ajan virtahan. ”Vuodet rientää pois, niin kuin niitä ollut ei ois…” – mutta onhan ne olleet. Takaisinhan niitä ei saa. Eletty mikä eletty – ja miten eletty. Onneksi on armo – Jumalan armo. Uuden alun mahdollisuus, minulla, meillä – jokaisella.

Marja-Leena nousi ennen minua. Valmisteli ruokia illaksi. Söin aamupalaa ja join kahvia – takapihalla. Luin 1. Kuningasten kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle merkityn kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin kylällä – samalla kaupassa.

Tänä aamuna poistui keskuudestamme yksi seurakuntamme pitkäaikainen jäsen. Hänen aviopuolisonsa siirtyi ajasta ikuisuuteen noin viikko sitten. Hautajaiset tulevat olemaan samaan aikaan. Se on hieno mahdollisuus – varsinkin, kun molemmat olivat Jeesukseen uskovia ihmisiä. Ihana on Jeesukseen uskovan osa iankaikkisuudessa - kun usko vaihtuu näkemiseen.

Tein hommiani.

Illemmalla laitoin saunan lämmite – sen takapihan mustan kiukaan. keittelimme kahvit tulilla takapihalla. kiukaan kuumetessa kävin 5 km ”kilpakävely”- ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. palattuani lisäsin pökköä pesään – eli kiukaan alle.

Denis, Emilia, Daniel, Terhi-Marja ja Volodja – T-M lenkkeillen ainakin osan matkasta – tulivat meille ensiksi. Pian myös Timo, Pia, Milka ja helmi-koira – Miro oli mennyt kaverilleen yöksi. Ensiksi söimme M-L:n laittamat ruuat – voisi sanoa, että juhla -sellaiset – porukalla. Iso pöytä oli siirretty keittiöstä oikein olohuoneeseen – ”väljemmille vesille”. Hyvät olivat ”ruvat”.

Syönnin jälkeen menimme Deniksen, Volodjan ja Timon kanssa pressusaunan löylyihin – useamman kerranhan siellä piti käydä ja välillä vilvuutella takapihalla. Hyvät olivat löylyt. M-L paistoi lettuja muurinpohjalla takapihan tulipaikalla.

Saunan jälkeen joimme lettukahvit – ja kuka mitäkin. Ilta pimeni. Täysinäinen kuukin nousi taivaalle.

Teroltakin tuli tänään tekstari M-L:lle – on huomenna lähdössä työreissulta Puolasta koti-Suomeen. Viikolla tuli häneltä kortti sieltä meille.

Siunausta!

Ps. ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen” (Ps. 90:12).


Jaakko ja Sirkka-Liisa Romu
Japanissa syksyllä 2011

Elämä(ä)n muutos – Herätys 2012 –tapahtuma Saarijärven Vapaakirkossa pe. 14.9. – su. 16.9.


Julistajina: Jaakko ja Sirkka-Liisa Romu

Romujen elämä on miltei puoliksi kulunut maailman eri kulmilla evankeliumintyössä. Ensimmäisen kerran heidät lähetettiin Japaniin toukokuussa 1963 Alahärmästä ja tuossa kauniissa saarivaltakunnassa on sen jälkeen vierähtänyt noin 17 vuotta.

Kauan he ovat asuneet myös Kanadassa ollen kahden maan, Suomen ja Kanadan, kansalaisia.

Muitakin työn kohteita löytyy kosolti. Muun muassa Bulgaria, Thaimaa ja entinen Neuvostoliitto. Bulgariassa nähty ja koettu herätys kommunismin romahduksen jälkeen on iäksi jättänyt jälkensä Romujen sydämiin.

Romut ovat vielä täysiaikaisesti ”kierrätysromuina” – kuten he itse sanovat – niin Suomessa kuin maailmallakin iästään huolimatta. Seuraava yli kahden kuukauden matka Japaniin alkaa 26.9.

Tervetuloa kuulemaan Romuja Saarijärven Vapaakirkkoon. Heidän julistamansa sanoma ei jätä sinuakaan kylmäksi. Tuo ystäväsikin tullessasi!






30.8.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Kuningasten kirjaa. Marja-Leena luki ääneen – niin kuin muulloinkin – hartauskirjasta tälle päivälle merkityn kohdan. rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

kävin Vapaakirkolla. Majakallakin pistäydyin.

Kävimme M-L:n kanssa syömässä HH:ssa. M-L kävi samalla reissulla kaupassa.

Koetin tehdä töitäni.

18.30:ksi ajelin Vapaakirkolle Rukousiltaan. Ruutisen Jarmo johteli. ViaDia sävyinen ilta. 13 henkeä.

Palattuani kotiin lähdin 20.30. 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan. ”Juosta hissuttelin”, mutta enimmäkseen ”kilpakävelin”. Tuntui aika mukavalta – kun ei ollut vauhtia kovin paljon ja oli pimeä, eikä kello käymässä. Taivaalla oli iso pyöreä kuu, joka oli välillä kokonaan näkyvissä ja välillä pilvien takana. Vesilintujen äänet siiveniskuineen kuuluivat järveltä. 11-12 astetta lämmintä palatessani.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt. Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni. Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi. Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä. Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa” (Ps. 66-16-20).



29.8.

Herättyämme uuteen päivään joimme kahvia ja söimme aamupalaa Marja-Leenan kanssa takapihalla. Luin 1. Kuningasten kirjaa siellä. Rukoilimme myös yhdessä.

Tein erilaisia – monenlaisia – työhöni liittyviä asioita. Kävin myös parissa paikassa.

Emilia ja Daniel olivat meillä – sen jälkeen kun Emilia oli päässyt eskarista – sen aikaa, kun äiti kävi asioilla kylällä.

Söimme.

Illalla Emilia ja Daniel olivat meillä sen aikaa, kun äiti kävi vanhempainillassa. Emilia kertoi, että olivat tänään eskarissa leiponeet sinne piirakkaa. Kävin sateessa 13.2 km ”juoksuhissuttelu” ja ”kilpakävelylenkillä”. menin ”Esson risteyksen” kautta, josta Myllymäentielle ja Pajupurontietä ja takaisin.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”…näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu eikä se myöhästy” (Habak. 2:3).




28.8.

Heräsin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 1. Kuningasten kirjaa. vein auton huoltoon kylälle ja ”juosta hissuttelin” paitani kosteaksi kotiin – vähän yli 3 km. Kohtapa lähdin kävelemään takaisin kylälle. Kävely tosin loppui aika lyhyeen, sillä Wolfgang tuli takaapäin ja pyysi kyytiinsä.

Kävin urheiluhierojalla – Neittaanmäen Martilla. Samalla reissulla hain auton huollosta, kun oli tullut viesti, että se on valmis. Kävellessäni sinne tapasin tien varressa miehen kyytiä odottelemassa. Tervehdimme ja esittelimme itsemme. Olikin täälläpäin tunnettu mies. Ennätimme puhua hengellisiä asioita, kun en erehtynyt puhumaan muuta – sillä auto, jota hän odotti, tuli kohta. Auton saatuani ajelin Serviisiin sopimaan loppuvuodeksi tilaisuuksia.

Kotiin tultuani pääsimme pian syömään, sillä Marja-Leena oli ruuanlaittopuuhissa. Tein valmisteluja tulevia tilaisuuksia ajatellen – asia kerrallaan.

18.30:ksi ajelin Miesteniltaan Vapaakirkolle, jonne se oli siirretty. Oli 9 miestä.

Kotiuduttuani join teetä ja söin iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon” (Jaak. 4:6b).


27.8.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Kuningasten kirjaa. Terhi-Marja toi Danielin meille siksi aikaa kun kävi asioilla kylällä. Luin 1. Kuningasten kirjaa. Rukoilin vähän.

Laitoin infoja/kutsuja eri seurakuntiin ja joillekin yksityisille La. 15.9. klo 11 alkavaan: Anna palaa! EVANKELIOIMISKOULUTUSTAPAHTUMAAN. Kouluttajaksi tulee Markus Sainio. Kannattaa tulla mukaan! Tapahtumassa on myös ruokailu, kahvia ja iltapalaa, että nälissään ei tarvitse olla. Minulle voi ilmoittautua, puh. 040-0206858. 10.9. mennessä. Tapahtumaan osallistumisesta kukin voi antaa vapaaehtoisesti sen mitä kokee haluavansa. Evankelioimiskoulutustapahtuma on osa ELÄMÄ(ä)N MUUTOS – HERÄTYS 2012 -tapahtumaa. Tilaisuudet ovat Vapaakirkossa, Pajamäentie 2. 14.-16.9. Katso tarkemmin Saarijärven Vapaaseurakunnan nettisivuilta, tapahtumakalenterin lopussa olevista infoista.

Kävin onnittelukäynnillä seurakuntalaisen kodissa, joka täytti ”pyöreitä vuosia”.

Tein kaikenlaisia työhöni liittyviä asioita.

Marja-Leena laittoi ruokaa takapihan tulipaikassa, muurinpohjalla, sekä paisteli siinä myös räiskäleitä, joita nokipannukahvin kanssa söimme. kaunis sää.







Emilia soitti mummin puhelimeen. Kun vastasin, huudahti: Vaari, minä osaan uija! Kun mummi sai puhelimen, oli huudahtanut: Mummi, minä osaan uija!. Olivat äidin ja Danielin kanssa uimahallissa juuri olleet. Hyvän ystäväperheemme isä, Albert – jo pidempään sairastellut – oli kuollut tänä aamuna Kiestingissä. Hän oli Liisa tulkkimme mies. Heidän kotinsa oli tukikohtamme ensimmäisestä reissusta – 1990-luvun alkupuolella – lähtien. Liisa on ollut hyvä tulkkini – ja tulkkimme – monien vuosien ajan. Albert ennätti tulla uskoon ennen kuolemaansa – silloin kun se oli hänelle vielä mahdollista muutenkin.

M-L ajeli ruohoa. Kävin illalla 13.2 km lenkillä. ”Juosta hissuttelin” ja ”kilpakävelin” ”Esson risteyksen” kautta Myllymäentielle ja siitä Pajupurontietä ja takaisin. Kaunis sää, n. 15-16 astetta. Juttelin matkalla yhden uskovan kanssa. voi olla, että sen tuloksena syntyy jokin tilaisuus…

Vieläkin ihmettelen eilisiä telttakokouksia ”työviksen” pihassa. Väkeä – molemmissa tilaisuuksissa olleet eri ihmiset yhteen laskien – oli paljon ja ilmapiiri hyvä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Ps. ”Niin Pietari sanoi: Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisenm nimessä nouse ja käy” (Apost. teot 3:6).



26.8.

Heräilin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 1. Kuningasten kirjaa. 8:ksi ajelin telttakalusto peräkärryssä Työväentalon pihalle. Siellä oli jo teltanpystytysporukkaa. Pystytimme kaksi kokoustelttaa vierekkäin – toinen vapaa- ja toinen helluntaiseurakunnan teltta. Hyvin onnistui ja nopeasti oli teltta penkkeineen paikoillaan. Myös katos tarjoilua varten pystytettiin. Kun yli kymmenen henkeä – miestä – oli hommissa, niin mukavastihan ne hommat edistyivät. Konkreettinen evankeliumintyö yhdistää ihmisiä. Kävin välillä kotona. Join kahvia ja menin takaisin teltalle, jossa Kari laitteli äänentoistoa paikoilleen. Laitoin julisteita seurakuntamme tulevasta toiminnasta teltan ulkoseinään.

Vaihdettuani vaatteet kannoimme Marja-Leenan ”kimpsut” kahvitarjoilua varten autoon ja ajelimme Vapaakirkolle, jossa hän keitteli valmiiksi termoksiin kahvia. Muuten sitten keittelee keittimellä teltalla. Makkaranpaistajat ja letunpaistajat olivat taas eri henkilöt

Klo 13 alkoi ensimmäinen Tapahtukoon tahtosi -tilaisuus teltassa. Väkeä olivat teltat täynnä. Näytti ihan hyvältä. Juontelin tilaisuuden. Aluksi vietimme hiljaisen hetken poismenneen seurakuntalaisen – Mäkelän Anjan – muistolle. Lauloimme onnittelulaulun koko porukka Irmalle, jolla oli syntymäpäivä. Tein – vai annoinko - vähän infoja tulevista tilaisuuksista. Lauloimme kokouksessa pari yhteislaulua, Varikset lauloivat muutamaan otteeseen, vierailevat puhujat: Kari ja Katriina Härkönen lauloivat, Katriina puhui ja Kari julisti sanaa lopuksi. Voimallista julistusta. Runsaasti oli ihmisiä esillä. Väliajalla oli tarjolla makkaraa, lettuja ja kahvia lähetystyön hyväksi.

Klo 16 alkoi toinen Tapahtukoon tahtosi -kokous. Johtelin senkin. Lauloimme pari yhteislaulua. Varikset lauloivat muutamaan otteeseen. Kari Härkönen laulatti kitaroineen. Katriina käytti puheenvuoron. Kari julisti Sanaa voimallisesti. Väkeä oli hyvin. Kaikki ensimmäisessä tilaisuudessa olleet eivät olleet, mutta uusia oli tullut runsaasti mukaan. Ihmisiä oli esillä ja Kari jatkoi esirukouspalvelua telttojenpurun ajankin. Teltat ja kaikki muu kalusto oli purettu aika nopsaan, kun oli paljon ripeää väkeä työssä. Veimme minun kärryssäni olleen helluntaiseurakunnan telttakaluston saman tien varastoon, sekä Vapaakirkolta olleen kaluston.

Minun mielestäni koko tapahtuma ja siihen liittyvät asiat menivät erinomaisesti. Kokoukset olivat hyviä ja ihmisiä oli – ja sää oli erinomainen. Kaikki toimi hyvin. Ainakin minä olen suuresti kiitollinen Jumalalle kaikesta – sekä eri tehtävissä olleille sisarille ja veljille! Kannatti järjestää ja nähdä vaivaa – kuten yleensäkin kun evankeliumin työstä on kysymys.

Veljeni – Heimo – oli vaimonsa Arjan kanssa tullut yllättäen mukaan juhlille. He olivat kummankin kokouksen. Olivat meillä illalla kylässä. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Mukava oli tällaisia harvinaisia vieraita pitää vieraina. Lähtivät iltayötä myöten ajelemaan kotiin Kangasniemelle.

Siunausta!

Ps. ”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä” (1. Joh. 4:19).



25.8.

Eilen illalla sain 23 jälkeen vuoteeseen tekstiviestin eräältä seurakuntalaiselta, että heidän lähiomaisensa – iäkäs seurakunnan jäsen – oli saanut siirtyä tästä ajasta lopulliseen pelastukseen. Kuolema oli hänen kohdallaan voitto – siirto parempaan. Näin se on jokaisen meidän kohdalla, kun uskomme Jeesukseen. Se on suuri voitto – vaikka siihen sisältyykin inhimillistä surua ja kaipausta.

Noustuani lauantaiaamuun, keittelin kahvit. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leenakin nousi leipomaan leipää.

Ajelin 9:ksi Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle. Sieltä otimme Olavin kanssa, jonka otin matkalta kyytiin, telttakaluston kärryyn huomista varten. Seurakunnan pastori, Kai avasi meille oven. Huomenna – JHs – pitäisi pystyttää kaksi telttaa vierekkäin työviksen pihaan. Toinen on vapaaseurakunnan teltta.

Saatuani telttakaluston pihaan, lähdimme M-L:n kanssa kylälle. Hän meni kauppaan ja minä hain vielä ristinmuotoisen puhujapöntön samasta paikasta kuin telttakalustonkin – Suopajärven Janne sen teki vuosia sitten. Minä tykkään siitä puhumispaikasta. Kävin kukkakaupassa myös – ostin kukkakimput osanottoa varten eilen illalla kuolleen seurakuntalaisemme lähiomaisille.

Vietyäni M-L:n kotiin, lähdin käymään muutamissa paikoissa, joissa osoitin lämpimän osanoton – meidän ja seurakunnan puolesta - ihmisille, jotka olivat saaneet luovuttaa rakkaansa ajan rajan iankaikkiselle puolelle.

Palattuani kotiin, söin. M-L siivosi. Huushollista tuoksui vastapaistettu ruisleipä.

15:ksi ajelin Vapaakirkolle vanhimmiston kokoukseen, joka kesti 3 tuntia. Ihan sopiva aika. Saa se sen verran kestääkin.

Tultuani kotiin, lähdin kohta 13.2 km lenkille. ”Juosta hissuttelin” ja ”kilpakävelin” ”Esson risteykseen, Myllymäentietä, Pajupurontietä ja takaisin. Alle puolet matkasta sateli takaisin tullessa. Selvittyäni kotiin se vasta alkoikin sataa. Katto kohisi ja humisi. Pian pääsin saunaan. M-L oli napsauttanut kiukaan kuumenemaan. Katsoimme netin kautta Israel-uutisia TV7:sta. Söin iltapalaa ja join teetä.

Tervetuloa huomenna Tapahtukoon tahtosi –talttakokouksiin työväentalon pihaan. Ne ovat klo 13 ja klo 16. Väliajalla on tarjolla makkaraa, kahvia ja lettuja lähetystyön hyväksi. On hyvä – ja mukava – mennä ulkopuolelle kirkon seinien evankeliumin kanssa, kun meillä on siihen mahdollisuus. Aina joutuu näkemään vähän vaivaa, jos aikoo jotain tehdä. Meillä on kuitenkin hyvin – ja hyvää – väkeä toteuttamaan tällaisia projekteja. Jumalan siunausta pyydämme tilaisuuksiin, säähän ja kaikkeen.

Siunausta!

Ps. ”Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon teidän kanssanne” (1. Tim. 3:16).




24.8.











Tässä edellä on ihan ”tuoreita” kuvia – tänä iltana otettuja. Yhdessä niistä on pressusauna lämpiämässä. Yhdessä on kuva takapihan tulipaikastamme. Yhdessä on jo pressu saunankehikon päällä ja kylpijät sisällä löylynotossa. Viimeisessä on yksi saunoja – Denis – tulossa ulos löylyistä. Ihan sillä(kin) laitoin noita kuvia, kun tulee usein kirjoitettua pressusaunasta ja tulipaikasta.

Noustuani söin aamupalaa ja join kahvia takapihan raikkaudessa – ja keittiön pöydän ääressä. Marja-Leena pesi ikkunoita. Pilvinen sää. Luin 2. Samuelin kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun. Rukoilimme keittiön pöydän ääressä.

Ajelin syrjäkylille. Kävin kahdessa kodissa – ei seurakuntalaisten. Toisessa juteltiin pitkään. Koin, että olivat tärkeitä ja merkityksellisiä käyntejä ja tapaamisia. Iltapäivän loppupuoliskolla tulin kotiin kaupan kautta.

Tänään minulle sattui erittäin nolostuttava juttu – unohdin yhden tilaisuuden ihan totaalisesti. Eilen illallakin vielä katsoin sitä kalenterista, mutta unohtui mikä unohtui. Ei auta vaikka kuinka harmittaisi. Vain anteeksi voi pyydellä – niin kuin teinkin. Välinpitämättömyyttä se ei ollut – eikä ole tapaistani. No, turhapa sitä on selitellä.

Lämmitin pressusaunan. Pidin myös tulta tulipaikassa takapihalla. Illalla olivat kylässä Volodja, Venäjältä, Humpin Lauri, Rautasen Jussi, Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel. Saunoimme: Volodja, Jussi, Denis ja Lauri pressusaunassa. Terhi-Marja paistoi lettuja takapihan tulipaikassa muurinpohjalla. M-L laittoi hyvät tarjoilut, joita tällä kertaa nautiskelimme sisällä. Rukoilimme yhdessä olohuoneessa.

Kun vieraat olivat menneet, kävimme vielä M-L:n kanssa illan hämärissä pressusaunan löylyissä. Löylyt olivat kuumat.

Siunausta!

Ps. ”Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä” (Gal. 5:16).




23.8.
















Tämänpäiväisen tekstin alkuun halusin laittaa muutaman tämänkesäisen kuvan. Nuo kolme auringonlaskukuvaa on otettu heinäkuussa Mäntyluodosta, Mallokselta. Olimme siellä hirsimökissä Marja-Leenan kanssa. Kaksi kilpailukuvaa on puolestaan napattu Oulussa, Raatin kentällä, elokuun alussa. Voitin siellä 5000 m kävelyn Suomen mestaruuden. Toinen kuva on heti kohta kilpailun jälkeen ja toinen palkintojenjaosta.

Herättyämme uuteen pilvipoutaiseen päivään söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena leivoskeli. Tein hommiani. Myöhemmin M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun paikan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten asioiden puolesta.

Tein töitäni. Söimme. Iltapäivällä kävi Terhi-Marja lukemassa Sampon, kun oli menossa lapsia hakemaan.

Timo, Pia, Milka ja Miro käväisivät. Olivat menossa ohi muissa asioissa – Timo palautti vaelluksella olleita juttuja. Joimme kahvia.

18.30:ksi ajelimme M-L:n kanssa rukousiltaan vapaakirkkoon. Oli n. 15 henkeä. Lahtelan Veikko johteli. Kärjen Noora Anneli johteli lauluja. Puhuin. Ken halusi, sai sanoa jotakin. Rukoilimme.

Tultuamme kotiin lähdin 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan. ”Juosta hissuttelin” ja ”kilpakävelin”. Tuo jälkimmäinen ei oikein sujunut.

Söin iltapalaa ja join teetä – M-L jo aikaisemmin.

Siunausta!

Ps. ”ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä” (Ef. 5:10,11).



22.8.

Jossain vaiheessa satoi, että katto kohisi. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Olen koko päivän valmistellut Alfa-tiimin palaveria. Se hetki on ollut mielessäni jo kauan – lomallakin. Tietenkin vähän jännittänytkin – myönnettävä – mutta ennen kaikkea pidän sitä tärkeänä ”virstanpylväänä” – oltava tarkkana tuon sanan kanssa, etteivät mene kirjasimet väärään järjestykseen – ajatellen Alfa-kurssia. Omasta mielestäni olen valmistautunut niin hyvin, kuin minunkaltaiseni pystyy.

Joimme kahvia kun Terhi-marja kävi meillä – oli menossa Emiliaa hakemaan eskarista.

Jossain vaiheessa söimme.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkolle Alfa-tiimin palaveriin. Meitä oli siellä 8 henkeä. Iloitsin palaverista – ja tiimistä – myöskin siitä, että olin valmistellut palaverin kohtalaisen hyvin. Tiimi tuntuu asiaan paneutuvalta ja hyvältä. Palaverissa oli mukava ”tekemisen meininki”. Alfa-kurssi seurakunnassamme alkaa ma. 24.9. klo 18 – on yli kuukausi aikaa vielä valmistautua kurssiin ja etsiä muutama henkilö tehtäviin. Uskon, että tulee hyvä Alfa. Ilmoittaudu Alfa-kurssille! Tuo muitakin mukana! Ilmoittautua voi minulle: puh. 040-0206858. jouko.kuusjarvi@gmail.com Palaverimme kesti n. 1.20 h.

Tultuamme kotiin lähdin Tarvaalan suuntaan 8.3 km lenkille. ”Juosta hissuttelin” ja ”kilpakävelin”. Välillä satoi. Lämpötila 15 ja jotain. Tapasin lenkkini varrella yhden veljen, jota pyysin käyttämään puheenvuoron syksyn – syyskuun – ensimmäisessä Kunnia on Herran-illassa. Hän oli tullut mieleeni jo aikaisemmin.

Söin iltapalaa ja join teetä – M-L jo aiemmin.

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi hänelle: Sen tähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat” (Joh. 20:29).



21.8.

Heräilimme, söimme aamupalaa ja joimme kahvia – tänä aamuna olikin takapihalla hieman lämpimämpää kuin eilen aamulla, vaikka yöllä on ollut kylmää. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä erilaisten asioiden puolesta keittiön pöydän ääressä.

Työasiat tänään olivat ”monenlaista säätöä” tulevia asioita ajatellen. vein myös ilmoituksia kylälle eripaikkoihin. Käy tsekkaamassa Saarijärven Vapaaseurakunnan nettisivuilta, osoitteesta 
http://www.saarijarvivsrk.fi/Ohjelma/  tulevia mielenkiintoisia juttuja – siis tilaisuuksia. Etusivulta, kohdasta Tapahtumia, niitä löytyy. Kun ”rullaat” tekstiosan loppuun, löytyy julisteet (infot) mm. Su. 26.8. olevasta: Tapahtukoon tahtosi – tilaisuuksia teltassa tapahtumasta. Tilaisuudet ovat työväentalon pihassa klo 13 ja 16. Väliajalla on tarjolla lettuja, kahvia ja makkaraa lähetystyön hyväksi. Sieltä löytyy myös: ”Herra, ojenna kätesi…” – rukous- ja paastoviikon info erityisine rukousaiheineen. Hieno tapahtuma on tulossa 14.-16.9. teemalla: Elämä(ä)n muutos – Herätys 2012. Siitäkin löytyy ”infojuliste” samasta paikasta. 15.9. on Evankelioimiskoulutusta, otsikolla: Anna palaa! Em. ”infojulisteesta” löytyy tämänkin koulutuspäivän ohjelma ja ohjeet ilmoittautumiseen. Toivottavasti tähän tärkeään ja hyvään koulutustapahtumaan tulee runsaasti väkeä omasta seurakunnasta, oman paikkakunnan seurakunnista ja uskovia kauempaakin. Puheena olevalta Tapahtumia -palstalta löytyy myös punasävyinen ”infojuliste” 24.9. alkavasta Alfa-kurssista. Siitä löytyvät ilmoittautumisohjeet kurssille. Odotamme, että kurssista tulee hyvä, elämänmyönteinen tapahtuma syyskauteen – jatkuuhan Alfa n. 10 viikon ajan. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin – mutta myös tuntemattomia – mukaan! Huomenna on ensimmäinen Alfa-tiimin palaveri. Se ei merkitse sitä, että Alfan valmistelut aloitetaan vasta nyt. Se tarkoittaa, että toiminta tiivistyy Alfan alun lähestyessä.

1.9. lauantaina, on bussimatka Kiponniemeen. Perillä on lounas, iltatilaisuus – jossa on mukana hyvä Pappa-Gospel -ryhmä, ym. saunomismahdollisuus, iltapala… Kannattaa varmasti lähteä mukaan, eli matkaan. Lähtö on Vapaakirkon pihasta klo 14. Matkan hinta on 15 euroa. Ilmoittautuminen Marsalle, puh. 050-3573575, tai minulle, puh. 040-0206858.

Söimme VHH -ruuat. Hyvää oli.

Illalla Denis soitti, että lähdenkö Rautasten mökille saunaan. Lähdin. Siellä olivat Jussi ja yhteinen tuttumme, Volodja, Venäjältä. Oli mukava tavata. Kävin n. 6 km ”juoksuhissuttelulenkillä”, vähän ns. ”kilpakävelinkin”. Lenkin jälkeen oli mukava mennä saunan löylyihin. Mukavat löylyt. Saunan päälle söimme makkaraa ja joimme kahvia.

Kotiin tultuani vielä söimme M-L:n kanssa iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen polkujansa, sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista herran sana” (Miika 4:1,2).



20.8.

Niinpä heräilimmekin tänä aamuna omassa sängyssä, täällä ”menetetyn metsikön” laidalla. Lomat ja vapaat on ”lusittu” – kuten asian ilmaisisi yksi hyvä veli tuolta vähän syrjäisemmältä – mutta kauniilta – kylältä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Sää oli kaunis. Kävin a-palaseni syömässä takapihalla – ulkoruokinnassa. Oli kyllä vähän viileähköä. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta: Parhaani Hänelle, tämänpäiväisen kohdan. Esirukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin käsiksi töihin. Alfakurssi oli se asia, joka vaati huomiotani koko päiväksi. Keskiviikkona on ensimmäinen Alfa-tiimin palaveri, joten – vaikka asian eteen olen jo tehnyt kaikenlaista – ”asiaa pitää viedä eteenpäin”. ”Net kun ei nuot jutut minulta käy käden käänteessä”. Minun on vain luotettava Jumalaan, että Hän ohjailee päivittäin ja hetkittäin. Onhan niitä monenlaisia asioita. Täytyy vain mennä eteenpäin asia kerrallaan.

Terhi-Marja, Emilia ja Daniel käväisivät. Danielilla oli lyhyeksi leikattu tukka. Joimme kahvia ja mehua.

M-L käväisi kylällä kauppa-asioilla. Sain varattua Avensikselle huollon. Pitää myöskin startille jotakin tehdä samalla kertaa – sitä kun tänäänkin piti naputella, että suostui yhteistyöhön.

Taidamme elää aika mielenkiintoisia hetkiä – tai miten sen nyt haluaakaan ilmaista – ajatellen Israelin ja Iranin – mutta muidenkin ympärillä olevien muslimivaltioiden – asetelmia. Siunataan Israelia ja rukoillaan sen puolesta – mutta tietenkin myös muiden kansojen ihmisten puolesta. Jeesuksen valmistama pelastus kuuluu jokaiselle.

20.30 maissa menin 13.2 km lenkille. ”Juosta hissuttelin” ja ”kilpakäveleskelin” ”Esson risteykseen” ja siitä Myllymäentietä ja Pajupurontietä ja takaisin. Sininen taivas, aurinkoinen sää. Palattuani oli lämmintä 7 astetta ja risat. Laitoin tulen takkaan.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Kirjoitettu on: Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee” (Matt. 4:4).



19.8.

Viimeinen vapaapäivä – tällä erää. Heräilimme tänäkin aamuna Metsälän Matilla ja Sinikalla, Husulassa, Haminassa. Valmistauduin päivän kokoukseen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

11:ksi ajelimme Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle, Kadettikoulunkatu 11:sta. Metsälän Esa johteli tilaisuuden. Hän näytti alkupuheenvuorossaan kuvia skriinillä. Ne sopivat hyvin aiheeseen, josta hän puhui. Lauloimme yhteislauluja. Esan pyynnöstä esittelin itseäni ja vastailin muutamaan evankeliointia koskevaan kysymykseen. Nelihenkinen miestenryhmä lauloi hienosti. Puhuin. Tuntui suhteellisen avoimelta puhua.

Ajelimme kokouksesta takaisin Metsälään. Nautimme hyvän ja maistuvan aterian kahveineen. Sydämelliset kiitoksemme Matille ja Sinikalle kaikesta mikä liittyi oloomme heidän luonaan! Vieraanvarainen koti. Ihmettelen Matin ja Sinikan empaattista suhtautumista ihmisiin. Heillä on helppo olla.

”Heitettyämme näkemiit, hei heit ja siunaukset”, lähdimme ajelemaan kotia ja Saarijärveä kohti. Hartolassa kävimme Jari-Pekassa kahvilla. Ennen 20 olimme ”himassa”.

Siunausta!

Ps. ”Ja hän jatkoi matkaansa iloiten” (Apost. teot 8:39b).



18.8.

Vapaapäivä. Heräilimme täällä Metsälän Matilla ja Sinikalla – Haminassa – aurinkoiseen aamuun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Matti meni jumppansa. Talon aurinkoisessa päädyssä – ulkona – istuskelin ja lueskelin 2. Samuelin kirjaa. Koetin rukoillakin. Huominen puhuminen mielessä – siihenkin koetin valmistautua.

Menimme Marja-Leenan kanssa hänen kotinsa – mammalan, jonka M-L:n veli nykyään omistaa – pensaista keräämään punaisia viinimarjoja, joita oli runsaasti, sekä mustia viinimarjoja vähän, niitä olikin vähän. M-L keräili myös mustikoita lähimetsästä, saunalta vähän eteenpäin. Markus – M-L:n veljen poika - poikineen ajeli myös siitä ohi mönkijällä, sekä hänen vaimonsa tuli keräämään mustikoita tyttären kanssa. Marjan keruun välissä joimme kahvia ja söimme eväitä, joita Sinikka mukaamme laittoi – lienee niitä M-L:kin ollut tekemässä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Ajellessamme poispäin tuli Timolta viesti Kilpisjärveltä. Vaellus oli mennyt hyvin porukan kanssa.

Tultuamme Metsälään oli siellä vieraita. Heidän mentyään kävimme pian syömään. Sen jälkeen menimme autolla Matin kanssa kahdestaan laavulle. Se on muutaman kilometrin päässä. Kävellä ei tarvinnut kovin pitkältä. Minulla on mustapannu mukana, ym. tykötarpeita tulille menoa varten. Teimme tulet, keittelimme kahvia ja paistelimme makkaraa. Hieno sää ja ihan mukava paikka.

Tultuamme Metsälään, oli siellä Seppo poikineen – Sinikan ja Matin poika. Kävin 10 km lenkillä tuossa ihan vieressä, Tikkamäen suuntaan. ”Rata” oli 950 m pitkiä. Sitä ”kilpakävelin” ja ”juosta hissuttelin” edestakaisin. Pyörätietä. Merjakin – Matin ja Sinikan tyttö – oli käymässä. Heidän lapsensa kaikki asustelevat aika lähellä.

Lenkin jälkeen menin Matin kanssa saunaan. Vastoillakin kylvetettiin itseämme. Mukavat löylyt. Söimme iltapalaa. Mukava olla tällaisessa paikassa!

Teroltakin oli tullut Puolasta viesti M-L:lle.

Siunausta!

Ps. ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä” (Room. 12.2).



17.8.

Vapaapäivä. Heräilimme täällä Haminassa ystävien – Metsälän Matin ja Sinikan – luona, hyvin nukutun yön jälkeen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Tihkusadetta.

Kävimme Matin kanssa ehken 3 km lenkillä käyskentelemässä. Husulan urheilukentällä siinä ohimennen kilpakäveleskelin 400 m hieman vauhdikkaammin – sellainen musta pinta. Lienee Tapio Korjuskin joskus heitellyt keihästä samalla kentällä, kun niiltä kulmilta taitaa olla.

Ei aikaakaan, kun söimme herkulliset ruuat jälkiruokineen ja kahveineen. Satoi oikein aikalailla. Ukkonenkin jyrähteli ja salamatkin välähtelivät.

Ajelimme Matin Mitsubishi-maasturilla Haminassa. Kävimme paikassa, josta voi anoa viisumeita Venäjälle. Laitoin vetämään anomuksen vuoden viisumia varten. Ajelimme myös Kolsilan suunnalla, jonne rakennetaan tunnelia, kun tulee uusi tie. Sen tien varressa on myös koti, jonka vanhukset kuolivat sinä aikana, kun olin työntekijänä helluntaiseurakunnassa Haminassa. Muistotilaisuus oli hyvällä säällä siinä pihalla. Se oli Forsellin Osmon koti.

Kävin iltapäivällä 10 km lenkillä. RUK:n kohdalla kävin kääntymässä. Siinähän nukuskelin alakerrassa reserviupseerikurssi 137:llä. Pitäähän se mainita, kun eikös se ole sellainen ”status quo”-juttu. Monethan sinne haluaisivat, mutta kaikki eivät pääse. Onko hyvää huumoria? Liekö kehumista, vai ei, mutta minun on sanottava kohdallani, että en halunnut sinne, mutta jouduin. Toinen elämääni vaikuttanut paikka – jonka ohi menin lenkilläni – oli Vehkalahden kirkko. Voisin sanoa sitä oikeaksi ”status quo”-jutuksi – sain mennä tuossa kirkossa v. 1969 naimisiin tytön kanssa, josta sain itselleni hyvän vaimon – paremman, kuin olisin ansainnut. No, Jumalahan on niin ihmeellinen, että antaa lahjojaan sulasta armosta. Kuuma tuli tälläkin lenkillä. Aurinkokin paistoi lämpöisesti ja tossut veivät eteenpäin kulkijaa. Matti oli lämmitellyt saunaa lenkkini aikana ja tehnyt hyvät vastat. Niinpä pääsimme vihtomaan makoisiin löylyihin. Mukavaa.

Sinikka ja M-L olivat menneet lenkkiini aikana käymään Myllykylän hautausmalla. Sinne ovat haudatut mm. M-L:n vanhemmat. Avensis ei ollut startannut – se oli nyt toinen kerta – mutta oli sen tehnyt, kun Matti oli naputellut sitä ”startin tienoville”.

Kohta me taas syötiin maistuvia ruokia – ja juotiin kahviakin. Esa – joka asuu tuossa lähellä – Matin ja Sinikan poika, vanhimmistoveli helluntaiseurakunnassa, kävi piipahtamassa ja mainitsi, että naapurissa on sauna kuumana. Naapuri oli Forselin Osmo. Meitä ei Matin kanssa tarvinnut paljon usutella, kun olimme kohta siellä paikalla – vaikka olimmekin jo yhden kerran saunoneet tälle päivälle.. Saunaan olivat tulleet Metsälän Esa ja Seppo, Matti, minä ja talon isäntä, Osku. Löylyt olivat hyvät – kuten saunakin. Tuula – Oskun vaimo – kanteli herkkuja pukuhuoneeseen. Kiitos Osmolle ja Tuulalle saunasta!

Siunausta!

Ps. ”Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu” (Tiit. 2:1).



16.8.

Kaunis sää herätessämme – pilviäkin oli. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Lähetin pienen jutun paikalliseen lehteen yhdestä tilaisuudesta. Luin 2. Samuelin kirjaa. Otimme vähän ”kamojamme kasaan” ja autoon.

Terhi-Marja ja Denis kävivät asioilla meillä. Lähdimme Marja-Leenan kanssa ajelemaan kohti Haminaa 9 jälkeen. Kävimme Kangasniemellä äidin luona vanhainkodin yläkerrassa. Hän oli toisten kanssa syömässä kun menimme, mutta pian tuli huoneeseensa, jossa olimme. Juttelimme. Äidin olemus tuntui jotenkin ”huterammalta” kuin edellisellä kerralla. Muistikin paljon asioita, jotka eivät olleet todellisia. Olkapään sanoi olevan kipeä. Nyt ei kuitenkaan sitä koko ajan kädellä pidellyt, niin kuin joskus, kun oli kipeä. Rukoilimme yhdessä ennen kuin lähdimme pois. Muuten äiti oli aika pirteä.

Ajoimme äidin luota Teboilille kahville. Jatkoimme matkaamme Mikkelin kautta kohti Haminaa. Entisen Puolimatkan kohdalla kävimme kahvilla. Pyhällössä – 24-25 km ennen Haminaa - joka on M-L:n kotikylä, kävimme ensin hänen kotitalollaan. Katselimme paikkoja. Sieltä menimme samalla kylällä asuvan M-L:n veljen ja hänen vaimonsa – Markun ja Lean – luo. Meidät oli kutsuttu sinne syömään. M-L:n sisko ja hänen miehensä – Marjo ja Timo – saapuivat sinne myös. Mukava oli tavata. Lean laittamat ruuat – jälkiruokineen ja kahveineen – olivat erinomaiset.

18.30. jälkeen lähdimme ajamaan kohti Haminaa. Jätin M-L:n Husulassa, Metsälän kohdalla, pois kyydistä ja jatkoin n. 5 km päässä olevalle Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle rukouskokoukseen. Hyvä tilaisuus. Väkeä oli n. 25 henkeä, joista romaneja n. 8. Mukava tavata tuttuja – olenhan ollut seurakunnan keskellä ”seurakuntatyöharjoittelussa” – luetaan saarnaajana, joka nykyisin äännetään: pastorina, 80-luvulla. Ne olivat niitä ”Ollin oppivuosia”, joita on piisannut tähän päivään asti.

Tilaisuuden päätyttyä tulimme Metsälän Matin kanssa – joka myös oli kokouksessa – heille, tosin eri autoilla. Sinikka ja M-L olivat kotona. Hetipä kävimmekin iltapalapöytään. Siinäpä sitä ensimmäisiä kuulumisia saattoi vaihdella.

Pian kävimmekin nukkumaan.

Siunausta - ja terveisiä Suomenlahden rannan ympyräkaupungista!

Ps. ”Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen” (Joh. ilm. 22:21).



15.8.

Tänään on minulla viimeinen kesälomapäivä – vapaapäiviä vielä muutama tähän loman perään on kyllä. Heräilimme kauniiseen, aurinkoiseen, päivään. Söimme kahvia ja joimme aamupalaa – taisi mennä vähän väärinpäin, mutta menköön. Takapihan puolellehan sitä piti hiippailla lautasensa ja kupposensa kanssa. Siellä lueskelin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki siellä myös hartauskirjasta: Parhaani Hänelle, tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme siellä yhdessä.

Kanniskelin rangantapaisia tuosta takapihan vieressä olevan ”menetetyn metsikön” alueelta. Välillä join kahvia ja sitten sirkkelöin tuossa talon päädyssä olevia lauta-aitoja polttopuiksi – viime kesän puolella tuli niitä siihen kärrättyä. Pinosin ”rankarakoliiteriin”. Rangankanto/veto hommissa kastui päivän ensimmäinen paita. Liekö niin huono kunto, vai kuumuus moisen saanut aikaan.

Tein tulet takapihan tulipaikkaan. keittelin kahvit mustalla ”kahvikanalla”. Paistelimme isohkon kalan muurinpohjalla siinä tulilla myös. Söimme.

Kävin kylällä kaupassa – mm. hakemassa kukkia kahdelle Marjalle – tänään kun on Marjan päivä ja tässä ihan lähipiirissä on Marja-Leena ja Terhi-Marja.

Laitoin pressusaunan lämmite. Kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Kilpakävelin” ja ”juosta hissuttelin”. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Poispäin tullessani tapasin kolme muutakin kuntoilijaa tuosta jo 700 m päästä meiltä – Terhi-Marja tuli heiltä juosten ja kävellen, sekä Emilia ja Daniel pyörillään. 7.2 km matkaa heiltä meille. M-L oli lisäillyt kiukaan alle puita lenkin aikana - takapihalla kun istuskeli ja virkkaili.

18 maissa pääsimme pressusaunaan Deniksen, Emilian ja Danielin kanssa. Vanhoilla vastoilla kylvimme. Löylyä oli. Välillä istuskelimme takapihalla ja eikun taas lauteille. Tulipaikassa keitimme kahvit mustalla pannulla ja paistoimme makkaraa. M-L oli tehnyt myös täytekakun Marjan – Marjojen – päivän kunniaksi. Sielläpä takapihalla niitä kaikkia nautiskelimme. Emilia ja Daniel ajelivat välillä pyörällä taloa ympäri, välillä hyppyyttivät laudalla toisiaan – sellaisella kuin ”kymmenen tikkua laudallakin” on. Sää oli hieno.

Timo on mennyt tänä aamuna vaellukselle porukan kanssa Suomen käsivarren suuntaan – taitaa olla vaelluksen vetäjä. Terolle terveisiä Puolaan – jossa on työreissulla: Sirkkeli pelaa kuin…

Kävin vielä myöhemmin illalla pressusaunan löylyissä – en malttanut olla pois, kun oli niin hyvät löylyt.

Siunausta!

Ps. ”Kunnioita Herraa antamalla varoistasi…” (Sananl. 3:9a).



14.8.

Kesälomapäivä tänäänkin. Heräsimme kauniiseen, aurinkoiseen, päivään. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia – minä ulkona heti alunpitäen, jonne Marja-Leenakin pian tuli. Luin 2. Samuelin kirjaa. Rukoilimme yhdessä takapihalla.

Kantelin – melkoinen kantelija – rangantapaisia ”menetetystä metsiköstä”, takapihan vierestä, pihassa olevaan kasaan. Vieläkin niitä siellä on – edellisenä suvena karsiskeltuja. Tein takapihan tulipaikkaan tulet. Palelipahan siinä mukavasti savua ilmaan tuottaen. Elämän merkki ja tykätty juttu.

Välillä piti juoda kahvia ja lueskella postia – tarkoittaa RV- ja Viikkolehteä. Toinen helluntailaisten- ja toinen vapaakirkollisten lehti. Sahailin ”pikkisen” sirkkelillä autotallista otettua puuta(varaa).

Söimme – minä takapihalla auringossa tulilla. Keittelin siinä samalla ”mustalla kahvikanalla” kahvit. Jälkiruuaksi oli M-L tehnyt rahkaa, jossa oli seassa ainakin punaisia viinimarjoja, tämän kesäisiä, pensaasta.

Kävin 13.2 km lenkillä. ”Kilpakävelin” ja ”juosta hissuttelin”. Välillä tuntui ihan mukavalta meno – siis omasta mielestä vauhdikkaalta ja ”tyylikin” rullasi. Niin se tuntuu – mikä on useimmiten tosin harhaa – kun ei ole kelloa, eikä toisia kävelijöitä tienovilla. Niin, mikä se olikaan sitä harhaa? Hiki kuitenkin tuli ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta. ”Kuljeskelin” ”Esson risteykseen”, josta Myllymäentietä, Pajupurontietä ja takaisin.

Pinosin vähän sirkkelöimiäni puita ”rankaisorakoliiteriin”.

18:ksi ajelimme sovitusti kylään Pitkäsen Paavolle ja Liisalle. Juttelimme ja joimme kahvia monenlaisten herkkujen kanssa. Rukoilimme lopuksi. Paavo on kyllä evankelistan armoituksella varustettu veli.

Siunausta!

Ps. ”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (mistä päivästä puhutaan saat tietää edellä olevista jakeista) (2. Tess. 2:3,4).



13.8.

Vuosilomapäivä tämäkin. Eilen illalla meillä kävi vielä Timo, Pia, Milka ja Miro – evankeliointikokousreissulta paluumatkalla olivat. Tänä aamuna Terhi-marja kävi hakemassa Emilian eskariin. Daniel jäi vielä meille. Olivat lapsoset - nääs – yötä mummilassa.

Sain – viimeinkin – aikaiseksi laittaa katkaisusirkkelin moottorin paikalleen. Se kun – nääs – meni rikki silloin ”hamassa menneisyydessä”. Tero sen laittoi kuntoon. Kantelin – olen sitten varmaan se kantelupukki – autotallista puutavaraa pois ja sirkkelöin poltettavaksi puuksi. Nytkähtipähän sekin asia – autotallin rojuista tyhjenteleminen – vähän ”ethen käsin” – käsinpä tiettenkin.

12 jälkeen Terhi-Marja jo tuli hakemaan Danielia meiltä kotiin – oli – nääs – hakenut jo Emilian eskarista.

Kävin Vapaakirkolla. Yksi aviopari on tulemassa jäseneksi seurakuntaamme – vaimo menossa tänä iltana kasteelle. Söimme. Torkuimme.

Klo 16 lähdin ja ajelin Laukaan urheilukentälle kävelyn piirinmestaruuskilpailuihin, joihin olin ilmoittautunut. Aurinkoinen – liiankin lämmin – sää. Kävelin 3000 m, sarjassa M60. Aika oli 17.26 ja jotain. Sijoitus 1. Palkintojenjaon jälkeen ajelin kotiin. Ennen kilpailua minulla oli mahdollisuus puhua evankeliuminasiaa yhden kilpailijan kanssa – saarijärveläisen. Jos ei voi sitä tehdä omalla paikkakunnalla, voi sen tehdä vaikkapa urheilukentällä toisella paikkakunnalla.

Palattuani kotiin laitoin tulen takapihan tulipaikkaan ja mustan ”kahvikanan” kuumenemaan – nyt tosin vain teevettä. Makkaroita laitoin myös ritilälle paistumaan. Saunan napsautin lämmite. Sielläpä oli mukava leppoisassa elokuun illassa tulen äärellä istuskella ja nautiskella antimia mitä oli tarjolla. Marja-Leena oli ajellut nurmikot. Takkaankin oli laittanut tulen.

Kävimme saunassa. Istuskelin takapihalla vilvuuttelemassa. Tuli paloi vielä tulipaikassa. Ilta hämärtyi.

Siunausta!

Ps. ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun (Jeesuksen) sanani eivät katoa” (Mark. 13:31).



12.8.

Heräilimme pilvipoutaiseen säähän omassa sängyssä Saarijärvellä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Minulla on menossa vuosiloma – kuten on ollut 1.8. alkaen.

11:ksi menimme helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle kokoukseen. Emme menneet kuitenkaan omalla masinalla, vaan kutsuimme Deniksen hakemaan. Syy moiseen oli sellainen, että Toyota Avensis ei startannut. Tilaisuuden lopuksi oli maistuva lähetyslounas.

Denis toi meidät kotiin kokouksesta. Emilia ja Daniel tulivat meille. Jossain vaiheessa Denis haki Terhi-Marjankin rukoushuoneelta meille – hän oli siellä ”selvimässä” paikkoja lounaan jäljiltä. ”Katselimme” Avensista – että miksikö ei starttaa. Denis soitti Laurillekin, joka tuli myös ”katselemaan” Hänen soitettuaan yhdelle ”alan miehelle”, ”koputteli” Denis ”starttimoottorinseutuja”. Starttasin ja niin lähti (e)peli käyntiin. Vaan eipä jättänyt meitä kuitenkaan eilen illalla päättyneelle matkalle. Sitä meikäläinen ottaa tuonkaltaiset asiat(kin) Jumalan johdatuksena. Joimme porukalla kahvit.

Teron kanssakin puhuimme puhelimessa tänään. Timo oli kitaroineen illalla kokousta pitämässä Lehtosen Jarkon kanssa – evankelistamiehiä molemmat.

Kävin ”illankuhvassa” pienellä hikoilulenkillä urheilijoiden – jollainen en sanan varsinaisessa merkityksessä koe olevani – kentällä. Tein 5 km lenkin. Jos sanoisin tuonkin oikein – niin kuin se kuuluisi sanoa – niin sanoisin, että 5000 m lenkillä, koska se tapahtui urheilukentällä. Jos taas olisin ollut maantiellä, olisi sanottava, että lenkillä oli pituutta 5 km. Aluksi ”juosta hissuttelin” 2 km, jonka jälkeen ”kilpakävelin” 3 km, joista viimeisen aikaan 6.14. Lenkin jälkeen venyttelimme Emilian ja Danielin kanssa takapihalla. Välillä juosta hölköttelimme ympäri taloa.

Saimme purettua ”lapinreissumatkakamojammekin”. Söimme iltapalaa Emilian ja Danielin kanssa. Joimme teetä. Mummi luki jotakin lapsille, kun laittoi heitä nukkumaan.

Siunausta!

Ps. ”Maan kansa harjoittaa väkivaltaa, riistää ja raastaa: kurjaa ja köyhää he sortavat, muukalaiselle tekevät väkivaltaa oikeudesta välittämättä. Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt. Sen tähden minä…” (Hes. 22:29,30).



11.8.

Heräiltyämme Palojärven ”mökissämme” söimme vähän aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Kannoimme ”kamamme” autoon. Jätimme paikat järjestykseen ja lähdimme 9.30. maissa ajelemaan kohti etelää. Sydämelliset kiitokset Salmen Ullalle ja Paavolle kaikesta, liittyen oloomme Palojärvessä ja Enontekiöllä!

Autossa – ajellessamme – luki Marja-Leena hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä. Pilvipoutainen – välillä hyvinkin poutainen – sää. Pellossa kävimme kahvilla. Tornion ABC:llä söimme – kantapaikka nääs. Kuuntelimme radiosta olympialaisia autossa – mm. 50 lm kävelyä. ABC:llä naimme TV:stä siitä lopun. Pulkkilassa minä kävin vielä kahvilla ABC:llä. 21.30. maissa olimme kotona. Teetä ja iltapalaa piti vielä ottaa.

Siunausta!

Ps. ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi” (Luuk. 13:24).



10.8.

Heräsimme Palojärven rannalla, Enontekiöllä, aurinkoiseen aamuun – ja miellyttävässä paikassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kijaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä.

Kävelimme tuonne Näkkälän tien varteen, yhden mukavan järven rantaan – ja aurinko paistoi. Teimme tulet, keittelimme kahvia ja paistelimme makkaroita. Hieno paikka ja mahtava sää. Salmen Ulla ja Tuomo tulivat myös kahville tulille. 

Olimme tulilla kahvilla Näkkälän tien varren järvellä 10.8.2012.

Tultuamme ”mökillemme” lähti M-L autolla Leppäjärveen – kuten täällä sanotaan – yhteiskristilliseen naisteniltaan yhteen kotiin. Minä lähdin samaan aikaan myös Leppäjärveen. Menin omilla jaloillani. 8.6 km lenkki täältä Salmelle. Ns. kilpakävelin ja ”juosta hissuttelin”. Pian menimme Paavon kanssa saunaan. Uusilla vastoilla ”kuritimme lihaamme”. Mukava oli saunoa. Ensin käytiin saunassa ja sitten syötiin vasta – no, ei nyt sentään, vaan makkaraa, yms. ja kahvia, Paavon ja Tuomon kanssa. Katselimme myös olympialaisia. Kun Ulla ja M-L tulivat naistenillasta, lähdimme Palojärveen.

Söimme vielä iltapalaa ja joimme teetä. Jo puolikasta pienemmäksi käynyt kuu loisti Palojärven yllä. Hämärtyvä järvi ja rantamaisema on kaunis.

Siunausta!

Ps. ”Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta meidän Jumalallemme ja Isällemme kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen” (Fil. 4:19,20).

9.8.

Tänäkin aamuna heräilimme täällä Palojärven rannalla, Enontekiöllä. Selkeä ilma. Eilen illalla oli Palojärven yllä puolikuu. Yöllä oli lämpötila nollassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä.

Tänään on M-L:n syntymäpäivä. Olemme taas samoissa lukemissa ikävuosiemme puolesta. Sydämelliset onnittelut rakkaalle vaimolleni! Siunausta tuleviin hetkiin! Olen sinusta kiitollinen Jumalalle!

Ajelimme Norjaan, Kautokeinoon, tuohon 50-60 km päähän. Menimme kauppaan – ostamaan mm. ”sitä juustoa”. Joimme kahvia termoksesta Alta-joen varressa.

Palattuamme takaisin Palojärvelle söimme.

Kävin 10 km lenkillä Ruijan tiellä – eli siellä Kautokeinon suunnassa. Ns. kilpakävelin ja vähän ”juosta hissuttelin”. Aurinkoista. Peseydyin ulkona.

Salmen Ulla ja Paavo saapuivat M-L:n synttäreille. Joimme kahvia ja söimme herkkuja. Katselimme olympialaisia. Otimme vielä tarjoiluja. Rukoilimme illan päätteeksi.

Sää oli illalla ja yöllä hieno. Puolikuu loisti kirkkaana Palojärven yllä. Taivaanranta oli hillityn kaunis – ja järvi. 




Marja-Leenan syntymäpäivä 9.8.2012. "Vanhukset" kauppareissulla Norjan Kautokeinossa.

Siunausta!

Ps. ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille” (Tiit. 2:11).



8.8.

Herättyämme täällä Palojärven rannalla, Enontekiöllä, söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Sää oli pilvipoutainen. Eilen illalla ilma muuttui selkeäksi – kuun puolikaskin näkyi selkeänä järven yllä. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä.

13 jälkeen lähdimme ajelemaan kaupan kautta Ketomellaan Kurkelan Paavolle ja Outille kylään. Söimme. Joimme kahvia terassilla, josta aukeni mahtava näköala yli Ounasjoen Pallakselle päin.. Katselimme myös Paavon ottamia kuvia juuri olleelta lyhyeltä vaellukselta – meillekin tutuista maisemista. Kävimme tutustumassa Auton Karin - Outin veljen - kotimuseoon, melkein naapurissa, joka on heidän kotinsa. Kari esitteli paikkoja. Mukavia paikkoja ja hieno maisema. Mukava oli vierailla ystävien luona, jotka olemme tunteneet kymmenien vuosien takaa.

Paluumatkalla kävimme kaupassa Hetassa. Kävin illalla pienellä – n. 3.5 km - ”juoksuhissuttelulenkillä” tuossa tien toisella puolella, jäkäläkankailla. Halusin vain hiljakseen ”palautella paikkoja”. Peseydyin lenkin jälkeen ulkona.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Suomalaiset – 3 – pääsivät kaikki keihään loppukilpailuun Lontoon olympialaisissa. M-L laittoi vielä hellaan tulen, kun ulkona lämpötila laski liki nollaa.

Siunausta!

Ps. ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo” (Joh. ilm. 3:13).


7.8.

Heräilimme autossa. Nukuimme Kilpisjärvellä ”Avensis-asuntoautossamme” – sen takaosaan kun saa oikein hyvät nukkumapaikat. Emmekä niin kiirettä heräämisen kanssa pitäneetkään – tosin Marja-Leena ei tainnut oikein paljon nukkuakaan.

Kävimme syömässä Haltinmaassa todella hyvän aterian seisovasta pöydästä. Ennen sinne menoa luin 2. Samuelin kirjaa. Rukoilimme yhdessä autossa – siis meidän autossa.

Satoi. Käytyämme kaupassa lähdimme ajelemaan Palojärvelle ”mökillemme” – Salmen Ullan syntymäkotiin. Matkalla kävin juomassa ”lättykahvit” – niin kuin mainokset tienvarressa sanoivat. Juttelin emännän kanssa hengellisistä asioista. Oli rakennettu rajajoen varteen kota, jossa mm. sellaista sai. Palojärvi oli sateeton. Joimme kahvit palattuamme.

Kävin illalla – pian tultuamme reissustamme – lenkillä Ruijan tiellä, eli Norjaan menevällä tiellä. 10 km ”juosta hissuttelin” ja ns. kilpakävelin. Tuntui jopa välillä, että kilpakävelytekniikkakin toimi hyvin – paremmin kuin olisi tuntunutkaan aikaisemmin. Voihan se olla harhaakin. Lenkiltä tultuani kävin pesulla ulkona.

Katsoimme olympialaisia. Iltapalaakin tuli syötyä ja teetä juotua.

Siunausta!

Ps. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 6:23).



6.8.

Herättyämme mukavassa paikassa ja -maisemassa söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kaunis ilma. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle.
Ajelimme Kilpisjärvelle. Ensin kävimme syömässä Haltinmaassa. Joka on käynyt, tietää miksi.
Kävimme Saanan huipulla. Yhteensä kertyi matkaa 8 km. Onhan se ihan kunnon kiipeäminen. Maisemat alkavat näkyä jo vähän matkaa kiivettyään. Ylhäältä yliperä näkyi jokasuuntaan. Yli 10 Suomen puolella olevaa yli 1000 m korkeaa huippua löytyy täältä. Saana on niistä yksi. Myöhään tulimme pois. Keitimme "Mallan polun" alussa keittimellä kaakaota ja teetä. Nukuimme "asuntoautossamme" - Avensiksessa - siihen kun saa takaosaan hyvät nukkumapaikat.
Siunausta ja terveisiä Kilpisjärveltä!




Marja-Leena Saanan huipulla


Jokke Saanaa "huiputtamassa"


5.8.

Aurinkoinen sää herätessämme. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia, täällä Palojärven rannalla, Enontekiöllä. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä.

12:ksi ajelimme Hettaan helluntaiseurakunnan ehtoolliskokoukseen. Minäkin käytin pienen puheenvuoron – en saarnannut. Mukava oli nähdä tuttuja ihmisiä. Kokouksen jälkeen kävimme kaupassa ja ajelimme Palojärvelle. Joimme kahvia.

Kun Salmen Paavo, Ulla ja Tuomo tulivat, menimme tuohon lähelle Galdotievaan syömään. Sieltä tulimme tänne ”mökillemme” – Ullan syntymäkotiin – kahville. Naapurikin tuli kahville. Sää muuttui sateiseksi.

19 jälkeen lähdin Norjaan menevälle tielle hikoilemaan. Tein 10 km lenkin. Ns. kilpakävelin ja ”juosta hissuttelin”. Peseydyin ulkona.

Katselimme olympialaisia ja söimme iltapalaa – erityisesti kiinnosti harvojen suomalaisten osuus: Torro korkeudessa ja Keskisalo esteissä. Satoikin aikalailla.

Siunausta ja terveisiä täältä käsivarresta etelään!

Ps. ”Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaa, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun, se pelastuu” (Matt. 24:12,13).




4.8.

Heräilimme aurinkoiseen aamuun Palojärven rannalla, Enontekiöllä, Salmen Ullan syntymäkodissa, jossa olemme kaksistaan Marja-Leenan kanssa. Luin 2. Samuelin kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä.

Ajelimme Leppäjärvelle. Veimme Tuulan lähetyksen Ingalle ja kävimme Salmen Paavolla ja Ullalla. Tuomokin oli kotosalla. Mukava oli jälleen tavata. Jutustelimme ja joimme kahvia.

Palattuamme ”mökillemme” lähdimme lenkille aurinkoon. Kävimme tuolla länsipuolen kankailla. M-L käveli ja minä juoksentelin ympäriinsä ja edestakaisin mukavalla juoksualustalla. Kävimme myös Näkkälän tien kankailla. Jatkoin sielläkin juoksentelua. Aurinko paistoi todella hienosti. Yhden järven rannassa kävimme ja ajattelimme, että sinne tulemme kahvia keittelemään. Paluumatkalla ns. kilpakävelin Näkkälän tiellä ja Norjaan menevällä tiellä – tein ns. vetoja pari, kolme.

Söimme. Olympialaisiakin katselimme. Erityisesti halusin katsella miesten 20 km kävelyä. On se aika kovaa menoa – dramatiikkaakaan ei puuttunut. Suomalaisiahan siinä ei ollut – tiedä, vaikka tulevina vuosina on. Kovia menijöitä on tulossa.

20.30. jälkeen ajelimme saunaan Paavolle ja Ullalle. Mukava oli saunoa. Aloittelin M-L:n kanssa ja jatkoin Paavon kanssa saunomista. Erinomaiset kiitokset saunasta – ja kaikesta muusta Salmille!

Palattuamme Palojärven rannalle söimme iltapalaa ja joimme teetä. Lontoon olympialaisiakin katsottiin.

Siunausta!

Ps. ”…Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi…” (Mark. 4:18,19).




3.8.

Heräilimme Marja-Leenan kanssa suht´hyvissä ajoin Oulussa, Sokos-hotelli Arinassa. Luin 2. Samuelin kirjaa. Kävimme syömässä hyvän aamupalan – joka sisältyi hintaan - hotellin ravintolassa. Palattuamme huoneeseemme luki M-L hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä.

10:ksi ajelimme lähellä olevalle Raatin urheilukentälle, jossa oli Veteraaniyleisurheilun SM – Suomen mestaruus -kilpailut. Osanoton varmistus pitää tehdä 90 minuuttia ennen oman lajin alkua, muuten ei pääse mukaan. Sää oli aika lämmin. Lajini – 5000 m kävely sarjassa M60 – alkoi klo 12. Kilpailu oli mielenkiintoinen. Eniten se oli sitä siksi, että kierroslaskijat sekoilivat, mikä tuntuu uskomattomalta tämän tason kisoissa. Jouduin kävelemään yhden kierroksen liikaa. Siksi aikani oli se mikä oli, eikä sitä korjattu ainakaan vielä palkintojenjakoon mennessä. Olin ohittanut sarjani muut kilpailijat yli kierroksella, mutta tulimme aika lähekkäin ja samaan aikaan maaliin. Muidenkin kohdalle sattui sekaantumisia. Yli 2 minuuttia pitäisi ajastani ottaa pois. Se väärä aika oli yli 32 minuuttia. Sijoitukseen sekoilu ei vaikuttanut. Voitin sarjani.

Palkintojenjaon jälkeen kävimme M-L:n kanssa syömässä kisaruokalassa. Seurasimme hetken kisoja ja sitten lähdimme ajelemaan kohti pohjoista.

Tornion ABC:llä tankkasimme. Samalla joimme kahvit ja M-L kävi kaupassa. Huristelimme Enontekiölle. Kävimme Hetassa palauttamassa lainassa olleita kylmälaatikoita Eskolle ja Ellille. Jatkoimme Palojärven rantaan, Salmen Ullan syntymäkotiin. Olimme siellä 21.30. jälkeen. Katselimme olympialaisia – kun saimme Ullalta ja Paavolta ohjeet miten TV:n saa auki. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi” (Matt. 16:24-26).



2.8. 

Loma. Herättyäni join vähän kahvia ja lähdin urheilukentälle. "Juosta hissuttelin" 1 km ja ns. "kilpakävelin" 1 km - aikaan 5.59.
Palattuani söimme ja joimme kahvia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Kasailimme kimpsujamme.
11 maissa lähdimme Marja-Leenan kanssa pohjoista kohti. T-M lta tuli viesti, että Vadim on kuollut. Niin voi elämä äkkiä loppua.
Söimme Pihtiputaalla, Takkatuvalla. Myöhemmin joimme kahvia.
Menimme Ouluun, Hotelli Arinaan. Kävimme katsomassa Raatin kenttää, joka oli suhteellisen lähellä. Satoi välillä kovasti.
Joimme hotellihuoneessa teetä/kaakaota ja otimme vähän iltapalaa. Katsoimme olympialaisia - olikin eka kerta kun Lontoon kisoja. Hotellihuone on tarjoushintaan täällä Oulussa oleviin SM-kisoihin osallistuville.
Siunausta!



1.8.

Se on sitten ensimmäinen vuosilomapäivä. Herättyämme joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Mukava oli taas takapihalla niitä nauttia. Luin 2. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tämä päivä meni aika tiukasti töiden merkeissä. Oli saatava asioita siihen malliin, että voi irrottautua lomalle. Kävin myös seurakuntalaisen luona syntymäpäiväonnittelujen merkeissä. Siellä nautimme ulkona kahvia ja tarjoiluja.

Söimme poronlihaa ja kasviksia.

Ennen 18 meinasin mennä urheilukentälle vähän lenkkeilemään, mutta siellä olikin kisat menossa. Ajelin kotiin ja kävin 8.3 km lenkillä. ns. ”kilpakävelin” ja ”juosta hissuttelin”. Tuntui, että jos kilpailuun pitäisi mennä, niin aika ”onnettomalta” tuntuisi.

Ukkonen on tänään jyrissyt useaan otteeseen ja vettä on tullut välillä ihan solkenaan. Heimon – veljeni – kanssa puhuin tänään puhelimessa.

M-L on kasaillut tavaroita – josko sitä jonnekin.

Siunausta!

Ps. ”Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen (Jumalan) vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä, jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut” (Kol. 1:21-23).

20120702

HEINÄKUU 2012


31.7.

Niinpä se on tullut heinäkuukin tiensä päähän. Heräiltyämme joimme kahvia ja söimme aamupalaa – minun tuli taas oltua takapihalla niissä hommissa. Lämmintä. Luin 2. Samuelin kirjaa siellä. Marja-Leena luki takapihalla hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä siellä.

Valmistelin tulevia tilaisuuksia ja tapahtumia. Se käy minulta vähän kerrassaan – ei aina niin nopeasti, joskus kyllä nopeastikin.

Kävimme M-L:n kanssa Terhi-Marjalla. Siellä tein kymmenkunta vastaa pellonreunalta. Tarkoitus olisi viedä ne tuliaisina Lappiin, Enontekiölle. Emilia ja Danielkin olivat kanssani jonkin aikaa. Emilialle tein ongenvavan – Danielille koko ongen jo aikaisemmin. Poika on vedellyt sillä jo kaloja kummasti. Joimme kahvia. Deniskin oli sitten jo kotona.

Lämmitin pressusaunan. M-L paisteli lettuja muurinpohjalla takapihan tulipaikalla. Sen vieressä olevassa kivitakassakin oli tuli. Musta ”kahikana” kiehui siinä ja myöhemmin paistuivat myös makkarat. Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel olivat meillä käymässä. Lettuja, kahvia ja mehua nautittuamme, menimme Deniksen, Emilian ja Danielin kanssa pressusaunan löylyihin. Oli löylyä. Yhden uuden vastankin tein tuosta vierestä, kun oli pieni koivu kaatunut. Saunan jälkeen söimme makkaroita ja salaattia. Mukava takapihalla oli hyvässä seurassa olla. Rukoilimmekin siellä hieman yhdessä.

Kävin vielä myöhemmin ottamassa löylyä pressusaunan mustasta kiukaasta. Kuu nousi keltaisena taivaanrannalle. Miellyttävää oli istuskella saunakuumana takapihalla vilvuuttelemassa.

Siunausta!

Ps. ”Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste…” (Ef. 4:5).



30.7.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia – minä taas ulkona kuin lumiukko. Marja-Leena sanoi ukkosen jyrisseen yön aikana kovastikin, mutta minä en siitä tiennyt mitään. Luin 1. Samuelin kirjaa. M-L luki takapihalla hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme siellä yhdessä.

Kävin työasioissa kylällä, myös Vapaakirkolla. Tein töitä kotona tulevia tapahtumia varten, että ovat valmiina ja aikataulussaan – lomakin kun näetsen ”painelee päälle”. Hyvin ovat kuitenkin asiat edenneet kaikin puolin. En tykkää sellaisesta, että ”viime tipassa” koetettaisiin ”kyhätä jotakin kasaan”, koska monissa asioissa on hyvä olla aikaa valmistautumista ja ilmoitteluakin varten.

Lämmittelimme ruokaakin jossain vaiheessa – Koljaa. Emiliakin soitteli mummille jossain vaiheessa, että lähtisimme heidän kanssaan uimaan. Nyt ei voinut lähteä.

Ilmoitanpa tässä, että Vapaaseurakunta pitää – jHs. – tilaisuuksia teltassa Työväentalon pihassa, teemalla: Tapahtukoon tahtosi, su. 26.8. klo 13 ja klo 16. Väliajalla on tarjolla makkaraa, lettuja ja kahvia lähetystyön hyväksi. Laitahan kalenteriin! Täytetään teltat – sillä tarkoituksena on laitta pystyyn kaksi pienempää kokoustelttaa.

M-L kävi kampaajalla lyhennyttämässä hiuksensa. Tunnettekokaanhan kun vastaan tulee. Hyvin se sopii.

Ennen 18 kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Kuuma ilma. ”juosta hissuttelin” ja ns. ”kilpakävelin. Tuntui taas sellaiselta ”köpöttelyltä”.

Bågmanin Tuomo ja Tuula kävivät kylässä. Ensin saunoimme pressusaunassa. Löyly oli hyvä – vaikka sen itse sanonkin. Vastatkin oli. Mukava oli vilvuutella välillä ja mennä taas löylyyn. On ne nuo suomalaiset… Olimme takapihalla koko illan. Ensin söimme paistettuja makkaroita salaatin kanssa. Sitten paistelimme lettuja muurinpohjalla, jota lämmitettiin puilla tulipaikalla. Musta nokikana – kahvipannun tapainen – kuumeni sitkeästi siinä samalla toiselta kyljeltään. Lienee ollut ”urosvettä”, kun niin hitaasti kiehui – presidentti Kekkosen sanoja lainatakseni. Olivat olleet jossain tulilla ja kahvivesi oli kiehunut hitaasti. Söimme lettuja kahvin kanssa hilloa ja jätskiä kyytipoikana käyttäen. Kello lienee ollut jo yli 23 kun lopettelimme yhteistä oloa pimenevässä illassa punaisena hohtavan hiilloksen äärellä. Rukoilimme vähän yhdessä.

Kävin vielä yksin pressusaunan mukavissa löylyissä. Vähän vastoinkin. Löyly oli vielä kuumaa. Istuskelin takapihalla ja suorastaan nautin – vaikka ei Suorastaan ääntä kuulunutkaan. Iso, keltainen kuu oli juuri noussut taivaanrannalle – sekin vielä.

Kuumana kävin sitten kuumaan sänkyyn – ihan saunalämpöisyyden ja säänkin puolesta.

Siunausta!

Ps. ”Laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta” (Joh. 1:17).



29.7.

Heräilin ajoissa. Yöllä kuului jyrisseen ukkonen ja sataneen vettä. Keittelin kahvit. Merinasin juoda takapihalla, mutta alkoi satamaan. Valmistauduin päivän tilaisuuksiin. Marja-Leena nousi myöhemmin – ei myöhään.

12.15ksi lähdin Vapaakirkolle. Sieltä tuli kaksi kyytiini, Autiolahdesta yksi. Piti ajaa vielä porukalla meillä, kun Vapaakirkon avain jäi kotiin. Ajelimme kannonjärvelle, Saharisen mökille, Enonjärven rantaan. Siellä oli Yhteiskristilliset telttakokoukset. Ensimmäinen niistä alkoi klo 13. Asser Saharinen johteli sen. Varikset lauloivat – siis sen niminen lauluryhmä tilaisuudessa, ehkä joku kuusessakin, mene ja tiedä. Hilkka Gummerus puhui ensin, minä toisena vähän ja Jaakko Gummerus lopuksi. Väliajalla oli kahvitarjoilu – ja kastettavat olivat hyvät. Klo 15 alkoi toinen kokous. Asser Saharinen johteli senkin. Anneli Örn puhui aluksi, minä vähän välissä ja Jaakko Gummerus lopussa. Varikset lauloivat. Väkeä oli hyvin.

Tilaisuuksien jälkeen oli heti lähdettävä ajamaan kotiin, että ehti päivän kolmanteen kokoukseen. Vein kyydissäni olleet ihmiset koteihinsa. Saarijärven keskustan kohdalla alkoi satamaan oikein tosi kunnolla. Ukkonen jyrisi. Ennätin vähän syödä kotona ja vaihtaa vaatteita. Sitten menimme 18:ksi M-L:n kanssa Jumalanpalvelukseen Vapaakirkkoon. Jarmo Ruutinen johteli sen – rohkea mies. Petri todisti. Pyyteli ihmisiä nimeltä mainiten käyttämään puheenvuoroja, käyttelivät – yksi ilman nimeltä mainitsematta. Terhi-Marja ja Deniskin käyttivät puheenvuoron – olivat koko perhe kokouksessa. Puhuin. Petri siunattiin seurakuntaan. Sellaiset hetket ovat aina mahtavia. Nina ojensi Petrille lahjan seurakunnan puolesta – häneltä se käy lämpimästi. Leena ja Petri tarjosivat kahvit – tarjottavat olivat maukkaita.

Kohta kotiin tultuani lähdin 11 km lenkille urheilukentälle. Aluksi ”juosta hissuttelin” 5 km, jonka jälkeen ns. ”kilpakävelin” 5 km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. Oli hautova, sumuisen näköinen – vaikkei se sumua ollut – sää. Myöhemmin alkoi nousta usva urheilukentän nurmikon ylle. Tulin kotiin 22.30. maissa.

Siunausta!

Ps. ”Mutta jos valinta on armosta, niin se ei enää ole teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo” (Room. 11:6).



28.7.

Herättyäni keittelin kahvit ja join takapihalla. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Valmistauduin vanhimmiston kokoukseen.

Kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Aurinko paistoi. Suurimman osan matkasta ns. ”kilpakävelin”. Vähän ”juosta hissuttelin”.

Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme keittiön pöydän ääressä.

12:ksi ajelin vanhimmiston kokoukseen Vapaakirkolle. Klo 15 lähdin sieltä pois, kun häät lähestyivät.

17:ksi huristelimme M-L:n kanssa Lauttamäkeen Ension ja Lotan häihin. Hieno hääilma – aurinko paistoi. Olimme mukana riihikirkossa tapahtuneessa vihkimisessä ja hääparin – ja heidän vanhempiensa – onnittelutilanteessa. Sitten lähdimme ajamaan Keuruulle Iso Soitto festivaaliin. Olisimme halunneet olla häissä koko ajan, mutta olimme ostaneet liput Classic Imperialsin konserttiin, joka sekin oli ainutlaatuinen juttu – kuten häätkin. Voihan olla, että tuo 70-luvun ”mahtava bändi” ei enää tule tuossa kokoonpanossa Suomeen – jäsenet ovat niin ikääntyneitä. Tällaisessa tilanteessa olimme häiden ja konsertin suhteen.

”Lämppärinä” illan konsertissa toimi suomalainen ”nostalgiabändi” Wonderful Land, joka heitti hienon keikan ja sai yleisön innostumaan. Kohokohta koitti kun Claccic Imperials nousiu areenalle. Vanhin heistä on nyt 80 v. 70-luvulla Imperials on vieraillut Suomessa. Lauloivat nyt vanhoja, mutta myös ihan uusia – erinomaisia – biisejä. Täytyy sanoa, että kyllä siinä penkissä koki voimakkaita tunteita – musiikki oli niin hyvää ja esiintyjät niin todentuntuisesti evankeliumin asialla. Voi sanoa, että oltiin KONSERTISSA. He johdattivat ihmiset tarpeineen rukoukseen lopussa. Useat halusivat antaa elämänsä Jeesukselle. Ylistys Herralle!

Timo perheineen ja Terhi-Marja perheineen olivat myös mukana. Oli hienoa saada olla hengellisillä festareilla.

Puoliltaöin ”me vanhuksetkin” olimme kotona.

Siunausta!

Ps. ”Ylistäkää häntä (jumalaa) hänen voimallisista teoistansa, ylistäkää häntä, sillä hänen herrautensa on suuri” (Ps. 150:2).



27.7.

Unikeonpäivä. Kuinkahan moni joutui heitetyksi veteen herättyään? Jaskakin (Jaakko) mulskautti toissapäivänä kylmän kivensä järveen, joten joutui ”Uni Keko” kylmään syleilyyn. Joimme kahvia ja söimme aamupalaa heräiltyämme – minä takapihalla kauniissa säässä. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leenakin sinne saapui. Hän luki hartauskirjasta tälle päivälle osoitetun paikan. Rukoilimme siellä yhdessä.

Valmistelin edessä olevia tilaisuuksia ja tapahtumia.

Kävimme kylällä – mm. syömässä HH:ssa.

Illalla kävimme M-L:n kanssa Iso Soitto –festivaalissa, Isossa Kirjassa Keuruulla. Olimme Nina Åströmin ja Neal Morse & Band, konsertissa klo 21. Morse on yksi progressiivisen musiikin ”kirkkaimmista tähdistä”. Bändi oli tasokas – rumpalina tunnustusta saanut Jason Gianni. Täytyy sanoa, että minuun ei tuo musiikkityyli ”proge” oikein ”kolahtanut”. Nina Åströmin konsertti kylläkin.

Palattuamme kotiin kävimme nukkumaan.

Siunausta!

Ps. ”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa…”(Ef. 6:18).



26.7.

Tänään paisteli aurinko – aamusta alkaen. Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia – minäpä tietenkin taas takapihalla – ja syynkin varmaan muistat: se kuni on niin mukavata. Luin siellä 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leenakin sinne tuli kirjojen kanssa. Hän luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme siellä yhdessä.

Teroltakin tuli tekstari.

Tein valmisteluja Alfa-kurssin suhteen – se kun alkaa jo 24.9. Laitahan asia ylös kalenteriisi. Kurssi on Vapaakirkossa maanantaisin klo 18 n. 10 viikon ajan. Uskon, että tulee hyvä kurssi. Materiaaliakin hain tänään postista – tilasin tällä viikolla. Alfa-kurssi on tarkoitettu kaikille kristinuskon perusasioista kiinnostuneille.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Danielkin käväisivät – olivat tulossa uimasta. Menin Rukousiltaan Vapaakirkkoon klo 18.30:ksi. Ruutisen Jarmo johteli. Hyvä ilta. 11 henkeä oli paikalla.

Myöhemmin illalla kävin 11 km yhtäjaksoisella lenkillä urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 5 km, jonka jälkeen ns. ”kilpakävelin” 5 km, yli 7 min/km-vauhtia. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. 22 jälkeen tulin kotiin.

Iltapalaa ja teetä kynttilän palaessa pöydällä.

Mäkisen Eskolle lämpimät synttärionnittelut sinne aitoon Tunturi-Lappiin!

Pyydän tässäkin rukoilemaan Vadimin puolesta, että Herra tekisi ihmeen ja nostaisi hänet vakavasta äkillisestä sairaudesta!

Siunausta!

Ps. ”Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä JOKAINEN anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan” (Matt. 6:7,8).



25.7.

Herättyämme söimme vähän aamupalaa ja joimme kahvia – minä takapihalla. Luin 1. Samuelin kirjaa. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä Marja-Leenan kanssa.

Valmistelin tulevia syksyn tapahtumia, ym.

Laitoin takapihan mustan pressusaunankiukaan kuumenemaan. Oli tulossa vieraita. Kun vieraat – Eriksonin Torsti ja Pirjo – saapuivat, pääsimme pian pöytään nauttimaan M-L:n laittamia tarjoiluja. Torstin kanssa kävimme pressusaunan mukavissa löylyissä. Uuden vastankin olin tehnyt. Muutaman kerranhan sitä piti löylyissä käydä ja välillä vilvuutella takapihalla. Takapihan tulipaikalla M-L paisteli myös muurinpohjalettuja. Samalla keittelin kahvit nokipannulla. M-L jo kattoi kahvipöydänkin ulos, mutta piti siirtyä ”sisäruokintaan” kun alkoi satamaan. Jutustelimme ja vähän rukoilimmekin yhdessä. Mukava oli pitää vieraita.

Tein valmisteluja tulevia tapahtumia ajatellen.

Myöhemmin illalla kävin vielä istuskelemassa pressusaunan mukavissa löylyissä.

Siunausta!

Ps. ”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään” (Room. 10:9,10).



24.7.

Tänään minulla oli työpäivä ja osittain vapaapäivä – lauantailta siirtyi osittain yksi vapaapäivä tänne. Tein vähän kerrassaan työasioita, joiden on edettävä ja oltava valmiina tiettynä aikana.

Aamulla herättyämme söimme vähän aamupalaa ja joimme kahvia – enkä malttanut olla menemättä takapihalle ”luontoon” ryypiskelemään.

Kävimme Marja-Leenan kanssa HH:ssa syömässä. Samalla reissulla myös muilla asioilla – Vapaakirkollakin.

Ennen 16 kävin 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Ns. ”kilpakävelin” ja ”juosta hissuttelin” alle 7 min/km-vauhtia. Aurinkoista ja lämmintä. M-L työnteli ruohoa pihalla. Liikuntaa sekin.

Ajelimme M-L:n kanssa ”Terheille”. Lähdin Deniksen kanssa viemään puukuormaa Tampereelle, Terolle. Purimme siellä kuorman yhdessä Teron kanssa. Koko muukin perhe oli kotona. Söimme hyvät iltapalat ja joimme kahvia ennen kotimatkaa. Olin kotona takaisin vähän ennen 01.

Siunausta!

Ps. ”Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti” (Ps. 44:9).



23.7.

Vapaapäivä. Herättyämme – Marja-Leena ennen minua – joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Minä kiikutin taas ”nautintoaineeni” takapihalle – ja kohta myös kiireenvilkkaa sisälle takaisin, koska alkoi satamaan. Viime yönäkin satoi, oli satamatta, satoi, oli satamatta, satoi… Se on ollut sellaista.

Kävimme M-L:n kanssa syömässä HH:ssa – siellä ”kansanravintolassa” Ainahan siellä sitä kansaa näkyy olevan. Kauppareissu samalla kylällä käynnillä.

Laitoin sopivaan aikaan tulen takapihan mustan kiukaan alle, että oli kylvettävässä kunnossa klo 17, kun tuli vieraita. M-L laitteli tarjoiluja.

Vieraat – Lehtomäen Matti ja Tuula, sekä Lehtomäen Teppo ja Anne kolmen lapsensa kanssa - saapuivat 17 maissa. Eikun heittelin häkälöylyt ja vedin pressun kehikon päälle, niin pääsimme saunaan. Uuden vastankin olin tehnyt. Meitä oli saunassa Matti, Teppo, Tuula, Anne ja minä – uimapukusaunasta kun on kysymys. Löylyt olivat aika hyvät. Vieraatkin tykkäsivät saunasta. Miehissä vilvuuttelimme takapihalla ja kävimme uudelleen löyliössä – Teppo vielä kolmannenkin kerran. Onhan se pressusauna mukava, yksinkertainen, kapistus antamaan ”elämään eliksiiriä”.

Saunan päälle pääsimme pöytään nauttimaan tarjoiluista. Jutustelimme ja rukoilimme myös hetken yhdessä. On se mukava ja tärkeä asia tavata seurakuntalaisina toisiaan, olla yhdessä ja tulla paremmin tuntemaan. Olemmehan annetut myös toisiamme varten.

Kävin vielä 20.30. jälkeen 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juosta hisssssshuttelin” ja ns. ”kilpakäveleskelin” Sataa tihuutteli. Lämpötila 13-14 astetta. Vähän ”viruteltuani” kävin vielä ottamassa löylyt pressusaunassa. Hyvin tuli löylyä ja hik virtasi. Söin vähän iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Mutta hän (Jeesus) sanoi: Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat” (Luuk. 11:28).



22.7.

Vapaapäivä. Heräilimme aurinkoiseen uuteen päivään. Join kahvia ja söin vähän aamupalaa taas ”ulkoruokinnassa” – takapihalla. Se on mukavaa takametsien miehestä. Huom! ei viittausta samannimiseen lauluyhtyeeseen. Voi olla, että minun lauluni on samanlaista kuin Suzette Hattingh - Seinäjoella - sanoi laulunsa olevan. Hän sanoi, että jos hän laulaa, niin elävät kuolevat ja kuolleet heräävät. Luin 1. Samuelin kirjaa.

11:ksi ajelimme Helluntaiseurakuntaan Sunnuntaijuhlaan. Siellä johteli meitä ylistykseen ja lauluihin ryhmä Kalle Kohosen johdolla. Kuusjärven Timo oli hälytetty basson varteen. Kokouksen aloitus oli mielenkiintoinen: musiikkiryhmäläiset käyttivät puheenvuoroja vastaillen asetettuun kysymykseen. Nuorilla oli paljon hyviä ajatuksia. Sydämestäni yhdyin mm. siihen mitä Timo sanoi. Hän sanoi suurin piirtein tällaisen ajatuksen: Jeesuksesta kannattaa kertoa – vaikka ei kysytäkään - kaikkialla, missä me elämme ja liikumme, riippumatta ”virkanimikkeestä”, koska olemme Hänen todistajiaan kaikki.

Kuinka se muuten voisi ollakaan. Voidaksemme elää näin, on meidän sisäistettävä se, että asia todellakin on niin. Tällainen todistajana oleminen merkitsee, että väri on (aina) myös oikealla tavalla näkyvillä. Tämä taas ei oikein todellisesti onnistu, jos ei esim. Ps. 73:28 ole totta elämässämme: ”Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi”. Elämämme sanamme ja tekomme ovat seurausta suhteesta Herran kanssa. Vaikka tunnemmekin itsemme hyvin vajavaisiksi todistajantehtävässämme, se on kuitenkin tehtävämme Jeesukseen uskovina. Kun katsomme Häneen, jonka todistajia olemme, voimme olla todistajia. Kun katsomme itseemme, todistajana olemisemme estyy hyvinkin monenlaisin perustein. Pyhä Henki haluaa kirkastaa aina Kristusta. Hän on sitoutunut siihen myös meidän elämämme kautta. Meidän ei tarvitse ajatella, että sitten joskus, kun on tapahtunut sitä ja tätä, ja olen saanut sen ja tuon, tullut sellaiseksi ja tällaiseksi, sitten todistamme. Ei, vaan nyt jo, koska uskon Jeesukseen. Se ei tarkoita suorittamisen pakkoa, eikä mitään lainalaista toimintaa, vaan vapaaehtoista asennoitumista, itsensä antamista olemaan Vapahtajansa ja Herransa todistajana. Todistajana olemiseen kuuluu myös se, että teemme valintoja erilaisissa tilanteissa ja paikoissa, olemmeko – haluammeko olla - Jeesuksen todistajia juuri silloin – sanoilla tai sanoitta.

Yksi ihan keskeinen – ihan keskeinen – asia eteenpäin pääsyssämme, kasvussamme, uskontiellä on todistajana oleminen, sellaiseksi antautuminen, koska siihen sisältyy kannaltamme katsottuna erittäin tärkeä hengellinen totuus: Jeesuksen omaksi tunnustautuminen. Kun Jeesukseen uskovina tunnustamme uskovamme Häneen, ja kuuluvamme Hänelle, tuo se iloa ja sisältöä elämäämme. Jeesuksen todistajina ollessamme olemme ”asian ytimessä”. Helposti käy niin, että yksilöinä - ja seurakuntinakin – kierrämme tätä asiaa ”kuin kissa kuumaa puurokuppia”; teemme kaikkea muuta, mutta emme ole Jeesuksen todistajia. Emme anna ihmisten – uskomattomien ja uskovien – nähdä ja kuulla todistustamme Jeesuksesta. Keskitymme helposti asioihin, jotka ovat kehällisiä – kakkos-, kolmos-, tai neloskehällä – emme siihen, mikä Sanassa nousee esiin ykköskehän asioina. Voimme sinänsä olla tekemässä ihan oikeita asioita, mutta teemme niitä parhaan kustannuksella. Evankelioimiskokoukset – niin hyvä asia kuin ovatkin – eivät ole evankeliointia ajatellen ykkösasia, mutta rukouksin tapahtuva Jeesuksen todistajana oleminen, jokaisen uskovan kohdalla, on sellainen. Strategioiden tekeminen, toiminnan suunnitteleminen, tilaisuuksien järjestäminen, opetuksen antaminen, asioiden kaikenlainen hoitaminen, kirkkojen kaunistaminen ja viihtyisäksi tekeminen, ulkonainen moitteettomuus ja kaikkeen ulkonaiseen panostaminen, jne. voivat olla hyviä asioita, mutta voivat myös tulla tehokkaaksi esteeksi kaikkein tärkeimmälle: Jeesuksen todistajana olemiselle. Voimme antaa itsestämme ja seurakunnastamme näyttävän ja tehokkaan – tai vähemmän näyttävän ja tehokkaan – vaikutelman ulospäin, mutta emme kuitenkaan elä ydinasiassa – emme ole Jeesuksen todistajia. Helposti olemme ikään kuin pyörittelemässä lumipalloja ja rakentelemassa niistä lumiukkoja takapihalle. Voimme suorittaa kaiken hyvin tehokkaasti ja hikeen asti työtä tehden. Lopputuloskin voi olla näyttävä, mutta ennemmin, taikka myöhemmin lumiukot sulavat. Tärkein asia elämässämme – ja seurakunnan elämässä – on Jeesuksen todistajana oleminen.

Jeesuksen todistajana oleminen on tehtävä, johon kukin meistä – ihan itse – voi vaikuttaa. Voimme päättää olemmeko, vai emmekö ole, Hänen todistajiaan. ”Mukavan miehen tai naisen” maine ei pelkästään kerro siitä, että olemme Jeesuksen todistajia. Todistajana olemisesta kertoo se, että olemme Hänen todistajiaan – oikeasti. Todistajana oleminen ei merkitse sitä, että juttelemme ihmisten kanssa ”vähän uskontoon päin kallellaan” olevia asioita. Todistajina olemme Jeesuksen todistajia. Siihen kuuluu, että todistamme uskovamme henkilökohtaisesti Jeesukseen. Siihen kuuluu sen ilmi tuominen, että Jeesus on kuollut ristillä puolestamme syntiemme tähden ja että Hän nousi ylös kuolleista ja elää. Meidän tulee hyljätä kaikki verukkeet, joilla puolustamme – selittelemme – sitä, miksi emme henkilökohtaisesti ole Jeesuksen todistajia. On hyvä olla rehellinen ja katsoa ”totuutta silmiin” myös itsessään. On hyvä tunnustaa, että suurin syy, ettemme ole Jeesuksen todistajia, on pelkuruutemme. Se on asia, joka on nähtävä esteenä, joka ei saa olla este. Pelkuruutemme pohjana ei useinkaan ole se, että pelkäisimme ”pilaavamme Jeesuksen asiaa”, vaan todellisuudessa sen takana on useinkin se, että häpeämme Jeesusta, emmekä uskalla tunnustautua Hänen omakseen. Kaikkea muuta voimme tehdä ihmisten edessä, mutta tätä emme. ”Puheliaan seuramiehen – tai naisen” kieli tarttuu kitalakeen juuri tämän asian kohdalla. Tämä voi tuntua ”liian kovalta sanalta”, mutta ei sitä kuitenkaan ole, sillä meille kaikille on luvattu voima ja mahdollisuus olla Jeesuksen todistajana täällä maan päällä. Meidän ei tarvitse odottaa jotakin tulevaisuudessa häämöttävää hetkeä alkaaksemme olla Jeesuksen todistajia. Voimme olla sitä juuri nyt – ja huomaamme, että voima annetaan. Se annetaan jokaiselle todistajalle. Jeesuksesta todistaminen ei ole vain sitä, että käymme ns. todistamassa joskus – kerran pari elämämme aikana – kokouksessa saarnapöntöstä. Todistajana oleminen on koko elämämme kattava asia.

Elämämme ja tekomme Jeesuksen omina todistavat Hänestä – mutta myös sanamme. Emme saa unohtaa sanojen merkitystä todistajan tehtävässämme. Sanat ovat tärkeitä. Ymmärrämme, että emme Jeesuksen omina voi esim. perheissämme, koulussa, työpaikallamme, harrastuksissamme – joissa olemme tekemisissä samojen ihmisten kanssa – koko ajan ”toitottaa” sanoillamme todistustamme Jeesuksesta, mutta niissäkin meidän tulee olla myös sanallisesti Hänen todistajiaan. Useinkin Jumala johdattaa meitä tuollaisissa yhteyksissä kohtaamaan niihin kuuluvia ihmisiä henkilökohtaisesti pitkälläkin aikajänteellä. Voi tuoda sanallisesti todistuksen Jeesuksesta esiin ja silti elää heidän kanssaan normaalisti. Voi kuunnella taivasta ja näitä ihmisiä. Voi kokea Jumalan ajoittamaa johdatusta, kun haluaa olla Herransa todistaja. On otettava huomioon myös se – aivan niin kuin Raamatun päivinäkin – että kaikesta huolimatta meitä voidaan myös pilkata. Se ei ole kuitenkaan syy olla olematta todistaja.

On kuitenkin paljon ihmisiä, joille emme ”ennätä” todistaa kovinkaan paljoa – tai emme ollenkaan – elämämme ja tekojemme kautta. jumala on johdattanut meidät kohtaamaan nämä ihmiset siksi, että olemme heille sanallisesti Jeesuksen todistajia. He voivat jopa tulla uskoonkin juuri siinä kohtaamisessa – tai sen seurauksena. Olemme yksi tärkeä lenkki ketjussa heidän iankaikkista elämäänsä ajatellen. Kokekaamme etuoikeutena olla Jeesuksen todistajia täällä maailmassa. Raivatkaamme Jumalan avulla pois kaikki verukkeet ja esteet tehtävämme tieltä. Jumala siunatkoon tehtävämme! Rohkaisen itseäni ja sinua: Emme ole vielä täydellisiä. Todistajan tehtävämmekin on vajavaista. Kun kuitenkin haluamme olla Jeesuksen todistajia, niin Pyhä Henki vie meitä eteenpäin ja antaa voiman kaikkine mahdollisuuksineen.

Tuollaisiin ajatuksiin kirvoitti Pyhä Henki minua Timon sanojen perusteella.

Niin, sinne kokoukseen, Helluntaiseurakunnassa, vielä mennäkseni. Mukana tilaisuudessa olivat Mannin Erno ja Sari lapsineen. He ovat lähdössä lähetystyöhön Kosovoon. Heidän mukana olonsa oli M-L:n ja minunkin mukana olon syy kokouksessa. Sari ja Erno puhuivat ensin kohteestaan Kosovosta ja siihen liittyvistä asioista. Sari lauloi. Erno piti hyvän ja selkeän saarnan kutsumuksesta. Lopussa koko perhettä siunattiin heidän työhönsä ja matkaansa – ei sillä tavalla virallisesti, koska lähettäjäseurakunta on muualla. Koin etuoikeutena, että Kalle, joka juonteli tilaisuutta, pyysi myös minua siunaamaan heitä alttarille. Johdin siinä myös rukoukseen. Rukouksen jälkeen koin sydämessäni, että minun pitäisi rohkaista jotakuta tuomaan esille sanoma Jumalalta. En kuitenkaan sitä tehnyt. Tilaisuuden loputtua tuli yksi paikalla olleista luokseni, sanoen, että hänellä olisi ollut sanoma siihen minun rukoukseni jälkeen, mutta hän ei rohjennut sitä tuoda. Oli rohkaisu – jatkoa ajatellen – molemmille, että ajatukset olivat Jumalasta. Tilaisuuden jälkeen nautimme hyvän lähetyslounaan kahveineen. Taivaan Isän siunausta Mannin perheelle!

Ajelimme kaupan kautta kotiin. Terhi-Marja, Emilia, Daniel, Timo, Pia ja Miro tulivat myös meille. Laitoin heti tulen takapihan mustan kiukaan alle, sekä tulipaikkaan. M-L alkoi pian paistamaan siinä lettuja muurinpohjalla. Satoikin välillä. Takapihalla söimme lettuja porukalla ja joimme nokipannukahvia – lapset mehua. Keittelin kahvit kiukaan alla olevan tulen hehkussa.

Johonkin aikaan oli häkälöylyt heitetty ja pressu vedetty kehikon päälle. Timon ja Deniksen – joka tuli töistä myös meille – kanssa menimme ottamaan kiukaan antia, jota löylyksi kutsutaan. Useampaan kertaanhan siellä piti käydä, välillä takapihalla vilvuutellen.

Saunan jälkeen saimme paistettua makkaraa, salaattia, jätskiä ja tämän kesän mansikoita isot kulholliset.

Kävin illan mittaan – 20 jälkeen – urheilukentällä 7 km lenkillä. 1 km ”juosta hissuttelin” jatkaen 5 km ns. ”kilpakävelyntapaisella”. Lopuksi ”juosta hissuttelin 1 km. Kentällä oli myös Milka, joka on Saarijärvellä ystävänsä Janinan luona. Yhdessä olivat kentällä. Mukava oli siellä tavata.

Juotiin teetä. Satoi. Ukkonenkin jyrähteli.

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi heille: Antakaa keisarille se, mikä keisarin on, ja Jumalalle se, mikä Jumalan on” (Mark. 12:17).



21.7.

Ja täällä ”menetetyn metsikön reuna”. Heräiltyämme – Marja-Leena ennen minua tekemään lettutaikinaa seurakunnan leiripäivään - joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Minä taas kiikutin juomiseni ja syömiseni takapihan raikkauteen. Luin 1. Samuelin kirjaa. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Lähdettyämme M-L:n kanssa liikenteeseen – kohti leiripäivää – kävin kukkakaupan kautta, josta ostin pari ruusua kastettaville. M-L kävi kaupassa. 11.30:ksi menimme Vapaakirkon pihaan, josta oli sovittu lähtöjä leiripäivään. Meidän kyytiimme tuli yksi. Ajelimme Kannonjärvelle, Gromovin Helvin mökille, jossa seurakunnan leiripäivä oli. Lakosen Kari sitä johteli mukavaan leppoisaan tyyliin(sä). Aluksi Kari kertoili päivän sisällöstä. Lauleskelimmekin vähän. Satoi. Se ei kylläkään haitannut. Tunnelma oli ihan mukava. Jutustelimme. Söimme hyvin – ja ruoka oli hyvää.

14.30. oli kastejuhla, jonka osuuden johtelin. Puhuin aluksi kasteesta. Sen jälkeen kastettavat – Petri ja Maija-Liisa – käyttivät henkilökohtaisen todistuspuheenvuoron. Olivat hyviä todistuksia. Lauloimme laulun: Päättänyt olen seurata Herraa, säkeistön, jonka jälkeen kastoin Petrin. Eikä se järven vesi kylmää ollut. Taas laulettiin säkeistö, jonka jälkeen kastoin Maija-Liisan. On ilo palvella tällaisessa asiassa, jossa ihmiset haluavat olla kuuliaisia Jumalan Sanalle – Seurata Herraa. Kun kuivat vaatteet oli vaihdettu, lauloi Noora Anneli oman laulunsa. Petran säestyksellä laulettiin yhteislauluja. Aurinkokin alkoi paistamaan. M-L:n kanssa ojensimme kastettaville ruusut. Joimme juhlakahvit – sanan varsinaisessa merkityksessä – täytekakkujen kanssa. Jäämme odottamaan seuraavaa kastejuhlaa – enkä usko, että se niin kaukana onkaan.,,

Tikanheittokilpailukin pidettiin. Sarjat olivat miehille ja naisille. Molempien sarjojen voittajille - perheineen – oli palkintona 2 vrk mökkiloma Helvin mökillä. Olavi voitti miesten- ja Airi naisten sarjan. Kannustus oli rohkaisevaa.

Saunottiin. Sää oli hieno – kuten paikkakin. Miehet saunoivat Lahjan mökin saunassa – joka on vieressä – ja naiset Helvin saunassa. Löylyt olivat hyvät.

Saunan jälkeen söimme lettuja. Mukava ”katos” – kesäkeittiö – niiden paistopaikkana. Makkaraa grillattiin samaan aikaan. Kaikki maistuivat – hyvälle. Loppuhartaus oli 18-19 välillä. Sen jälkeen lähdimme kotiin. Kiitos mukavasta päivästä ja yhdessäolosta Helville ja ”ohjelmapomolle”, Karille! Tuollaisen(kin)kaltainen seurakuntalaisten yhdessäolo on rakentavaa silloin tällöin.

Kävin illan mittaan 9.4 km lenkillä urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 2.2 km, jonka jälkeen ns. ”kilpalävelin” 1.2 km, 1.2 km, 1.2 km (aikaan 6.16), 1.2 km (aikaan 6.22), 1.2 km (aikaan 6.45), joka välissä venytellen. Lopuksi ”juosta hissuttelin 1 km. Lämmintä oli 11-12 astetta. Kotiin tulin 21.50.

Join teetä.

Siunausta!

Ps. ”Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala” (Ps. 68:36b).



20.7.

Heräiltyämme, aamupalaa syötyämme ja kahvit juotuamme – luin 1. Samuelin kirjaa – lähdimme ajelemaan Seinäjoelle Keskellä elämää–tapahtumaan. Alavuden ABC:n pihassa joimme termoksesta kahvia.

10.30. olimme jo mukana Helluntaikirkossa Rukous ja ylistys–hetkessä. Klo 11 oli Sana koskettaa, raamattutunti, jonka piti Carl-Gustav Severin Ruotsista, Upsalasta. Oli voimallinen. Välillä syötiin Helluntaiskirkolla ja klo 15 oli Marko Selkomaan, Kanadasta, raamattutunti – eikä ihan tavallinen. Väkeä oli talo ihan täynnä. Välisermi oli työnnetty sivuun ja ruokasalin puolikin oli täysi. Klo 19 oli tilaisuus Seinäjoki -Areenassa. Väkeä oli paljon. Suzette Hattingh, Saksasta, puhui. Ei nää ihan tavallisia kokouksia olleet – Voimallisia. Mukava oli tavata tuttuja päivän aikana.

Paluumatkalla Seinäjoelta kävimme pizzalla Alavuden ABC:llä. Kotona olimme 00.30. maissa.

Siunausta!

”Minä (Jeesus) ja Isä olemme yhtä” (Joh. 10:30).

19.7.

Vapaapäivä. Heräilimme pilvipoutaiseen säähän Mäntyluodon hirsimökissä, Malloksella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia ikkunoista avautuvaa järvimaisemaa katsellen. Saari kun on pieni, niin vesikin on lähellä joka suunnassa. Luimme Raamattua – minä 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä.

Soutelin hakemassa katiskat järvestä – oli kuusi ahventa, jotka laskin takaisin järveen. Tihkutteli vettä. Vähän oli mielessä mustikkaankin lähtö Sätkynniemeen. Ensin oli maa märkä sateen jäljiltä ja sitten näkyi nousevan ukkospilvi.

Söimme. Meinasimme lähteä soutelemaan kotimatkalle, mutta kun ukkonen nousi, niin ei järvenselälle viitsinyt lähteä. Niinpä oleilimme mökissä. Satoi ja tuuli aikalailla.

Lopulta kannoimme vähät kimpsumme veneeseen ja soutelimme sateessa parinkymmenen minuutin matkan Rasaniemen rantaan. Sadevaatteissa oli mukava olla sateessakin.

Ajelimme kirkolle, jossa käväisimme kaupassa. Kävimme äitiäni tapaamassa vanhainkodin yläkerrassa. Hän oli pirteässä kunnossa. Jutustelimme. Rukoilimme pois lähtiessämme yhdessä. Ajelimme sieltä Hannulle ja Aunelle – sedälleni. Juttelimme. Pois lähtiessämme rukoilimme yhdessä.

Matkalla kotiin pysähdyimme Vaajakosken ABC:llä, jossa M-L kävi kaupassa ja minä kahvilla.

21. jälkeen olimme kotona. Saarijärvellä paistoi aurinko, vaikka muualla satoi. Kävin vielä 11 km lenkillä urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 5 km – aikaan 31.26, jonka jälkeen ns. ”kilpakävelin” 5 km – aikaan 33.44. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. Palasin kotiin n. 23 maissa.

Join teetä ja söin iltapalaa. M-L: kin oli vielä ”tolpillaan”, mutta meni pian nukkumaan. Katselin mm. tullutta postia.

La. 21.7. klo 12 on ”seurakunnan leiripäivän” nimellä oleva päivä Helvi Gromovin mökillä, kannonjärvellä, Kotiniementie 53. Siellä on yhdessäoloa, ruokaa, kahvia, saunomista, uintia, leikkejä… Päivässä on myös kastetilaisuus. Jos olet uskossa, etkä ole vielä käynyt kasteella, niin tervetuloa kasteelle! Ota yhteyttä: Jouko Kuusjärvi 040-0206858. Yhteislähtöjä leiripäivään on klo 11.30. Vapaakirkon pihasta. Päivä on tarkoitettu kaikille. Tervetuloa mukaan!

Siunausta!

Ps. ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Joh. ilm. 7:10).



18.7.

Heräilimme Mäntyluodossa pilvipoutaiseen, 16 asteen, säähän. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia mukavissa järvinäkymissä. Bågmaneiltakin tuli viestejä Enontekiöltä. Luimme Raamattua. Minä 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä.
Puoliltapäivin lähdimme soutelemaan Sätkynniemeen, vanhan kalasaunan vaiheille - jossa poikasena öitäkin vietettiin - katsomaan onko siellä mustikoita. Oli. Ei kuitenkaan niin paljon kuin viimekesänä. Keräsimme lyhyessä ajassa litran, toista - ei ollut sen isonpaa astiaa mukana. Palatessa vein M-Ln vieressä olevan saaren eteläpäähän. Hän käveli sen läpi katsastaen, onko mustikoita. Vähän. Otin hänet veneeseen saaren Pohjoispäästä. Tulimme jo 13.30.jälkeen mökille. Katsoimme katiskat samalla reissulla. Kaksi ahventa. Jätimme syötiksi ja siirsimme pyydykset toiseen paikkaan. Juotuamme kahvit lähdin soutelemaan parinkymmenen minuutin matkan Rasaniemeen. Sieltä hurautin autolla kirkolle. Kävin ensin äidin luona vanhainkodin yläkerrassa. Hän oli pirteä. Juttelimme. Rukoilimme lähtiessäni. Äiti lähtikin rollaattorinsa kanssa ruokailuun. Esitteli minut pojakseen hoitajalle ja yhdelle mummolle ja hänet minulle.
Menin urheilukentälle, joka oli aika lähellä. 20 asteen lämpötilassa tein 11.2 km lenkin. Aluksi "juostahissuttelin" 5.2 km, jonka jälkeen ns. "kilpakävelin" 5 km aikaan 36.25. 20
m pätkää edestakaisin. Lopuksi "juosta hissuttelin" 1 km.
Kävin kaupassa ennenkuin lähdin mökille. Oli nousemassa niin pahannäköinen ukkospilvi, että harvoin näkee. M-Lkin tekstitteli ukkosesta. Menin Teboilille kahville odottelemaan Pilven ohimenoa. Lopulta ajelin rantaan ja vetelin parikymmenminuuttisen saareen. Satoi koko ajan, vaan eipä se haitannut kun oli sadevaatteet. 19 maissa olin saaressa. M-L oli lämmittänyt saunan, joten pääsimme heti saunaan. Löylyt olivat mukavat.
Söimme hernekeittoa. Jälkiruuaksi jugurttia. Jonkin hetken päästä M-L paistoi lettuja. Minä söin niitä kahvin kanssa. M-L ei näin myöhään enää kahvia juonut. Tuikut paloivat pöydällä.
Johonkin aikaan Mäntyluodon wanhukset kävivät tilalleen...
Siunausta sinne mantereelle...!




17.7

Vapaapäivä. Noustuamme join taas kahvia ja söin aamupalaa takapihalla. Luin siellä 1. Samuelin kirjaa.
Tein työhön liittyviä kirjallisia töitä.
14-15 välillä lähdimme Marja-Leenan kanssa ajelemaan Kangasniemelle. Menimme Timon kautta. Veimme pyykkejä ja katselimme heidän rakennuksien pohjien paikkoja. Viisas mies kalliolle rakensi... - kallio oli hienosti näkyvissä. Satoi kovasti. Eivät olleet kotona.
Kävimme syömässä Vaajakosken ABC:llä.
Ajelimme Kangasniemelle, Malloksen rantaan, Rasaniemeen. Tavarat veneeseen, sadevaatteet päälle ja 20 min.soutu Mäntyluotoon, jossa olimme 18.30:n jälkeen.
Vein kaksi katiskaa järveen. Joimme tulokahvit. Luin kirjaa. M-L virkkasi. Lämmitin saunan. Löylyt oli hyvät - ja vasta. Kävin järvessä. Harmaa taivas, mutta pohjoisen puolella mahtava auringonlasku! Söimme iltapalaa ja joimme teetä tuikkujen valossa. Laitoin Heimolle viestin ja häneltä tuli myös.
Siunausta!



16.7.

Heräsin vapaapäivään. Marja-Leena heräsi aikaisin, kun valmistautui ottamaan vieraita vastaan tänään – kävi kaupassa ja alkoi laitella ruokia. Join kahvia takapihalla. Luin 1. Samuelin kirjaa – myös 1. Kuningasten kirjaa.

Kävin pari kertaa kylällä kyselemässä paikkaa tilaisuudelle keskustassa. Sokkarin parkkipaikan reunaa kävin kysymässä johtajalta. Sitä ei tällaiseen tarkoitukseen saa. Kyselin toria siihen tarkoitukseen, mutta en vielä saanut yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa sen käyttö pitää sopia. Eiköhän se ajallaan järjesty.

Heti puolenpäivän jälkeen meille tuli vieraita Permin-Komista – komi-permjakkeja. Raisa, kahden tyttärensä Nastjan ja Natashan kanssa. Raisa kääntää Raamattua komi-permjakin kielelle. Vertaisen Veikon autolla olivat liikkeellä. Veikko, sekä Kuljun Aulis olivat myös. Meitä yhdistää työ sukulaiskansojemme parissa. Mukava pitää sellaisia vieraita. Terhi-Marja tuli tulkiksi. Emilia ja Daniel olivat myös. Näimme heidätkin nyt eka kertaa eilisen Venäjältä tulon jälkeen. Söimme M-L:n tekemän hyvän aterian, jälkiruokineen ja kahveineen. Tuntuu aina erikoiselta pitää täällä vierainaan ”siellä kaukana” tuntemaan tulleita ihmisiä – joiden kanssa on ollut paljon tekemisissä. Juttelimme. Otimme valokuvia. Joimme vielä uudestaan kahvia ja teetä. Vähän rukoilimme. Deniskin ehti töistä loppuhetkiin – hänkin on käynyt Permin-Komissa.

Vieraiden mentyä lähdin kohta – 18 maissa – 11 km yhtäjaksoiselle lenkille urheilukentälle. Aluksi ”juosta hissuttelin” 5 km, jonka jälkeen ns. ”kilpakävelin” 5 km, aikaan 34 min. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1.2 km.

Siunausta!

Jatkoksi taas – pitkästä aikaa – jakso ”pientä rukouskoulua”.







Opetus 102. VALVO ITSEÄSI

”Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä: sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat” (1. Tim. 4:16).

Apostoli Paavalin neuvo nuorelle työtoverilleen, Timoteukselle, on varteenotettava tänäänkin jokaisen sananjulistajan – erityisesti tässä tekstiyhteydessä heidän - ja uskovan elämässä. Hengellinen elämämme on kilvoittelua. Samassa kirjeessään Paavali kirjoittaa: ”Kilvoittele hyvä uskonkilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä…” (1. Tim. 6:12). Edelleen: ”Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien” (1. Tim. 4:10).

Kilvoitteluun kuuluu itsensä valvominen. Se merkitsee oman elämänsä pysyttämistä Jumalan Sanassa. Se ei merkitse jatkuvaa itsensä tarkkailua ja itseensä katsomista – silloin joudumme lainalaiseen tilaan – vaan halua elää Jumalan tahdon mukaan vapaassa ”evankeliumin hengen” mukaisessa olotilassa. Itsemme valvomiseen kuuluu aivan keskeisenä rukouselämämme. Se ilmaisee, että haluamme olla riippuvaisia Jumalasta ja Hänen Hengestään. Omassa voimassa tapahtuva itsensä valvominen ei onnistu.

Itsensä valvominen – Sanasta ja evankeliumista eläminen – on ensisijainen asia. Sen seurauksena voimme valvoa sanojamme ja opetustamme. Elämää Jumalan yhteydessä seuraavat ajatukset, sanat ja teot. Suhteemme Jumalaan on tärkein. Siitä versovat elämämme sanat ja teot.

Valvoessamme itseämme – elämäämme – pelastamme itsemme ja ne jotka meitä katselevat ja kuulevat.



15.7.

Herättyäni keittelin ”kahaveeta” ja ”juoskentelin” sitä takapihalla. Luin 1. Samuelin kirjaa. Valmistauduin päivän tilaisuuksia varten.

Hyvissä ajoin ennen 12 lähdimme Marja-Leenan kanssa liikenteeseen. Kävimme kukkakaupasta hakemassa pari ruusua, tänään seurakuntaan liitettäville. Haimme yhden ihmisen kyytiin telttakokoukseen ja ajelimme Häkkilään.

Telttakokous: Taivas on totta! alkoi klo 13. Sää oli hieno – rukousvastaus. Lehtomäen Matti johteli tilaisuuden, lukien alkuun Raamatunpaikan ja käyttäen henkilökohtaisen puheenvuoron. Lauluryhmä – Anne ja Taneli Lehtomäki lauloivat lasten kanssa. Anne myös yksin. Hyvä lauluryhmä. Lehtomäen Teppo käytti todistuspuheenvuoron. Lehtomäen perhekunta voisi pitää kokouksia missä vaan – on todistusta, musiikkia ja puhetta. Nina Ruutinen antoi myös henkilökohtaisen todistuksen. Hyviä olivat – jos niin voi sanoa – kaikki kokouksen todistukset. Puhuin lopuksi. Oli avointa puhua – avoimempaa kuin eilen. Taisi olla liki 30 ihmistä mukana. Kokouksen lopuksi saimme taas Lehtomäen Tuulan tarjoamat maistuvat kahvit.

Ajelimme kotiin. M-L puhui matkalla puhelimessa Venäjältä palaavien lähetysmatkalaisten – Emilian ja Danielin – kanssa. Olivat jo aika lähellä tulossa kotia kohti. Palattuamme kotiin laittoi M-L ruokaa. Valmistauduin illan tilaisuuteen. Söimme.

17.30:ksi ajelimme Vapaakirkolle – että josko rukoushetki ennen tilaisuutta. Jumalanpalvelus alkoi klo 18. Lahtelan Veikko johteli sen. Rosk´a Band soitteli ja lauleskeli muutamaan otteeseen. Johdin Miikan ja Janikan siunaamisen seurakuntaan. Janika oli eilen kasteella. Puhuin. Oli avointa puhua. Tilaisuuden lopuksi Veikko ja Irma tarjosivat kahvit. Se antaa aina mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hyvä tilaisuus.

Ajoimme Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin kautta kokouksesta. Olivat tulleet Venäjänmaalta kotiin. Olivat jo nukkumassa. Aikainen lähtö ja pitkä matka kun oli takana. Emme menneet kolkuttelemaan.

Menin illan mittaan 10 km lenkille urheilukentälle. Aluksi ”juosta hissuttelin” 3 km. Venyttelin. Ns. ”kilpakävelin” 5 km yhtäjaksoisesti 33.45 aikaan. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 2 km. Venyttelin ja ajelin kotiin 22.30:ksi. M-L oli jo nukkumassa. Söin iltapalaa.

Tänään tavoittelin äitiä kiinni puhelimella, mutta ei ollut huoneessaan, koska ei vastannut.

Siunausta!

Ps. ”Mutta minä (Jeesus) sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat” (Matt. 5:44).





14.7.

Herättyäni keittelin kahvit ja ryypiskeltyäni ne, valmistauduin päivän tilaisuuteen. Myöhemmin söimme aamupalaa – ja joimme kahvia. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Ennen 12 lähdimme M-L:n kanssa liikenteeseen – kaupan kautta. Otimme pari ihmistä kyytiin ja ajelimme Häkkilään telttakokoukseen, joka alkoi klo 13. Teltta oli Lehtomäen Matin ja Tuulan pihapiirissä. Lyhyen kokoussarjan nimenä on: Taivas on totta! Rukousvastauksena sää oli hyvä. Väkeä oli n. 30 henkeä – taisivat olla uskovaisia. Matti johteli tilaisuuden. Lauluryhmä: Väinö ja Marja-Liisa Moisio, sekä Raimo ja Raakel Moisio lauloivat vanhoja lauluja. Raimo ja Väinö todistivat uskoontulostaan koskettavasti. Yhteislaulujakin laulettiin. Puhuin – taisi tulla herätyssaarna uskoville. Siis sellainen herätyskokoussaarna, joka oli tarkoitettu ihmisille, jotka eivät vielä usko Jeesukseen. Tuula tarjosi kahvit tilaisuuden lopuksi – kastettavat olivat hyviä. Huomenna klo 13 on vielä kokous teltalla.

Ajelimme kotiin kaupan kautta. Voimamieskilpailut olivat juuri lopuillaan keskustassa – Jarmo Virtanen – Suomen mestari – kuului voittaneen. Söimme hieman päästyämme kotiin.

M-L kävi ”Terhien” asunnolla – tulevat huomenna lähetysmatkalta Venäjältä. 18:ksi ajelin ”Saarijärven toiselle puolelle”, jossa oli kastetilaisuus. Sukulaisia oli paikalla. Grönqvistin Juha juonteli lyhyen tilaisuuden. Puhuin kasteesta hiukan. Lauloimme. Astuimme valkoisissa kastepuvuissa järveen, jossa minulla oli etuoikeus kastaa Janika. On hieno ja iso asia, kun ihmiset noudattavat Jumalan Sanaa myös kasteasiassa. Joimme maistuvat täytekakkukahvit juhlan kunniaksi. Sää oli hieno.

Menin urheilukentälle 11 km lenkille. Hieno sää. Aluksi ”juosta hissuttelin” yhtäjaksoisesti 5 km. Venyttelin. Ns. ”kilpakävelin” 5 km 1 km jaksoissa, n. 2 sek. tauoilla. Km-ajat olivat: 6.27., 6.27., 6.20., 6.16., 5.40. ”Juosta hissuttelin” 1 km. Lenkin jälkeen kävin viemässä eilisessä Nuotioillassa olleet tuolit Vapaakirkolle. Lenkiltä tultuani – klo 22 - kävin ”lievälämpöisessä löyliössä”. M-L paistoi ruisleipää. Söin iltapalaa ja join teetä.

Siunausta!

Ps. ”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa ja säilyköön koko teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä” (1. Tess. 5:23,24).




13.7.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kannoin taas takapihalle syömiseni ja juomiseni. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin Vapaakirkolla. Samalla lastasin peräkärryyn sieltä tuoleja Nuotioiltaa varten. 13:ksi menimme Tarjan kanssa viemään ehtoollista kotiin seurakuntamme jäsenelle. Siellä laulettiin, luettiin, vietettiin ehtoollista ja rukoiltiin – ja juotiin kahvia.

Marja-Leena kasaili tarjoilujuttuja Nuotioiltaa varten ja teki sinne lettutaikinaa. Söimme.

17.15:ksi menin ottamaan kyytiin – auton täyteen – Nuotioiltaan lähtijöitä. Ajelimme Hoikkaan, Kovasen Timon ja Sannan pihalle – Palikkaviidantielle – missä Nuotioilta pidettiin klo 19. Laitoimme tuolit paikoilleen, niin kuin tarjoilupaikatkin. Pian Timo sytytteli lammenrantaan rakentelemaansa nuotiopaikkaan tulet. Illassa oli mukana n. 47 henkeä. Kyläläisiä oli ilahduttavasti. Takalon Martti ja Katriina luotsasivat tilaisuutta eteenpäin hyvällä otteella ja tyylillä. Aluksi oli tarjolla lettuja nokipannukahvin ja mehun kera. Lettuja paistoivat Mannisen Maija-Liisa ja Eriksonin Torsti. Marttikin aluksi. Marja-Leena oli tarjoilupöydän takana. Timo keitteli nokipannukahveja. Kilpailuja ja leikkejä oli. Kettu ja Husky vierailivat myös. Lauloimme - Martin säestäessä kitaralla – useita lauluja. Martti kertoi elämästään ja uskoontulostaan. Minä käytin myös puheenvuoron. Reijo Ahonen samoin. Mannilan Olavi luki kirjasta pätkän. Illan lopuksi oli makkaranpaistoa nuotiolla. Oli hyvä ilta. Eilen illalla seurakunnan Rukousillassa rukoilimme, että Taivaan Isä antaisi hyvän sään ja kiitimme siitä jo uskossa etukäteen – ja sää oli mitä parhain. Tulomatkalla jo satoi – ja Saarijärvellä aikalailla. Kiitos Jumalalle rukousvastauksesta! Sydämelliset kiitokset kaikille iltaa toteuttamassa olleille! Oli hyvä tehdä yhteistyötä – ja hyvä tiimi! Evankeliumi oli erittäin selkeästi ja hyvällä tavalla esillä illassa.

Mitäpä sanoisin neljästä erikylällä pitämästämme No, onkos tullut kesä…? NUOTIOILLOISTA? Niitä kannatti järjestää. Se on ollut matalan profiilin lähestymistapa saada ihmisiin kontaktia myöskin evankeliumilla. On laulettu ”tavallisiakin” nuotiolauluja – ja väliin hengellisiä lauluja. On ollut leikkejä, kilpailuja, sketsejä – ja väliin henkilökohtaisia todistuspuheenvuoroja. On oltu yhdessä ja paistettu, sekä syöty lettuja ja makkaraa. Evankeliumi on kuitenkin ollut kaiken ytimessä. Mitään saarna(tautisten) tilaisuuksia ne eivät ole olleet. Ei se paljon hyödytä jos eivät ihmiset tule tilaisuuksiin, vaikka meillä olisi kuinka piki9ä saarnatilaisuuksia. On parempi saada ihmisiin kontakti, että voi heille välittää myös maailman tärkeintä sanomaa.

Ajelimme kotiin Hoikasta. M-L kävi viemässä Maija-Liisan Kannonjärvelle. Hänkin saapui kotiin jo 23.30. maissa. Joimme vielä teetä.

Huomenna klo 13 alkaa Häkkilässä telttakokous: Taivas on totta! Sunnuntaina on siellä teltalla tilaisuus myös klo 13. Tervetuloa teltalle!

Siunausta!

Ps. ”Olkaa aina iloiset!” (1. Tess. 5:16).





12.7.

Herättyäni laitoin aamupalaa. Söin ja join kahvia taas takapihalla. Pilvistä. Marja-Leena ei vielä noussut. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Kävin monistelemassa Vapaakirkolla seurakuntalaisille valmistamaani tervehdystä. En saanut koko ”satsia” monistettua, kun kone ei suostunut jatkamaan. Rukoilin, missä jatkaisin. Menin Majakalle ja siellä Jussin myötävaikutuksella sain monisteet tehtyä – maksusta tietenkin. Ostelin kuoret ja merkit. Kotona nidoin monisteet ja laitoin kuoriin. Hyvä kun sain tänään kaikki postiin. Lähetin tervehdyksen kaikille seurakuntamme varsinaisille-, ulko- ja alaikäisille jäsenille. Mielestäni – ainakin minun mielestäni – siinä on tärkeää asiaa ja infoa pian koittavasta syksystä.

Jossain vaiheessa söimme M-L:n laittamaa ruokaa – poronkieltä, sienikastiketta ja parsakaalia..

18.30:ksi ajelin Vapaakirkolle Rukousiltaan. M-L tuli sinne myös käytyään toisella autolla asioillaan. Lahtelan Veikko johteli illan. Noora Anneli ja Anita johtelivat ylistykseen ja lauluihin. Puhuin hieman. Irma oli tehnyt kauniita – taiteilija kun on – raamatunlausekortteja. Luimme ne jokainen vuorollamme – ja jotkut sanoivat jotakin muutakin samalla. Rohkaisevia Sananpaikkoja. Hieno idea. Rukoilimme. Meitä oli paikalle saapunut 15 henkilöä. Hyvä ilta. Tykkään tämäntyylisistä rukousilloista – se on sanottava.

Saavuttuani kotiin lähdin lenkille. M-L oli käymässä ”Terhien” asunnolla – he kun ovat Venäjällä. Tein urheilukentällä 10 km yhtäjaksoisen lenkin. Alkuun ”juosta hissuttelin” 3 km, jatkoin 5 km ns. ”kilpakävelyllä”. Loppuun ”juostasin” 2 km.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä – kynttilöiden valossa. Lapista oli tullut Tuulalta ja Tuomolta tekstiviesti heidän vaellusmaisemistaan. Norjassa ovat hienoissa paikoissa – osittain samoissa, joissa olen ollut heidän kanssaan 2003 – kylläpä aika rientää. Mukavahan siellä olisi olla…

Huomenna – 13.7. - on klo 19 No, onkos tullut kesä…? NUOTIOILTA Hoikassa, Timo ja Sanna Kovasen piha-alueella, lammen rannassa, Palikkaviidantie 168. Ohjelmaa on kaikenikäisille ja kaikki – jotka ”kynnelle kykenevät - voivat tulla. Tarjolla on lettuja, nokipannukahvia, mehua – ja makkaraakin voi tikunnenässä paistaa. Tulehan mukaan!

Siunausta!

Ps. ”Karttakaa kaikenkaltaista pahaa” (1. Tess. 5:22).





11.7.

Heräilimme suht´ hyvissä ajoin. Kuparisen Markku ja Heljä olivat meillä yötä. Luin takapihalla pilvisessä säässä 1. Samuelin kirjaa. Syötyämme aamupalaa ja juotuamme kahvia, luin – minä vuorostani – hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan Rukoilimme olohuoneessa yhdessä, Markun, Heljän ja Marja-Leenan kanssa.

Pian vieraamme jatkoivat matkaansa kohti ”uutta määränpäätä”. Sateli. Hoitelin monia isompia – kuka ne mittaa – ja pienempiä työhöni liittyviä asioita. Soitin ”syrjäkylälle” vasta uskoon tulleille. Valmistelin tervehdystä seurakuntamme varsinaisille-, ulko- ja alaikäisille jäsenille. Tarkoituksenani on lähettää se paperiversiona jokaiselle. Onhan se mielessäni ollut, mutta nytpä kuitenkin toteutui. Kaikenlainen yhteydenpito on tärkeää seurakunnassa.

Illalla meille saapuivat Timo ja Pia. Tulivat hakemaan pyykkejään ja pesemään uusia. Heidän mökissään – väliaikaisessa asunnossaan – kun ei ole pesukonetta. Laitoin pressusaunan lämmite. Juotuamme kahvia ja syötyämme iltapalaa, menimme Timon kanssa löylyihin. Ihan oli mukavat löylyt. Välillä vilvuuttelimme takapihalla.

21 jälkeen menin vielä urheilukentälle pienelle 5 km lenkille. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km, välissä venyttelin ja ”juoksasin” 1 km. Venyttelin. Ns. ”kilpakävelin” 2 km. Lopuksi ”juoksentelin” 1 km. Piti käydä uudelleen suihkussa. Pilvistä. 14-15 astetta lämmintä.

Siunausta!

Ps. ”Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa” (1. Tess. 5:18).





10.7.

Aamu oli kostea. herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kannoin syömiseni ja juomiseni taas takapihalle – nyt jo viileämpään – ulkoilmaan. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Päivällä kävimme viemässä Juhan kanssa ehtoollist6a seurakuntalaisillemme Peltoahon palvelukotiin.

Tein kirjallisia töitä.

Meille tuli vieraita moottoripyörällä – Kuparisen Markku ja Heljä, Anjalankoskelta . taitaako olla nykyistä Kouvolaa. Lämmitin pressusaunan. Kävimme saunomassa. Ihan oli mukavat löylyt.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Markku ja Heljä olivat meillä yötä.

Siunausta!

Ps. ”Profetoimista älkää halveksiko” (1. Tess. 5:20).





9.7.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Minä kiikutin taas syötävät ja juotavat takapihalle, vaikka siellä oli kosteaa, eikä aurinko paistanut. Oli kuitenkin mukavan lämmin ja raikas ilma. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin Jakelemaan sata telttakokouskutsua Häkkilän – Hirvaanmäen - Kuressaaren alueelle. Tihkuista. Häkkilässä on – Lehtomäen Matin ja Tuulan talon vieressä, os. Häkkiläntie 239 – telttakokouksia teemalla: Taivas on totta, la. 14.7. klo 13 ja su. 15.7. klo 13. Tervetuloa mukaan! La. mukana ovat musiikissa: Väinö ja Marja-Liisa Moisio, sekä Raimo ja Raakel Moisio. Matti Lehtomäki ja Jouko Kuusjärvi ovat myös mukana – mutta ei musiikissa. Su. mukana ovat musiikissa: Anne ja Taneli Lehtomäki. Matti Lehtomäki, Teppo lehtomäki ja Jouko Kuusjärvi ovat myös mukana – ja laulavatkin, ainakin yhteislauluissa.

Palattuani kotiin söin ja join kahvia. M-L putsasi mansikoita pakastimeen – oli käynyt kylältä ostamassa.

Kävin ”syrjäisellä kylällä” kotikäynnillä äskettäin uskoon tulleiden luona. Juttelimme ja rukoilimme. Jeesus on voittaja!

Illalla kävin urheilukentällä 11 km lenkillä. Aluksi ”juoksentelin” 5 km yhtäjaksoisesti. Sen päälle ns. ”kilpakävelin” 5 km ”yhtä kyytiä”. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km.

Palattuani lenkiltä laitoin vielä takapihan mustan pressusaunan kiukaan alle tulen. Kiukaan lämmetessä lueskelin kirjaa, joka minulla on menossa – pienen pätkän aina luen kerrallaan. M-L se vain virkkaa.

Kun kiuas oli kuumentunut ja häkälöylyt lyöty, vedin pressun kehikon päälle ja kipusin lauteille. Hyvät oli löylyt. Välillä vilvuuttelin pinta punaisena ja kävin vielä ottamassa toisen kerran löylyt. Kun alkoi satamaan, niin pressu mukavasti ropisi. Arvailepa, oliko löylyttelyn jälkeen mukava istuskella takapihalla? Oli.

Söin iltapalaa ja join teetä.

Siunausta!

Ps. ”Henkeä älkää sammuttako” (1. Tess. 5:19).





8.7.

Satoi illalla, yöllä ja aamulla – aamulla niin että katto kohisi oikein voimakkaasti. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kiikutin syömiset ja juomiset takapihalle. Vaikka oli pilvistä, niin oikein lämmin hohkaili ulkona. Marja-Leena luki siellä takapihalla hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme siellä yhdessä. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Valmistauduin illan ehtoollisjuhlaan. Tuntui oikein sellainen ”innoittunut olo”, ajatellessani kokousta. Laitoin vielä kutsun avioparille - jonka kodissa kävin joku päivä sitten – saapua illan tilaisuuteen. Eilenkin laitoin, mutta halusin rohkaista vielä uudestaan saapumaan.

Ajelin Hoikkaan. Kävin palauttamassa muurinpohjan – sen, josta kirjoittaessani silloin kun hain sen, oli painovirhe tehnyt muusinpohjan – ja kaasupullon Takalolle. Mukava oli muutenkin tavata ja jutella tätä rohkaisevan tuntuista perhettä – Marttia, Katriinaa, Monjaa ja Juttaa. Koska olen rukoillut Herralta ihmisiä Alfa-tiimiin – ja Takalotkin ovat asiassa tulleet mieleen – niin kysyin heitä tehtäviin, jotka mielessäni ovat. Lupautuivat mukaan. Uskon, että saamme hyvän Alfa-tiimin. Seurakuntamme on tarkoitus järjestää syksyllä Alfa-kurssi, alkaen syyskuun puolivälin paikkeilta. Viestiä voi alkaa jo kaiuttelemaan. Voi alkaa kutsumaan ihmisiä mukaan kurssille, sillä Alfan ”henkeen” sopii kaikinpuolinen sosiaalinen kanssakäyminen – niin kuin seurakuntaan kautta linjan kuuluukin. Siksi sinne ei kutsuta ihmisiä pelkillä lehti- sun muilla ilmoituksilla, vaan henkilökohtaisten kontaktien kautta. Pyydänkin olemaan aktiivinen ihmisten tuomisessa Alfa-kurssille! Me kaikki voimme olla aktiivisia – eikä tarvitse olla uskova, tai seurakunnan jäsen. Alfa on kaikille. Odotetaan Jumalalta siunattuja asioita Alfankin tiimoilta!

Takaloilta ajelin Palikkaviidantielle – Hoikassa kun oltiin – ja vein Kovasten postilaatikkoon nipun kutsuja, heidän pihansa reunassa olevan lammen rannassa olevaan No, onkos tullut kesä…? Nuotioiltaan. Timo lupaili niitä jaeskella. Tervetuloa pe. 13.7. klo 19 sinne! Ilta on tarkoitettu kaikille – vauvasta vaariin.

Palattuani kotiin oli M-L ruuan laitossa. Kala paistui uunissa – ja pian sitä pisteltiin suihin.

17.30:ksi ajelin Vapaakirkolle Ehtoollisjumalanpalvelukseen. Vastuunkantajina rukoilimme hieman ”takahuoneessa” ennen tilaisuutta. Kokous alkoi klo 18. Väkeäkin oli ihan mukavasti näin kesäaikaan – jos se nyt jokin syy on väen vähyyteen. Grönqvistin Juha johteli tilaisuuden. Oli valmistautunut. Antti ja Eevi lauloivat. Pari HL -kirjan lauluakin laulettiin yhdessä. Juha puhui aluksi uskosta. Ohrasen Tuula toi terveisiä läheteiltämme – Arja nevarannalta, sekä Kärjen perheeltä. On hyvä, että lähetit ja lähetystyö ovat aina ”tapetilla”. Lähetystyötä ajatellen seurakunnalla tulisi olla jatkuva kasvun halu kaikilla mittareilla mitattuna – ja yleensä evankeliumin työhön seurakunnan ulkopuolelle. Sanoman vieminen on olemassaolomme tarkoitus. Puhuin. Vietimme ehtoollista.

olin todella iloinen, että Anita ja Jouko rohkaistuivat saapumaan kokoukseen – ensimmäistä kertaa eläissään Vapaakirkkoon. He olivat he, joiden luokse eräälle syrjäkylälle minut johdatettiin Maunon – joka ei kuulu seurakuntaamme – kautta. Heti seuraavana päivänä meninkin. Juttelimme. Sain rukoilla heidän puolestaan. Halusivat pyytää Jeesuksen sydämeensä ja uskoa Häneen. Heitä kutsuin silloin – ja lähetin kutsun eilen ja tänäänkin – saapumaan tämän päivän Ehtoolliskokoukseen. He saapuivat. Tilaisuuden lopussa tulivat alttarillekin, jossa sain siunata heitä uskontiellä eteenpäin. Anita sanoi, että tuntui kuin olisi kotiin tullut. Muistetaan heitä rukouksin. Minun on tarkoitus mennä huomenna heille käymään.

Jotenkin tuntuu, että Herra on ”jotakin tekemässä” täällä Saarijärvellä. Ehdottaisin, että haluaisimme rohkeammin – laajalla rintamalla – olla tuomassa ihmisiä Jeesuksen luokse! Me voimme. Uskon, että se on melkoinen vallankumous tässä kaupungissa, kun iso joukko Jeesukseen uskovia ”laittaa itsensä likoon” ja astuu ulos ”mukavuusvyöhykkeeltä”, jossa on niin turvallista olla. Astutaan. Rukoillaan johdatusta ja otetaan rohkeasti askeleita. Evankeliumin työssä me uskovat tarvitsemme myös sanoja, voittaaksemme ihmisiä Jeesukselle. No, kyllä tiedän, että Raamatussa on se sana vaimoille, jossa sanotaan heidän sanoittakin voittavan – elämänsä kautta – miehiään Kristukselle.

Kokouksesta lähtiessämme satoi kovasti ja ukkonen jyrisi. 21 jälkeen lähdin lenkille urheilukentälle. Matkaa kertyi 11 km – etenin yhtäjaksoisesti, taukoja pitämättä. Aluksi ”juoksentelin” 5 km, jatkeeksi 5 km ns. ”kilpakävelin ja lopuksi ”juoksentelin” 1 km. Puoleenväliin oli satamatonta ja loppupuolen satoi, vaan eipä haitaksi, kun oli niin lämmintä – sisä- ja ulkopuolella.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä kynttilän valossa.

Siunausta!

Ps. ”…ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä (Jeesus) olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista” (Joh. ilm. 5:9).





7.7.

Heräiltyämme joimme kahvia ja söimme aamupalaa takapihalla. Lämmintä, mutta pilvistä. Luin 1. Samuelin kirjaa myös takapihalla. Marja-Leena luki siellä hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme siellä yhdessä. Mukava olla kesän vehreydessä ulkona. Meidänkin ”menetetyn metsikön” matala kasvullisuus on virunut ja niissä oleva lehdistö – lehdistö puissa - on hyvä verho tielle päin.

Valmistelin sanottavaa huomiseen ehtoollisjuhlaan takapihalla istuskellen ja kahvia hörpiskellen. Välillä lähettelin tekstiviestejä eri ihmisille – työhöni liittyen – ja myös valmistellen tulevia ”juttuja”. Lähetin myös yhdelle avioparille tekstarin, kun sovittiin, että laitan vielä ennen huomista kokousta. Rohkaisin tulemaan siihen – eivät ole ennen astuneet Vapaakirkon ovesta sisälle. Olisi hieno asia, jos rohkenisivat tulla. Siitä se uskonelämä paremmin lähtisi käyntiin.

Jossain vaiheessa vähän söimme. Lienee ollut 16.30. maissa kun lähdin peräkärryineni kylälle – vein tuolit ja pöydän Vapaakirkolle, kun olivat eilen mukana Nuotioillassa. samalla reissulla kävin urheilukentällä 12.4 km ”hikoiluilla”. Lämmin ilma, niin ei niin kovin tarvitse liikkuakaan, kun hiki virtailee. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km + 1.2 km + 1.2 km + 1.2 km + 1.2 km, sitten ns. ”kilipakävelin” 1.2 km + 1.2 km + 2 km + 1.2 km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. Jaksojen välissä venyttelyn tapaista toimintaa.

Palattuani kotiin raapaisin leppäpuista tulen takapihan mustan kiukaan alle. Savu alkoi nousta rauhoittavasti suoraan kohti taivasta. Istuskelin takapihalla, join kahvia ja valmistelin sanottavaa huomiseen kokoukseen.

Mukava oli päästä taas pressusaunaan – siellä kun on se savusaunan tuoksu ja muutenkin mukavat löylyt. Nytkin löyly oli hyvä. Helmat – siis saunan päällä olevan pressun – olivat irti ja nousivat välillä ilmaankin, mutta lauteilla siellä oli lämmin olo… ja happea riitti. Välillä vilvuuttelin pinta punaisena takapihalla ja annoin ”löylyn lyödä” vielä toisenkin kerran olemustani. Suihkun jälkeen oli nautinnollista istuskella kesäillassa takapihalla. Elämän eliksiiriä nämä takametsien miehen pienet jutut – joille joku saattaa sanoa, että ei voisi vähemmän kiinnostaa. Huvinsa kullakin. M-L on virkkaillut ja kuunnellut radiosta Dei-festareilta kuuluvaa musiikkia ja haastatteluita.

Siunausta!

Ps. ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa: sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä (kuin Jeesus-nimi, ”blogistin” lisäys) ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apost. teot 4:12).





6.7.

Heinäkuu menee, että huricee. Noustuamme aurinkoiseen säähän keittelin kahvia ja join takapihalla. Marja-Leena kävi ensitöikseen kylällä kaupassa. Luin 1. Samuelin kirjaa.

Ajelin Hoikassa hakemassa Takalon Martilta ja Katriinalta muusinpohjan kaasupulloineen. illan Nuotioiltaa varten. Muutenkin sitä vaan kärryyn piti hommailla sitä sun tätä iltaa varten. Jotakin pitää aina tehdä, että jotakin voi tehdä. Yksi (iso) periaatteeni on – vaikka olenkin sitä huono toteuttamaan – että: ole tarpeellinen ja tee itsesi tarpeettomaksi. Yksi parhaimpia tapoja kuive3ttaqa seurakunta, on tehdä mahdollisimman paljon itse ja yksin. Siitä syystä haluan olla jakamassa vastuuta ja tehtäviä. Seurakuntalaisissa on potentiaalia – ja paljon. Tärkeintä ei ole kuinka paljon esim. pastori tekee, vaan mitä seurakunta tekee. Oleellisinta on se mitä me seurakuntana teemme. Jumala ei ole tarkoittanut seurakuntalaisia katsomossa istuviksi katsojiksi ja arvostelijoiksi, vaan peliareenalle, kentälle. Siellä pysyy lämpimänä. Tietenkin tiedämme sen, että se oikein syvä syy seurakunnan kuivuuteen on Pyhän Hengen vaikutuksen, -johdon ja -toiminnan puute.

Iltapäivällä meille tulivat Tero, Aaro, Eelis, Nooa ja Milka. Tulivat ”Timojen” suunnasta. Pianpa syötiinkin M-L:n tekemää kukkakaalimuusia ja poronkäristystä. Jälkiruokana mansikoita ja jätskiä. Kävin hakemassa kylältä tänään ostamaani kaasupulloon letkun iltaa varten. Jonkin ajan kuluttua saimme kahvit erikoisen kääretortun kanssa.

Ennen 17 lähdin peräkärryineni ajelemaan kylälle. Kävin hakemassa yhden kyytiläisen Nuotioiltaan mukaan ja Vapaakirkolta kolme muuta lisää kyytiin. Ajelimme Lehtolan koulun rantaan. kannoimme kimpsut ja kampsut valmiiksi paikoilleen. Tarjoilupöydän, kaksi muurinpohjaa letunpaistopisteiksi, tuoleja lisää nuotion ympärillä olevien istuinten lisäksi, makkarat paikoilleen, jne. Hyvä, kun meitä oli monta, niin kaikki kävi mukavasti. Sytyttelimme nuotionkin palamaan. Hieno paikka – ranta – ja hieno, lämmin sää.

M-L tuli ”Terhien” autolla 17.30. maissa. Hänen kyydissään olivat Musiikki-ihmiset ja yksi muu – yhteensä heitä oli 5 henkeä. M-L:n mukana olivat lettutaikinat, ym. siinä hommassa tarvittavat ja muut tarjoiluun liittyvät jutut.

pariakymmentä minuuttia ennen 19 – eli tilaisuuden alkua – huomattiin, että laulumonisteet eivät ole mukana, vaan jäivät minulta kotiin. Kävin ensin kysymässä Lehtolan koulun yrittäjältä, onko monistusmahdollisuutta – ei ollut. Ajelin toiselle puolelle järven yhteen taloon kysymään – ei ollut ketään kotona, ovet kyllä auki. Soitin Leenalle ja Petrille – jotka asuvat naapurissamme ja olivat sanoneet tulevansa Nuotioiltaan myöhässä – että voisivatko tuoda ne monisteet. he olivat vielä kotona ja menivät vara-avaimella meille ja toivat monisteet ihan sopivaan aikaan. Paajalan Pentin vaimoineen olin pyytänyt paistamaan lettuja. He tulivat – ja homma kävi. Kiitos heille siitä! Mannisen Maija-Liisa kysyi heti tultuaan, että olisiko hänelle mitään tehtävää. Oli. Hän paistoi toisella muurinpohjalla. Kätevästi kävi. Taikinan olivat tehneet – kuten edellisilläkin kerroilla – Leena ja Petri. Siitä paistuivat maistuvat letut. M-L oli tarjoilupöydän takana.

Lettujen syönnin jälkeen aloitimme ohjelman. Juontelin iltaa. Aluksi oli mukava tyynyleikki ringissä, johon kaikki osallistuivat. Sen ohjasi Eriksonin Pirjo. Kun monisteet olivat saapuneet lauleskelimme välillä. Sekin Teemu oli kitaran varressa, Noora Anneli käsirummussa, Petra myös laulussa. Välillä oli aina muuta ohjelmaa, sellaista kuin: Pollarin Tarja ja Eriksonin Pirjo esittivät kaksi sketsiä – Puistonpenkillä ja lääkärin vastaanotolla. Osasivat kyllä hauskasti esittää. Pollarin Tarja todisti uskoontulostaan, Eriksonin Suvi, joka on Uralin takaa tullut Suomeen käymään, puhui työhön sinne ohjauksestaan mielenkiintoisen esityksen kautta. Kiitos Suville – sekä Torstille ja Pirjolle, että olivat illassa mukana. Petra ja Noora Anneli johtelivat mukavan muistikilpailun, jossa kaikki saivat olla mukana. Minäkin käytin puheenvuoron. Paistelimme makkaraa. Nuotioillassa oli n. 35 ihmistä – kyläläisiä oli ilahduttavan paljon. Iloitsin illasta. Ne ovat sellaisia ”matalan profiilin iltoja”, joissa on monenmoista, mutta evankeliumia on myös selkeästi – ja mukava tunnelma. Seuraava Nuotioilta on ensi perjantaina Hoikassa klo 19. Sitä johtelevat Takalon Katriina ja Martti. Musasaluunasta tutut kettu ja Husky ovat myös mukana, lettuja saa ja makkaraa paistetaan – ja extrana: Kovasen Timo on luvannut keittää nokipannukahvit. Alahan jo ajatella, että tulet mukaan!

Kimpsujen ja kampsujen tuonti rannasta kärryyn kävi kätsästi, kun oli niin paljon kantajia. Kiitos kaikille! Kyytiläiset vein paikkoihin, mistä otin kyytiinkin. M-L vei vähän kauemmaksikin ja tuli puolenyön jälkeen kotiin – minä jo ennen 23.

Siunausta!

Ps. ”Ja maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa” (Luuk. 1:46).





5.7.

Heräilimme kauniiseen säähän. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme keittiön pöydän ääressä yhdessä.

Liikkeestä tuotiin meille tänään uusi pyykinpesukone – olemme jo aika vanhoja, jos yhtä kauan kestää kuin edellinen.

Toimittelin pitkin päivää erilaisia työhön liittyviä asioita.

Illalla kävin Jalasjärvellä – urheilukentällä - Veteraanien avoimissa Etelä-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailuissa. Osallistuin klo 19.30. 3000 m kävelyyn. Aikaa kuumaa oli vielä niinkin illalla. Aika oli parempi kuin ajattelinkaan – 16.52.10. Sijoitus 1. Sain puhua 4-5 henkilön kanssa hengellisistä asioista. Palkintojenjaon jälkeen ajelin kotiin. Kävin matkalla Alavuden ABC:llä pizzalla.

Siunausta!

Ps. ”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla…” (2. Tess. 2:3a).





4.7.

Heräiltyämme sytyttelin tulipaikkaan tulen takapihalle ja keittelin ”mustalla nokikanalla” kahvit. Aurinko paistoi. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tein kirjallisia, ym. töitä – tuleviakin päiviä varten. M-L kävi kylällä ostamassa pyykinpesukoneen – entisestä kun tuli entinen. Huomenna luvanneet tuoda.

Illalla kävin urheilukentällä 3.2 km lenkkisellä. Aluksi 1 km ”juoksuttelua”, jonka jälkeen 1.2 km ”kilpakävelyntapaista” Lopuksi 1 km ”juoksuhissuttelua”. Aurinkoista.

Myöhällä kävin saunassa – takapihan pressu -sellaisessa. Lämmittelin sitä takapihalla istuskellen ja kirjaa lueskellen. M-L virkkaili siellä myös. Aurinko paistoi vielä tosi myöhään ja taivas oli sininen. Ollutkin kuuma päivä.

Varmaan mukava olla pojilla Mäntyluodossa – siellä Kangasniemen, Malloksen, Mäntyluodossa. Tero sinne meni eilen poikiensa, Aaron, Eeliksen ja Nooan kanssa. Uskoakseni siellä on mukava olla.

Salmen Ullalle lämpimät nimipäiväonnittelut ”menetetyn metsikön laidassa asustelevilta vanhuksilta”!

Siunausta!

Ps. ”Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne” (1. Piet. 4:14).





3.7.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Samuelin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tänään kävin mm. yhdellä syrjäkylällä eräässä ”ei-uskovassa” kodissa, jossa rukoilin aviopuolisoiden puolesta. Halusivat uskoa Jeesukseen.

Kävin myös Lehtolan kylällä jakelemassa kutsuja pe. 6.7. klo 19 olevaan No, onkos tullut kesä…? Nuotioiltaan. Se on Lehtolan koulun rannassa. Tervetuloa mukaan! Ilta on kaikille tarkoitettu – lapsille ja aikuisille.

Tein valmisteluja tulevia tilaisuuksia varten ja seurakuntaharjoittelijamme – Hannan – ”arviointia”. Harjoittelu on päättynyt, mutta hänen oppilaitokselleen pitää tehdä raportti harjoittelusta harjoitteluohjaajan, jollaisena toimin.

Illalla kävin urheilukentällä hieman hikoilemassa – yhteensä 3 km. Aluksi ”juoksutin” itseäni, jonka jälkeen ”käyskentelin” 1 km, aikaan 5.51. Lopuksi taas ”juosta hissuttelin 1 km. 20.30. maissa tulin pois.

Syötiin iltapalaa. Luin mielenkiintoista kirjaa. Vähän kerrassaan aina jotakin lueskelen. M-L virkkaili. Suhteellisen aurinkoinen ilta. Satoikin tänään vähän.

Kastejuhliakin on heinäkuun aikana tulossa. La. 21.7. on järvenrannassa kastetilaisuus. Jos et ole käynyt kasteella ja olet Jeesukseen uskova, niin ota yhteyttä ja tule uskovien kasteelle! Voit ottaa minuun yhteyttä: jouko.kuusjarvi@gmail.com puh. 040-0206858. Toinen kastetilaisuus on myös järvenrannassa, se on todennäköisesti la. 14.7. illalla.

Siunausta!

Ps. ”Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen tuomittaviksi, toisten taas seuraavat jäljestäpäin; samoin myös hyvät teot ilmeiset, eivätkä nekään, jotka eivät ole ilmeisiä, voi salassa pysyä” (1. Tim. 5:24,25).





2.7.

Noustua söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme keittiön pöydän ääressä yhdessä erilaisten asioiden puolesta.

Tänään oli henkisesti ”aika hektinen” päivä – johtuneeko, että olen niin vanha jo – erilaisten isompien ja pienempien työasioiden vuoksi. Mutta: Herran apuakin kokee koko ajan.

Pyykinpesukoneen korjaaja kävi katsomassa konetta – totesi, että uusi on hommattava.

Illalla kävin ”kiertämässä punaista rataa” – sellainen vanhan miehen 8 km kuntolenkki yhteensä. Aluksi ”juosta hilluttelin” 1.2 km, jonka jälkeen ns. ”matkin kilpakävelijöitä” 1.2 km + 1.2 km + 1.2 km + 1.2 km. Lopuksi ”juosta hitkuttelin” 2 km. Tapasinpa siellä tuttujakin – uudempia ja vanhempia sellaisia. Sää oli hyvä. Aurinkoinen – välillä tuulinen.

Söin iltapalaa ja join teetä lenkin jälkeen. Saarijärveläisilläkin ihmisillä on tarvetta ja halua kääntyä Jumalan puoleen – sekin on tänään tullut voimakkaasti koettua.

Siunausta!

Ps. ”Herra olkoon sinun henkesi kanssa. Armo olkoon teidän kanssanne” (2. Tim. 4: 22).





1.7.

Heräilimme patjoillamme, makuupusseissamme, Teron perheen olohuoneen lattialla. Nukutti hyvin. Aurinko paistoi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Aaro, Eelis ja Nooa olivat taas kotona lomailun ja leireilyn jälkeen. Onnittelimme Aaroa nimipäivän johdosta. Onnittelut tässäkin vielä Aarolle! Oli mukava piipahtaa Teron perheessä.

Jonkin aikaa jutusteltuamme suuntasimme auton – ja oman – nokan kotia kohti. Oli tullut käytyä Vapaakirkon kesäjuhlillakin. Keuruun ABC:lla kävimme syömässä seisovasta pöydästä.

Päivän mittaan olen järjestellyt seuraavaa Nuotioiltaa – joka on Lehtolan koulun rannassa, pe. 6.7. klo 19. Tervetuloa mukaan! Häkkilän telttakokousten lauantaipäivän tilaisuuteen olen viritellyt tiedusteluja musiikkiryhmästä. Se, joka piti tulla, on estynyt.

Kävin illalla – tulin pois 21 maissa – kävin 12.8 km lenkillä aurinkoisella urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 3.2 km, jonka jälkeen ns. ”kilpakävelin” 3.2 km + 3.2 km, alle 7 min/km-vauhtia. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 3.2 km. Kotiin tultuani pääsin saunaan, jonka M-L oli laittanut lämmite. Söimme iltapalaa. Tuntuu niin hiljaiselta meillä, kun ei ole poikia.

Siunausta!

Ps. ”Jos jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta…” (Jes. 26:10a).