18.1.

Lauralle, velimiehen tyttärelle, vielä tässäkin sydämelliset nimipäiväonnittelut!

Eiliten kyllä kirjoittelin isästäni, jonka nimi oli Anton, mutta en muistanut, että onhan niitä Antoneita lähisuvussa vieläkin: Eli, vaikka asian jo korjasinkin, niin vielä tässäkin: Sydämelliset nimipäiväonnittelut Eelis, Antonille, Teronpojalle!

Onnittelut myös velimiehelle, aarolle, lentopallohopeasta!

Nousun aikaan, lauantaihin, oli lämpimän puolella 3.3 astetta. Keittelin kahvit ja otin vähän aamupalaa. Luin Jesajan kirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tulin seurailleeksi hiihdon "mualimankuppia".

Ruokaa ja kahvia.

15:ksi ajelimme M-L:n kanssa Saarijärvi-saliin katsomaan Martti Takalon dokumenttielokuaa Axel, Akseli Galen-Kallelan Keski-Suomen matkat - jotenkin se tuollain se nimi oli. 1 h 15 min. kesti. "Terhitkin" olivat - paitsi Emilia. Olihan se hieno kulttuurielokuva.

Kaupan kautta tulimme kotiin. Vaihdoin vaatteet ja menin urheilukentälle 10 km lenkille. Vähän "juostahissuttelin" ja kävelin. Sulaa 200 m osaa menin edestakaisin. Tihkutteli vettä. Räntääkin näytteli.

Laitoin tulen takkaan.

M-L neuloi.

Kävin saunassa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin TV7:sta elokuvan: October Baby. Meinasin vaan vähän alkua katsoa, että millainen se on, mutta oli niin koskettava, että katsoin loppuun asti.

"Emme muutu siksi, että olemme nähneet ihmeitä ja merkkejä. Vain "yläsalin kokemus" - henkilökohtainen Kristuksen kohtaaminen Hänen Pyhän Henkensä kautta - voi muuttaa meidät" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Kustannusyhtiö Visio 2001, s. 145).

Siunausta!

Ps. "Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala" (Ps. 42:2).

17.1.

TOTUUS JA LAUPEUS

Jumala on laupias

"Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa" (laupias: ystävällisyys, suopeus, sanasta, joka tarkoittaa: olla miellyttävä, suloinen) (Ps. 103:8).

"Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias" (laupias: rakastaa, kohdella rakkaudella, armahtaa, sääliä) (Ps. 116:5).

"Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi" (laupeudessasi: armahtaminen, hellyys) (Ps. 69:16).

Jumala ja Hänen Sanansa on kokonaan totuus

"Sinun sanasi on kokonansa totuus..." (totuus: lujuus, luotettavuus, uskollisuus, totuus, sanasta, joka tarkoittaa: olla luja, luotettava) (Ps. 119:160).

Jumala haluaa meidän noudattavan totuutta Sanansa ja olemuksensa mukaan

"Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka..." (totuutta: lujuus, luotettavuus, uskollisuus, totuus, sanasta: olla luja, luotettava) (Ps. 51:8).

"Sillä me emme voi mitään totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta" (otuutta, totuuden: totuus, totuudellisuus) (2. Kor. 13:8).

"Että me totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus" (totuutta: puhua totuutta; seurata totuutta) (Ef. 4:15).

Jumala kohtelee meitä laupiaasti Jeesuksen tähden

Edellä on kirjoitettuna joitakin Jumalan Sanan kohtia, koskien laupeutta ja totuutta. 

Jumala on laupias - laupeus on Hänestä lähtöisin. 

Jumala on myös Totuus - totuus on Hänestä lähtöisin.

Nämä ominaisuudet ovat Hänessä muuttumattomia.

Nämä kaksi asiaa ovat myös Jumalan sanassa muuttumattomia; Hän ei muuta Sanaansa. Se pysyy aina samanlaisena.

Jos olisi olemassa vain Jumalan totuus, niin me ihmiset olisimme hukassa - kukaan ei kestä Jumalan totuuden edessä. Jumalan Sana ilmoittaa meille kuitenkin, että Jumala on myös laupias Jumala. Hän on armahtavainen, pitkämielinen ja suuri armossa. 

Jumalan totuus, laki, näyttää täydellisen syntisyytemme Hänen edessään. Jumalan laupeus näyttää Hänen rakkautensa syntistä ihmistä kohtaan.

Jeesuksesta luemme: "...hän oli täynnä armoa ja totuutta" (Joh. 1:14). Jos Hän olisi ollut täynnä vain totuutta, meillä ei olisi pelastusta. Jeesus oli täynnä myös armoa. Se merkitsee, että Jumalan suuri armo voi tulla meidän osaksemme.

Jeesus kuoli ristillä puolestamme ja maksoi syntivelkamme Isän edessä - täydellisesti. Hänet haudattiin, mutta Jumala herätti Hänet kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan (1. Kor. 15:3-4).

Jeesuksen sovitustyön, ristinkuoleman, tähden Jumala voi olla meille laupias ja armahtavainen; suuri armossa. Emmekö joudukin sanomaan: Kyllä Jumala on ollut juuri minua kohtaan sangen pitkämielinen. Hän rakastaa meitä iankaikkisella rakkaudella ja vetää meitä puoleensa armosta.

Jumala haluaa, että mekin olisimme laupiaita

"Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa" (laupeutensa: yhteisvastuu, hyvyys, rakkaus, armo) (Sananl. 19:22).

Meistä itsestämme ei löydy Jumalan mielenmukaista laupeutta. Laupeus on Jumalasta lähtöisin. Hän haluaa kasvattaa tätä ominaisuutta meissä. Se tapahtuu elämällä Jumalan yhteydessä. Siksi Hän haluaa vetää meitä lähelleen. Hänen läheisyytensä muuttaa meitä; saamme Hänen ominaisuuksiaan. Meitä työstetään elämämme aikana monin hyvin erilaisin tavoin: elämänvaiheiden, toisten ihmisten, jopa lankeemusten, kautta. Tässä meillä kaikilla on kasvunvaraa. Jumala haluaa vuodattaa rakkauttaan sydämiimme Pyhän Hengen kautta (Room. 5:5), voidaksemme olla laupiaita toisia ihmisiä kohtaan, niinkuin Jumalakin on meitä kohtaan.

Meissä oleva laupeus ei tarkoita silmien ummistamista synnille

Jumala, joka on totuus, ei voinut katsoa syntiä läpi sormiensa. Siksi Hänen täytyi lähettää oma Poikansa maailmaan kärsimään ja kuolemaan syntiemme tähden. Hänet tehtiin sijaisuhriksemme synnin tähden. Syntimme oli niin kauhea asia Jumalalle.

Jumalan suhtautuminen syntiin ei ole muuttunut. Ainoastaan Jeesuksen veriarmon tähden olemme turvassa Jumalan vihalta. Jos ihmiselle ei kelpaa Jeesuksen ristillä meille hankkima suuri pelastus, niin hänen osansa on elämä erossa Jumalasta maan päällä ja iankaikkisuudessa. Iankaikkisuudessa se on ikuista tuskaa kadotuksessa, helvetissä.

Meidän, jotka olemme saaneet täysin Jumalan armosta ottaa pelastuksen vastaan, ei tule koskaan katsoa läpi sormiemme syntiä omassa, emmekä toisten elämässä. 

Seurakunnan ei tule koskaan lähteä sille tielle, jossa synti hyväksytään. Mikä viesti se on ihmisille! Epävarmat ja tietämättömät ihmiset, lapset, nuoret, aikuiset ja vanhat, voivat ajatella, että koska seurakunnassakin näin menetellään, niin eihän tässä mitään hätää ole. Synnintekijät saavat rohkeutta jatkaa synnissä elämistä, jos seurakunnissa suositaan syntiä, eikä siitä varoiteta ihmisiä.

On suurta rakkaudettomuutta ja laupeudettomuutta, jos ei ihmisille puhuta synnistä. hehän ovat matkalla iankaikkiseen kadotukseen. Ihmisiä, jotka eivät usko Jeesukseen, on kehoitettava tekemään parannus ja uskomaan Jeesukseen ja Sanaan. Olkoon kuka tahansa - vaikka kuningas, presidentti, seurakunnantyöntekijä, metsuri, eläkeläinen, pappi, kirkkoherra, saarnaaja - joka elää synnissä; häntä on kehoitettava tekemään parannus ja hylkäämään syntinsä.

Kenellekään meistä ei ole annettu oikeutta muuttaa mitään Jumalan Sanasta, joka on kokonansa totuus. Sentähden niiden, jotka ovat niin tehneet ja hyväksyneet synnissä elämisen oikeaksi, täytyy myös tehdä parannus sellaisesta majesteettirikoksesta Jumalaa kohtaan. Hyväksyessämme synnin - olkoon se mitä lajia tahansa - ja vieläpä kiivailemme sen puolesta, olemme osallisia siihen syntiin.

Ajattele, mitä Raamattu sanoo:

"Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden" (Jaak. 5:19-20).

Siunaavin terveisin

Totuutta noudattaen rakkaudessa

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

--------------------------

Perjantakia. 0.1 astetta lämmintä 7 maissa. Olisi tänään Antonin nimipäivä.Meijjän isän nimi oli Anton. Häntä kyllä kutsuivat nimellä Antto. Met lapset emme tietenkään niin tehneet. Aamupalaa ja kahvia. Luin Jesajan kirjaa. Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluihinsa 8:ksi.

Rukousta. Torkkumista.

Kahvia.

12 hain Danielin koulusta. Kaverinsa kanssa tuli heille.

Koetin paneutua "kirjoitelmaani", joka on ollut jo pidempään työn alla - vaikkei niin kovinkaan työn alla. Riviäkään ei tekstiä tullut - oli sellaista "kaivuutyötä".

Söimme M-L:n laittamat hyvät VHH-ryyat. Meillä vielä "kuusiiiii seisoooo permannolla...". kyntteliköt palavat ja elävä kynttilä myös pöydällä. Mukavaa tunnelmaa harmaaseen päivään. Kaamoskin se loppui Utsjoella. Minä kyllä tykkään harmaista ilmoista. Tulillakin on silloin mukava istuskella.

Kävimme kylällä. Minä urheilukentällä kävelin 8 km sulaa rataa pitkin - sellaista 200 m sulaa. Satoi melkoisesti. M-L kävi myös yli tunnin lenkillä jalkakäytäviä pitkin. Kävi myös kaupassa.

Laitoin tulen takkaan.

M-L paistoi minulle VHH-sämpylöitä. 

Iltapalaa ja teetä.

Luin hiukan kirjaa.

M-L neuloi.

"Rakkautemme Jumalaan ei tulisi koskaan vähentyä tai kylmentyä. Kun Herra täyttää meidät Pyhällä Hengellään, löydämme uudelleen ensirakkautemme" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Kustannusyhtiö Visio 2001, s. 129).

Siunausta!

Ps. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt" (Joh. 3:8).

16.1.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Kurjen Ilmarille, Muonion Kihlankiin, tänään olevan nimipäivän johdosta! Ilmari täyttää ensi kuussa 94 v. Paljon on muistoja hänen kanssaan evankeliumisn työstä Muoniossa - jossa myös olemme asuneet - sekä Vienan Karjalassa.Tietenkin myös koko perhekunnan kanssa.

Rautasen Jussille sydämelliset onnittelut tänään olevan syntymäpäivän johdosta!

1.2 astetta oli plussalla 7 maissa. Keittelin kahvit ja otin vähän aamupalaa. Luin Jesajan kirjaa. Kävin viemässä SDanielin ja Emilian kouluun 8:ksi.

Rukousta. Torkkumista.

Kahvia ja suuhunpantavaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä.

M-L haki Emilian koulusta 14 ja Danielin myöhemmin - hänellä kun oli bändikerho - kauppareissun yhteydessä.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin urheilukentällä - illan pimentyessä - 10 km kävelylenkillä. 200 m oli näkyvillä sulaa, punaista, rataa. Sitä edestakaisin oli hyvä mennä. M-L oli käynyt lenkkini aikana myös kävelylenkillä.

Laitoin tulen takkaan. M-L neuloi.

Kävin saunan löylyissä. Kurjen Aune, Muonion Kihlangista, soitti.

Iltapalaa ja teetä.

Urheilugaalaa tulin seurailleeksi.

"Jumala on paljon kiinnostuneempi siitä, mitä me olemme, kuin siitä, mitä me teemme. Asemamme Jumalan lapsina on iankaikkinen, kun taas palvelutehtävämme on ajallinen. Hän kasvattaa meitä kypsyyteen opetuslapsinaan, ennen kuin Hän antaa meille suuremman vastuun palveluksessaan. Kasvaminen tekee joskus kipeää, mutta Jumalan valtakunnan täytyy tulla sydämeemme ennen kaikkea muuta" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 37).

Siunausta!

Ps. "Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti" (2. Kor. 4;17).

15.1.

Niin, se on taas Keskiviikko. 7 maissa oli 2.8 astetta plussalla lämmintä. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian kouluun 8:ksi. Rukousta. Danielin vein 9:ksi kouluun. Rukousta ja torkkumista. Kahvia. Luin Jesajan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi hakemassa Emilian ja Danielin koulusta klo 14, samalla kun kävi kauppareissulla.

Ruokaa ja kahvia.

Poljeskelin stepperiä 60 min. yhtäjaksoisesti.

18:ksi menin Opetuslapseuskouluun One Way-seurakuntaan. Kaksi opetusta. Välissä kahvit.

Satoi vettä. N. 4 astetta lämmintä.

Tulet takkaan. M-L neuloi.

Soittelin velimiehelle "kotipalkisille".

Iltapalaa ja kahvia.

"Ehkä kukaan ihminen ei huomaa ottaa sinua lukuun suunnitelmia tehdessään, mutta haluan sanoa sinulle jotain paljon tärkeämpää: Jumala muistaa sinut. Hänellä on elämääsi varten suunnitelmia, jotka määrätyn ajan kuluttua saavat sinut hämmästymään. Herra murtaa sinun "ennusteesi" ja vie sinut villeimpiä odotuksiasikin pidemmälle. Jos etsit pysyvää, läheistä suhdetta Pyhän hengen kanssa, Jumala tarjoaa armonsa ja lahjansa sinulle. Iloitse, sillä Jumala on valinnut sinut" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 101).

Siunausta!

Ps. "Tee avaraksi telttasi sija. levennettäköön sinun majojesi seinien kangas. Älä säästele! Pidennä telttaköytesi ja vahvista vaarnasi" (Jes. 54:2).

14.1.

SAARIJÄRVELLÄ TARVITAAN "NÄKÖNSÄ SAAMISTA!" 

- Jumala ei siunaa Sanansa vastaisia asioita

Johdannoksi

  Kaikkina aikoina on totta, että maailma "tuppaa" muuttamaan seurakuntaa. Kuitenkin Jumalan tarkoitus on, että seurakunta muuttaa maailma. Sanassaan Jumala sanoo - Paavalin kautta: 

  "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä" (Room. 12:1-2).

  Mukautuessaan maailman(ajan) mukaan, menettää seurakunta mahdollisuutensa vaikuttaa maailmaan - sen ihmisiin - sillätavalla kuin Jumala tahtoo ja Hänen Sanansa opettaa:

  "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi" (Joh. 3:16-17).

  Samalla kun meidän on nähtävä tämä maailmaan mukautuminen hyvin moninaisena asiana, haluan tässä kirjoituksessa tuonnempana nostaa esille vain yhden "räikeän" mukautumisen ilmentymän täällä Saarijärvellä.

Miksi on niin hiljaista "kuin huopatossutehtaassa kesälomien aikaan?"

  Kysymykseen: Miksi juuri minä kirjoitan tällaisesta asiasta, vastaan: Sitä minäkin ihmettelen! Asia on kuitenkin vahvasti laskettu sydämelleni, enkä voi pakoilla vastuutani - velvollisuuttani - Jumalan palvelijana, vaikkakin pienenä ja vähäisenä. Tiedän kuitenkin, että Hän antaa rohkeutta, Pyhän Henkensä kautta, seisomaan Sanan kalliolla. En voi vaieta, koska tiedän, että se olisi Jumalan tahdon vastaista. Hän on kaikkina aikoina käyttänyt epätäydellisiä ihmisiä. Täydellisille ei Hänellä ole ollut - eikä edelleenkään ole - käyttöä.

  Yhtä asiaa olen ihmetellyt: Miksi kaikki ovat hiljaa siinä asiassa, josta myöhemmin puhumme? Eivätkö ihmiset ole tienneet asian olemassaolosta? Tai, jos ovat tienneet, onko se ollut heille yhdentekevä asia? Vai, eivätkö he ole rohjenneet "laittaa itseään likoon" mahdollisten seuraamusten takia? Suuri ihmettelyn aihe minulle on ollut se, etteivät kyseisen seurakunnan Raamattuun uskovat ihmiset ole tuoneet esille Sanan mukaista kantaa? Olen ajatellut: Jospa he eivät ole tienneet! Se kyllä tuntuu hieman haetulta ajatukselta.

  Meidän ei tulisi olla nytkään hiljaa ja antaa asioiden vain ihan vapaasti tapahtua ja mennä väärään suuntaan. Meidän tehtävämme on pyrkiä vaikuttamaan Sanan pohjalta Sanan mukaiseen suuntaan. Kun olet lukenut Raamattua, olet huomannut, että profeetat, apostolit ja muut Jumalan ihmiset tekivät niin - parhaana esimerkkinä Jeesus, Herramme. He toivat esille sen, mikä oli vastoin Jumalan tahtoa ja kehottivat voimakkaasti parannukseen.

Jos olette Raamattuun, Jumalan Sanaan, uskovia ihmisiä, niin tehkää asialle jotakin! Älkää olko hiljaa ja salliko Jumalan Sanan vastaisten asioiden tapahtua ja olla jatkuvasti vaikuttamassa!

  Vaikka en väitäkkään, että olisi kyse salailusta, niin kuitenkin Raamattu sanoo:

  "Sillä ei mikään ole salattua muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki" (Mark. 4:22).

  "...Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi" (Matt. 10:26).

  "Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivänvaloon" (Luuk. 8:17).

  Tämä koskee meitä kaikkia.

  Isosti haluan sanoa: Minulla ei ole tarkoituksena tuomita ketään! (1. Kor. 4:5,6, Matt. 7:1-5, Room. 2:1-). Arvostelen vain sitä, mikä on tapahtunut - ja tapahtumassa - Jumalan Sanalla. Näin meitä kehotetaan tekemään:

  "... mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenlaista pahaa" (1. Tess. 5:21-22):

  "Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi" (fIL. 1:9-10). 

  "Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan..." (1. Joh. 4:1).

  Kaikki on koeteltava Jumalan Sanalla. Siihen meidän on pitäydyttävä.

   

  Silloin, kun juutalaisia, Hitlerin toimesta, tapettiin miljoonittain - tosin muitakin - ihmiset olivat hiljaa. Jälkeenpäin he ajattelivat, että heidän ei olisi tullut olla hiljaa, sen asian vuoksi. Herääminen tuli liian myöhään.

  Kun tuomme Sanan pohjalta asioitra esille Jumala on puolellamme. On tietenkin tärkeä asia, kuinka sen teemme. Edellä jo tuli esille, että emme saa tehdä sitä tuomiten, emmekä ylhäältäpäin "ladellen". 

Jumalan Sana on muuttumaton

  Oletko havainnut, kuinka maailmassa - ja Suomessammekin - luovutaan Jumalan Sanasta yhä enemmän ja enemmän - vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Se mikä ennen oli pyhää, on nyt pahaa. Se mitä aikaisemmin pidettiin pahana, on nyt suositeltavaa. Olen ajatellut, että kun on synninteossa ylitetty - kansakunnan kohdalla - tietty raja, niin Jumala sallii kaikenlaisia huonoja asioita tapahtuvaksi lisääntyvässä määrin:

  "...Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen" (Room. 1:24-25, lue myös jakeet 16-23, 26-32).

  Mutta, kun kaikenlainen tuollainen on tullut myös hengellisten yhteisöjen nimellä kulkeviin yhteisöihin, seurakuntiinkin! Silloin en voi uskoa, että ne, jotka sellaisen voivat niissä hyväksyä, olisivat Jeesukseen uskovia, Jumalan lapsia, joille Raamattu on Jumalan Sanaa. Silloin täytyy olla kyseessä uskonnolliset, uskonnollismieliset, ihmiset - tai muuten vain jumalattomat.

  Mitä Jumala itse sanoo Sanassaan Sanastaan:

  "Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä" (Jes. 66:2).

  "Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa" (Jer. 23:22).

  "Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa" (Matt. 24:35).

  "Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaassa" (Ps. 119:89).

  "Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti" (Jes. 40:8). 

  "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija, eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili" (Hebr. 4:12-13).

  Vaikka seuraavat sanat koskevatkin erityisesti Johanneksen ilmestystä, niin ne tarkoittavat myös Jumalan Sanaa kokonaisuudessaan:

  "Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu" (Joh. ilme. 22:18-19).

  Nämä Sanan todistukset riittävät kertomaan meille se, että Jumalan Sana on iankaikkisesti kestävä. Meidän tulee suhtautua siihen kunnioituksella ja "aralla tunnolla", niinkuin luimme. Se merkitsee, että haluamme noudattaa ja opettaa sitä sellaisena kuin se on meille annettu: Jumalan pysyvänä Sanana. Meidän tehtävämme ei ole muuttaa sitä mitenkään. Aikain vaihtelut eivät sitä muuta. Meidän elämämme on muututtava Sanan mukaan; sen mukaiseksi. "Herran pelko on viisauden alku", luemme Raamatusta. Se tarkoittaa Jumalan kunnioittamista Jumalana. Siihen kuuluu Hänen Sanansa kunnioittaminen Hänen Sananaan.

  Jatkan tätä - jHs - vielä tänään, kun tulen kotiin yhteiskristillisestä rukouspiiristä...

  Nonnih! Kotona taas. Oli hyvä rukouspiirin kokoontuminen. Minuakin siellä siunattiin. Ja sehän aina tuntuu hyvältä. Siitä kostuvat siunattava, että siunaajat.

Miksiköhän kotikaupungissani, Saarijärvellä, ei olla haluttu totella Jumalaa?

  Saman kysymyksen voi tietenkin esittää monen muunkin paikkakunnan kohdalle. Taitaa, että kaikkien. Ja koko Suomen kohdalla. Minä kuitenkin asun täällä ja koen vastuuta tästä paikkakunnasta, johon Jumala on minut siirtänyt asumaan - Sanan kehotuksen mukaan:
  "...harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne" (Jer. 29:7).
  Näinhän meidän tulee toimia.

  Missä asiassa täällä ei olla toteltu Jumalaa? Varmasti meidän kaikkien elämästä löytyy asioita, joissa menettelemme vastoin Jumalan Sanaa. Kaikkien seurakuntien elämästäkin sellaisia löytyy. Tässä kirjoituksessa puutun vain yhteen asiaan, jonka Jumala on laskenut sydämelleni.

  Pyydän tutustumaan asiaan tässä blogissa 27.11.2019. ja 20.12.2019. Jälkimmäisessä otsikolla: SEURAKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ VOI RIKKOUTUA SYNNIN SUOSIMISEN TÄHDEN.

  Asia koskee viimeistä seurakuntapastorin valintaa Saarijärven seurakuntaan. Khra on toiminut kyseisen valinnan valmisteluissa rekrytointiryhmän puheenjohtajana. Hakijoita virkaan oli runsaasti. Kirkkoneuvosto suositteli virkaan yksimielisesti henkilöä, joka elää parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Piispa nimitti virkaan kirkkoneuvoston yksimielisesti suositteleman henkilön. Se, että valinta oli niin yksimielinen, tuntuu kyllä pahalta - jopa kyselen, kuinka se voi olla mahdollista? Eikä kukaan valitsijoista ollut lukenut Raamattua? Vai oltiinko sen suhteen välinpitämättömiä? Olivatko muut ohjeet, lait ja asetukset vaikuttaneet valintaan enemmän kuin Jumalan Sana?

  Valinta ja nimitys on Jumalan Sanan mukaan ollut väärä.

  Lainaan tähän yhteyteen vain yhden Raamatunpaikan (em. blogiteksteissä on niitä enemmän):
  "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset (Suomen ev. lut. kirkon kirkolliskokouksen v. 1992 käyttöön ottamassa Raamatussa sana miehimykset on käännetty: "eivät miesten kanssa makaavat miehet"), eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa peria Jumalan valtakuntaa. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä: mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä" (1. Kor. 6:9-11).
  Ennen uskoon tuloaan monet Korintton seurakunnan jäsenistä olivat olleet kuvatun kaltaisia. Kun heistä tuli Jeesukseen uskovia, niin he eivät enää eläneet tuollaisissa asioissa. Jos lankesivat niihin, niin tekivät parannuksen. Seurakunnan elämässä puututtiin myös tuonkaltaisiin asioihin, jos niihin langettiin.

  Kun ihminen elää tuonkaltaisissa asioissa - joihin luetun mukaan kuuluu myös suhde samaa sukupuolta olevan kanssa - niin he eivät "saa periä Jumalan valtakuntaa. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa: He eivät ole matkalla taivaaseen, vaan kadotukseen.

  Se, mitä seuraavaksi sanon - ja olen aikaisemminkin sanonut - ei perustu vääriin motiiveihin: ei lihallisuuteen, ei rakkaudettomuuteen, ei osoitteluun, ei maalittamiseen, vaan siihen, että haluan noudattaa totuutta rakkaudessa. Niinkuin Raamattu meitä kehoittaa.

   Sanon kaiken lut. seurakunnan, kirkkoherran, asianomaisen pastorin, muiden työntekijöiden ja luottamuselimissä olevien, piispan, sekä kotikaupunkimme parhaaksi,  Jumalan valtakunnan työtä ja täällä eläviä ihmisiä ajatellen:
  
  Kehotan vakavasti teitä kaikkia asianosaisia parannukseen!

  Parannuksen tekeminen tarkoittaa sitä, että asia tunnustetaan syntinä Jumalalle ja halutaan hyljätä vääryytenä Jumalaa ja Hänen Sanaansa vastaan:
  "Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sasnomme, että emme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi ja hänen sanansa ei ole meissä" (1. Joh. 1:9-10).

  Asia on paljon vakavampi kuin olette ajatelleetkaan valintaa tehdessänne ja asian kanssa eläessänne! Jumalan Sanan vastaisilla asioilla on aina seurauksensa:
  "Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnusta ja hylkää, se saa armon" (Sananl. 28:13).

  Olen käynyt s-postikeskustelua kirkkoherran, Jarmo Autosen kanssa - pitkä keskustelu - jossa olen tuonut samoja asioita esille. Samoin olen kirjoittanut s-postin kirkkoherran kautta annettavaksi jokaiselle kirkkoneuvoston varsinaiselle- ja varajäsenelle (toivon, että se sitä kautta menee heille. Muuten joudun sen saattamaan heille jotenkin muuten.
  Olen huomannut, että osa keskustelustamme - ja 20.12.2019 blogiteksti - ovat menneet myös tuomiokapituliin, hiippakunnan piispalle ja lainoppineelle asessorille. Toivon, että myös kirkkoherran kanssa käymämme 18.12. keskustelut menevät sinne.

Kaiken sen takana, mitä olen kirjoittanut, seison, koska jalkojeni alla on Jumalan Sanan kallio.

  Lopuksi: 
  Hyvät ystävät! Vetoan teihin! Herätkää todellisuuteen puheena olevissa asioissa! Ei seurakuntien tarvitse seurata perässä siinä, mitä tämä maailma tekee! Jumalan valtakunta ja seurakunta elävät Raamatun Sanan mukaan. Olisi hyvä, että muukin yhteiskunta eläisi. Mikään laki, säädös, ohje, normi, tai pykälä ei vaadi Jumalan seurakuntaa - eikä ketään - rikkomaan Jumalan Sanaa-, ts. Jumalaa vastaan. Aina silloin kun niin vaaditaan, astuu voimaan kaikkein korkeimmalta taholta - Jumalalta - annettu säädös: Jumalan Sana:
  "Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä" (Apt. 5:29).
  "Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: "Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa, mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet" (Apt. 4:20).

Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

  Jätän itseni ja teidät Herran käsiin!

  Rakkain terveisin sielujenne vuoksi ja Jumalan valtakunnan työn vuoksi kotikaupungissamme. Rukoilen puolestanne! Siunaavin terveisin

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com

Vielä tähän jatkoksi "päivittäistäkin" asiaa.

Jos "meijjän isä" - isämme - eläisi, olisi hän täyttänyt tänään 98 vuotta. Hän kuoli 13.12.2011.

Noustessani uuteen päivään ennen 7, oli lämpötila plussalla 0.5 astetta. Keittelin kahvit ja otin sen kanssa vähään aamupalaa. Kävin viemässä 8:ksi Emilian ja Danielin kouluun.

Luin Jesajan kirjaa. Rukousta.

10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen. Sven - lapsityöntekijämme - oli minut pyytänyt johtamaan sitä, kun ei itse päässyt. Niimpä minä menin - niinkuin olisin muutenkin mennyt. 8 rukoilijaa paikalla. Se on arvokasta.

M-L:kin oli käynyt kävelylenkillä Rukoushetken aikana. Tuli loppumatkan kyydissäni kotiin.

Luin vähän kirjaa. Kirjoittelin.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta klo 14 - niitä vaarin hommia.

Kirjoittelin.

Luin hetken kirjaa.

18:ksi meni One Way-seurakunnan tiloihin Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillisen rukouspiirin kokoontumiseen. Tarjoilua. rukousta, laulua, Sanan lukua ja keskustelua sen pohjalta.

Muuten: pe. 28.2.2020. klo 18 on em. piirin järjestämänä - jo perinteeksi muodostunut - SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen rukousilta, Kansakoululla, Karhumäentie 11.

Ajellessani piirin kokoontumisesta kotiin, satoi vettä. 

M-L neuloi.

Iltapalaa ja kahvia.

"Hengellinen kasvu ei tapahdu nykyaikaisen elämäntavan pikaruokatyylillä tai pikateitä nielevien urheiluautojen vauhdissa. Kaiken täytyisi nykyaikana tapahtua välittömästi. Mutta Jumalan tiellä ei ole oikopolkuja. Hengelliseen kasvuumme, niinkuin kasvamiseen yleensäkin, kuuluu kypsymisprosessi. Jumalan valtakuntaan emme synny valmiiksi aikuisina, vaan vastasyntyneinä ja kasvamme lapsina taivaallisen Isän hoivissa (Ef. 4:14-16; 1 Kor. 3:1; Heb. 5:13-14). (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 143, 144).

Siunausta!

Ps. "Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa" (Ps. 42:2-3).


  

13.1.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelumme Lerhtomäen Teemulle!

1.9 astetta miinuksella noustessani maanantaihin. Vanhan sanonnan mukaan joulua viedään tänään pois - se kun on Nuutin päivä. Ei ainakaan joulukuusta meiltä vielä viety.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viepäsemässä Emilian kouluun.

Lisää kahvia. Lääkäri soitti koekiden tuloksia. Muuten hyviä, mutta pitkäaikaissokeri oli korkealla. Siihen voi(si) vaikuttaa ruokavaliolla. Sitä olen taas vuodenvaihteen jälkeen tehnytkin. Suurinosa diabeetikoista voisi vaikutta ruokavaliolla sairauteensa. On tietenkin monia syitä, miksi ei kuitenkaan aina voi niin tehdä - sen lisäksi, että ei jaksa noudattaa sellaista ruokavaliota.

Kävin viemässä Danielin kouluun 9:ksi.

Luin Jesajan kirjaa. Marja-Leeba luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin Korpikylälle, Mäkisen Tapanille. Jutustelimme ja kahvistelimme. Sinne ajeli kylään myös toinen mies - Tapanin entinen savottakaveri. Siinäpä oli taas Jumalan järjestämä ajoitus. Sain todistaa ja puhua hengellisistä asioista. Myös antaa hänelle kirjoittamani vihkonen: Jumalalla on sinulle asiaa. On hyvä, jos on aina mukana jotain "kättä pitempää". Rukoilimme myös Tapanin kanssa.

14:ksi ajelin keskustaan. Hain Emilian koulusta. Hänen koulukaverinsa tuli kyydissämme. Haimme Danielin myös 14 jälkeen koulusta.

Ruokaa ja kahvia.

Luin vähän kirjaa - vetäisi uneen.

Laitoin tulen takkaan. M-L neuloi.

Harrastin sisäliikuntaa: Nostin sykettä ja "laskin" hikeä polkemalla stepperiä 4 x 15 min. n. 2 min. tauoilla.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Olemme aina valmiit saarnaamaan, lukemaan kirjoja tai tekemään työtä Jumalalle. Mutta kun on kyse rukouselämästä, huomaamme, että meidän "vanha minämme" lipsuu pois siitä. Meidän tulisi voittaa taipumuksemme vältellä rukoukseen antautumista. Meidän pitäisi hiljentää kaikki muut äänet, jotka houkuttelevat meitä luopumaan hengellisestä etsinnästämme. Meidän tarvitsee vihkiä aikaamme hartaaseen rukoukseen (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 174. 175).

Ps. "Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee" (Sef.3:17).

12.1.

Sunnuntai. Noustessa 2.6 astetta plussalla. Tero, Mari, Aaro, Eelis, Nooa ja Daniel olivat meillä edellisyön. Aamupalan ja kahvin jälkeen ajelin hakemaan naapurin, joka meni "kyytilläni" Vapaakirkkoon. Hain Salmen ja menimme helluntairukoushuoneelle klo 10 alkavaan Rukoushetkeen. 6 rukoilijaa.

11 alkoi yläkerrassa Sunnuntaijuhla, jonka johti Jukka Oittinen. Hän myös puhui aluksi. Saarnan piti Hannu-Heikki Hyppönen. Ylistykseen johtivat - ja muihinkin lauluihin - Inkeri Riihinen ja Maju Aho. Lähetysinfoa. Tero perheineen oli myös kokouksessa. Daniel tuli heidän kyydissään kokoukseen. M-L jäi kotiin laittelemaan ruokia. Minäkin marssin kokouksesta suoraan autolle, muiden meijjän perekuntalaisten kanssa, enkä yhtään muistanut, että minun olisi pitänyt viedä Salme myös pois kokouksesta. Kotona, kun M-L kysyi, että oliko Salme kokouksessa,"äjähti päähän", että se Salnehan jäi sinne rukoushuoneelle. Koetin sitten soittaakin hänelle, sekä yhdelle muulle, mutta puhelimet eivät vastanneet. Kolmas henkilö vastasi. Sanoi, että Salme on saanut kyydin. Että sellainen "säfööri" - siis minä.

Kotonapa sitten het´kohta päästiin hyvän aterian ääreen, jonka M-L oli laittanut.

Kohtapa ruuan jälkeen ryyppäilimme kahvit.

15.30 maissa Tero perheineen lähti kotia kohti. Mukava oli taas olla yhessä.

Terhi-Marjan muu pere kävi hakemassa Danielin ja lähtivät klo 16 alkavaan elokuvaesitykseen Kaupungintalolle. Sinnehän sitä mitäkin ossuuttelin. Sattui vain käymään niin - sekä minulle, että "Terheille" ja monille muille, että emme sopineet näytökseen. Talo oli täysi - 220 henkeä, ymmärsin. Uusintanäytöksiä lupailivat. 

Ajelin kotiin. Vaihdoin lenkkivaatteet ja menin urheilukentälle 10 km kävelylle. "Röykköinen" osuus oli nyt kaikkein pahimmillaan - liukasta. Tuuleskeli. Iso pyöreä kuu vääntäytyi esiin. Olihan se kaunis näky.

Palattuani lenkiltä laitoin takkaan tulen.

Iltapalaa ja teetä

"Ei ole kovinkaan suurta eroa kuollen ihmisen ja nukkuvan kristityn välillä. On totta, että nukkuva ihminen on elossa, mutta Jumala ei voi paljonkaan laskea nukkuvan kristityn varaan. Sinun tehtäväsi on olla työntekijä Jumalan valtakunnassa. Siihen tarvitset Pyhän Hengen täyteyttä ja päivittäistä yhteyttä Kristuksen kanssa. Silloin älä hämmästy ollenkaan, mitä kauttasi alkaa tapahtua" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 133).

Siunausta!

Ps. "Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani." Herra, minä etsin sinun kasvojasi" (Ps. 27:4, 8).

11.1.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Hokkasen Karille, "kotipalkisille", Liimataisen karille, kannonkoskelle, ynnä kaikille tuntemilleni ja tuntemattomille Kareille!

Jos "meijjän äet" - äitimme - olisi elossa, olisi hän eilen täyttänyt 95 v. Hän kuoli viitisen vuotta sitten.

Eipä siinä.

Ei noustu kovin aikaisin. 3.1 miinuksella nousun aikaan. Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa olivat meillä edellisen yön. Luin Jesajan kirjaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia, yms.

Kävimme Summassaaren kuntoportailla - Tero, Mari, Aaro, Eelis, ja minä. 3 kertaa hiljaa kävelin ylös ja alas. Toiset enemmän. Aaro rikkoi isä-Teron aiemmin juokseman ajan - vaikka hieman oli portaissa liukkautta. Pari sekuntia nopeampi oli hänen aikansa. Mari, Aaro ja Eelis tulivat sieltä juosten kotiin. Ei kuitenkaan Tampereelle, vaan meille. Daniel ja Nooa olivat Kusiaismäessä laskemassa liukumäkeä.

Söimme M-L:n laittamat todella hyvät ruuat.

17 maissa menimme Emilian 14 v synttäreille, heille. Siellä oli meitä: Timo, Pia, Milena ja Minja, Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa, Denis, Terhi-Marja, Emilia ja Daniel, mummi-Marja-Leena ja vaari-Houko. Tarjoilut olivat viimeisen päälle. Ei puuttunut sortteja. VHH-tarjoiluakin oli runsaasti. Lauloimme Emilialle. Vuorotellen sanoimme myös hyviä asioita Emiliasta. Denis lämmitti saunan. Hänen, Teron ja Timon kanssa löylyttelimme hyvissä löylyissä neljisin. Rukoilimmekin hetken yhdessä. 21 maissa lähdimme M-L:n kanssa kotiin. Satoi lunta.

Laitoin tulen takkaan.

Pian tulivat "Terotkin" synttäreiltä meille. Nooa oli jäänyt "Terheille", mutta hänkin tuli Danielin kanssa olemaan meille yöksi.

Näinhän sitä tätä lauantaita eleltiin.

"Ole uskollinen Jumalalle

Meidän on oltava uskollisia Jumalalle. Jokainen on sitoutunut johonkin ja omistautunut jollekin asialle. Joku tavoittelee rahaa, toinen valtaa. Jotkut elävät etsiäkseen nautintoa ja toiset ovat pelihimon kourissa. Mikä tahansa tuo asia onkaan, jokaisella on jokin asia, jonka tähden hän elää. Meidän kristittyjen tulisi kuitenkin ensimmäiseksi olla uskollisia Jumalalle. Meidän tulisi etsiä Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan. Meidän tulisi rakastaa Jumalaa ja seurata Häntä koko sydämestämme, sielustamme ja mielestämme. Kun teemme niin, Jumala auttaa meitä, ettemme joudu kiusaaukseen. Jos Jumala ei ole elämämme keskipisteenä, joudumme Jumalan sallimiin koetuksiin ja perkeleen kiusauksiin" (Yonggi Cho, Rukouskoulussa Jeesuksen kanssa, Kuva ja sana 1992, s. 98).

Siunausta!

Ps. "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä" (1. Kor. 3:16).

10.1.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut vielä tässäkin Pekka Ruposelle, entiselle kotikylällemme, Palojoensuuhun, Enontekiölle, eilen olleen syntymäpäivän johdosta!

Sitä oli 7 maissa 4.7 astetta pakkasella. Ja Perjantaki. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä 8:ksi Danielin ja Emilian kouluun. Kuu, se oli kyllä hienon näköinen ja taivas selkiä. 

Rukousta. Joulukuusi on vielä sisällä - vaikka Loppiainen on jo takana. Kynttilät loistivat ja kyntteliköissä.

Kahvia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L leipoi.

Hain Danielin koulusta klo 12.

Kävimme kylällä. Pistäydyimme - no, istuim,mehan met siellä kuiten jonkin aikaa, kun pöytään tuli tuttu mies - syömässä Halpa-Hallissa. Sitten M-L kävi kaupassa ja minä hain Emilian koulusta 14.

M-L laitteli illaksi tarjoiluja ja ruokia huomiseksi. Minä menin käymään Summassaaren kuntoportailla. Katsastamassa, ovatko net sulat. Olivat melkolailla. Tero vain kyseli, että ovatko. Samalla reissulla ajelin urheilukentälle 10 km kävelylenkille. Kenttä oli samanlaisessa olotilassa - osa eritäin kovasti jäässä ja lumessa, osa sulaa, mutta "hallavaa". 3-4 astetta pakkasella. Tuuli viileä. Mutta se kuu! Se oli hienonnäköinen! Pyöreä ja kirkas. Taivaankappale, jonka Jumala loi valaisemaan yötä, niinkuin Raamatussa sanotaan.

Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa tulivat meille ennen 20.Jutusteltiin. Juotiin kahvia, teetä, mehua, maitoa - kuka mitäkin - ja syötiin M-L:n tekemiä pizzoja. Ja maistuivat. Teron kanssa käytiin kuumassa saunassa hikoilemassa. Ja sehän on mukavata.

"Jumalan tärkeysjärjestyksen mukaan perhe tulee ensimmäisenä. Se, joka on hyvä kristitty kotona, on hyvä kristitty muuallakin. Se, mitä todella olemme, paljastuu salassa, läheisimmissä suhteissamme" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan sinua, Kustannusyhtiö Visio Oy 2001, s. 62).

Siunausta!

Ps. "Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata" (2. Tim. 2:13).

9.1.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Vertaisen Veikolle, Lahtelan Veikolle ja Rahkosen Veikolle!

0.4 astetta miinuksella 7 aikoihin. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Danielin ja Emilian 8:ksi kouluun. Kuu oli todella iso ja hienon näköinen.

Rukousta.

Kahvia.

Kirjoittelin "kirjoitelmaani" - niinkuin olen sille nimeksi antanut. Kyllähän se kestää.

Luin Jesajan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L siivoili. Minäkin vähän mattojen puistelussa auttelin. Laitoin tulen takkaan.

"Kirjoitelmaan" liittyviä asioita.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin hakemassa Emilian koulusta 14.

Danielin hain koulusta 15 - hänellä oli viimeinen tunti bändikerho.

Lueskelin vähän kirjaa.

Kävin urheilukentällä 10 km "käyskentelyllä" Se osa radasta, joka ei ollut sula, oli entistä "koppuraisempi". Selkeällä taivaalla paistoi kirkas ja pyöreä kuu. Olihan se mukava juttu kävelijälle.

Luin vähän kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

"On paljon miehiä, joille riittää suosionosoituksia ja hymyjä kaikille muille, paitsi heidän omalle perheelleen. Kotiensa ulkopuolella he ovat ystävällisiä. He kuuntelevat kaikkia ja lainaavat rahansakin heille. Mutta omaa perhettään kohtaan he ovat kärsimättömiä, ärtyneitä ja välinpitämättömiä" (Claudio Freidzon, Pyhä Henki - janoan Sinua, Vision Oy 2001, s. 61).

Ps. "Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa..." (Room. 1:18).

Seurakunnissakin voidaan olla pitämässä totuutta vääryyden vallassa. Esim. siinä asiassa, joka tulee ilmi em. luvun jakeissa 24-28 - niissä puhutaan homo- ja lesbosuhteista. Se on järkyttävää! Seurakunnan työntekijätkin voivat olla pitämässä totuutta vääryyden vallassa tällaisissakin asioissa. Tai, vaikka eivät itse sellaisissa asioissa elä, osoittavat niille hyväksymistään: "...vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille,jotka niitä tekevät" (j. 32).

Miksi kuitenkin Jeesukseen ja Raamattuun uskovat - ja kaikki muut, jotka ovat Sanan linjoilla po. asioissa - eivät nouse vahvemmin ilmaisemaan kantaansa näissä asioissa, olen ihmetellyt? Eikö meidän pitäisi?

Eihän Jumala tule koskaan muuttamaan Sanastaan mitään. Meidän on otettava se sellaisena kuin se on - toteltava Jumalaa, joka on Pyhä. Millaista sellaisen ihmisen usko ja hengellinen elämä on, joka uskaltaa olla "ihan muina miehinä/naisina" Jumalan vastapuolella, vaikka kenties kuvittelee olevansa Hänen kanssaan samalla puolella. Eikä meidän pitäisi seurakuntina ja uskovina, ottaa mallimme Jumalan Sanasta, eikä maailmasta? On täytynyt tapahtua mukautumista tämän maailman mukaan jossain vaiheessa vähän ja sitten enemmän - jos uskoa on ollut ollenkaan. Herätkää hyvät ihmiset!

Ovatkohan ne seurakunnat, luottamusmiehet/naiset ja seurakuntien työntekijät, jotka hyväksyvät "kirkkain otsin" samaa sukupuolta olevien suhteet - jopa työntekijöillä - koskaan tulleet ajatelleeksi sellaisen seurauksia? Lapsille, nuorille, aikuisille, tietämättömille! Ovat antamassa ja hyväksymässä heille sen kaltaisen mallin elämään! Suoraan on sanottava, että kyllä sellaisen työntekijän kohdalla ovat opiskelut menneet ihan hukkaan.

Jos seurakunnissanne hyväksytään em. kaltaisia asioita, niin nouskaa vastarintaan! Toimikaa rohkeasti! Olette toimimassa Jumalan Sanan mukaan. Rakkaudessa, mutta rohkeasti Sanan totuuden puolesta! Se tuo kunniaa Jumalalle ja koituu siunaukseksi seurakunnille, kaupungeille ja paikkakunnille, koko Suomelle! Jos sinulle sanotaan, että olet rikkomassa lakia, niin lue sanojille Raamatusta Apt. 5:29: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä".Aina silloin kun maallinen laki on ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa, tulee totella Sanaa, sillä se tulee kaikkein korkeimmalta taholta, Jumalalta.

Kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Emme nouse sitä vastaan. Nousemme vastaan sitä asiaa, mikä on vastoin Jumalan Sanaa. Itse en haluaisi/halua olla sellaisen hengellisen yhteisön jäsen, enkä sen yhteydessä, jossa hyväksytään homo/lesbosuhteet, koska Jumala ne kieltää ja ne ovat luonnottomia, luonnonvastaisia, Hänen mielestään.

Emme ole kiihottamassa ketään, emmekä ketään vastaan, mutta jotakinhan meidän on tehtävä tällaisten asioiden suhteen! Rukoillaan johdatusta ja tehdään sen mukaan kuin Hän "vaikuttaa tahtomista ja tekemistä".

Siunausta - vielä kerran!

8.1.

7 maissa oli lämmintä 3.5 astetta. Satoi vettä aika kovasti. Ja päivä on Keskiviikko. Laitoin ensimmäiseksi kynttilät kuuseen ja kyntteliköt palamaan. Sitten kahvit tippumaan. Siitähän se hyvä tuoksu alkoi huusholliin leviämään. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian 8:ksi kouluun. Danielin kävin viemässä 9:ksi. Rukousta. Lisää kahvia. Luin Jesajan kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kirjoittelin vastauksia s-posteihin.

M-L meni kylälle kauppa-asioille ja samalla tavoittamaan Emiliaa koulusta 14 - kun unohdin sanoa hänelle, että Emilia sanoi aamulla, ettei häntä tarvitse hakea tänään. No, Danielin kävi kuiten hakemassa.

Luin kirjaa.

Söin ja join kahvia.

Kun M-L tuli kotiin, menin urheilukentälle 10 km kävelylenkille. Alussa tihkutti vettä. Lopussa satoi kovasti. Rata oli osittain sula. osittain jäinen ja hankala kävellä, mutta kyllähän se minulle sopi.

Palattuani lenkiltä oli M-L neulomassa. Minun piti heti lähteä Opetuslapseuskouluun One Way-seurakunnan tiloihin. Se alkoi klo 18. kaksi opetusluetoa. Kahvit välissä. Satoi kovasti mennessä ja tullessa.

Iltapalaa ja teetä.

Katselin videon kristittyjen vainoista.

"Jotkut uskovat ryntäävät rohkeasti suoraan taistelun keskelle; toiset taas vetäytyvät turvaan. Entä sinä? Haluatko ottaa varman päälle vai haluatko saada syvemmän yhteyden Herraan ja enemmän intoa Jumalan asioihin? On vaarallista olla lähellä tulta, mutta sen hyödyt ovat loputtomat ja ne kestävät koko ikuisuuden. Siirrytkö sinä lähemmäksi Jeesusta - ja lähemmäksi tulta?" (Greg Musselman ja Trevor Lund, Lähemmäksi tulta, Vainotun seurakunnan opetuksia, Stefanus-Lähetys, Marttyyrien Ääni 2014, s. 142).

Siunausta!

Ps. "Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa" (2. Tim. 2:15).