14.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 11.

Jatkoa aikaisempaan. Yksi "tehokas lääke" ahneutta vastaan on antaminen. Edellytyksenä sille on, että todellinen Antaja - Jumala - on saanut vallata ihmisen sydämen. Yksi merkki siitä, että Jumala on "sivuroolissa" elämässämme, on antamattomuus. Raamattu puhuu paljon rahasta ja omaisuudesta. Se puhuu myös kymmenyksistä, uhreista ja anneista. Mitä meillä on, joka ei ole Jumalan antamaa? Annamme Hänen antamastaan. Suurin asia, mitä Jumala on antanut meille, on Hänen Poikansa:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"

(Joh. 3:16).

"Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa"

(Room.8:32).

Jatkaessamme eteenpäin 2. Tim. 3:1-5, jossa kerrotaan, millaisia ihmiset ovat viimeisinä päivinä, sanotaan:

"Sillä ihmiset ovat silloin ... kerskailijoita"

(2. Tim. 3:2).

Johtuen juuri siitä, millaisia ihmiset ovat silloin, on oleva vaikeita aikoja (j. 1). Tämä koekettaa myös - niinkuin olemme todenneet, niitäkin ihmisiä, jotka ovat avanneet sydämensä Kristukselle. Hekin voivat olla tekemässä ja toteuttamassa elämässään puheena olevia asioita. Niitä huonoja asioita, joita tässä tuodaan esille, on ollut kautta aikain - syntiinlankeemuksen seurauksena - mutta viimeisinä päivinä ne Raamatun mukaan lisääntyvät ja kärjistyvät. Nämä asiat koskettavat myös seurakuntia.

Kerskaileminen on voimakkaasti kytköksissä ylpeyteen ja myös itserakkauteen, joka oli/on ensimmäisenä käsittelemässämme luettelossa. Se on kehuskelemista. Kerskailija on ylimielinen. Hän haluaa loistaa ja olla näkyvillä. Se voi liittyä myös ahneuteen, josta viimeksi puhuimme.

Kerskuminen laittaa aina toisia ihmisiä huonompaan asemaan; kerskailija nostaa itseään paremmaksi toisia. Kerskaileminen on asia, joka ei ole Jumalan Sanan mukainen. Kun uskovina lankeamme siihen, on meidän tehtävä siitä parannus, niinkuin muustakin synnistä. Uskovan nimellä kulkevallakin voi olla "heikko kohtansa" juuri kerskailun alueella. Jos annamme sen olla elämässämme, joutuu Jumala olemaan elämässämme "sivuroolissa". Emme silloin voi kokea sitä elämää, johon meidät on tarkoitettu, emmekä olla Hänen käytettävissään, niin kuin Hän haluaisi. Onko kielemme kerskailijan kieli?:

"Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se voi sytyttää!"

(Jaak. 3:5).

Kerskaileminenkin on asia, joka lähtee sydämestämme (lue Matt. 7:20-23). Mitä sydämessämme on, se tulee sieltä ulos, myös kielemme kautta.

Kuten jo aiemmin olemme todenneet, on kaikki elämässämme Jumalan armosta ja hyvyydestä lähtöisin. Siksi Jumalan Sana varoittaa meitä omasta kehusta, johon liittyy ylimielisyyttä, ylpeyttä ja itselle elämistä.

Vääränlainen kerskuminen on itsekeskeistä; siinä haetaan kunniaa itselle. 

Raamattu puhuu myös kerskaamisesta, joka on oikeaa kerskaamista:

"...ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra"

(1. Kor. 1:28-31).

Kaikki me kerskailijat, jotka olemme olleet vääriä kerskailijoita, saamme tunnustaa syntimme Jumalalle ja kokea Jeesuksen veren puhdistavan voiman sydämessämme. Saamme ojentaa elämäämme Sanan mukaiseen kerskaukseen Jeesuksesta. Siihen Pyhä henki antaa meille kaiken apunsa ja voimansa.

Jatkamme tästä seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Se oli Sunnuntai tämä päivä. Tämä on Laskiaissunnuntai. Tämä on myös Ystävänpäivä. Siksipä Kiehisen Vuolija-vaari toivotteleekin kaikille: Hyvää Ystävänpäivää!

12.5 astetta oli pakkasta siihen aikaan kun nousin "jalan viljaan." - eikä se ollut kovin varahin, vaan ei myöskään niin myöhään.

Aamupalaa ja aamukahvia

Seurailin nuorten MM-hiihtoja netin kautta, Vuokatista.

Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. 

Seurasin seurakuntamme tämän sunnuntaisen nettilähetyksen.

Ruokaa ja kahvia.

Seurasin SM-hiihtoja netin kautta Pyhäjärveltä.

Timo, Milena ja Minja käväisivät ovella. Toivat ruusuja, kahvia ja suklaatia Ystävänpäivän kunniaksi. Menivät "Terheille" kylään ja lupasivat sieltä tulla sitten meille.

Poljeskelin yli 1 h "kuntopyörä/rukouslenkin".

Timo, Milena ja Minja saapuivat meille.

Laitoin tulen takkaan.

Kävimme Timon kanssa löylyissä. Söimme M-L:n tekemiä pizzoja, sekä laskiaispullia - molempia oli sekä VHH:na, että tavallsina. Ja ne olivat hyviä. Kahvin kanssa.

Seurasimme uutiset.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Siunausta!

Ps. "Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta anna, on mies, joka kerskuu lahjoilla, joita ei anna" (Snl. 25:14).

13.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 10. 

Ilman "esipuheita" jatkamme siitä, mihin eilen jäimme. Halutessasi voit tutustua siihen eilisessä blogikirjoituksessa - koko tällä otsikolla alkanut kirjoittelu on alkanut kymmenen päivää sitten ja jatkunut päivittäin. Aihe "laskeutui mieleeni" hiihtolenkillä kun rukouksen hengessä sivakoin. Luulin, että joinakin kertoina siitä kirjoittelisin, mutta se vain lähti jatkumaan. Olen päivittäin rukoillut asian puolesta ja laittanut  "mieleen nousseita" asioita näihin kirjoituksiin. En itsekään tiedä etukäteen, mihin aina päädyn. Joten annetaan mennä vain. Voin olla väärässä, mutta minulle on tullut mieleen sellainen ajatus, että jos ei nyt, niin joskus näitä kirjoituksia luetaan enemmänkin - älä ota kerskumisena.

2. Tim. 3:1-5 tekstissä olemme etenemässä. Käsittelyssä on ollut rahanahneus (j. 2). Tämä synti voi hallita myös Jeesuksen sydämeensä vastaanottanutta ihmistä. Rahanahneen sydän on kiinnittynyt rahaan. Ahneella on huono loppu, jos hän ei tee parannusta synnistään. Rahanahne ihminen voi olla kitsas. Hän haluaa kerätä itselleen. Hän voi olla myös tuhlaileva, joka käyttää rahansa itseään varten. Rahanahneen rakkaus rahaan on voimakas; hän himoitsee rahaa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja tuo Pyhän Hengen vaikuttamana esille seuraavanlaisen kehotuksen:

"Älkää vaelluksessanne olko ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"

(Hebr. 13:5).

Jumala antaa Sanassaan Paavalin kautta ohjeita siitä, millainen tulee seurakunnan paimenen olla - mm. siitä syystä, että paimenet ovat esikuvia laumalle. Käsittelemämme aiheen vuoksi otamme sieltä esille vain yhden asian:

"Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla ... ei rahanahne"

(1. Tim. 3:3).

Hänen tulee olla rahaa rakastamaton.

Kirjeessään korinttolaisille Paavali antaa heille - ja meille - Jumalan tahdon mukaista opetusta suhtautumisesta syntiin. Tämä opetus on sellaista, että sitä ei haluttaisi nykyään ottaa huomioon. Kuitenkin nämä asiat ovat voimassa myös tämän päivän seurakuntia ajatellen. Yksi syy siihen, miksi Jumala on "sivuroolissa" elämässämme - ja seurakuntien elämässä - on Jumalan pelon puute. Siitä seuraa, että Jumalaa ja Hänen Sanaansa ei pidetä pyhänä, vaan voidaan "tuosta vain" jättää noudattamatta sitä, mitä Hän on halunnut kirjoituttaa Sanaansa. Aiheeseemme liittyen otamme em. kirjeestä katkelman. Tutustu huolella ja ajattele, mitä Jumalan Sana tässä sanoo:

"Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan. Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa. Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poista keskuudestasi se, joka on paha"

(1. Kor. 5:6-13).

Ohjeessa oli kohta: "... jos joku, jota kutsutaan veljeksi on ... ahne." Sitten annetaan ohjeita, kuinka tulee toimia. Kenties joku tämän lukija ajattelee: Olikohan tuota nyt tarpeen tähän kirjoittaa? Minkäs teet. Sieltä se löytyy, Raamatusta. Tätäkin ohjetta pitäisi haluta noudattaa - ja kyetä noudattamaan. 

Ahneutta käsittelevän asian loppuun otamme Jeesuksen ja apostoli Paavalin sanat:

"Ja hän sanoi heille: Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi"

(Luuk. 12:15).

"Mutta ... ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne - niinkuin pyhien sopii. ... Sillä te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään ...ahneella - sillä hänon epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja jumalan valtakunnassa"

(Ef. 5:3-5).

Luotetaan Sanaan. Muistetaan: Jeesus on kuollut ristillä meidän syntiemme tähden! Jeesuksen veri voi puhdistaa kaikesta synnistä! Synnin kahleet voivat katketa.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Vaaralan Sulolle, Pelkosennniemelle!

Tuli Lauantai. Ei kovin pitkään nukuttu. 3.4 astetta pakkasella nousun aikaan. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Kolossalaiskirjettä. Rukousta.

Seurasin SM-hiihtoja.

Ruokaa ja kahvia.

SM-hiihtojen seurailua.

Kahvia.

Kävin 1 h 40 min.hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. M-L lähti kyydissäni hiihtelyni lähtöpaikalle ja käveli siitä kotiin. Eilenkin tuli kyydissäni Tarvaalan suoralle ja käveli kotiin. 2 astetta pakkasta lähtiessäni hiihtämään. Taisi olla n. 3 astetta kun lopetin, 17 jälkeen.

Kotiuduttuani ladulta poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävimme saunassa.

Laitoin takkaan tulen.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Seurasin uutisia.

Seurasimme Pekka Simojoen konserttia Tampereen Vapaakirkkoseurakunnasta. Se oli tänä iltana.

Siunausta!

Ps. "Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu. Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä" (Ps. 49:17).

12.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 9.

 Pidämme edelleen 2. Tim. 3:1-5:ttä avoimena. Eilen puhuimme itserakkaudesta (j. 2), joka on luettelossa ensimmäisenä. Se on lihamme tuottama asia, ei uuden luomuksemme. Itserakkauden "tärkeä sana" on: Minä. Itserakkaus saa aikaan itseihailua ja odottaa ihailua toisilta. Itserakkaus haluaa "esiintyä." Itserakkauteen liittyy itsepäisyys ja pöyhkeys. Itserakkaus käyttää toisia ihmisiä "astinlautanaan", saadakseen tavoittelemiaan asioita. Itserakkautta esiintyy seurakunnissa ja kristillisissä yhteisöissä, koska sielläkin ollaan vain ihmisiä. Toisissä ihmisissä tämä piirre, heikkous, näkyy selvemmin. Toiset osaavat sen kätkeä fiksusti. Kaikissa tapauksissa siitä on aina haittaa yhteisön elämään, niinkuin itserakkaan omaankin elämään.

Täytyy tässä vaiheessa sanoa, että on itsestään selvää, että näiden rivien kirjoittaja on ihan "samassa venessä" kaikkien muiden kanssa, tätä asiaa koskien - niinkuin muidenkin asioiden kanssa, joita tässä kirjoitussarjassa tulee esille. Eli: näitä ei kirjoitella jostakin "norsunluutornista" heiteltäväksi ihmisille, että he näkisivät huonoutensa. Kirjoittaja on mukana toisten ihmisten joukossa. Hän, niinkuin me kaikki, tarvitsee paljon Jumalan armoa itserakkauksineen, muineen. Hyvä uutinen meille on se, että armo, jota saamme kokea Jumalalta, Jeesuksen kautta, riittää, käyttäessämme Raamatussa meille neuvottua tietä. Jumala kyllä tietää, millaista tekoa me olemme. Hän tekee työtä meissä; kasvattaen, vapauttaen ja eheyttäen. Tarvitsemme Jumalan armoa, voidaksemme olla armahtavaisia myös toisillemme - sillä kaikki me olemme keskeneräisiä. On hyvä opetella tuntemaan toinen toisiaan Jeesuksen kautta, ei lihan mukaan.

Haluan kuitenkin sanoa, että itserakkaus, joka on lihallinen asia, voi aiheuttaa  elämässämme sen, että emme voi olla Hänen käytettävissään Hänen tahtonsa mukaan. Jumala jää silloin "sivurooliin" kohdallamme. Tästä asiasta voi tulla myös jarru seurakuntien elämään, varsinkin, jos itserakkaus on vaikuttamassa seurakuntien johtajien ja vastuunkantajien elämässä.

Toinen asia luettelossa, joka on edessämme, on seuraavanlainen:

"...ihmiset ovat silloin ... rahanahneita"

(2. Tim. 3:2).

Rahanahneus on synti - aivan niinkuin itserakkauskin. Voimme hyvin "kuvitella" sen olevan kytköksissä itserakkauteen:

"...Hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin..."

(Jes. 57:17).

Emme aina tule ajatelleeksi miten vakava asia ahneus on:

"Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään ... ahneella - sillä hän on epäjumalanpalvelija - ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa"

(Ef. 5:5).

On muistettava, että Paavali kirjoittaa Jeesukseen uskoville ihmisille Efesossa. Hän haluaa aivankuin vahvistaa tätä asiaa heille, jotka jo tiesivät ja tunsivat sen. Kuitenkin on niin, että ihmisinä olemme sellaisia, että me tarvitsemme muistutusta ja kehoitusta asioista, joihin niin helposti mukaudumme. 

Ahneus - tässä puhumme rahanahneudesta - on Jumalan Sanan mukaan epäjumalanpalvelusta. Luimme, että ahne ihminen on epäjumalanpalvelija. Raamattu puhuu siitä lisää:

"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät ... epäjumalanpalvelijat, ... ei ahneet ... saa periä Jumalan valtakuntaa"

(1. Kor. 6:9, 10).

Rahanahneus on himoa saada yhä enemmä lisää. Sellainen ihminen palvoo rahaa ja siitä on tullut hänelle jumala - epäjumala. Tällä tavalla ahneen ihmisen sydän on kiinni mammonassa; Ihminen luottaa ja turvaa mammonaan; hänen sydämensä on siinä kiinni. Jeesus sanoi:

"Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa"

(Matt. 6:24).

Rakkaudesta rahaan - rahanahneudesta - voi tulla ihmiselle voima, joka orjuuttaa häntä. Orjuuttava henki on demoninen. Jeesus kehottaa meitä kokoamaan aarteita taivaaseen, ei maan päälle:

"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi"

(Matt. 6:19).

Meidän ei tule myydä sydäntämme mammonan palvelukseen, vaan palvella kaikella sillä, mitä Hän on meille uskonut, Jumalaa.

Lopetan tällä kertaa hyvään - ja vakavaan - tekstiin, jonka Paavali kirjoitti Timoteukselle, mutta se on Jumalan Sanassa myös meille tarkoitettu:

"Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla"

(1. Tim. 6:6-10).

Rahanahneus voi viedä Jeesukseen uskovan ihmisen olotilaan, jossa Jumala on "sivuraiteella."

Rahanahneus on vakava asia, koska se on kadottava synti, josta on tehtävä parannus ja sitä kautta päästävä siitä irti. Jeesuksen veri pudistaa ja katkoo synnin orjuuttavat kahleet ja Pyhä Henki antaa meille voiman pysyä vapaana.

Jatkan tästä seuraavalla kerralla . jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Perjantai. Pakkasta 12.9 astetta klo 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin kouluun ja Emilian fysikaaliseen 8:ksi. Samalla vein kortteja postiin - kahdelle vanhalle veljelle 95 v onnittelut. On käynyt niin mukavasti, että he täyttävät samana päivänä molemmat tuon korkean iän. On ilo olla tullut tuntemaan heidät!

Kahvia. Luin Kolossalaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Kävin 1 h 50 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan suunnassa. 12 astetta pakkasta lähtiessäni autolta hiihtelemään. 9 palatessani. Mukava sää ja keli. Hieno helmikuun puolenvälin talvinen sää. Selkeä, mutta taivas harmaa. Metsä oli kaunis lumisine puineen.

Ruokaa ja kahvia..

Seurasin SM-hiihtoja netin kautta.

Kirjoitin yllä olevan kirjoituksen.

Olin puhelinyhteydessä veljeni, Heimon, kanssa.

Laitoin takkaan tulen.

Katsoimme tallenteen Kangasniemen seurakunnan Majataloillasta, joka oli pidetty 27.1. Oli hyvä tilaisuus.

Seurasimme uutisia.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä" (Kol. 3:1-2).

11.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 8. 

Eilen tässä "sarjassa" kyselimme: Voiko Jeesukseen uskovainen ihminen joutua osalliseksi 2. Tim. 3:1-5 luetelluissa asioista. Totesimme, että voi, koska meissä on myös syntiinlankeemuksen turmelema osa, liha, koko ajan olemassa - ja on niin kauan, kunnes uskomme vaihtuu näkemiseen. Siksi me puhumme uskon kilvoituksesta; joudumme kilvoittelemaan. Totesimme, että emme ole kuitenkaan lihamme "armoilla", sillä meissä asuu Jumalan Henki, Pyhä Henki.

Olemme vielä tekemisissä tuon 2. Tim. 3:1-5 kohdan kanssa, ja siinä olevan "aika rajun" luettelon äärellä. Löydät tuon tekstin 9.2.2021 päivän kohdalta tästä blogista, jos ei Raamattua ole käsillä. Toivottavasti se muuten on käsillä elämässäsi?

Kun Raamattu sanoo kyseessä olevassa kohdassa - ja muuallakin se tulee ilmi Raamatussa - että "viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja", niin se johtuu juuri siitä, millaisia ihmiset silloin ovat. Kyseessä on totuudesta luopuminen. Tämä on "heikkonäköisemmänkin" nähtävissä meidänkin maassamme ja muualla maailmassa. On menossa suuri luopumuksen aika: luopuminen Jumalan Sanasta ja sen mukaisesta elämästä. Tämä on "rajulla tavalla" nähtävissä myös kirkoissa. Alamäki on jyrkkä tällä hetkellä - enkä tällä osoittele mitenkään niitä Jeesukseen uskovia veljiäni ja sisariani niissä yhteisöissä, joissa on lähdetty kulkemaan väärille teille; omia teitään.

Luopumuksen aika - Jumalan Sanasta luopuminen - ei koske ainoastaan yhteiskunnallista vanhurskautta - johon kuuluu esim. valtakunnallinen päätöksenteko - eikä kansan ihmisiä, jotka eivät usko Jeesukseen. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat tulleet Jeesukseen uskoviksi:

"Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu"

(Matt. 24:12, 13).

Kun rakkaus Jeesukseen kylmenee, on se merkki luopumuksesta, joka on menossa ihmisen sydämessä. Kun rakkaus kylmenee, alkaa liha hallita elämäämme. Eilisessä kirjoituksessa oli puhe lihan ja Hengen taistelusta elämässämme. Luimme Galatalaiskirjeestä, millaisia ovat lihan teot. 2. Tim. 3:1-5 on "karmaiseva" luettelo siitä, mitä liha saa aikaan. Se kaikki on luopumuksen hedelmää. Kun Jeesukseen uskova alkaa luopumaan elämässään Jumalan Sanan mukaisesta elämästä, on hän "kaltevalla pinnalla", joka vie häntä väärään suuntaan. Siksi on saatava "täyskäännös" mahdollisimma aikaisessa vaiheessa oikeaan suuntaan. Väärällä tiellä pystymme lihamme puolesta ikäviin asioihin, joita 2. Tim. 3:1-5 on kuvattu. Näinä viimeisinä päivinä tuollaiset asiat tulevat entisestään kärjistymään. Meidän turmeltunut lihamme ei voi pyhittyä koskaan. Tämä on jokaisen aina muistettava. Kun se pääsee hallitsemaan minua ja sinua, on kyse aina - aina - Jumalan tahdon vastaisesta asiasta. Liha on sielunvihollisen "sillanpääasema" meissä. Se voi käyttää sitä tarkoituksiinsa, jos Pyhä Henki ei hallitse elämäämme. (liha tarkoittaa - siinä merkityksessä, kuin nyt puhumme - ja olemme puhuneet - syntistä luontoamme. Se on syntisten himojen ja halujen asuinsija, joka käsittää sekä hengen, että ruumiin) Liha tekee aina sielunvihollisen mukaisia tekoja.

Katsomme nyt lähemmin näitä luopumuksesta kertovia tuntomerkkejä:

"...ihmiset ovat silloin itserakkaita..."

(2. Tim. 3:2).

Itserakkaus on eri asia kuin itsensä rakastaminen, johon Sana meitä kehottaa. Itserakkaus on lihan tekoa; lihastamme lähtöisin. Se taitaa sopia "juureksi" monille, jos ei kaikille, niille "ikäville" asioille, joita edessämme olevassa luettelossa on tuotu julki. Meidän on - ainakin minun - tunnustettava, että tämä asia on vaikeasti hallittavissa - ilman Pyhää Henkeä. Mitä enemmän Jeesus saa muotoa meissä - ja muutumme Hänen kuvansa kaltaiseksi - sitä vähemmän tämä piirre meitä hallitsee. Itserakkaus ilmenee itsensä korottamisena - jopa silloinkin kun se pukeutuu "nöyryyden pukuun." Se on aina toisia syrjivää ja "alempaan kastiin" asettavaa. Voimme koettaa peitellä sitä, mutta siellä se on olemassa ja "nostamassa päätään." Se on "kiitoksen kipeä" - koska se on lihastamme nouseva ominaisuus. Itserakkaus on asia, joka "oikein valloilleen päästyään" panee meidät tekemään "ihmeellisiä" - mutta huonoja - asioita, jotka ovat lihasta lähtöisin. Lääke itserakkauteen on lihallisille pyyteille kuoleminen. Se ei onnistu meiltä ihmistekoisesti. Tarvitsemme siihen Pyhän Hengen voimaa:

"Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää"

(Room. 8:13).

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus..."

(Gal. 5:22).

Pyhän Hengen hallinnassa saamme kasvaa rakkaudessa - niin että se todellakin voi kasvaa ja lisääntyy Hengen hedelmänä elämässämme. Hengen hedelmä ei kypsy "täyteen kukoistukseensa" elämässämme "yön yli nukuttuamme" Mutta se kasvaa, kun pysymme Kristuksessa, emmekä luovu Sanasta ja annamme Pyhälle Hengelle mahdollisuuden kasvattaa hedelmäänsä meissä.Näin itserakkaus voi vähetä elämässämme, vaikka lihamme ei miksikään muutukaan.

Tilanne ei ole musta, varokaa vain masennusta! Näin huuteli huutosakki, ollessamme kentällä, pelaamassa lentopallo-ottelua. Niinpä tilanne ei ole musta meidänkään kohdallamme, jotka tunnemme olevamme usein hyvin itserakkaita. Ei masennuta sen asian vuoksi, sillä Jumalan Pyhällä Hengellä on ratkaisuja kohdallamme tähän kysymykseen. Antaudutaan Hänen työnsä kohteeksi tässä asiassa. Annetaan Hänen johdattaa meitä - ja hyvää jälkeä tulee!

Jatkan tästä seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Ps. "Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte" (Ps. 31:25). 

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Torstai. 17.8 astetta pakkasta klo 7. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi.

Kahvia ja lisää aamupalaa.

Luin Kolossalaiskirjettä. Rukousta. 

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi

Kahvia.

Kävin kiertelemässä 1 h 50 min. hiihto/rukouslenkin Tarvaalan ladulla. 18 astetta pakkasta kun lähdin autolta. 11 kun palasin. Alussa paistoi aurinko ja pikkuriikkiset pakkaslumikiteet kimaltelivat kuin timantit. Kohta taivas muuttui harmaaksi. Tuoreita eläinten jälkiä ei näkynyt. Yhdet hirvenjäljet näin, jotka olivat tuoreet.

Ruokaa ja kahvia. Hyvää keto-kanakeittoa.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Lueskelin samalla kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen" (Kol. 2:6-7).

10.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 7.

Raamatunpaikka, josta on tarkoitus jatkaa, on 2. Tim. 3:1-5. Sen voi lukea eilisen kirjoituksen alusta. Jaksossa kuvataan sitä, millaisia ihmiset tulevat olemaan viimeisinä päivinä, joita olemme nyt elämässä. Kuten jo eilenkin totesimme, on ihmisissä ollut syntiinlankeemuksen jälkeen  kaikkina aikoina taipumus, "kyky", olla tuollaisia.

Olemmeko me, jotka uskomme Jeesukseen ja kuulumme Hänelle, vapaat lukemassamme kohdassa luetelluista asioista? Meillä ei ole muuta  mahdollisuutta kuin todeta: Emme ole. Jokaisessa Jeesukseen uskovassa, uudestisyntyneessä, ihmisessäkin on liha, syntiinlankeemuksessa turmeltunut osa, koko ajan mukana. Jos se pääsee hallitsemaan, niin kaikki on mahdollista noidenkin asioiden suhteen. Uudestisyntyessämme, tullessamme Jeesuksen omiksi, sydämeemme on tullut asumaan Pyhä Henki. Hän on avainasemassa elämässämme, voidaksemme elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Vain Jumalan Hengen avulla voimme pitää lihamme alistetussa asemassa:

"Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niiun saatte elää. Sillä kaikki joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia"

(Room. 8:13).

"Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan"

(Room. 8:5-7).

Turmeltunut liha ei voi alistua Jumalan tahtoon. Se haluaisi aina hallita meidän elämäämme:

"Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. ... Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme"

(Gal. 5:16, 17, 25).

Edellä olevista raamatunpaikoista näemme sen todellisuuden, että me emme voi omalla voimallamme hallita lihaamme, joka on täysin samanlainen kuin ennen uskoontuloammekin - turmeltunut. Se on meissä ja jos se pääsee "valtaistuimelle", niin hedelmä on sen mukaista elämässämme. Liha himoitsee aina Henkeä - kaikkea sitä, mitä Jumala haluaa elämäämme - vastaan. Se ei koskaan halua alistua Jumalan tahdon alle - ei silloinkaan kun se "heittäytyy jumaliseksi." Mutta: Pyhä Henki himoitsee myös lihaa vastaan ja haluaa, että Jumalan tahto elämässämme tapahtuu. Pyhä Henki antaa meille siihen voiman. Lihan teot eivät ole "mukavia asioita" - vaikka ne voivatkin sellaisilta tuntua silloin kun annamme lihan hallita, tai lankeamme lihan valtaan:

"Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" 

(Gal. 5:19-21).

Tällaisiin asioihin meillä Jeesukseen uskovillakin on "kyky", silloin jos liha hallitsee meitä. Mutta: Kiitos Jumalalle, me emme ole sen armoilla! Olemme saaneet Pyhän Hengen, josta saamme olla niin riippuvaisia, että Hän saa hallita meitä ja pitää lihamme kurissa.

Kun Pyhä Henki saa hallita meitä, niin hedelmä on aivan toisenlaista kuin lihan hallitessa:

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki"

(Gal. 5:22, 23).

Kun Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden, hankki Hän meille täydellisen pelastuksen ja  vapahduksen syntiturmeluksestamme. Silloin kun tulimme Jeesuksen omaksi, tapahtui tällainen asia:

"Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen"

(Gal. 5:24).

Antaessamme lihammem hallita meitä, tapahtuu se, että emme voi elää Jumalalle sillä tavalla kuin Hän tahtoo. Eläessämme lihamme mukaan joutuu Jumala "sivurooliin" elämässämme, koska me olemme joutuneet "sivuraiteelle." Lihan hallintavalta elämässämme voi johtaa meidät ajalliseen ja iankaikkiseen tuhoon. Siksi meidän on aina mahdollisimman nopeasti tunnustettava syntinä Jumalalle ne asiat, mitkä ovat lihan tekoja. Niitä ei saa koskaan alkaa selittelemään. 

Jos olet elänyt kauan lihan hallitsemaa elämää, niin muista: Vaikka tilanne aina silloin on vakava, niin se ei ole musta ja toivoton, sillä Jumala on uusien alkujen Jumala:

"Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä"

(1. Joh. 1:9).

Jatkan tästä seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Keskiviikko. Pakkasta klo 7 aikaan 12.9 astetta. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Samalla "kääppäisin kaapassa." Lunta oli tullut kovasti. Kun pihasta lähdin niin auton pohja otti lumeen ihan kunnolla.

Kahvia. Luin Kolossalaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Teheskelin lumitöitä yli puolitoistatuntia. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.

M-L leipoi laskiaispullia ja korvapuusteja - myös VHH-pullia. Pääsin kahvin kanssa maistelemaan - ei kuitenkaan vielä laskiaispullien sisällä kermaa ja hilloa.. Mutta hyvälle maistuivat.

Kävin 14 hakemassa Emilian koulusta. Mummiska lähetti mukanani heijjänkin perreelle pullia.

Ruokaa ja kahvia.

Hiiviskelin n 2 h hiihto/rukouslenkin pihaladulla. Pitihän se latu avata kovan lumentulon jälkeen. 14 astetta pakkasta - ja oli nousussa.

Laitoin tulen takkaan. M-L jatkoi leipomisiaan. Teki kahvijuustoa - eli leipäjuustoa.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla luin kirjaa.

Kävin saunassa.

M-L teki iltapalaksi rapeaa keto-pizzaa. Oli hyvää - niinkuin muutkin tämän päivän paistokset.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisiu? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?" (Ps. 94:9).

 

9.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 6.

Palaamme vielä tekstiin, jota olemme jo lainanneet. Nyt vähän laajempana:

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin

itserakkaita,

rahanahneita, 

kerskailijoita, 

ylpeitä, 

herjaajia,

vanhemmilleen tottelemattomia,

kiittämättömiä, 

epähurskaita,

rakkaudettomia,

epäsopuisia,

 panettelijoita,

hillittömiä,

raakoja,

hyvän vihamiehiä,

pettureita,

väkivaltaisia,

pöyhkeitä,

hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;

heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"

(2. Tim. 3:1-5).

Lukemassamme puhutaan viimeisten päivien ihmisistä. Paavali aivan kuin teroittaa Timoteukselle: "Tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja." Vaikeat ajat johtuvat siitä, että ihmiset ovat silloin tuollaisia, niin kuin luimme.

On tietenkin totta, että kaikkina aikoina syntiinlangenneen ihmiskunnan edustajat ovat olleet tuollaisia, mutta viimeisinä päivinä ihmiset ovat suuremmassa määrin sellaisia.

Olemme parhaillaan elämässä tuonkaltaisia viimeisiä päiviä. Edessämme olevassa tekstissä puhutaan lopunajan viimeisistä päivistä. Siinä kuvatut asiat tulevat vielä kärjistymään. Jeesukseen uskovina ymmärrämme, että se mitä luimme, on tarkoitettu meille valmistautumiskehoitukseksi, valvomaan itseämme ja suhdettamme Jumalaan ja Jeesukseen:

"...mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi. ... Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteeti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen" 

(Juuda 20, 21, 24, 25).

Sana kehottaa meitä rakentamaan itseämme pyhimmän uskomme perustukselle. Tässä asiassa emme saa olla leväperäisiä. Meidän tulee käyttää kaikkia niitä asioita, joiden kautta voimme rakentua. Tällöin Jumalan Sana ei saa olla meille unohdettu kirja, vaan kirja, joka on jatkuvasti käytössämme ja jota haluamme totella. Mistään muualta emme löydä opetusta pyhimmän uskomme perustuksesta. Emmekä ohjeita rakentumiseen.

Voimakkaasti mainittu asia itsemme rakentamisessa on rukous; jatkuva rukouselämä. Pyhässä Hengessä rukoileminen. Rukouselämämme ei tule olla välinpitämätöntä; meidän tulee kiinnittää siihen erityistä huomiota. Rukouselämämme on uskonelämämme - rakentumisemme - ihan ydinasioita. Onhan siinä kysymys vuorovaikutussuhteesta taivaallisen Isämme kanssa. Meidän on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä Jumala Sanassaan sanoo rukouksesta - ja se sanoo siitä paljon.

Lukemassamme kohdassa meitä kehotetaan pysyttämään (tarkata, varjella, noudattaa, pitää) itsemme Jumalan rakkaudessa, odottaessamme sitä hetkeä kun Herramme Jeesus Kristus tulee noutamaan meidät iankaikkiseen elämään. Meidän tehtävämme on pysyttää itsemme Jumalan rakkaudessa. Näin tapahtuu kun rakennamme itseämme pyhimmän uskomme perustukselle, niinkuin jo olemme lukeneet ja puhuneet.

Jumala kehottaa Sanassaan, että Jeesukseen uskovan tulee "varjella (noudattaa, pitää; säilyttää, varjella) itsensä niin, ettei maailma saastuta (tahraton, kielt. lika, tahra)" (Jaak. 1:27).

Jumala voi varjella meidät lankeamasta kun toimimme Hänen Sanansa mukaan. Lue vielä uudelleen tuo Juudan kirjeen kohta. 

Tänään lähdimme liikkeelle 2. Tim. 3:1-5 jakeista. Saatamme ajatella, että tuonkaltainen teksti - ja luettelo - sopii vain niille ihmisille - ainakin osalle heistä - jotka eivät ole avanneet sydäntään Jeesukselle, eivätkä tunne Häntä. Kuitenkin tuo kaikki on lähellä kaikkia - ellemme halua toimia niinkuin luimme Juuda 20, 21, 24, 25. Valvomattomuutemme seurauksena; sen, että emme varjele itseämme maailman saastutukselta, emmekä rakenna elämäämme pyhimmän uskomme perustukselle, emmekä pysytä itseämme Jumalan rakkaudessa, meille voi käydä niin, että Jumala joutuu "sivuraiteelle" elämässämme, emmekä elä sitä elämää johon Hän on meidät tarkoittanut.

Vielä haluan korostaa Juudan kirjeestä lukemiemme ohjeiden merkitystä. Jumala voi varjella meidät lankeamasta. Jos - ja kun - lankeamme, niin muistakaamme aina: Jumala on uusien alkujen Jumala! Silloinkin kun olemme langenneet omasta mielestämme liian syvälle. Jeesuksen sanat: "Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos" kuuluvat jokaiselle, joka kääntyy Hänen puoleensa Hänen sovitustyönsä ristillä syntiemme vuoksi voi nostaa syvimmällkekin vajonneen, kaikkensa tuhlanneen, ihmisen, "autuuden kalliolle."

Menemme tarkemmin alussa olevaan tekstiin seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858.

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Haapalan Raijalle ja Toikkasen Raijalle!

Tiistai. 12.9 astetta klo 7. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin ja Emilian 8:ksi kouluun.

Kahvia. Luin Filippiläiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Kävin sauvomassa 1 h 45 min. hiihto/rukouslenkin Tarvaalan ladulla. Taivas oli harmaa. Pakkasta 11.5 astetta.

Ruokaa ja kahvia.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä. M-L kävi kaupasssa, minä muilla asioilla - mm. etsimässä kierrätyskeskuksesta suksisauvoja, joita ei ollut ainuttakaan siellä. Toimme Emilian ja danielin koulusta samalla reissulla kotiin.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

18 kävimme "Terheillä". Äskettäin olleen Terhinpäivän johdosta pienet onnittelut. Joimme porkkanapiirakkakahvit - ja hyvälle maistuivat.

Palattuamme laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää n. 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan" (Ps. 118:28).

8.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 5.

Voi olla, että sitä, mitä tämän otsikon alla olen tähän mennessä kirjoittanut, on vaikea hyväksyä. Syitä voi tietenkin olla monia: Raamatun tuntemuksen puute, mutu, eli minusta tuntuu-mielipiteet, vääränlainen suvaitsevaisuus, laajennettu sallivuus, uskonnollisuus, rakkauden vääränlainen korostus, mikä lieneekään. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin aikalailla ydinkysymysten äärellä. Siitä johtuen emme voi "laajentaa" Jumalan Sanan yksiselitteistä opetusta omien mielipiteittemme tasolle.

Kun Raamattu ilmoittaa, että  on vain yksi tie tulla tuntemaan Jumala Isänään, niin siitä ei voi tinkiä muunlaisten tulkintamallien edessä. Kun juttelee suomalaisten ihmisten kanssa, niin suurin osa heistä sanoo uskovansa Jumalaan. Sanan mukaan tämä ei kuitenkaan riitä pelastukseen, jos Jeesus jätetään pois laskuista. Niin kauan kuin ihmisellä ei ole uskonsuhdetta Jeesukseen, Kristukseen, Jumalan Poikaan, ei hänellä ole Isää taivaassa. Jo aikaisemmin on tämä asia useaan kertaan sanottu, että ihminen on silloin jumalaton, ilman Jumalaa elävä. Kun kuulemme sanan: jumalaton, niin sillä tarkoitetaan tavallisessa kielenkäytössä ihmistä, joka elää huonoa ja syntistä elämää. Saatetaan sanoa: Sinä jumalaton! Tai, että se ja se ihminen on julki jumalaton. Todellisuudessa jokainen ihminen - julki- tai siivosyntinen - on ilman uskoa Jeesukseen jumalaton; Ilman Jumalaa elävä. 

"Hengellisissä piireissä" - enkä halua nyt nimetä mitään kirkkokuntaa turhantakia - on paljon mukana ihmisiä, jotka ovat vain uskonnollisia, eivät uskovaisia. Uskovaisella tarkoitan Jeesukseen uskovaa ihmistä. En kuitenkaan tarkoita sellaista uskoa, joka pitää ainoastaan totena, että Jeesus on, vaan, että ihmisellä on henkilökohtainen uskonsuhde Jeesukseen; Jeesus elää ja vaikuttaa hänen elämässään. Hengellisessä työssä päätoimisesti olevissa ihmisissäkin on paljon sellaisia henkilöitä, joilla  ei ole pelastavaa uskoa Jeesukseen. He ovat pelkästään uskonnollisia; "sokeita sokeiden taluttajia" - ja siinähän käy sitten niin, että kumpikin "kuoppaan kupsahtaa." Se on valitettavaa, mutta tällaisia työntekijöitä on enenevässä määrin; enemmän ja enemmän. Heitä on myös luottamuselimissä runsaasti. Samoin eri työmuodoissa vapaaehtoisina työntekijöinä. Jälki on näkyvissä. "Uskonto tappaa - Jeesus pelastaa" teksti on tullut tutuksi joistakin paidoista. Tottahan se.  Edellä mainituissa seurakuntien vastuunkantajien ryhmissä on enenevässä määrin sellaisia henkilöitä, jotka eivät usko Raamatun perustotuuksiin, vaan kieltävät ne. Tilalle tulevat uudet liberaalit tulkinnat. Kun niin tapahtuu, ei seurakunta enää ole seurakunta, vaan huononpuoleinen "harrasteluyhteisö", jossa harrastellaan erilaisia asioita - jotka eivät aina ole edes mitenkään uskonnollisiakaan; saati uskon alle sovitettavia. Tästä kaikesta ei ole Jumalan valtakunnalle mitään hyötyä; päinvastoin haittaa. Niin on silloin kun Jumalan Sana tallataan jalkoihin ja siitä luovutaan.

Kaikesta edellä sanotusta näemme, että Jumala voi olla enemmän kuin sivuroolissa ihmisten ja ns. hengellisten yhteisöjen elämässä.

Selvyyden vuoksi haluan sanoa: On hyvä asia, jos kansassa, maassa ja yhteiskunnassa voimakkaasti pidetään kunniassa Jumalan Sanan mukaisia arvoja. Siitäkin huolimatta, että ei ole uskoa Jeesukseen. Mitä kauemmas Raamatun arvoista joudutaan kansakunnan elämässä, sitä huonommin asiat ovat. Siinä mielessä Jumalan pelko ja usko Jumalaan ovat hyviä asioita. Tietenkin parhain vaihtoehto on, että esivaltaan kuuluvilla ja kansan ihmisillä, on usko Jeesukseen Kristukseen.  Se on moninverroin parempi: onhan kyseessä ihmisten pelastuminen ja näin annetaan vielä suurempi arvo ja merkitys Jumalan ilmoitukselle;  Hänen Sanalleen.

Lopetan tämänkertaisen - ja tähän asti sanotun - hyvään (parhaaseen) uutiseen:

"...sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos"

(Joh. 6:37).

Lukemamme sanat ovat Herran Jeesuksen. Näiden rivien kirjoittaja ei ole sen parempi kuin kukaan toinenkaan. Syntisenä olen saanut tulla Jeesuksen luokse, eikä Hän ole työntänyt pois luotaan. Antaessani elämäni Jeesukselle ja kutsuessani Hänet elämääni, sain kokea syntien anteeksiantamuksen ja tulla Jeesuksen omaksi. Tämä kaikki on Jumalan suurta armoa. Olen siitä eniten kiitollinen, kuin mistään muusta asiasta maan päällä. Jeesus kutsuu kaikkia ihmisiä: jumalattomia - joita me kaikki syntiemme vuoksi olemme, ennen kuin uskomme Jeesukseen - siivosyntisiä, julkisyntisiä, monenlaisten himojen ja taipumusten orjia, Jumalan kieltäjiä, Jumalan Sanan halventajia; uskonnollisia, olimmepa keitä tahansa. Kaikille kuuluu Jumalan armo ja pelastus. Jokainen voi aloittaa alusta, "puhtaalta pöydältä", kun uskoo Jeesukseen. Hänen ulkjopuolellaan ei ole Jumalan armoa. Usko Jeesukseen vaatii vain nöyrtymistä vastaanottamaan Hänen valmistamansa pelastus. Tule, Hän kutsuu sinua! Anna Jeesuksen ja Hänen kauttaan Jumalan, astua päärooliin elämässäsi!

1. "Avaa sydämesi Herralle polvistuen ristin juurelle,

tunnustaen siinä syntisi, Herra painot poistavi. :,:

2. Tuonnemmaksi miksi jättäisit, pelastuksen kalliin siirtäisit?

Ethän tiedä vaikka viimeinen päivä tääs ois sinulle. :,:

3. Älä sano: "Sitten vanhana taikka vasta sairasvuoteella

elämäni annan Herralle, riennän ristin juurelle." :,:

4. Muista: Nuoruuteen ei turvata Voine kenkään täällä alhaalla.

Kuolon kellot voivat kumahtaa vaikka nuoruusvuosina. :,:

5. Muista Luojaa nuoruudessasi. Pahat päivät kohta tulevi.

Armon arkin ovi suljetaan, joudut yöhön kauheaan. :,:

6. Siksi tule tänä päivänä! Sua kutsuu Jeesus, ystävä.

Kaikki synnit antaa anteeksi, puhdistaa sun sielusi. :,:

(Niilo Heimonen, Hengellinen Laulukirja, nro 227,  Vantaa 1992). 

Nämä rivit tämänpäiväisessä kirjoituksessa - eikä mikään muukaan teksti tässä ns. blogissa - eivät ole "puskista ampumista", vaan kaikki, mitä kirjoitan, ovat sanottavissa kenelle vain ja missä vain.

Jatkan seuraavalla kerralla saman otsikon alla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi 

Rajalantie 12. b.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Maanantai. 9.7 astetta pakkasta 7 aikaan. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi.

Kahvia.

Luin Filippiläiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Kävin "luikuttelemassa" 1 h 40 min. hiihto/rukouslenkin Tarvaalan ladulla. 9 astetta mennessä. Yli 7 auringossa palatessa. Aurinko alkoi paistamaan toisella "kiekalla" ja hanki hohtelemaan valkoisena, pieniä timantteja pinnallaan tuikkien.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoittelin alussa olevan tekstin. M-L kävi kävelylenkillä.

Lueskelin kirjaa.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin yli 30 min. kuntopyörää. Samalla luin kirjaa.

M-L teki hyvää pizzaa, jota söimme iltapalaksi.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan" (Ps. 108:6).

7.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 4. 

Aikaisemmissa kirjoituksissa "tätä sarjaa" olemme todenneet, että on ihmisiä, jotka eivät halua ottaa Jumalaa mukaan elämäänsä mitenkään. Useat heistä tekevät sen kuitenkin hyvin aralla tunnolla. Jospa kuitenkin. On myöskin sellaisia ihmisiä, jotka ottavat Jumnalan huomioon, mutta heidän sisimpänsä ei ole kokenut Jumalan aikaansaamaa muutosta; siellä ei ole Jumalan antamaa elämää:

"...heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman"

(2. Tim. 3:5).

Raamattu puhuu jumalisuudesta positiivisessa mielessä. Silloin se on aina "sisäsyntyinen" asia ihmisen elämässä. Jumalisuus on asia, joka liittyy ja yhdistyy aina Jumalanpelkoon. Jumalan pelko ei ole Jumalan pelkäämistä, vaan Hänen kunnioittamistaan. Jumalanpelko on terveen hengellisen elämän merkki. Jumalanpelko saa aikaan sen, että ihmisellä on arka tunto Jumalan Sanan edessä:

"Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä"

(Jes. 66:2).

Kenties vielä palaan Jumalanpelo-asiaan ja jumalisuus-asiaan niiden positiivisessa, Sanan mukaisessa mielessä. 

Puhuessaan ihmisistä, joissa on vain jumalisuuden ulkokuori, Paavali puhuu sellaisista ihmisistä, joita hän käskee karttamaan (2. Tim. 3:5). Tuollaiset ihmiset ovat Paavalin mukaan turmeltuneita mieleltään. He kietovat toisia ihmisiä pauloihinsa. He ovat ikäänkuin jumalisia, mutta heidän sisimpänsä ei ole jumalinen Jumalan Sanan mukaan. Heillä on vain jumalisuuden ulkokuori. Näillä ihmisillä on uskonnollisia muotoja, mutta heidän sydämessään ei ole Kristusta, eikä Hänen tuomaansa hengellistä voimaa ja elämää. Sellaiset ihmiset teeskentelevät olevansa kristittyjä, mutta he ovat kuitenkin ulkopuolella pelastuksen ja voivat saada vain vahinkoa aikaan Jumalan asialle. 

Edelläkuvatunlaisilla ihmisillä Jumala on kokonaan sivuroolissa heidän elämässään.

On olemassa myös täysin vilpittömiä ihmisiä, joilla on vain jumalisuuden ulkokuori. He ovat ihmisiä, jotka haluavat palvella Jumalaa, mutta eivät ole koskaan kokeneet elämässään uudestisyntymistä; eivät ole koskaan avanneet sydäntään Jeesukselle ja ottaneet Häntä vastaan elämäänsä. Tällaiset ihmiset voivat palvella seurakunnissa erilaisissa tehtävissä ja voivat olla palvelualttiita - mutta ovat ulkopuolella pelastuksen. Heidän elämänsä voi olla hyvin moitteetonta ja esimerkiksi kelpaavaa. Kuitenkin, koska heidän sisimpänsä ei ole muuttunut - Jumalan muuttama - heillä on vain jumalisuuden ulkokuori, ei sen tuomaa elämää. Jumala on heidän elämässään sivuroolissa - siitä huolimatta, että he pitävät Häntä todellisena. He ovat Sanan mukaan jumalattomia, koska vain Jeesukseen uskomalla meillä voi olla Isä taivaassa.

Tästä "ulkokuori"-asiasta jatkan seuraavalla kerralla.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

------------------------------------

Suloista Sunnuntaita, "Kynttelinpäivää". 8.8 astetta pakkasta kun siihen "nousahdin." 

Aamupalaa ja kahvia.

Seurasimme netin kautta Turun arkkihiippakunnan uuden piispan, Mari Leppäsen, virkaan asettajaisia. Kun siellä olivat piispanvaalit, niin täytyy myöntää, että allekirjoittaneen mieliehdokas ehdolle asetetuista oli Mikaelin seurakunnan kirkkoherra - vaan eipä siihen minun, eläkeläishelluntaisaarnaajan mielipidettä kysytä. Olihan siinä tilaisuudessa "kommeita", monenvärisiä viittoja ja hiippoja.

Seurasin mc-parisprinttejä Ruotsista.

Katsoin alkuosan seurakuntamme tämän sunnuntain nettilähetyksestä.

Seurasin sprinttihiihtoja. Kookas, tuuheaturkkinen ja -häntäinen, valkokauluksinen, kettu tuli varovasti pälyillen takapihan metsikön kautta talon nurkalle.

Kahvia.

Kävin 1 h 40 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. 5-6 astetta pakkasta. Hieno, liukas, keli. Viima. 17 maissa tulin pois. 

Hyvää ruokaa ja kahvia - kotitekoisen mansikka-banaani -jäätelön kanssa.

Seurasimme Tampereen helluntaiseurakunnan Iltakirkkoa, sen seurakunnan 100 v merkeissä. Samalla poljeskelin kuntopyörää yli 30 min.

Seurasin myös you tuben kautta Markku Koiviston pitämän saarnan, Pyhän sydämen kappelissa, tänään.

Laitoin takkaan tulen.

Kävin saunassa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin osan seurakuntamme tämän sunnuntain nettikokouksesta.

Seurasin uutisia.

Kirjoitin yllä olevan kirjoituksen.

Seurasin loput seurakuntamme tämänpäiväisestä nettikokouksesta.

Siunausta!

Ps. "Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi" (Ps. 51:17).

6.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 3.

Lopetimme eilen siihen, että vaikka ihminen ei uskokaan Jumalaan ja haluaa pitää Hänet elämänsä ulkopuolella, niin kuitenkin jokainen ihminen elää, liikkuu ja on Hänessä - kenelläkään ei olisi mitään mahdollisuutta olla muuten elämässä elämäänsä maan päällä. Näin on ateistien, vähemmän ateistien ja kaikkien meidän kohdalla. 

On paljon esimerkkejä siitä, että kun ihmiselle tulee todellinen - tai jonkinlainen - hätätilanne elämässään, niin siitä Jumalasta, jonka olemassaolo on haluttu kieltää, tuleekin Persoona, jonka puoleen halutaan kääntyä. Ateismikin tuntuu silloin mielestä kaikkoavan. Jumalasta, jonka ei haluttu olevan missään roolissa elämässä, tuleekin se "viimeinen oljenkorsi", johon halutaan turvautua. Parhain asia onkin Jumalan puoleen kääntyminen. Raamatusta löytyy sellainen "puhelinnumero", jota ihmisinä saamme käyttää - ihan siihen Jumala meitä  Sanassaan kehottaa. Se on 5015:

"Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua"

(Psw. 50:15).

Monen ihmisen kohdalla on käynyt niin - heidän saatuaan kokea Jumalan avun - että he ovat kääntyneet Jumalan puoleen ja avanneet sydämensä Jeesukselle; heistä on tullut Jeesukseen uskovia. Ateismi ja Jumalan olemassaolon kieltäminen on hätätilanteen ja Jumalalta tulleen avun kautta muuttunut Jumalaan uskomiseksi.

Lukemamme Psalmin jae kehottaakin meitä kunnioittamaan Jumalaa, kun olemme hädässämme kääntyneet Hänen puoleensa ja saaneet avun elämäämme. Ainoa tapa sille ihmiselle, joka ei ole aikaisemmin tuntenut Jeesusta pelastajanaan, on avata sydämensä Jeesukselle ja uskoa Häneen.

On paljon esimerkkejä siitäkin, että ihminen, joka on saanut Jumalalta avun ollessaan hädässä, onkin unohtanut saamansa avun - ja saattaa jatkaa elämäänsä vieraana Jumalalle; jopa pitää nolona asiana kääntymistään Jumalan puoleen. On esimerkkejä siitä, kuinka, Suomen ollessa sodassa, monet huusivat eri tilanteissa Jumalaa apuun; jopa tekivät lupauksia Jumalalle, että jos Hän pelastaa tästä tilanteesta, niin elämä annetaan Jumalalle. Monet pitivätkin lupauksensa. Monet varmaan avasivat niissä tilanteissa sydämensä Kristukselle. Kuinka paljon on niitä, joilla lupaus jäi lunastamatta - tai on vielä lunastamatta - vaikka he selvisivät sodan kauhujen läpi siviilielämään? Niiden ihmisten rivit ovat harvenneet jo aika vähiin, jotka sodan/sodat läpi kävivät.

Jatkan seuraavalla kerralla.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAAR5IJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

____________________

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Haapalan Raijalle, Timon anopille!

Kerran eräältä mieheltä kysyttiin montako lasta hänellä on. Mies vastasi: Yksi ja kolme poikaa.Minä en osaa olla ihan noin hyvä "koiranleuka". Siksipä toivotankin meijjän ainoalle tyttärellemme, Terhi-Marjalle, sydämelliset nimipäiväonnittelut! Meillä on kolme lasta, joista Terhi-Marja on keskimmäinen. Sydämelliset nimipäiväonnittelut myösSalmen Teijalle, Lehtosen Teijalle, Heimosen Tiialle ja Kristianssonin Tiialle, täältä meiltä!

Lauantaita "ladotaan menemään." Ihan hyvillä mielin. Eikä ponkaistu peiton alta kovin varahin. 9.5 astetta pakkasta silloin - ja aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia.

Seurasin mc-sprinttihiihtoja, Ruotinmaalta.

Luin Filippiläiskirjettä. Rukousta.

Seurasin em. hiihtoja. Ruokaa ja kahvia - M-L toi oikein tarjottimella kaikki suuhunpantavat kilpailuja seuraavan miehensä eteen, tietokonehuoneeseen.

Kirjoitin yllä olevan tekstin.

17:ksi kävelimme naapuriin, Oikarin Marja-Liisalle ja Veikolle, hengelliseen tilaisuuteen. Sinne oli kutsuttu meidätkin - onhan näetsen menossa koronarajoitukset. Määrättyä määrää enempää ei suositella tulemaan yhteen, turvavälit pitämään, kädet pesemään ja hihaan yskimään. Evankelista Pirkko Vesavaara oli puhumassa ja rukoilemassa esirukouspalvelussa. Kävimme M-L:n kanssa "esillä" rukouspalvelussa.

Ennen 20 olimme kotona kokouksesta. Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Seurasin Israel-uutisia.

Kävin saunassa.

Kuuntelin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat: kiittäkää hänen pyhää nimeänsä" (Ps. 97:12).

5.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 2. 

Ihminen, joka ei usko Jeesukseen, elää ilman Jumalaa maailmassa: 

"...olitte ilman Kristusta, olitte ... ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa"

(Ef. 2:12).

Eläessään ilman Kristusta; ilman uskoa Jeesukseen, ihmisellä ei siinä tilassaan ole iankaikkisen elämän toivoa. Raamattu nimittää sitä hetkeä, kun ihmisen sydämeen syntyy usko Jeesukseen, uudestisyntymiseksi. Uudestisyntymätön ihminen elää ilman Jumalaa maailmassa. Lähtiessään tästä ajasta sellaisessa tilassa, hänellä ei ole toivoa kuoleman jälkeen. Haluan laittaa tähän erään laulun sanat, jotka tuovat vakavasti esille kysymyksen iankaikkisesta osastamme. Voi olla, että tämänkaltaisia lauluja kartetaan nykyään, jopa vapaissakin - ja muissa herätyskristillisissä - suunnissa, koska halutaan "olla vähän pyöreitä" ja esiintyä ns. rakkaudellisesti:

1. "On keskellä katoovaisuutta sun sielusi kuolematon

Et voi enää tietäsi muuttaa, kun ikuisuus alkanut on.

Sä saavutat viimeisen rajan, sen ylitse sielusi käy.

Jos tuhlasit annetun ajan, sua kerran ei taivaassa näy.

2. Sä kuljet joukossa muiden, suru heille lie tuntematon

vaan takana nauravain suiden sydän itkevä heilläkin on.

Sä kevääksi elämän luulet, et huumasta luopua vois´.

Mutt´ hetkessä syksyiset tuulet sun valheesi puhaltaa voi.

3. Sun eteenpäin jatkuva matka ei eiliseen palata suo.

Vain hetkisen polkuas´jatlkaa, sut ikuisuus perille tuo.

Mutt´keskellä katoovaisuutta oot ihminen kuolematon.

Kun saavutat ajattomuuden, niin missä sun sielusi on.

Niin keskellä katoovaisuuden oot ystäväin kuolematon.

Kun saavutat ajattomuuden, niuin missä sun sielusi on.

Lukemassamme Ef. 2:12 kohdassa ilmaisu "Ilman Jumalaa" on ilmaistu alkutekstissä sanalla "jumalattomina". Jumala kutsuu jumalattomia - ilman Jumalaa olevia - yhteyteensä:

"Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan, huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta"

(Jes. 55:6-7).

Eilisessä kirjoituksessa jo kävi ilmi, että vain Jeesuksen kautta, Häneen uskomalla, syntinen ihminen voi päästä pyhä Jumalan yhteyteen. Näin tehdessään ihminen ei ole enää jumalaton; ei ilman Jumalaa ja ilman toivoa maailmassa oleva.

Jumalalle ei ole mieleen jumalattoman kuolema:

"Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätahden te kuolisitte..."

(hes. 33:11).

Evankeliumista ja sen vastaanottamisesta löytyy vastaus jumalattomuuden ongelmaan. Siksi sitä on käsketty saarnata - ja siksi sitä saarnataan. Evankeliumi on sanoma siitä, että Jeesus on sovittanut syntimme kaikkivaltiaan Jumalan edessä ja avannut meille tien Jumalan, Isän yhteyteen. Ota lahja vastaan!

Lopetin eilisen kirjoituksen mainintaan, että sellaisenkin ihmisen elämässä, jolla ei ole Jumalaa, koska hän ei usko Jeesukseen, Jumala kuitenkin "näyttelee suurta roolia" Miten? Mm. näin:

"...sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme..."

(Apt. 17:28).

Edellä luettu koskee kaikkia ihmisiä - niitäkin, jotka eivät halua uskoa, tai eivät vielä usko, Jumalaan, eikä edes Hänen olemassa oloonsa.

Jatkuu seuraavalla kerralla.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858.

______________________

Perjantai. 17.1 astetta pakkasta klo 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Taivaalla kirkas, alle puoliseksi pienentynyt kuu.

Kahvia. Luin Filippiläiskirjettä. Rukousta. Torkkumista.

Kirjoittelin yllä olevaa tekstiä.

Ruokaa ja kahvia. Ollut aurinkoinen päivä.

M-L haki Danielin koulusta 14 maissa.

Poljeskelin kuntopyörää 1 h 30 min. Samalla luin kirjaa.

Laitoin takkaan tulen.

Lueskelin kirjaa.

Terhi-Marja ja Denis käväisivät ovella - toivat keto-Runebergin torttuja. Onhan se tänään Runebergin päivä. Kiitos!

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Kelvatkoot sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani" (Ps. 19:15).

4.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 1.

Alle viikko sitten pyöri tuollainen ajatus sisimmässäni, hiihtolenkillä ollessani. Koska asia on ollut edelleenkin ajatuksissa, ja on vaikutusta, että jotain siitä pitäisi tähänkin "blogiseen" kirjoittaa, niin toteutan "vaikutuksen." Halunani on - tietenkin ja ilman muuta - että siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Yleensäkin rohkaisisin kaikkia tuomaan esille "Jumalan vaikutuksia", silloin, kun kokee, että ne olisi tarkoitettu koskemaan muitakin, kuin vain itseä.

Ihmisellä, jolla ei ole uskoa Jeesukseen, on Jumala elämästä pois kokonaan. Jeesus sanoi, että jos jollakin ei ole Poikaa, niin ei hänellä ole Isääkään:

"Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä"

(1. Joh.2:23).

"Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa"

(1. Joh. 4:15).

Ihminen voi sanoa: "En minä kiellä Poikaa, eli Jeesusta!" Näin sanoessaan hän tarkoittaa, että ei kiellä Jeesuksen olemassaoloa. Kun edellisissä Raamatunjakeissa puhutaan Jeesuksen tunnustamisesta, ei tarkoiteta vain totena pitämistä, vaan henkilökohtaista uskoa - sydämen uskoa - Jeesukseen, Jumalan Poikaan.  Vain tällaisella ihmisellä on myös Isä, joka on taivaissa. Tällainen usko on pelastavaa uskoa:

"Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään"

(Room. 10:9-11).

Tie Isän tuntemiseen käy vain Jeesuksen kautta. Hän itse sanoo näin:

"Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"

(Joh. 14:6).

"Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu"

(Joh. 10:9).

Apostoli Paavali kirjoittaa samasta asiasta Timoteukselle:

"Sillä yksi on välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä"

(1. Tim. 2:5-6).

Edellä lukemamme pohjalta voimme todeta: Ihmisellä, joka ei usko Jeesukseen, on Jumala kokonaan ulkopuolella hänen elämästään.

Mutta, kuitenkin meidän on todettava sekin, että Jumala voi "näytellä" tuollaisenkin ihmisen elämässä hyvinkin vaikuttavassa roolissa.

Siitä jatkan seuraavalla kerralla.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858.

-------------------------------------

Torstai on toivoa täynnä - niin kuin muutkin päivät. 13.8 astetta pakkasta klo 7 maissa. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin 8:ksi kouluun. Taivaalla paisteli kirkas puolikuu.

Kahvia. Rukousta.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi ja kävi samalla kauppa-asioilla.

Kirjoittelin tuon yläosassa olevan kirjoituksen.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 1 h 15 min. hiihto/rukouslenkillä tuolla Tarvaalan yhdellä ladulla - ihan "oekeella tehyllä lavulla." Aurinko paistoi, hanki hohti ja kimalteli pienistä timanteista.

Lueskelin Näky-lehteä, joka tuli tänään - lehti, jota on mukava lueskella.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaksi hyviä karjalanpiirakoita ja teetä.

Seurailin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen" (Ps. 63:8).

3.2.2021.

14.6 astetta pakkasta noustessani keskiviikkoon. M-L vei Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Samalla kävi kokeissatk:ssa. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Efesolaiskirjettä. Rukousta.

Ruokaa ja kahvia. 

Työntelin lumia pihalla ja lapioin takapihalla - aiemmin tulleita.

Kahvia.

Hiihto/rukouslenkki - 1 h 30 min. - pihaladulla. Pakkasta n. 14.9 astetta. Aurinko näkyi ja taivas oli seljennyt. 16 maissa - kun lopetin suksilla hiipimisen - paistoi aurinko matalalta puiden läpi punaisena, värjäten puiden latvat valollaan. Havupuiden oksat olivat alaspäin painuneina raskaan tykkylumikuorman alla. 

Postien lukemista - lähinnä RV-lehden.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

M-L laistoi sämpylöitä ja teki VHH-mustikkapiirakkaa. Niitäpä kuumana pääsi teen kanssa maistelemaan. Hyviähän ne. Eihän se vanhankaan suu ole tuohesta.

Kävin saunassa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!" (Ps. 8:2).

2.2.2021.

Tiistai. Liki parikymmentä astetta pakkasta 7 aikoihin. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi. Samalla reissulla vein näytteitä labraan, tk:een. Vein myös paperrivesio-Rintamapostit postiin. Kirkas - yli puolinen - kuu taivaalla.

Kahvia. Luin Efesolaiskirjettä. 

Ruokaa ja kahvia.

14 hain Emilian ja Danielin koulusta kotiin.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla luin kirjaa.

16 maissa lähdimme - kylän kautta - kylään Timolle. Kahvistelimme ja otimme iltapalaa. Milkakin oli kotona. Pienet tytöt - Milena ja Minja - iloisella tuulella.

20 maissa taisimme olla kotona takaisin.

Laitoin tulen takkaan.

Seurailin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli  minkään vääryyden minua hallita" (Ps. 119:133).

1.2.2021.

Laitan tähän alkuun viimneisimmän Rintamapostin:

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Mäkisen Riitalle, Uuraisille, täältä meiltä!

Alkoipi Helmikuu. 11.2 astetta pakkasta klo 7 maissa. 

Kävin viemässä Danielin 8:ksi kouluun. Samalla reissulla kävin verikokeissa, sekä sydänfilmissä tk:ssa.

Aamupalaa ja kahvia. luin Efesolaiskirjettä. Rukousta. Torkkumista. M-L kävi viemässä Emilian 10:ksi kouluun.

Kahvia.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 52. Lähettelin sen s-postina niille, joille se menee "sitä tietä." 

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin kuoria valmiiksi Rintamaposteja varten.

Hiihto/rukouslenkki - 1 h 30 min. - pihaladulla. Aurinkokin kajasteli oäivänlaskun puolelta. Mukava ilma ja keli.

16.30 kävin monistamassa paperiversioita Rintamaposteista Rantalan Jussin kanssa. Kiitos Jussille! Samalla reissulla tiputtelin joitakin Rintamaposteja lähellä olevien rukousrintamalaisten postilaatikoihin.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Seurasimme M-L:n kanssa Katriina ja Martti Takalon hienoja luomuksia - filmejä kansallispuistoista. Tällä kertaa Pyhä-Luostolta ja Ylläs-Pallakselta. Olisihan se hyvä, jos viimemainittyuun nimeen lisättäisiin myös Ounis - Ounastunturi - koska se kuuluu siihen kansallispuistoon. Ainakin Kari Autto on sitä ehdottanut - ja ihan perustellusti.

Laitoin takkaan tulen.

Seurasimme myös Kiminkinen-ohjelman. Edellä mainitut ohjelmat tulivat Alfatv:sta.

Uutisetkin tuli seurailtua.

Siunausta!

Ps. "Ylistetty olkoon herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun" (Ps. 18:4).