21.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 38.

Jatkamme 2. Tim. 3:2 jakeessa olevan "Sillä ihmiset ovat silloin ... epähurskaita" kohdan käsittelyä.

Emme rukoile turhaan - ja meitä on kehoitettu siihen - esivallan ja kaikkien ihmisten puolesta:

"Kehotan ennen kaikkea (kursivointi minun) anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta. kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, että saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti (kursivointi minun) ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden"

(1. Tim. 2:1-4).

Jumala "tähtää" jokaisen ihmisen kohdalla pelastukseen. Hän myös haluaa, että "saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti." Edellinen Kirkkoraamattu sanoo: "että saisimme viettää rauhallista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa."

Siellä, missä epähurskaus valtaa alaa, ei eletä kaikin tavoin hurskaassti. Epähurskaus kansakunnan - ja kansakuntien - elämässä saa aikaan huonoja asioita laajasti ihmisten elämään. Taustalla on Jumalan Sanan hylkääminen, joka saa aikaan sitä samaa yhä suuremmassa määrässä yhteiskunnan elämässä. Tämä kaikki vaikuttaa myös meidän uskovien elämään, halutessamme pitää kiinni Jumalan Sanan mukaisista asioista. Meille on ensiarvoisen tärkeää se, että juurrumme Sanaan ja Kristukseen, sillä näinä viimeisinä päivinä emme muuten pysy pystyssä, vaan menemme "virran mukana." Nyt voimme jo nähdä, että vielä kovempia - vaikeita - aikoja on tulossa. Kenenkään ei kannata olla leväperäinen uskonelämänsä suhteen. Vaikka se on surullista, niin monet meistä, Jeesuksen omiksi tulleista, tulevat mukautumaan tämän maailman menon mukaan ja monet tulevat luopumaan. Yleensä sellainen kehitys ei ala "yhtäkkiä", vaan on mukautumis- ja "kylmenemisprosessin" seurausta. Meidän on otettava tosissamme monet Jumalan Sanan kehoitukset, niinkuin tämäkin:

"Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu. Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu"

(2. Tim. 1:14).

Aiemmissa jaksoissa olemme puhuneet Lootista, joka "siityi siirtymistään" ja asettui lopulta asumaan Sodomaan. Luimme jo eilen, että "Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä" - siellä elettiin epähurskaasti, jumalattomasti. Mielestäni on tärkeää katsoa, mitä Sodoman pahuus ja syntisyys kätkee sisäänsä, koska Raamattu sanoo näin:

"Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät"

(2. Piet.2:6).

Sodoma ja Gomorra on asetettu kaikille ihmisille varoitukseksi, etteivät eläisi jumalattomasti. Niiden tuhoaminen oli Jumalan tuomio, joka on odotettavissa jokaiselle, joka jumalattomasti elää. Jumalan tuomio koski myös em. kaupunkien ympärillä olevia lakeuden kaupunkeja - paitsi Sooaria, jonne Loot pelastettiin/pelastautui.

Näiden kaupunkien kohtalo on varoitukseksi kaikille maille, kaupungeille, paikakunnille ja ihmisille, koska jumalatonta elämää seuraa Jumalan tuomio tänäkin päivänä - ja lopullinen tuomio, joka on iankaikkinen kadotus jumalattomasti eläville ihmisille.

Missä on jumalattoman turva? On olemassa ainoastaan yksi vahtoehto: Jeesuksen turviin pakeneminen - eikä siinä kannata viivytellä. Jumala on rakastanut jokaista ihmistä niin paljon, että antoi rakkaan Poikansa syntyä ihmiseksi ja tulla sovittamaan syntimme Hänen edessään. Jeesus vuodatti ristillä verensä koko maailman ihmisten synnin tähden; Jokaisen synti on sovitettu. Kun uskomme Jeesukseen ja otamme vastaan Hänen valmistamansa suuren pelastuksen, saamme syntimme anteeksi ja pääsemme Hänen turviinsa:

"Niin ei siis nyt ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat"

(Room. 8:1).

Ihminen ei voi hyljätä Jumalaa ja Hänen Sanaansa, ilman, että siitä on seurauksia hänen elämäänsä. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää. Emme saa unohtaa, että Jumala on täydellisesti pyhä, täydellinen totuus, täydellisesti vanhurskas, täydellisesti viisas - Hän on myös täydellinen rakkaus. Jumala on pitkämielinen, laupias, armahtavainen ja suuri armossa, mutta kenenkään ei pidä erehtyä luulemaan, että Hän rakkaudessaan katsoo läpi sormiensa syntiä ja jumalattomuutta. Hänen Sanansa on muuttumaton ja pysyvä - Jumala toimii Sanansa mukaan. Näemme Golgatan ristillä, jossa Hänen Poikansa riippui syntiemme tähden, sekä Jumalan pyhyyden, että rakkauden. Jumala on pyhä: Hän vihaa syntiä. Jumala on rakkaus: Hän rakastaa syntistä ihmistä. Maksuhinnaksi synneistämme eivät kelvanneet kullat ja hopeat - vaikka ne kaikki olisi laskettu yhteen - vaan Kristuksen kallis veri.

Omalta puoleltaan Jumala on tehnyt "pelin hyvin selväksi": Hän on vanhurskas, oikeudenmukainen, jokaista kohtaan. Hän on jättänyt ihmiselle mahdollisuuden valita - uskoa Häneen vapaaehtoisesti, tai olla uskomatta: Saamme suhtautua Jumalan Sanaan, niinkuin itse haluamme. Pyhän Henkensä kautta Jumala tekee jokaiselle mahdolliseksi valita oikein. Kummallakin valinnalla on omat seurauksensa.

Lakeuden kaupungeissa - joista nyt puhumme erityisesti Sodomasta, jossa Loot asui - oli tehty valinta elää jumalattomasti; ilman että haluttiin ottaa Jumalaa huomioon. Sen seurauksena saatiin kokea Jumalan tuomio. Jatkamme vielä Sodomassa - jHs - mutta tämänkertaiseksi lopuksi luemme vielä Sodomasta ja Gomorrasta - ja langenneista enkeleistäkin:

"...ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon; samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta"

(Juuda 6-7).

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Huomasimpa taas unohduksia. Siskoni miehellä, Hokkasen Karilla, oli syntymäpäivä 16.3. Hokkasen Matilla, heidän pojallaan, 17.3. ja Jäntin Siskolla, Teron anopilla, 18.3. Onneksi ei ole vielä kuukausi kuitenkaan vaihtunut. Joten: Sydämelliset onnittelut täältä meiltä kaikille! Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Sunnunrtai.1.7 astetta plussalla noustessani. Puuskittainen, kova, tuuli.  Taivas oli harmaa.

Tänään on seurakunnassamme rukouspäivä. Koronarajoituksista johtuen 4 kpl tunnin "sessioita" rukoushuoneella peräkkäin. Niihin oli ilmoittauduttava. 

Emme olleet rukoushuoneen tilaisuuksissa, mutta osallistuin oaastoon ja rukoukseen kotosalla

Rukousta

Seurasimme M-L:n kanssa seurakuntamme netti-lähetyksen, Sunnuntaijuhlan.

Kävin 1 h hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. Myrskynpuuskainen tuuli - kyllä lumi sai kyytiä hangen pinnalta. Kuusikoissa latu oli oikein roskainen, tuulen puista irrottamien roskien vuoksi. Mukava "luonnonilmiö" seurattavaksi tuollainenkin tuuli. Oikein hyvä ulkoilusää. 0:lla keli.

Rukousta.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

18.30 aloittelin päivän syömiset.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Seurasimme M-L:n kanssa Nyt lauletaan-ohjelmaa Alfatv:sta.

Vähän teetä ja palasta.

Jatkoksi katsoimme Charles Stanleyn puheen jostakin baptistiseurakunnasta.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "On selvää, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä vanhurskas elää uskosta" (Gal. 3:11).

 

20.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 37.

Väillä taas - muutaman päivän tauon jälkeen - "tätäkin lajia": eli, 4.2. aloittamaani "kirjoitussarjaa", otsikolla, joka on yllä. Edellinen siihen kuuluva kirjoitus oli 16.3. Kuten "sarjan" alussa kerroin, syntyi ajatus tällaisesta aiheesta hiihtolenkillä - eikä kyseessä ole asia, joka "olisi koetettu keksiä pähkäilemällä", vaan rukouksenhengessä suksiessani tuollainen ajatus "laskeutui sydämelleni." Täytyy sanoa, että onhan kysessä aika tärkeä asia, meitä uskovaisiakin ajatellen. Olen rukoillut, että voisin kirjoittaa Jumalan Sanan pohjalta. Olen huomannut, että asia on edennyt "omia polkujaan". Kenties joku lukija on saattanut ajatella, että kuinkahan tuokin kirjoitus sopii kyseisen otsikon alle. Taitavat ne kuitenkin sopia. Näkyvät vain jatkuvan nämä kirjoituket.

Nousipa juuri mielleeni - edellä sanottuun liittyen - erään laulun sanat:

"1. Oi Jeesus auta tiellä kilvoituksen,

niin että kerran voiton perisin

ja läpi myrskyävän elon meren

satamaan turvattuun mä saapuisin.

2. On monta vaaraa tiellä vaanimassa,

ja monta kiusaa matkaajalla maan.

On vihollinen houkutuksinensa

valmiina turmioon mua johtamaan.

3. Mä luotan, Jeesus, alkamaasi työhön,

ja itsen sulle annan kokonaan.

Sun valos loistaa synkimpäänkin yöhön

ja viittoo tietä ikikunniaan.

4. Siis kiitos, Jeesus, kanssasi saan kerran

mä juhlaan suureen, loppumattomaan.

Saan siellä laulaa ylistystä Herran

vapaana taisteluista synnin maan"

(HL 402. Antti Karvonen, Aimo Huttunen, Hengellinen Laulukirja, 3. uudistettu painos, Hengellinen Laulukirja, Vantaa 1992).

Olemme "johdattautuneet pitämään auki" 2. Kor. 3:1-5 kohtaa. Ihan noitakin edellä olevia laulunsanojakin milessämme pitäen, muistutamme mieliimme, useaankin kertaan jo lukemamme, tekstikohdan alun - sekä sen, missä kohdin tekstiä olemme menossa - sanat:

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin ... epähurskaita..."

(2. Tim. 3:1, 2).

Kuten aiemmin olemme todenneet, sanoo uusin Kirkkoraamattu (1992) saman: "Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset ... ovat jumalattomia."

Koska vaikeat ajat johtuvat siitä, millaisia ihmiset ovat viimeisinä päivinä, on meidän Jeesukseen uskovien oltava valvovia kristittyjä: Se on kilvoittelua, etteivät ne asiat, joista 2. Tim. 3:1-5 puhuu, valtaa sydämiämme ja me alamme loitontua Jumalasta. Voi käydä niin, että lopulta meillä on vain ns. jumalisuuden ulkokuori (2. Tim. 3:5: "...heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman." 1992 käännös sanoo saman: "...he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman..."), mutta elämä ja voima puuttuu. Voi käydä niinkin, että ei ole enää minkäänlaista jumalisuuden ulkokuortakaan - ei olla enää ulkonaisestikaan hurskaita, vaan epähurskaita ja jumalattomia.

Edellisellä kerralla puhuimme Lootista - voit lukea 16.3. päivän kohdalta siitä - ja siitä, kuinka hän asettui - "siirtyi siirtymistään", niinkuin Raamattu sanoo (1. Moos. 13:11-13) "telttoineen Sodomaan asti." 

Kuten 1. Moos 13 luvusta näemme, antoi Aabraham veljenpoikkansa, Lootin, valita, mihin hän telttoineen ja laumoineen matkansa suuntasi, kun he erosivat toisistaan. Loot sai valita ns. "parhaat päältä." Väkisinkin nousee mieleen ajatus, että Loot teki väärän valinnan. Hän teki valinnan itse, siltä pohjalta, mitä silmään näkyi: "...Ja Loot nosti silmänsä ja näki, koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin asti niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin; ja he erkanivat toisistaan" (1. Moos. 13:10-11). 

Aabrahamille hänen alueensa valitsi Herra: "Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kun Loot oli hänestä eronnut: "Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet (Beetelin ja Ain väliltä 1.Moos. 13:3), pohjoiseen, etelään, itään ja länteen. Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi. Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan. Ja Abram siirtyi siirtymistään telttoineen ja tuli ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle" (1. Moos. 13:14-18).

Voithan lukea kokonaisuudessaan 1. Moos 13 luvun, sekä lukuja ennen ja jälkeen sen. Näin saat hyvää kokonaiskuvaa puheenamme olevan Lootin elämästä. Ohimennen haluan kiinnittää huomiomme siihen, että Jumala lupasi alueet, joita Aagbraham sai katsella Beetelin ja Ain väliltä, kokonaan hänelle ja hänen jälkeläisilleen. Siksipä meidän ei tule lähteä mukaan "siihen huutoon", että ne kuuluisivat - edes pieneltäkään osaltaan - kenellekään muulle. Israel ei ole "miehittäjä" alueillaan, jotka sille kuuluvat Jumalan lupauksen mukaan. Tästä meidän on pidettävä kiinni ja seisottava Israelin rinnalla ja pidettävä kiinni Jumalan lupauksista. kansaansa koskien. Olemmehan huomanneet sen, että yhä kiihtyvällä vauhdilla juutalaista kansaa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Tämä kaikki "voi raivostuttaa" meitäkin, mutta älkäämme antako lihan hallita itseämme tässäkään asiassa, vaan siunatkaamme Israelia, rukoillen sen puolesta - sillä, vaikka se maa ja kansa joutuukin käymään vielä läpi valtavan rankkoja vaiheita, niin Jumala pitää lupauksensa, jonka se Aabrahamille antoi. Niinkuin kaikki lupauksensa Israelia - ja kaikkia muitakin - koskien.

Oletko kiinnittänyt huomiota, että Aabrahamista - silloin vielä Abram - kerrotaan, että hän pystytti alttareita Herralle? "...Ja hän vaelsi, kulkien levähdyspaikasta toiseen, Etelämaasta Beeteliin asti, aina siihen paikkaan, missä hänen majansa ensi kerralla oli ollut, Beetelin ja Ain välillä, siihen paikkaan, johon hän ennen oli rakentanut alttarin; ja Abram huusi siinä avuksi Herran nimeä" (1. Moos. 13:3-4). Saman luvun lopusta luemme, että saavuttuaan Mamreen, hän myös rakensi alttarin: "Ja Abraham siirtyi siirtymistään telttoineen ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle" (1. Moos. 13:18).Jo aikaisemmin meille kerrotaan: "Ja Abram kulki maan läpi aina Sikemin paikkakunnalle, Mooren tammelle asti. ... Silloin herra ilmestyi Abramille ja sanoi: Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan. Niin hän rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli hänelle ilmestynyt. Sieltä hän siirtyi edemmäksi vuoristoon, itään päin Beetelistä, ja pystytti telttansa, niin että Beetel oli lännessä ja Ai idässä, ja hän rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä" (1. Moos. 12:6-8).

Raamattu nimittää Aabrahamia "uskon isäksemme." Viitoittakoon hänen elämänsä esimerkki meille, Jeesukseen uskoville, tietä, eläessämme Jumalan lapsina täällä maailmassa: "Rakentakaamme alttareita" Herralle! Älköön tuli sammuko rukousalttareiltamme! Niin tehdessämme Herra voi olla elämässämme elävällä tavalla, eikä Hän joudu "sivuroolin esittäjäksi" kohdallamme.

Lootista ei koskaan kerrota, että hän olisi pystyttänyt alttareita Herralle - silloin kuitenkin, kun hän vaelsi yhdessä setänsä, Aabrahamin, kanssa, hän varmasti oli osallisena "alttarihetkissä."

En aikonut - etukäteen - kirjoittaa niitä asioita, joita käsittelimme. Uskon, että Pyhä Henki johdatti näin - onhan tästä asiasta lupauksia Raamatussa; että Hän johdattaa.

Josko seuraavalla kerralla pääsemme siihen - jHs - mitä 1. Moos. 13:13 sanoo: "Ja Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä."

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvci@gmail.com

Puh. 040-0206858

_______________________

Lauantai. 1.2 astetta pakkasella noustessani. Harmaa taivas. M-L nousi ennen minua.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 1 h 40 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. Mukava sää ja -keli.

Kahvia.

M-L katseli vanhoja valokuviamme tuntitolkulla - ja niitä kyllä piisaa. Lähetteli niistä joitakin aina "perekuntamme vatsappiin." Terolta tulikin viesti, että pitäisi järjestää diakuvien ja valokuvien katselun viikonloppu/viikko.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää liki 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Emilia ja Daniel käväisivät. Se on mukava juttu!

Kävin saunassa. 

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Seurasin TV7:sta dokumenttiohjelmaa: Huuto Irakista. Kertoi marttyyreista. Koskettava. Suosittelen. Ohjaa kristillisyyteen, josta luemme Raamatusta.

Siunausta!

Ps. "...Niin he noudattivat hänen neuvoansa. Ja he kutsuivat apostolit sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään. Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Eivätkä he lakanneet, vaasn opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta" (Apt. 5:40-42).

19.3.2021.

Taisi olla n. 10 astetta pakkasta klo 7 maissa. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä.

M-L kävi viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi ja kävi samalla kaupassa.

Rukousta. Torkkuilemista.

Kahvia.

Kävin 1 h 50 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. N. 3 astetta pakkasta pois tultuani. Sininen taivas ja auringonpaiste. Aukeilla viimaa.

Kävin hakemassa Danielin koulusta 14 maissa.

Ruokaa ja kahvia.

M-l leipoi pullaa tänään - "kiilteleviä" lettivehnäsiä.

Luin kirjaa vähän.

16:ksi menin hakemaan Danielin. M-L lähti kyydissämme ja käveli siitä kotiin, mihin jätimme auton. Me Danielin kanssa kävelimme latu-uraa Kaurislaavulle. Daniel teki tulet. Meillä oli mukana palvikylkeä, makkaraa, leipää - ja pari M-L:n tänään leipomaa pullaa. Nokipannukahvit tietenkin keiteltiin. Mukavahan se mukavan tyttärenpojan kanssa oli tulistella! Ilmakin kun oli kuin ... hieno.

5.7 astetta pakkasta kun tulin kotiin tulistelureissulta. Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää n. 25 min. 

Seurailin Maailmanlaajuista perjantain Grand Mega Herätys- ja Parantumiskokousta netin kautta. Välillä iltapalaksi keto-pizzaa ja teetä, jota M-L juuri teki.

Pakkanen n. 10:ssä asteessa.

Siunausta!

Ps. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" (Room. 8:1).

18.3.2021.

Torstai. 8.1 astetta miinuksella klo 7 maissa. Sininen taivas. Aurinko paistoi.

Aamupalaa ja kahvia 

Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi.

Kahvia. luin Hebrealaiskirjettä. Rukousta.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi.

Kahvia.

Kävin 1 h 55 min. hiihtolenkillä Tarvaalan ladulla. 5 astetta pakkasella. "Ihka" sininen taivas. Aurinko "räkötti täydellä terällä." Passasihan sitä Vuolija-vaariskan sauvoilla. Seurailin "saalistajan" jälkiä. Ensin ihmettelin, että mikähän jälki se on; alkoi joen jäältä - oli vedetty jotain. Jatkui laajan peltoaikean läpi. meni tien yli. Samoin tehdyn kosteikon ohi seuraavalle peltoaukealle. Siellä oli jo karvoja. Verta ei näkynyt missään. Välillä oli pysähdelty ja oli jälkiä enemmän. Lopulta oli "pienen karvahatun" verran eläimen nahkaa. Se saattoi olla saukko-raukan loppu. Saalistaja oli varmaan kettu. 

Ruokaa ja kahvia.

M-L haki Danielin koulusta kotiin. Luin hieman kirjaa.

Soittelin tänään Rautasen Jussille meidän tietokoneen temppuilusta - ruutu kun meni aina pimeäksi ja eilen illalla, eikä tänään muuksi muuttunutkaan. Jussi tuli meille 14-15 välillä. Vika oli näytössä. Jussilla oli mukana toinen näyttö, joka "pelitti" hyvin. Jussi vähän muutenkin "katsoi koneen perään." Se onkin nyt vähän isompi näyttö meillä kuin aikaisemmin. "Kovat" kiitokset Jussille!

Joimme Jussin kanssa kahvit.

Laitoin takkaan tulet. Taivaalla näkyi pieni kuun "sipare."

Uutisten seurailua. Israel-uutisia myös eiliseltä päivältä, kun ruutu nyt niitä näytti.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkouksemme. Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi" (Ps. 103:11-14).

17.3.20

Tämän päivämääräinen juttu tuleekin vasta seuraavana päivänä. Syynä se, että tietokoneen näyttö ei toiminut.

0.7 astetta plussalla noustessani. Taivas oli harmaa. M-L kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi.

Aamupalaa ja kahvia.. Kuin Hebrealaiskirjettä. Rukousta.

Luin kirjaa.

Kahvia. Ruokaa. 

Kävin 55 min. hiihtolenkillä Tarvaalan ladulla. N. 0 astetta.

Laitoin takkaan tulen.

Luin kirjaa.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Saalla lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Iltapalaa ja teetä.

Luin kirjaa.

Siunausta!

Ps. "Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta; silloin sinulla on ilo herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa. Anna tiesi herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee"" (Ps. 37:3-5).

16.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 36.

Jatkoa edellisiin päiviin. Olemme puhuneet hurskaudesta, ymmärtääksemme selkeämmiin, mitä sen vastakohta, 2. Tim. 3:2:ssa mainittu, epähurskaus tarkoittaa. Em. raamatunpaikan mukaan ihmiset ovat viimeisinä pävinä epähurskaita. Se on yksi näkyvä piirre ihmisissä silloin, muiden Paavalin mainitsemien huonojen asioiden lisäksi. Nämä kaikki mainitut asiat ovat syntiinlankeemuksen seurauksia ja tuottavat vaikeita aikoja ihmisten elämään - myös Jeesukseen uskovien elämään - viimeisinä päivinä. 

Loot lienee meille tuttu henkilö Raamatun lehdillä. Hän oli Aabrahamin veljen, Haaranin, poika. Elettyään ja vaellettuaan yhdessä setänsä kanssa, erosi Loot Aabrahamista ja asettui lopulta asumaan Sodomaan. Lootista voisi pitää vähän "toisistaan eriäviä" raamattutunteja. Raamattu tuo esille myös hänen "raadollisuutensa." Nyt kuitenkin luemme hänestä seuraavanlaisia mainintoja Jumalan Sanasta:

"Ja Hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi, sillä asuessaan heidän keskuudessansa, tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla. Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät (epähurskaat, Novum 4, s. 608, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983), ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden"

(2. Piet. 2:6-10).

Voimme lukea edellä olevan tekstin j. 7-8 myös 1992 Kirkkoraamatun mukaan:

"...Sen sijaan hän pelasti hurskaan Lootin, jonka mieltä jumalattomien riettaus painoi. Päivästä päivään tuo hurskas mies sydämessään kärsi, kun hän joutui elämään heidän keskellään ja katselemaan ja kuuntelemaan heidän jumalattomuuttaan."

Menemättä Lootin elämään kokonaisvaltaisemmin, huomasit, että hän oli "hurskas mies" ja että Jumala pelasti tuon "hurskaan miehen", niin että tämä ei tuhoutunut, kun Hän poltti poroksi Sodoman kaupungin. Mainitaan myös, että Loot "kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä" asuessaan sodomalaisten keskuudessa.

Lukemassamme on kolme sanaa: "hurskaan", "hurskas", "hurskaassa", jotka kaikki tarkoittavat: "dikaios: oikea; rehellinen; oikeamielinen;; vanhurskas; sanasta dike: oikeus" (IRT 1. palsta1389, Raamatun Tietokirja, Tikkurila 1972).

Elämä Sodomassa oli jumalatonta; epävanhurskasta. Ihmiset elivät riettaasti; "rietasten  vaellus irstaudessa vaivasi" Lootia. "Rietasten"-sana tarkoittaa tässä: laiton, väärä. 

Sana, joka on suomalaisessa Kirkkoraamatussa 1938 käännetty riettaudeksi eri muodoissaan, tarkoittaa eri kohdissa: "...rietas puhe", Ef. 4:29: "mätä, laho, huono, kelvoton." "...riettaan haureutesi", Jer. 13:27: "häpeällinen teko." "...riettaiden tekojenne..., Hes. 20:44: "turmeltunut, pilaantunut." "samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolten kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestaan saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti", Room. 1:27: "säädyttömyys, häpeä, sopimaton, hävettävä" (IRT 2. palstat 4820, 4821, Raamatun Tietokirja, Tikkurila 1973).

Luimme, että rietasten vaellus irstaudessa vaivasi - painoi - Lootia. Hän kiusaantui - kärsi - hurskaassa sielussaan, joka päivä,  heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla. 

Lyhyesti mainitsen irstailu-sanasta: Se tarkoittaa hillittömyytttä ja kevytmielisyyttä. Sanotaan sen olevan myös häpeällistä, eläimellistä himoa. Sitä luonnehditaan myös sellaiseksi sielun- tilaksi, jossa ei tunneta, eikä pystytä kestämään kurin sille aiheuttamaa vaivaa. Irstas ihminen järkyttää yleisesti hyväksyttyä säädyllisyyttä. Tämän synnin vallassa olevat eivät piittaa siitä, mitä toiset sanovat. Tärkeintä on saada toteuttaa halujaan ja himojaan. Avointa ja häpeilemätöntä synnintekoa. Ei ole häpeäntunnetta (Novum 5. Sanakirja, s. 179, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Raamattu sanoo sodomalaisista:

"...Heidän kasvojensa hahmo todistaa heitä vastaan; syntinsä he tuovat julki niinkuin sodomalaiset, he eivät niitä salaa. Voi heitä! Itsellensä he pahaa tekevät" (Jes. 3:9).

Emme päässeet niin pitkälle, kuin ajattelin. Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

Jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

_______________________

Tiistai. 1.6 astetta plussalla kun nousin uuteen päivään. M-L kävi viemässä Emilian kouluun 8:ksi ja kävi samalla kauppa-asioilla. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Rukousta. 

Kahvia.

Tyhjentelin tuhkat takasta. Heittelin katolta pudonneita lumia pois.

Lueskelin kirjaa.

M-L haki Emilian koulusta klo 14.

Kahvia ja vähän ruokaa.

Kävin 1 h hiihtolenkillä Tarvaalan ladulla. 3.8 astetta lämmintä kotimittarin mukaan.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää yli 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Seurasimme uutisia.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6).

15.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 35.

Parina päivänä tässä "kirjoitussarjassa" on puhuttu 2. Tim. 3:2:sta jakeesta löytyvästä ilmaisusta: "Ihmiset ovat silloin ... epähurskaita."  Jo eilen oli puhetta - upseeri Korneliusta esimerkkinä käyttäen - hurskaudesta, joka on vastakohta epähurskaudelle, että voisimme sitä kautta nähdä epähurskauden olemuksen selkeämmin. Tutustu eilen kirjoitettuun, asiaa koskien.

Vielä kiinnittäisin huomiota Korneliukseen - vaikka tämäkin jo eilisessä tekstissä esille tuli. Kornelius oli hurskas mies, jonka elämä oli nuhteetonta, mutta ei hän voinut sen nojalla - eikä jatkuvalla rukouselämällään - siirtyä Jumalan valtakunnan puolelle. Hän oli yhä edelleen sillä puolella, jota nimitämme katoavaiseksi. Korneliuksenkin piti kokea uudestisyntyminen ylhäältä - ja se tapahtui silloin, kun Pietari puhui Hänen kodissaan evankeliumia - ja uskoa Jeesukseen henkilökohtaisena pelastajanaan ja Herranaan. Näin hän siirtyi katoavaisesta  katoamattomuuteen.

Jatkamme vielä - joidenkin Raamatun antamien esimerkkien kautta - hurskaudesta. Jumalan Sana kertoo Simeonista:

"Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen (Jumalaa pelkäävä, Kirkkoraamattu 1992) mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran voidellun. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan, otti hän hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan: sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi (sinun pelastuksesi, Kirkkoraamattu 1992), jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille"

(Luuk. 2:25-32).   

Simeon oli hurskas ja Jumalaa pelkäävinen. Hurskas tässäkin - niinkuin Korneliuksen kohdallakin (ks. eilisestä kirjoituksesta) tarkoittaa: oikea; rehellinen; oikeamielinen; vanhurskas (IRT 1., palsta 1389, Raamatun Tietokirja, Tikkurila 1972).

Simeonin hurskaus ei ollut ulkokohtaista hurskautta, vaan hän oli sydämestään Jumalan palvelija, joka herkästi kuuli Jumalan äänen, sillä Pyhä Henki oli hänen päällänsä. Simeon odotti Messiasta ja Hänessä tulevaa Israelin lohdutusta. Hän näki - niinkuin Jumala oli hänelle luvannut - omin silmin Herran Voidellun; Messiaan. Hänen silmänsä näkivät Jumalan valmistaman pelastuksen, joka oli valmistettu kaikille maailman ihmisille.

Tämä hurskas, Jumalaa pelkäävä mies, Simeon, on hyvä esimerkki niistä samanlaisista hurskaista miehistä ja naisista, joista Vanha testamentti runsaasti kertoo. Joosefista - Jeesuksen kasvatti-isästä - Raamattu sanoo, että hän oli hurskas (Matt. 1:19). Voisimme jatkaa tällaisen "luettelon" tekemistä. Heistä saamme lukea paljon Hebr. 11. luvusta. Sielläkin luetteloa olisi voinut jatkaa, koska kirjeen kirjoittaja sanoo:

"Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista. Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista"

(Hebr. 11:12).

Kun luet Hebrealaiskirjeen lukua 11, niin huomaat, että näitä ihmisiä yhdisti sana: usko. Uskon kautta Jumalaan he elivät ja tekivät niitä asioita, joista luku kertoo: "Mutta usko on kuja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat (mm. ne ihmiset, joista tämä ns. "uskon luku" kertoo) todistuksen" (Hebr. 11:1-2).

Vanhan testamentin - Vanhan liiton - hurskaat, pyhät, olivat niitä, jotka edeltäpäin uskoivat Jeesukseen ja siihen työhön, jonka Hän heidänkin puolestaan ristin kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan teki. Me, jotka uskomme Jeesukseen tänään, uskomme Häneen Jeesuksen täytetyn työn jälkeen. 

"Uskon luku" sanoo näistä Vanhan liiton hurskaista, pyhistä, mm.:

"...jotka uskon kautta ... pitivät vanhurskautta voimassa, ..."

(Hebr. 11:33). 

Meidän on muistettava sekin, että nämä puheena olleet Vanhan liiton pyhätkin olivat vaillinaisia ihmisiä, jotka eivät aina toimineet vanhurskaasti, vaan hyvinkin epähurskaasti. Kuitenkin he uskon kautta halusivat luottaa Jumalaan. Lankeemuksissaan he turvautuivat  Herraan ja saivat kokea Hänen armoaan ja apuaan.

Meidän, minun - tiedän, että sinunkin - on todettava kohdallemme sama asia: Kukaan meistä ei ole täydellinen - ja silti meidätkin Jumalan lapsina, Jeesukseen uskovina, on asetettu pitämään vanhurskautta voimassa - mikä erityisesti merkitsee Jumalan tahdon mukaista, oikeamielistä, elämää. Jokaiselle meille - tätä tietä kulkiessamme - on avattu verilähde syntiä ja saastaisuutta vastaan. Saamme tunnustaa syntimme ja voimme saada ne anteeksi Jeesuksen vuodattaman sovintoveren tähden - ja saamme pitää vanhurskautta voimassa elämämme kautta.

Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Mm. palautetta saa antaa:

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Oinosen Ristolle ja Närhin Ristolle!

Maanantai. 1.5 asteta lämmintä ylösnousun aikaan. Taivas oli harmaa. M-L oli noussut ennen minua.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. 

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi.

Rukousta. Kahvia.

Jatkoin rukousta 2 h hiihtolenkillä Tarvaalan ladulla. Eipä näkynyt muista suksijoita. 2-3 astetta plussalla. Erinomainen sää hiihdellä.

Ruokaa ja kahvia.

Teron "perreeltä" tuli postista syntymäpäivälahja ja kortti. Kiiiiitos! Syntymäpäivänä oli kyllä muistanut puhelimitse - posti aina kulkee, silloin kun se Kusti polkee...

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Keitin kahvit - Timon "perreeltä" saadusta REISHIKAHVISTA - Perulaista luomukahvia vahvalla reishillä. On minun mielestäni hyvääkin - ja arvokastakin se 250 g pussi.

M-L leipoi sämpylöitä tänään.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Aloitin lukemaan Terhi-Marjan "perreeltä" synttärilahjaksi saamaani Tapani Sopasen uutta kirjaa: Uloskutsutut - ulkoasultaankin, sekä sivurakenteeltaan ja fontiltaankin hyväntuntuinen kirja. Ainakin alku tuntuu myös aika "vahvalta", jopa profeetalliselta tekstiltä.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Katsoimme Alfatv:stä Maalaislääkäri Kiminkinen-ohjelman. Siinä oli mukana myös "meijjän äitsy/mummi - eli Marja-Leena Kuusjärvi. Taitaa olla huomennakin katsottavissa: olikohan klo 13 - ja varmaan arkistostakin näkee, jos haluaa.

11.3 oli Timo Soinin blokissa hänen pitämänsä puhe rukousaamiaisella, äskettäin, Suomessa. Oli asiaa.

Taisi olla toissapäivänä - kun sattui sopivasti olemaan Radio Dei auki - kun kuulin Uskon askeleita-ohjelmassa Takalon Martin ja Olli Seppäsen haastattelun. Haastattelijana oli ohjelman toimittaja, Mikko Matikainen. Oli kyllä koskettava haastattelu. Se koski juuri tekeillä olevaa elokuvaa: Pelkosenniemi 1939 - unohdettu taistelu, jossa Martti on ohjaaja, käsikirjoittaja - ja projektin johtaja - ja Olli Seppälä asiantuntija. Mielenkiintoista nähdä elokuva valmiina. Siunausta projektiin edelleenkin!

Siunausta!

Ps. "Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ihmisen sydämeen ole noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin" (1. Kor. 2:9-10).

14.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 34.

Voit halutessasi lukea eilisen kohdalta, aiheesta, joka siellä alkoi. Siitä jatkamme. Käsiteltävänämmehän on: "Sillä ihmiset ovat silloin ... epähurskaita" (2. Tim. 3:2b).

Epähurskaus on vastakohta hurskaudelle. Viimeisinä päivinä saa ihmisten epähurskas elämä suuremmat ja laajemmat mittasuhteet, kuin aikaisemmin. Epähurskas ihminen toimii vastoin Jumalan tahtoa - hän antaa sisäisen turmeltuneisuutensa vaikuttaa elämänsä kautta. Jumalattomuus ja Jumalan Sanan vastaisuus voivat näkyä hyvinkin räikeästi epähurskaan ihmisen elämässä ja käytöksessä. Raamatun esille tuomia arvoja ei haluta kunnioittaa.

Epähurskauden näkyvä tuntomerkki on Jumalanpelon puute. Tämä alkaa olla näkyvä piirre myös esivallan keskuudessa, maassamme ja muualla. Epähurskaus voi olla hyvinkin hillittyä ja "fiksua."

Meidän on syytä katsoa hetki epähurskas-sanan vastakohtaa: hurskas-sanan käyttöä Raamatussa. Varmasti meillä on ajatuksia sen merkityksistä, mutta sanan "avaaminen" voi antaa meille näkökulmia epähurskautta ajatellen.

Kornelius on meille tuttu "sotaherra", sadanpäämies - voisi varmaan sanoa: komppanianpäällikkö - Raamatun lehdillä. Hän palveli ns.italialaisessa sotaväenosastossa ja oli roomalainen upseeri - siis pakana. Korneliuksesta sanotaan:

"Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekunntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa"

(Apt. 10:2).

Miehet, jotka tulivat hakemaan Pietaria - Korneliuksen käskystä - Korneliuksen kotiin, Kesareaan, todistivat hänestä samaa:

"He sanoivat: Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa"

(Apt. 10:22).

Korneliuksesta sanotaan, että hän oli hurskas ja Jumalaa pellkääväinen - hurskauteen kuuluu aina jumalanpelko. Myös hänen perhekuntansa oli sellainen. Kaksi asiaa mainitaan, jotka kertovat siitä, että hän oli hurskas: Hän antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa. Varmasti hänen elämänsä muutenkin kertoi siitä, että hän oli hurskas. Toisten ihmisten todistus - myös Juudan kansan - oli hänestä hyvä.

Hurskas-sana edellä luetuissa yhteyksissä tarkoittaa: Apt 10:2: "eusebes: Jumalaa pelkäävä, jumalinen, hurskas; sanasta eusebomai, joka tarkoittaa: kunnioittaa, palvoa."  Apt. 10:22: "dikaios: oikea; rehellinen; oikeamielinen; vanhurskas; sanasta dike, oikeus" (IRT 1, palsta 1389, Raamatun Tietokirja, Tikkurila 1972).

Kornelius oli hurskas - vanhurskas - sisimässään ja tämä hurskaus tuli ulospäin esille hänen elämässään. Vaikkka Raamattu käyttää Korneliuksesta sanoja hurskas ja vanhurskas, hän ei kuitenkaan ollut vielä pelastunut; ei ollut kokenut vanhurskauttamista Jumalalta.Tästä saamme lukea seuraavasta luvusta, jossa Pietari tekee selkoa matkastaan pakana-Korneliuksen kotiin:

"Henki käski minun mennä epäröimttä heidän mukaansa. Myös nämä kuusi veljeä lähtivät kanssani, ja me menimme sen miehen taloon. Hän kertoi meille, kuinka hän oli nähnyt talossaan enkelin seisomassa. Enkeli oli sanonut hänelle: Lähetä miehiä Joppeen hakemaan Simon, jota kutsutaan myös Pietariksi. Hän puhuu sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, sinä ja koko sinun perhekuntasi (kursivointi minun)"

(Apt. 11:12-14).

Niinhän siellä Korneliuksen kodissa oli tapahtunut - Isäntä ja hänen perhekuntansa kokivat pelastuksen: tulivat uskoon; uskoivat Jeesukseen, Pietarin puheen aikana. Pietari aloitti puheensa:

"Pietari alkoi puhua ja sanoi: Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala katso henkilöön vaan että jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja tekee sitä, mikä on oikein, on hänelle mieluinen"

(Apt. 10:34-35).

Sitten Pietari saarnasi - julisti evankeliumia. Puheen aikana syntyi usko Jeesukseen kuulijoiden sydämiin ja he täyttyivät Pyhällä Hengellä:

"Kun Pietari vielä tätä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka olivat sanaa kuuntelemassa. Kaikki ne uskovat, jotka olivat ympärileikattuja ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoiden päälle, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloi Pietari sanoi: Ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin? Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimessä" 

(Apt. 10:44-48).

Nämä Jumalaa pelkääväiset, Jumalaa kunnioittavat ja palvovat, jumaliset, hurskaat, rehelliset, oikeamieliset, vanhurskaat ihmiset, saivat ottaa vastaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen ja kokea vanhurskauttamisen Jumalalta - syyttömäksi julistamisen - Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemuksen kautta.

Nyt pitää taas lopettaa, ettei tule "mahottoman" pitkä teksti. Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100  SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sunnuntai. 2.8 astetta plussalla nousun aikaan. Harmaa taivas.

Rukous- ja paastopäivä seurakunnassamme tänään. Taisi olla kolmisen tilaisuutta rukoushuoneella. Niihin piti ilmoittautua, että voitiin pitää corona-säädökset voimassa.

Kävi ilmi, että kaikki sellaiset, jotka eivät näe netistä kokousilmoituksia, eivät tienneet paastopäivästä ollenkaan.

En ollut mukana rukoushuonetilaisuuksissa - kuulun ns. riskiryhmään. Ja toive on, etteivät sellaiset osallistu. Osallistuin kuitenkin paastoon ja rukoukseen kotosalla "omaan tahtiin."

Rukousta.

Kävin 1 h 40 min hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. Mukava sää ja -keli. 2-3 astetta lämpimällä. Eipä näkynyt muita.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Katselin Uskotv:sta seurakuntamme - Saarijärven helluntaiseurakunta - tämän sunnuntain nettitilaisuuden.

18.30 maissa ruokaa ja kahvia - niinkuin olin ajtellutkin.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla seurasin viimeisiä hiihdon mc-kilpailuja. Polkemisen jälkeenkin seurasin.

Uutisten seuraamista.

Siunausta!

Ps. "Menkää ahtaasta portista sisälle, sillä se portti on avara jatie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdasja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät" (Matt. 7:13-14).

 

13.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 33.

Pääsemme nyt "uuteen ominaisuuteen" viimeisten päivien ihmisiä koskien. Raamattu on yhä edelleen auki edessämme samasta paikasta:

"Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin ... epähurskaita"

(2. Tim. 3:1:2b). 

Uudempi Kirkkoraamattu (1992) käyttää epähurskaita kohdalla sanaa: "jumalattomia." Samoin Raamattu kansalle käännös (2000). Elävä uutinen, Uusi testamentti vapaasti kerrottuna (1977) sanoo tämän: "sanalla sanoen läpeensä turmeltuneita", viitaten samalla myös edellä oleviin ominaisuuksiin. Novumissa, jossa juoksee alkukielen sanojen alla suomennettu teksti, käytetään sanaa. "epäpyhiä" Novum 4, s. 370, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983).

Novumin Sanakirja (Novum 5, s. 110, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984), selittää puheenamme olevaa sanaa: "Sana koostuu kielteisestä alkuliitteestä an ja adjektiivista hosios, "pyhä", hurskas".

Näin tätä "epähurskaita"-sanaa  on hyvä käyttää meidänkin. Uudessa testamentissa "epähurskaille"-sanaa on käytetty vain kaksi kertaa. Toisen kerran tässä:

"Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lainmukaisesti käytetään ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaille, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille ja haureellisille, miehimyksille (miesten kanssa makaavat miehet, Kirkkoraamattu 1992, homoseksuaalisuuden harjoittajille, Raamattu kansalle 2000, laki tuomitsee homoseksuaalisuuden harjoittajat, Elävä uutinen, Uusi testamentti vapaasti kerrottuna 1977), ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan - autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumin mukaisesti, joka on minulle uskottu"

(1. Tim. 1:9-11).

Siinä on lueteltu asioita, joita vastaan Jumalan laki on - ja siitä "kovasta seurasta" löytyy myös epähurskaus. Epähurskaus kuuluu "osastoon", jonka "ovella lukee": Synti. Kaikki ne viimeisten päivien ihmisiin liitetyt ominaisuudet, joita 2. Tim. 3:1-5 luettelee, ovat syntejä, joista meidän ihmisten on tehtävä parannus - ja Jumala ei katso henkilöön. Epähurskaus on asia - muiden mukana - jota varten laki on pantu. Niin luimme. Luimme myös, että laki on hyvä, kun sitä käytetään lain mukaisesti. Laki on mm. näitä asioita vastaan, joita on lueteltu 2. Tim. 3:1-5 ja 1. Tim. 1:9-11. Laki on Raamatun mukaan pyhä, vanhurskas - ja hyvä, niinkuin luimme. Ilman lakia emme olisi voineet tietää synnistä; Jumalan pyhä laki osoittaa meille sen, mikä on syntiä. Näin laista tulee meille kasvattaja Kristukseen.

Huomasit, että lukemassamme raamatunpaikassa sanottiin: "Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lainmukaisesti käytetään ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaille, vaan..." (kursivointi minun).

Vanurskauttaminen tarkoittaa syyttömäksi julistamista uskon kautta. Se tapahtuu silloin kun  ihminen uskoo Jeesukseen, syntiensä sovittajaan. Tällaisista ihmisistä tulee vanhurskaita - syyttömiksi julistettuja. Lakia ei ole pantu tällaisille ihmisille, vanhurskaille, vaan syntisille..

Tästä mielenkiintoisesta asiasta jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Mannin Ernolle! 

Lauantai. 2.4 astetta minun ylösnousuni aikaan. Taivas oli harmaa. M-L oli noussut jo varhemmin täyttelemään isoa täytekakkua hautajaisten muistotilaisuuteen.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä.

10.30 jälkeen olin kuskina M-L:lle kun hän vei täytekakun ja pullapitkoja helluntairukoushuoneelle, jossa olivat ruuanlaittohommissa myös Terhi-Marja ja Pia.

Kotona kahvia.

Kävin sauvomassa Tarvaalan ladulla 1 h 40 min. hiihto/rukouslenkin. 2 astetta pakkasella mennessäni ja yli 1.5 palatessani. Tuuleskeli "jonniivverran." Mukava ulkoilusää.

Kahvia ja ruokaa.

Seurailin hiihdon mc-viimeistä osakilpailua.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Laitoin takkaan tulen.         

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Iltapalaksi M-L:n tekemää hyvää pizzaa. Teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kakillee ihmisille" (Tiit. 2:11).

12.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 32.

"Alkutekstissämme", 2. Tim. 3:2 sanotaan: "...Sillä ihmiset ovat silloin ... kiittämättömiä.". Puhutaan viimeisten päivien ihmisistä. Jakeissa 1-5 on lueteltu "pitkä litania" asioita, millaisia ihmiset silloin ovat. Jae 1 sanoo, että silloin on oleva vaikeita aikoja. Sana "sillä" kertoo meille, että vaikeat ajat johtuvat juuri siitä, millaisia ihmiset ovat silloin - muutenkin hyvin ymmärrämme, että sellaiseen tuollaiset "ominaisuudet" johtavat.

Koska uskovinakin elämme täällä samassa maailmassa, missä kaikki muutkin, niin kaikella, mitä 2. Tim. 3:1-5 tuo esille, on vaikutusta myös meidän elämäämme. Sellainen, millaisiksi viimeisten päivien ihmisiä kuvataan, pyrkii vaikuttamaan rajoittavasti elämäämme ja toimintaamme; se vaatii meiltä enemmän halutessamme pitäytyä Jumalan Sanaan. Kun näin teemme, saamme  kokea myös Jumalan voimallista osallistumista elämäämme. On suuriarvoinen asia juurtua Jumalan Sanaan ja Jeesuksen seuraamiseen. Ensiarvoisen tärkeää on ottaa tosissaan Jumalan Sanan opetus Pyhän Hengen täyteydestä. On yhä enemmän pidettävä huoli siitä, että emme ole vain "teoriauskovaisia", jotka harrastelemme uskonasioita, vaan, että Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki, on elämämme keskus.

Edellä sanottu on niin tärkeää myös siksi - kuten olemme useamminkin tuoneet tässä "kirjoitussarjassa" esille - että nuo 2. Tim. 3:1-5 luetellut ominaisuudet eivät valtaisi myös meidän sydämiämme. Kun elämme "väljää" ns. uskonelämää, niin suuntamme voi olla tuonkaltaisiin asioihin kohdallamme. Olkoon rintamasuuntamme Jumalaan päin. Raamattu puhuu siitä, että rakkautemme Jeesukseen voi kylmetä - varsinkin silloin, kun laittomuus pääsee valtaan. Se on vaarallinen tila. Rakkautemme ihmisiä kohtaan voi myös kylmetä. Puheena olevassa raamatunkohdassa puhutaan asioista, jotka kohdistuvat Jumalaan ja ihmisiin.

Totta on kuitenkin - ja se on surullista - että suuressa määrin meidän uskovien keskuudessa tulee tapahtumaan luopumusta, joka ilmenee elämässä asioina, jotka ovat oman lihamme, tämän maailman hengen ja sielunvihollisen aikaansaannoksia; Jumalan tahdon vastaisia asioita. Siksi meidän ei tule vain todeta, että ei ainakaan minun kohdallani niin käy. Henki tosin voi olla sillä hetkellä, kun niin sanomme, altis, mutta liha on heikko. Siksi ainoa oikea vaihtoehto kohdallamme on juurtuminen Kristukseen ja Jumalan Sanaan - todellinen suhde Jumalaan ja siitä seuraava elävä uskonelämä.

Ajatuksenani oli alusta pitäen mennä tuohon "kiittämättömiä"-asiaan, mutta "latu lähti kulkemaan" tuohon suuntaan, mitä edellä lukee.

Me emme halua olla kiittämättömiä - uskon, että olet samaa mieltä? Siksi tuomme esille kiittämättömyyden vastapuolta; kiitollisuutta ja kiittämistä. Tästä onkin ollut jo puhetta aikaisemmissa kirjoituksissa. Nyt nostan esille tähän yhden keskeisen kohdan - kiittämistä ajatellen - Raamatusta:

"Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Jeesuksessa Kristuksessa"

(1. Tess. 5:18) 

Mielestäni on tärkeä asia kiinnittää huomiota päätteeseen: -ssa, tai -sta. 1992 käännös kääntää nimittäin näin: "Kiittäkää kaikesta." Yllä oleva, v 1938 käännöksen käännös sanoi:: "Kiittäkää joka tilassa." Novumissa, jossa mahdollisimman tarkka suomenkielinen käännös juoksee alkutekstin alapuolellla, asia sanotaan näin: "Kaikessa kiittäkää, se sillä tahto Jumalan Kristuksessa Jeesuksessa kohtaan teitä" (Novum 4, s. 272, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1983). Aapeli Saarisalo kääntää omassa Uuden testamentin käännöksessään kohdan näin: "Kiittäkää kaikessa, sillä se on Jumalan tahto teistä Kristuksessa Jeesuksessa" (Uusi testamentti, uusi suomennos selityksin, 3. painos, s 438, Vapaa Evankelioimissäätiö, Helsinki 1978).Raamattu kansalle-käännöksessä kohta lukee seuraavasti: "Kiittäkää joka tilanteessa, sillä sitä Jumala tahtoo teiltä Kristuksessa Jeesuksessa" (Raamattu kansalle Oy 2000). Toivo Koilo kääntää kohdan: "Kiittäkää kaiken keskellä." Katsomme vielä kuinka Elävä uutinen asian ilmaisee: "Jumala tahtoo, että te, jotka kuulutte Jeesukselle, kiitätte häntä aina, tapahtui mitä tahansa" (Elävä uutinen, Uusi testamentti vapaasti kerrottuna, Karas-Sana, Helsinki 1977).

Mitä me tähän sanomme? Pidämme silmissämme nuo ilmaisut: joka tilassa, kaikesta, kaikessa, kaikessa, joka tilanteessa, kaiken keskellä, aina, tapahtui mitä tahansa.

Edellisen Kirkkoraamattumme (1938) käännös on oikea vaihtoehto: Kiittäkää joka "tilassa." Se on eri asia kuin kiittää joka tilasta.Esim. jos uskovina lankeamme tekemään aviorikoksen, meidän ei tule kiittää siinä lankeemuksen tilassa Jumalaa siitä, että näin pääsi käymään. Emme kiitä aviorikoksessa olemisen tilasta.Sen sijaan saamme kiittää Jumalaa, kun käännymme Hänen puoleensa, että Hän auttaa meitä pois siitä tilasta. Kiitämme syntien anteeksisaamisen mahdollisuudesta, Jumalan rakkaudesta ja hyvyydestä, että on mahdollisuus parannuksentekoon ja siihen, että Jeesuksen veri puhdistaa sydämemme kaikesta vääryydestä. Kiitämme Jumalaa Hänen tahtonsa mukaisista asioista, emme Hänen tahtonsa vastaisista asioita. Mielestäni v. 1992 Kirkkoraamatun käännös: "Kiittäkää kaikesta", johtaa väärille urille.

Uskon, että puheena olevan kohdan viestinä on erityisesti se, että kiitollisuus Jumalaa kohtaan on Hänen tahtonsa meidän elämässämme. Alkukielessä on varmasti paino siinä, että kaikessa kiittäkää, niinkuin se asian ilmaiseekin. Kun luemme puheena olevan jakeen lähellä olevia jakeita suoraan alkukielen pohjalta, huomaamme painotuksen: "Kaikessa iloitkaa" (j. 16). "Lakkaamatta rukoilkaa" (j. 17). Ja käsittelemämme jae: "Kaikessa kiittäkää" (j. 18).

Minulla on joskus tapana tehdä vertailuja raamatunjakeista sillä tavalla, että katson "sattuuko" eri raamatunkirjoissa olemaan yhtäläisyyksiä samojen lukujen ja jakeiden kohdalla. Esim. Joh. 3:16 on meille tuttu: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa....." Kun käännämme esille 1. Joh. 3:16 löydämme tekstin: "Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän puolestamme..." 

Kun nyt olemme puhuneet kiittämisestä 1. Tess. 5:18 pohjalta, käännämme esiin Ef. 5:18: "täyttykää Hengellä.". Sitten on puhetta kuinka se tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Asiayhteys päättyy sanoihin: "kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä" Pyhän Hengen täyteys auttaa meitä olemaan kiitollisia Jumalalle. Huomaat myös, että heti seuraavan jakeen: "Kiittäkää joka tilassa"-jälkeen on: "Henkeä älkää sammuttako" (1. Tess.. 5:19). Muistakaamme myös: Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ..." (Fil. 4:6).

Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Heimolle, veljelleni, vielä tässäkin, sinne syntymäkotimäelle!

Sydämelliset nimipäiväonnittelut vielä tässäkin koville kilpakävelijöille, Reijo Viiaselle ja Reijo Kontiolle!

Perjantai. 7.7 astetta miinuksella klo 7. Taivas oli harmaa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi.

Rukousta. Torkkumista. 

Kahvia.

Kirjoitin alussa olrevan kirjoituksen.

Ruokaa ja kahvia. M-L haki Emilian koulusta ja kävi muillakin asioilla kylällä.

Kävin hiihtämässä 2 h Tarvaalan ladulla. 4 astetta pakkasta. Tuuleskeli. Tuiskutti aukeilla paikoilla kinoksia ladulle. Mukava ulkoilusää.

Kahvia vähän.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin 35 min. kuntopyörää. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Lueskelin kirjaa.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä" (2. Kor. 6:1-2).

11.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 31. 

Mitä keskeisempi ja tärkeämpi sija Jumalalla on elämässämme, sitä enemmän kiitos, kiitollisuus ja kiittäminen ovat mukana elämässämme. Kiitollisuus on sydämen tila, josta huulemmekin sitten todistavat:

"Uhratkaamme siis hänen (Jeesuksen) kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät"

(Hebr. 13:15).

Uudempi, 1992 käännös sanoo tämän:

"...niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään."

Olemmehan me niitä, jotka tunnustavat Hänen nimeään? On sanonta, ettei kukkokaan käskemällä laula. Eikä se meiltäkään oikein sillä tavalla tahdo kiitos tulla. Kun "armo kirkastuu" meille ihmeellisyydessään - Jumalan armo, jossa minulle lahjoitetaan niin paljon asioita - niin silloin sydämeemme tulee kiitollisuus. Kuka on tässä asiassa "avainpelaaja" kohdallamme? Jumalan Henki, Pyhä Henki, joka kirkastaa meille Kristusta ja johtaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13-15). 

Elävä uutinen, joka on Uusi testamentti vapaasti kerrottuna antaa uuden näkökulman "kiitosuhriimme":

"Jeesuksen tähden voimme aina uhrata kiitosuhria Jumalalle siten, että kerromme toisille, miten ihmeellinen hän on."

Meillä on paljon aihetta kiitosuhrin, kiitoksen, antamiseen Jumalalle:

"Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. ... Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa"

(Ps. 103:1-5, 8).

Emmehän me halua olla kiittämättömiä, emmekä pitää rakastavaa taivaallista Isäämme, kaikkivaltiasta Jumalaamme, kiitollisuutemme ulkopuolella? Vallatkoon Hänen rakkautensa, pyhyytensä, totuutensa, vanhurskautensa ja viisautensa meidän sydämemme! Oppikaamme tuntemaan Jumalaa - Herraa - Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Antakaamme suhteemme Hänen - heidän - kanssaan olla rakentumassa koko ajan. Hoitakaamme näitä elämämme tärkeimpiä suhteita jatkuvasti. Tehkäämme niin silloinkin kun tunteemme eivät meitä siihen kehoita. Antakaamme Sanan lukemisen rukoillen ja rukouksen olla osana elämäämme jatkuvasti, päivittäin:

"Olkaa kestävät rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa"

(Kol. 4:2)

Ei vain ulkonaisena tapana ja velvollisuutena, vaan sellaisena kuin ovat esim. syöminen, juominen ja nukkuminen elämässämme. Harjoittakaamme itseämme siihen. Kaikella sillä on suurenmoinen merkitys elämäämme - myös kiitollisuuteemme, josta Raamattu puhuu niin paljon. Tulkoon suhteestamme Jumalaan tällainen:

"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi"

(Ps. 73:28).

Jeesukseen uskovina meille on annettu mahdollisuus valita asioita elämäämme; mihin ja miten elämäämme käytämme. Tosin tämä mahdollisuus koskee kaikkiakin ihmisiä. Pyhän Hengen kutsun edessä jokainen voi valita Jeesuksen elämäänsä, tai hyljätä Hänet. Meilläkin, jotka jo olemme Jeesuksen omia, on mahdollisuus valita elämäämme oikeita, tai vääriä asioita. Jumalan tahto on tietenkin se, että valitsemme Hänen tahtonsa mukaisia asioita. Meidän asiamme on valita, elämmekä lähellä Jumalaa, vai kaukana Hänestä. Me itse teemme valintoja sen suhteen hallitseeko meitä liha, vaiko Jumalan Henki. 

Jos/kun onnemme on olla Jumalaa lähellä, silloin "kiitossuoni" voi olla/on auki sydämessämme.

Puhuimme aiemmin kiitosuhrista, huultemme hedelmänä. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Siksi tärkein asiamme on varjella sydämemme, sillä sieltä elämä lähtee. Se, mitä on sydämessämme, tulee meistä ulos puheessamme, käytöksessämme, teoissamme ja asenteissamme. Ajatellen "suun käyttöämme", puhutaan Efesolaiskirjeessä asioista, joita ei tulisi edes mainita keskuudessamme::

"...älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta"

(Ef. 5:4).

Sama paikka - jossa puhutaan asioista, jotka eivät sovi pyhille - sanotaan 1992 käännksessä näin:

"Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos"

(Ef. 5:4)

Meidänkin suuhumme sopii kiitos. Emme halua olla niinkuin 2. Tim. 3:2 - aloitustekstimme - sanoo viimeisten päivien ihmisistä:  että he ovat silloin kiittämättömiä.

Tällaisia "latuja" kulki tämänkertainen kirjoitus. Lopuksi haluan vielä tuoda esille yhden ihan todella tärkeän asian, ajatellen mahdollisuuttamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää - johon kuuluu myös, että voimme olla kiitollisia ja uhrata kiitosuhria:

"Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niinkuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa irstas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä"

(Ef. 5:15-20).

Pyhän Hengen täyteys on luvattu meille. Annetaan Hengen täyttää itsemme. 1938 käännös sanoo: Täyttykää Hengellä! Tämä kehoitus on käskymuodossa Jumalan Sanassa, koska se on välttämätön asia meille. Pyhän Hengen täyteys vaikuttaa kaikkeen elämässämme ja kauttamme - myös kiitollisuuteemme ja kiitokseemme. Suurin syy esim. siihen, että seurakunnat eivät kasva ja niissä - niiden kautta - ei tapahdu Sanan lupaamia asioita, on juuri tämän asian - Pyhän Hengen kasteen ja -täyteyden - laiminlyönti. Esim. armolahjojen käyttö on vähäistä. Tämä on totta myös helluntaiseurakunnissa, jotka on ennen tunnettu erityisellä tavalla tämän asian johdosta.

Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12.B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset onnittelut Jouko Reenilälle syntymäpäivän johdosta! Ja myös nimipäivän johdosta, muistelen!

Täytän tänään 73 vuotta. Eihän se kovin pitkä ikä ole, mutta ei kovin lyhytkään. Toiveeni lopuille elämäni vuosille on - oli niitä enemmän tai vähemmän - että voisin elää ne Jumalan tahdossa. Silloin voin elää Hänelle kunniaksi ja lähimmäisilleni siunaukseksi.

Nimipäiväkin minulla sattuu olemaan tänään - sillä olen Jouko, Kalervo.

Torstai. 20.1 astetta pakkasta klo 7 maissa. Kaunis auringonnousu. Sininen taivas.

M-L laittoi pöydälle 10 kpl kauniita tulppaaneita - syntymäpäivälahjakseni. Kiitos niistä!

Kävin viemässä Danielin kouluun 8;ksi.

Kahvia.

Luin kirjettä Filemonille - se löytyy Raamatusta. Rukousta.

Siskoni, Pirjo, soitti kotikunnasta minulle syntymäpäiväonnittelut. Hän lauloi "Viiskielisestä" hyvän laulun, hyvällä äänellä.

Kahvia.

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi. Kävi myös samalla kaupassa.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Ruokaa ja kahvia. M-L leipoi kakunpohjia ja piirakoita.

Klo 14 hain Danielin koulusta kotiin.

Kävin hiihtämässä 55 min. Tarvaalan ladulla. Koko ajan leijaili taivaalta hiljakseen lumihiutaleita. Pakkasta 8 astetta. Viima oli sellainen viileä.

Kahvia.

Veljeni, Heimo, soitti kotipuolesta syntymäpäiväonnittelut.

Poljeskelin kuntopyörää 35 min. Lueskelin samalla kirjaa.

Esikoisemme, Tero, soitti syntymä- ja nimipäiväonnittelut. Aikaiemmin jo tekstarionnittelut laittoi.

Laitoin takkaan tulen.

Ennen 18 tulivat Timo, Miro, Milena ja Minja synttäreille. Kiitos lahjasta ja kortista! Joimme kahvia, ym. ja söimme M-L:n laittamia herkkuja.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel saapuivat myös, kun ennättivät; Daniel oli jääkiekkoharkoissa ja toiset siivoamassa rukoushuonetta. Kiitos lahjasta ja kortista! Otettiin tarjoiluja.

Timon ja Deniksen kanssa kävimme saunan löylyissä.

Omat lähtivät 20 jälkeen.

Sydämelliset kiitokset kaikille syntymäpäivääni muistaneille, kortilla, tekstarilla, tai muulla tavalla! Kiitos M-L:lle hyvien tarjoiluiden laittamisesta!

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Etsikää herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hänläsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta" (Jes. 55:6,7).

10.3.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 30. 

Jatkoa seuraa eilen aloitettuun asiaan. Ja alkuhan sille oli: Ihmiset ovat silloin - viimeisinä päivinä - kiittämättömiä. Tässä heti alkuun haluan sanoa, että vaikka kaikki Jumalan Sanan opetus - Jumalan puhe - kiitollisuudesta, kiitoksesta ja kiittämisestä, on "niin ja aamen", pysyy totena myös se, että:

"...hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille"

(Luuk. 6:35b)

Siksi meitäkin heti tuon lukemamme perään kehoitetaan:

"Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen"

(Luuk. 6:36).

Meilä kenelläkään ei ole varaa - eikä oikeutta - osoitella ketään. Vanha, paljon käytetty, totuushan on, että jos yksi sormemme osoittaa väärässä mielessä jotakin ihmistä, niin neljä sormeamme osoittaa omaan rintaamme. Eri asia on se, että tuodaan esille mitä Jumala Sanassaan meille sanoo, eikä olla välinpitämättömia, eikä leväperäisiä sellaisissa asioissa. Tällaisessa "oikein toimimisessa" kyse lähimmäisen rakkaudesta.

Kiittäesssämme Jumalaa, osoitamme Hänelle kunnioitusta. Mitä ajattelet seuraavanlaisesta kiittämisestä:

"Niin hän puhui vielä muutamilla, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen: Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: Jumala minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa, minä annan kymmenykset kaikista tuloistani. Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen! Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana (vanhurskaana, 1992 käännös) kuin se toinen; (tuo toinen ei, 1992 käännös) sillä joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

(Luuk. 18:9-14).

Ei taida olla tuo, Jeesuksen, vertauksen kautta opettama asia, totta vain parintuhannen vuoden takaisissa tilanteissa. Lihassamme tapahtuva uskonnollisuus kykenee tuohon samaan tänäänkin - tässä ja nyt. Sokeudessamme voimme kiittää tuollakin tavalla; korottaen itseämme - Jumalan edessä - toisten yläpuolelle. "Fiksuina ihmisinä" osaamme toki toimia paljon hienovaraisemmin ja peitellymmin, mutta kyseessä on sama asia. Jumala ei odota meiltä tuollaista kiitosta - mutta meidän on muistettava: Jumala on hyvä myös meille kiittämättömille ja pahoille - ja niille, jotka meidän mielestämme ovat sellaisia, tai kiittävät väärällä asenteella.

Edellä esillä ollut asia johtaa ajatukseni "kiitoksen kipeyteen." Ennenkuin jatkan, haluan sanoa kuitenkin sen, että olemme liian vähän sydämestämme kiitollisia toinen toisillemme.. Se voi johtua siitä, että " ei ole tullut tavaksi" toimia niin. Nousee mieleeni sanonta: Kissakin elää kiitoksella. Liekö olemassakaan tuollaista sanontaa. Joka tapauksessa kiitoksella toinen toisellemme on tärkeä sijansa ihmiselämässä. Kiitttäminen tässä mielessä on vähän niinkuin silittäisi kissaa myötäkarvaan. "Vastakarvaanhan" meillä on kyllä kykyä toisiamme silitellä; ts. tuoda esiin sitä moitteen puolta. Oikeanlainen kiitoksen antaminen toisillemme antaa ihmeesti "potkua elämään" - jopa perheeseen. Se parantaa jopa ryhtiä melkoisesti.

Miksi emme anna kiitosta toisillemme enemmän? Antakaa anteeksi, jos olen kohdallanne väärässä, mutta jos itseäni ajattelen, niin yksi syy on/voi olla itsekkyys. Emme/en halua olla antamassa kunniaa toiselle; se on ikään kuin minulta pois; ja nostaa toista minun kustannuksellani. Emme voi ajatella tuollaisen asian suhteen, että "sehän on ihan luonnollista." Se on kyllä luonnollista, mutta se on lihallista ja juontaa juurensa syntiinlankeemukseen. Silloin Pyhä Henki haluaa näyttää sen meille synniksi, josta on tehtävä parannus. - ja silloin on tehtävä parannus.

"Kiitoksen kipeys" voi juontaa juurensa ihmisten kohdalla myös siitä, että meitä/heitä ei ole juurikaan huomioitu - kenties muuten kuin huonolla tavalla - lapsuudestaan asti. Tämä voi johtaa huomion hakemiseen tavalla jos toisella - erittäinkin huonoilla tavoilla. Näin voidaan saada hyväksyntää ja kiitosta, joka voi viedä yhä uusiin huonoihin asioihin. On paras vaihtoehto, että ihminen saa kiitosta ja hyväksyntää "oikeilta suunnilta"; oikeista paikoista ja oikeilta ihmsiiltä. Osaisimmepa olla niitä ihmisiä! Vanhemmat, isovanhemmat, seurakunta ja uskovat ystävät voivat olla sellaisia. Heitä on myös niiden ihmisten parissa, jotka eivät ole uskovia, jne. Joskus voimme tehdä seurakunnassakin työtä - ja olla ahkeria - saadaksemme huomiota ja kiitosta. Tämä ei ole moite mihinkään suuntaan - me vain olemme sellaisiakin.

Itsekkyytemme ja lihallisuutemme voi olla seuraavanlaisissakin asioissa - joissa haluamme saada kiitosta ihmisiltä - tulemassa esille:

"Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne. Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niinkuin tekopyhät tekevät synagoogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen,mikä on salassa, palkitsee sinut. Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin: He asettuvat mielellään synagoogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi,sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut"

(Matt. 6:1-6).

Jos haluamme palvella Jumalaa ja lähimmäisiämme niin/siksi että saisimme siitä kiitosta ihmisiltä, silloin emme saa kiitosta - Jumalan palkitsemista - siitä Jumalalta. Palkkamme on silloin vain ihmisten meille antama kiitos. Kun kohdallamme tapahtuu tuollaista Jumalan palvelemista - ja sitähän tapahtuu - haluaa Pyhä Henki meidän kiinnittävän huomiotamme siihen ja johdattaa meidät parannuksenteon paikalle. Lihamme haluaa kiitosta ja kunniaa. Älkäämme antako sen kuitenkaan hallita elämäämme, vaan pyrkikäämme elämään ja toimimaan kaikessa niin, että se koituu kiitokseksi ja kunniaksi Jumalalle. Saakoon tapahtua niin, että myös monet ihmiset nostavat kiitoksensa Jumalalle tekojemme tähden. Kun tähän pyrimme, voivat tekommekin olla kiitosta Hänelle. Pyhän Hengen kanssa me siinä onnistumme ja pääsemme eteenpäin - ja siihen kuuluu parannuksen tekeminen elämässämme, uskoakseni niin kauan kunnes uskomme vaihtuu näkemiseen. Emme halua olla kiittämättömiä viimeisinäkään päivinä.

Jatkan seuraavalla kerralla - jhs.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset Auroranpäiväonnittelut, vaarilta ja mummilta mukavalle lapsenlapsellemme, Milena, Inka, Auroralle!

Keskiviikko. 15.2 astetta pakkasta noustessani. Sininen taivas. Aurinko paistoi. Klo 8 oli ollut n. 28 astetta. Aamulla tuli viesti Terhi-Marjalta, että Emiliaa ja danielia ei tarvitse viedä tänään kouluun, vaan isä-Denis vie. Eihän siinä sitten muuta kuin herätyskello puhelimesta pois päältä ja täkkiä päälle.

Aamupalaa ja kahvia. luin Tiituskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

M-l kävi kylällä kauppa-asioilla.

Ruokaa. Savuporokeittoa ja M-L:n juuri tekemää hyvää keto-pizzaa. Kahvia. 

Kävin hiihtämässä 50 min. lenkin Tarvaalan ladulla. 10 astetta pakkasta. Sininen taivas ja auringonpaiste.

Kahvia.

Laitoin takkaan tulen.

Poljin kuntopyörää yli 30 min. Lueskelin samalla kirjaa.

Kävin saunassa.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös aina mielenkiintoisia uutisia Israelista. Siunataan Israelia ja rukoillaan siellä pian olevien parlamenttivaalien puolesta.

Siunausta!

Ps. "Sen tähden, jokainen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa" (Jeesus, Matt. 10:32, 33).