19.9.
Noustessani oli Marja-Leena mennyt jo kylälle asioille. Vieläkin flunssainen olo. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Laitoin ilmoituksen nuotioillasta lehteen. Infoa illasta blogijutun vieressä. Tulehan tulille!
Ajelimme M-L:n kanssa Höytiän kuusikoihin, Timolle ja Pialle. Pia ja Milena olivat koisalla. Aurinko paistoi iltapäivällä mukavasti. Menimme talkoisiin - kärräämään polttopuita ulkoa sisälle uuteen liiteriin, jossa ei vielä tosin ole seiniä, mutta muut jutut on. M-L:n, ja Pian kanssa niitä puita siirreltiin. Milena oli touhussa mukana myös - ainakin piristyksenä hymyineen. Välillä söimme - olisikohan se ollut hirvikeittoa, joka tapauksessa hyvää. Kahvit päälle, no, oikeasti suuhun. Jatkoimme ruuan jälkeen hommia. Kotona olimme ennen 17.
Kun olimme päässeet sisälle soi puhelin. Siskoni, Pirjo, soitti. Kertoi, että serkkumme, Keijo, on kuollut viikonvaihteessa. Tulevat mieleen mm. kesät, kun Keijo oli meillä poikasena. Muistan myös sen hetken kun tapasin hänet viimeisen kerran tädilläni. Puhuin hänelle pelastuksesta ja Jeesuksesta. Aikuisiässä emme juurikaan ole tavanneet. Niin, tapasimmehan äitini hautajaisissa myös, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta jutusteluun. Jokatapauksessa sielläkin puhuin evankeliumia sillä tavalla, että sitä kuuntelemassa ollut olisi voinut tulla uskoon. Rukouksin olemme muistaneet miltei päivittäin sukulaisiamme perhekunnittain. Sitä jatkamme. Vuorollamme me täältä lähdemme. Kun lähdemme, niin silloin ei merkitse mikään muu niin paljon kuin usko Jeesukseen. Vain se takaa pääsymme Jumalan taivaaseen - usko Jeesukseen. Siunausta jokaiselle Keijon läheiselle! Kannattaa varmistaa paikka taivaassa, ennenkuin se on liian myöhäistä. Monet ovat menettäneet sen mahdollisuuden - siitä huolimatta, että Jeesuksen valmistama pelastus oli valmiina täydellisenä heitäkin varten. Se ei ole leikinasia - herätä iankaikkisuudessa väärällä puolella.
M-L keitteli mehuja vanhemmista marjoista mehumaijalla.
Iltapalaa ja teetä.
"Sisäisen maailmani järjestys kasvaa, kun käsitän olevani Kristuksen huoneenhaltija enkä omien päämäärieni, oman roolini ja oman identiteettini herra" (Gordon MacDonald).
Siunausta!
Ps. "Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman niinkuin rukoilla tulee, mutta Henki itse rukoilee puolestamme sanomattomilla huokauksilla" (Room. 8:26).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti