4.9.
Tänä aamuna heräilimme Haminassa, Metsälän Matin ja Sinikan parisängyssä - emme tosin olleet kaikki siinä, vaan Metsälät olivat antaneet sen meidän haltuumme Marja-Leenan kanssa. Aamullakin satoi, että katto kohisi. Voi niitä, joilla on vielä puinteja tekemättä.
Söimme aamupalaa ja joimme kahvia Matin ja Sinikan kanssa. Rukoilimme yhdessä.
11:ksi ajelimme tilaisuuteen Kadettikoulunkatu 11:een. Leinosen Pentti johteli tilaisuuden lämminhenkisesti ja myöskin puhui alkupuolella. Kuulimme kappaleen torvella - jonka oikeaa nimeä en tiedä - veli Sipilän soittamana. Metsälän Sepon pianosäestyksellä. Puhuin - mikä oikeastaan olikin pääsyy tämänkertaiseen vierailuun Haminassa. Oli avointa puhua. Osallistuimme ehtoolliseen. Lopuksi käytin vielä puheenvuoron, koskien eräitä alueita. Mukava oli tavata vanhoja ja uusia seurakuntalaisia - olenhan palvellut Haminan helluntaiseurakuntaa saarnaajana 1982 vuoden alusta alkaen kolme vuoden ajan. Asuimme Haminassa yhteensä 6 vuotta. Kyllähän Hamina on monessa mielessä muistojen kaupunki - olinhan siellä mm. RUK:ssa, kurssilla 137, 3 K:ssa, eli sissikomppaniassa. Kyllähän sitä ohimennessä tulee silmäistyä sinne RUK:n päärakennuksen suuntaan, tiettyä ikkunaa kohti, alakerrassa, jossa sitä tuli "tupailtua" ja "punkkailtua". Kuitenkin muut muistot ovat enemmän mielessä - liittyvät helluntaiseurakuntaan ja sen ihmisiin. Myös Vehkalahden - joka on nykyisin Haminaa - kyliin, joilla silloin paljon pidettiin kokouksia.
Kokouksen jälkeen ajelimme Metsälään syömään. Kyllä hyvälle maistuivatpöydän antimet. Matin ja Sinikan kodissa sitä tuntee itsensä ihmiseksi - olihan se tuokin nyt ilmaisu, mutta tosi. Jälkiruuaksi joimme kahvit täytekakun kanssa - Sinikan nimipäiväkakun kanssa. Tuli syödyksi, vaikka en saisi. Se kun on niin hyvää. Metsälän Esakin ennätti ennen lähtöämme tulla piipahtamaan - oli ollut Kairos-kurssilla. Oli hyvä kuulla terveisiä sieltä ja lähetyskentästä, joka on tullut lähellemme. Se kenttä tuntuu olevan kovasti Esan sydämellä. Esa on vanhimmistoveli Haminan helluntaiseurakunnassa ja "meijjän" Teron hyvä ystävä - asuihan Tero Metsälässä opiskeluaikanaan. Ovat myös perheinä hyviä ystäviä. Ovat myös opiskelukavereita.
Pitihän sitä sitten lähteä ajelemaan kotia kohti. Jari-Pekassa - Hartolan kohdalla - kävimme ryyppäisemässä kahvit. Kotona olimme 21 jälkeen.
Sydämellinen kiitos Matille ja Sinikalle vierailusta luonanne! Kiitos ystävyydestänne! Kiitos myös Haminan helluntaiseurakunnalle!
Kotiuduttuamme piti vähän ottaa iltapalaa ja teetä. Lenkilläkin meinasin käydä, vaan en käynytkään, kun meni sen verran myöhään kotiin tulo.
"Pitää paikkansa, että me jokainen saamme toiminnastamme vaikutelmia ja voimaa niiltä hengiltä, aatteilta ja voimilta, joiden palveluksessa työskentelemme ja joille antaudumme toimiessamme; olkoonpa sitten tuo täten hankkimamme ravinto katoavaista tai katoamatonta, elähdyttävää tai kuolettavaa, hedelmää kantavaa tai sisäistä ihmistä kuihduttavaa. Voimme siksi sanoa: Ihminen on tahi hän muuttuu vähitellen sen kaltaiseksi, jota hän rakastaa, tai sen, jonka palvelukseen hän antautuu. Ihmistä ei ole tarkoitettu elämään yksin itselleen, vaan muiden yhteydessä ja kokonaisuuden hyväksi sekä Jumalan valtakunnalle. Tahtoopa hän tai ei, hän ei voi olla ilman rakkautta, joskin rakkauden kohde voi olla hyvin erilainen...
Ihmisen täytyy palvella joko Jumalaa tai maailmaa..." (H. Martensen).
Siunausta!
Ps. "Te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä" (1. Kor. 12:27).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti