21.10.
Kun menee myöhään nukkumaan, herää myöhään - eli nukkuu pitkään. Tänään(kin) kävi niin. Aamupalan ja kahvin jälkeen luin 2. Korinttolaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Menin Danielin kanssa rankoja karsimaan samaan paikkaan kuin eilenkin. Daniel ennätti jo soittaa, että menenkö. Lienee ollut n. +3. Daniel oli tänä aamuna kävellyt jo kaupassa ostamassa tarjoiluja. Oli poika halunnut järjestää herkkujuhlat äidille ja siskolle - äiti kun on flunssassa kotona tänään. Sanoikohan niin, että jo eilen illalla oli ajatellut asiaa. Oli tainnut äitikin piirakan tehdä juhliin. Yläkertaan oli Daniel kattanut tarjoilut. Leikkiäkin oli ollut ohjelmassa. Me - vaari ja tyttärenpoika - karsiskelimme rankoja. Hyvinhän se homma kävi. Mukavannäköinen on metsä tähän vuodenaikaankin - näyttää avaralta, kun puut ovat alastomia.
14.30:ksi tulimme pois rankametsästä - vein Danielin kotiin. M-L oli haravoimassa lehtiä kun tulin kotiin - niinkuin teki eilenkin. Lehdet ovat nyt kevyitä kun ovat kuivia. Minäkin muutaman kottarillisen kärräsin niitä pois.
Ryypiskeltyäni kahvia lähdin urheilukentälle 10 km rauhalliselle, "kävelynomaiselle" lenkille. Mukava lenkkisää. Ei ole kentällä tungosta.
Lenkiltä tultuani söin - M-L oli jo syönyt.
Nopean ruokailun jälkeen olikin aika lähteä Äänekoskelle klo 18 alkavaan tilaisuuteen helluntaiseurakuntaan. Siellä oli vierailemassa Lavrentsukin musiikkiperhe - Eipä kai tuo nyt ihan oikein tullut kirjoitettua, mutta... . He asuvat Suomessa, Liperissä. Musiikki oli hyvää. Kuitenkin taisi - ainakin minulla - olla se pää syy mennä tilaisuuteen, illan puhuja. Hän oli Fjodor Akimenko, joka on Karjalan helluntaiseurakuntien piispa ja Uusi Elämä -seurakunnan pastori, Petroskoista. Olemme tuttuja jo aika kaukaa. Mukava oli Fjodoria tavata. Onhan hän seurakunnassammekin vieraillut täällä Saarijärvellä - Suomalais-Ugrilaisen työn konferenssissa, silloin kun niitä pidettiin.
Fjodor tuli 24 vuotiaana Petroskoihin. Aloitti työn - ja nyt on Uusi Elämä seurakunta aika iso seurakunta. Satoja henkilöitä. Jossain vaiheessa oli yli 500 henkeä. Nyt en tiedä lukua.
Olin paikalla Petroskoissa, kun syntyi "uusi liitto" Karjalaan. Sen johtoon valittiin Feodor Akimenko. Uuden liiton syntyminen oli välttämättömyys, sillä se uusi, mitä haluttiin Karjalaan, ei voinut edetä "vanhan liiton" yhteydessä. Olihan se aika rajukin kokous. "Vanhan liiton" piispa - hyvin tuttu mionullekin - marssi kannattajineen ulos kokouksesta. Tilanne on edelleenkin se, että osa Karjalan seurakunnista kuuluu siihen "vanhaan liittoon". Se siitä. Paljonkinhan sitä olisi muisteloita kohtaamisista esim. Fjodorin kanssa eri tilanteissa ja asioissa.
Uusi Elämä -seurakunta on rakentanut jo vuosia uutta rukoushuonetta Petroskoissa. Tämäkin tilaisuus äänekoskella liittyi siihen asiaan.
Uusi Elämä -seurakunta on myös Lavrentsukin perheen kotiseurakunta. Taisi olla niin, että perheen isä ja äiti ovat ensimmäinen aviopari, joka on siunatta Uusi Elämä -seurakunnassa. Ja heidän poikansa - joka toimi nyt Fjodorin tulkkina ja johteli musiikkiperheen osuutta - oli ensimmäinen lapsi, joka siunattiin Uusi Elämä -seurakunnassa.
Oli hyvä tilaisuus - tosin väkeä olisi voinut olla enemmänkin.
Palattuamme kotiin laitoin takkaan tulen. n. +2.5.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
"Kaikkien meidän on kohdattava tulevaisuus. Sen kohtaaminen luottamuksella ja uskolla Jeesuksen Sanaan on helpompaa kuin pelon ja epäilyn alla oleminen. Usko on luottamusta herraan, jota et näe, siihen, että Hän tekee sen, mitä en vielä voi nähdä.
"Usko on Luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy" (Hebr. 11:1).
Luja luottamus siihen, mitä toivotaan. Kun rukoilet, tahdot, että Jumala tekee, mitä pyydät Häneltä. Tätä toivot. Toivosta tulee usko, kun sydämessäsi saat varmuuden, että Jumala tekee sen, koska:
Olet Hänen lapsensa uudessa liitossa.
Hän rakastaa sinua ja tahtoo antaa sinulle.
Hän tahtoo lunastaa lupauksensa.
Hän tahtoo tulla kunnioitetuksi vastaamalla rukouksiisi.
Hän tahtoo, että ilosi olisi täydellinen.
Usko on !vakuuttuneisuutta siitä, mitä ei voida nähdä", Se on varmuutta sydämessäsi, että uskon silmin saat nähdä rukousvastauksen, vaikka et rukoillessasi voi nähdä rukousvastausta. Jumala vastaa" (Colin Urquhart, Kaikki mitä anotte, Pergamon, s. 184,185).
Siunausta!
Ps. "Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden" (Apost. teot 5:41).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti