31.8.2021.
Elokuu on lipumassa ajanvirrassa historiaan. Herätessäni tiistaihin oli 14.8 astetta lämmintä. Aurinko paistoi.
Aamupalaa ja kahvia.
Olimme puhelinyhteydessä veljeni, Heimon, kanssa. Hän kertoi, että yksi kilpakävelijä, joka usein kulki autossani kilpailuihin - ja jolle sain puhua hengellisistä asioista ja antaa luettavaa - oli kuollut. Niinhän me vuorollamme. On hyvä varmistaa elämänsä aikana se päämäärä iankaikkisuudessa, jota kohti on kulkemassa. Se varmistaminen tapahtuu siten, että sydämeen syntyy usko Jeesukseen, syntiemme sovittajaan. "Edessä se on pitkä kanto kaskessa", on sanonta. Jokainen ihminen, joka jättää elämänsä aikana avaamatta sydämensä Jeesukselle, kohtaa sen tosiasian, että olisi pitänyt se tehdä. "Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää."
Luin Apostolien tekoja. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme.
Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin, nro 59. Lähetin sen s-postilla niille, joille se menee sitä kanavaa pitkin. Laitoin nimet kuoriin postituksia varten.
M-L leipoi tänään leipiä, joita voi syödä keto-ruokavalioinenkin. Samoin sellaisen mustikkapiirakan.
Ruokaa ja kahvia. Keto-ruuissa olemme pysyneet. Heti sen huomaa positiivisena asiana sokeriarvoissa - ei tarvitse pistää insuliinia läheskään niin paljon.
Kävin urheilukentän auringossa 1 h 15 min kävelylenkillä. Samalla reissulla kävimme monistamassa Rantalan Jussin kanssa Rintamaposteja. Kiitokset jussille!
Laittelin Rintamaposteja kuoriin.
Luin hetken kirjaa.
Denis pistäytyi.
Iltapalaa ja teetä.
Seurailin uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "...Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin häävieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla" (Matt. 22:3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti