20230113

12.1.2023.

 "...Eivät myöskään he enää saastuta itseänsä kivijumalillaan,

iljetyksillään eivätkä millään rikkomuksillansa, vaan minä

vapautan heidät kaikista asuinpaikoistaan, joissa ovat

syntiä tehneet, ja puhdistan heidät. Ja he ovat minun

kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.  ... He saavat

asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille

ja jossa teidän isänne ovat asuneet. Siinä saavat asua he, heidän

lapsensa ja lastensa lapset iankaikkisesti, ja minun 

palvelijani Daavid on oleva heidän ruhtinaansa iankaikkisesti. ..."

(Hes. 37:23, 25).


Torstai. Plussaiseen säähän nousimme. Harmaa taivas.

Aamupala ja kahvi siirtyi tänään vähän myöhempään, sillä käin tk:ssa - vai miksiköhän sitä nykyään kutsutaan - laboratoriossa, sokeritautisen kontrollikokeissa; verikokeita ja sydänfilmi.

Palattuani kotiin sitten vähän aamupalaa ja kahvia.

Vielä sänkyyn.

Kahvia.

Rukousta. Luin Hesekielin kirjaa.

Hiekottelin liukasta pihaa.

Kävin kaupassa.

Lueskelin hetken kirjaa.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Timolle ja Pialle, Höytiälle. Olivathan siellä iloiset pienet tytötkin - Milena ja Minja - kotosalla. Minulla oli mukana pleksiä, josta Timo sirkkelöi minulle sopivankokoiset palat palkintokaapin "laseiksi." Kahvistelimme. Timo lämmitti saunan. Hänen kanssaan löylyttelimme. Vastankin sain häneltä vielä mukaan - saa seuraavan kerran pressusaunassa sillä kylveskellä.

Tultuamme kotiin vielä vähän iltapalaa.

Seurasimme jälkikäteen Urheilugaala-lähetystä.

Siunausta!

Ps. "Herran Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne" (1. Kor. 16:23).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti