11.3.2023.
Paljon voisi kirjoittaa Mariasta, Jeesuksen äidistä, joka on Jumalan lahja maailmalle - joka synnytti Jumalan lahjan kaikkia ihmisiä varten. Israelista, Nasaretin kaupungista, Jumala oli valinnut juuri hänet tähän tehtävään. Jatkan hänestä:
Aiemmin luimme jo Marian ja Joosefin matkasta Beetlehemiin, ja siellä tapahtuneesta Jeesuksen syntymästä. Tämä - ns. jouluevankeliumi - on niin tuttu meille, että olemme sen kuvitelleet sielumme silmien eteen, kuka mitenkin. Olosuhteet, joissa Maria synnytti Jeesus-lapsen, eivät olleet kovin "kultareunaiset". Tapahtuihan synnytys eläinten suojassa, koska pariskunnalle ei ollut sijaa majatalossa.
Viestin Jeesuksen syntymästä saivat ensimmäisenä paimenet kedolla. Heille sanottiin, että he löytävät lapsen kapaloituna seimessä makaamassa. Siinä oli koko maailman Vapahtajan, Kristuksen, Herran, ensimmäinen nukkumapaikka. Paimenet ilmoittivat tallin asukkaille, mitä enkeli oli heille puhunut:
"Ja Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä" (Luuk. 2:19).
Ihmeellisten tapahtumien keskelle oli Jumala johdattanut hänet.
Muistamme tietäjät itäisiltä mailta, jotka tulivat lahjoineen Jeesus-lasta kumartamaan (Matt. 2). Paikka ei ollut enää talli. Minulla - kuten ei monella muullakaan - ei ole tietoa, kuinka kauan syntymän jälkeen he tähden opastamana tulivat Beetlehemiin. Varmasti Maria ja Joosef olivat ihmetyksen vallassa tämänkin asian kohdatessaan.
Tämän jälkeen sai Joosef Jumalalta uuden viestin:
"Mutta kun he (tietäjät) olivat menneet, niin katso, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin minä sinulle sanon, sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet. Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. Ja hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: Egyptistä minä kutsuin poikani" (Matt. 2:13-15).
Varmasti Marialla ja hänen miehellään oli pelkoa tässä tilanteessa. "Yön selkään" oli lähdettävä. Jumala kuitenkin oli suunnitellut jo kaikki etukäteen, niin että tässäkin täyttyi Häneltä tullut profetia. Marian saama kutsumus ei ollut helppo, mutta Herran palvelijattarena hän suostui kaikkeen, mitä se toi tullessaan.
Jatkan tästä - jHs.
_____________________
"...Uusi luomus Kristuksessa" merkitsee sitä, että Hengen luomassa uudessa olotilassa, lapsen asemassa, ihmisen ei tarvitse millään omilla teoillaan eikä pisteitten keräämisellä yrittää hankkia otollisuutta Jumalan edessä, vaan hän on sellaisenaan, koko raadollisuudessaan, Jumalan rakastama ja tämän jatkuvan anteeksiannon kohteena. Kristuksessa oleva ihminen on Jumalalle otollinen eli vanhurskas koko ajan heikoimpina hetkinäänkin" (Erkki Leminen, Armo kuuluu sulle juuri, s.113, 114, Karas-Sana 1984).
_____________________
Lauantai. 8 astetta pakkasta ylösnousussa. Aurinko paistoi. Sininen taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Keittiön pöydällä oli maljakossa kauniita, tummanpunaisia, ruusuja. Ne olivat M-L:lta, rakkaalta vaimoltani, minulle. Kiitos niistä. Numerot tämän päivän kohdalla kertovat siitä, että täytän tänään 75 vuotta. Ts.: Nuoruuden vanhuus loppuu ja vanhuuden nuoruus alkaa.
Rukousta. Luin Danielin kirjaa.
Laitoin tulen takkaan lekottelemaan.
M-L koristeli täytekakkua.
Kirjoittelin vähän. Lähetin itänaapuriin kiitoksia onnitteluista, mutta myös pari onnittelua sinne niille, joilla on myös tänään syntymäpäivä. Myös Suomesta tulleisiin onnitteluihin vastauksia. Netin kautta niitä tuli aika paljon. Kiitän kaikkia onnitteluista!
15:ksi ajelimme M-L:n kanssa Timolle ja Pialle, Uuraisten Höytiälle - M-L:lla täytekakku mukana. Siellä oli maisema pihapiirin ympärillä hieman muuttunut, kun Timo oli kaatanut runsaasti puita nurin - sahapuita ja polttopuita.
Tero, Mari, Aaro ja Eelis tulivat samaan aikaan kuin mekin "Timojen" pihaan.
Joskus aikaisemmin pidimme maistuvat VHH-hampurilaiskestit täällä meillä. Timo ja Pia olivat päämestarit. Olen - tässä lähiaikoinakin - sanonut, että olisi hienoa saada vielä joskus sellaisia hampurilaisia. Nytpä sitten olimmekin tulleet sellaisille juhlille.
Pian sisälle tulomme jälkeen otti Timo kitaran ja johdatti porukan onnittelulauluun, minulle, 75 v -päivän johdosta. Eihän sitä oltu minulle etukäteen kerrottu, että nämä ovat syntymäpäiväjuhlat - mutta, koska päivä oli sama, kuin syntymäpäiväni, niin en voinut välttyä etukäteen ajattelemasta, että jotain sellaista "kähinää" takana on. Siksi en alkanut ollenkaan esittämään hirveän yllättynyttä. Olin tietenkin erittäin otettu ja iloinen tällaisesta hienosta juhlasta ja yhdessäolosta.
Timohan se johteli yhdessäoloa. Ensin pääsimme nauttimaan hampurilaisista. Tarjolla oli VHH-, sekä tavallisia hampurilaisia. Sisällä oli niin monenlaista hyvää, että suu piti avata isolleen, että pystyi haukkaamaan. Pihvi oli paksu ja hyvä - Miro oli kuulemapaistanut ne. Lisukkeena oli lautaselle laitettavaa: paistettuja juureksia, jotka olivat erittäin hyvän makuisia. Taisi tulla vatsa täyteen? Tuli!
Tervetulosanoissaan sanoi Timo minun joskus sanoneen, että minulla ei ole muita harrastuksia, kuin: saunominen, kahvi ja syöminen. Mainitsi, että täällä on nyt niitä kaikkia.
Saunan lämmitessä lauloi Timo kitaransa kanssa kaksi koskettavaa laulua. Omiaan. Hyvin henkilökohtaisia minulle, erityisesti toinen. Sen jälkeen Timo puhui minulle. Oli koonnut asioita, joista hän on kiitollinen minulle, mutta myös M-L:lle. Minäkin aina väliin jotakin kommentoin.
Kun sauna - kylätien toisella puolella, mökillä - oli kuuma, painuimme pyyhkeet niskassa sinne: Timo, Tero, Aaro ja minä. Oli nasevat löylyt.
Saunomisen jälkeen alkoi kakkukahvien juonti. Kyllä se maistuikin.
Jutusteltiin.
Siunasivat minua ja Marja-Leenaa. Timon ja Teron johtaessa kättenpäällepanoin. Se oli koskettavaa - ja ennen kaikkea, että Jumala on valmis vastaamaan siihenkin rukoukseen, joka nousi Hänen valtaistuimelleen.
Paikanpäällä meitä oli: Timo, Pia, Miro, Milena, Minja, Tero, Mari, Eelis, Aaro, M-L ja minä. Pois olivat Terhi-Marja, jolla oli vastuita seurakunnan nuortenillassa, sekä Emilia, joka oli Jyväskylässä ja Denis ja Daniel. Danielilla oli jääkiekko-ottelu ulkopaikkakunnalla ja Denis oli kuskina.
Sydämellinen kiitokseni lahjoista, johon kaikki perhekuntalaisemme ottivat osaa!
Kiitos myös hienosta yhdessäolosta ja kaikista valmisteluista!
Niin sitä nyt ollaan tässä se seiskavitonekin eletty historiaan! Mielenkiintoista katella, mitä se Jumala on tästä eteenpäin ajatellut "vuolijan" kohalle! On kuitenkin ajatellut.
Taisimme olla kotona juhlilta siinä 21.30 maissa.
Seurailimme uutisia - minä myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut" (2. Kor. 5:17).
"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti