23.11.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 95.
(Edellinen kirjoitus tässä "sarjassa" on 17.11. kohdalla).
Trooaassa tapahtui yllättävä asia, ennen Paavalin lähtöä sieltä:
"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka. Ja monta lamppua oli palamassa yläsalissa, jossa me olimme koolla. Niin eräs nuorukainen, nimeltä Eutykus, istui ikkunalla, ja kun Paavalin puhe kesti niin kauan, vaipui hän sikeään uneen ja putosi unen vallassa kolmannesta kerroksesta maahan; ja hänet nostettiin ylös kuolleena" (Apt. 20:7-9).
Uskovat olivat murtamassa leipää; söivät, mutta viettivät myös Ehtoollista. Kokoontuminen oli samalla jäähyväistilaisuus, sillä Paavali lähti seuraavana päivänä matkatoveriensa kanssa pois Trooaasta. Keskusteltiin ja Paavali myös käytti pidempiä puheenvuoroja; ihan puoliyöhön asti.
Eutykus-niminen nuorukainen nukahti ihan kunnon uneen ikkunalla istuessaan ja putosi kolmannesta kerroksesta maahan. Hän kuoli. Kyllähän sitä silloin tällöin näkee, että ihmiset voivat nukahtaa kokouksessa. Siihen voi vaikuttaa kokous, mutta myöskin se, että ihminen on niin väsynyt. En ole kuitenkaan kuullut kenenkään putoavan penkiltä nukahdettuaan, saati, että kukaan olisi pudonnut kolmannesta kerroksesta maahan. Eutykus kuitenkin kuoli pudottuaan.
Tunnen yhden yhden sukulaiskansamme alueelta - Uralin suunnalta - yhden nuoren miehen - saarnaajan pojan - joka pienenä putosi viidennen kerroksen ikkunasta maahan - eikä vahingoittunut mitenkään. Enkeli varmasti oli asialla, ettei mitään käynyt.
"Mutta Paavali meni alas, heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: Älkää hätäilkö, sillä hänessä on vielä henki" (Apt. 20:10).
Poika oli kuollut, mutta virkosi elämään. Uskon Paavalin toimineen Jeesuksen nimessä. Varmasti kaikki rukoilivat pudonneen nuorukaisen puolesta. Jumala teki ihmeen.
"Niin hän meni jälleen ylös, mursi leipää ja söi; ja hän puhui kauan heidän kanssansa, päivän koittoon asti, ja lähti sitten matkalle. Ja he veivät pojan sieltä elävänä ja tulivat suuresti lohdutetuiksi" (Apt. 20:11-12).
Paavali halusi puhua uskovien kanssa aamuun asti. Hänellä oli sanottavaa heille. Varmasti asiaan vaikutti se, että hän oli lähdössä ja tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Yön jälkeen hän varmasti lähti pian matkalle.
Pojan henkiin herääminen oli suuri ihme. Ihmiset tulivat suuresti lohdutetuiksi.
Uskon, että uskovat rukoilivat yhdessä tuossakin kokoontumisessa ja siunasivat toisiaan. Vaikka tämä on itsestään selvää, haluan tämän todeta, että se olisi meillekin itsestään selvää, kokoontuessamme uskovina yhteen...
Jatkan - jHs.
_________________________________
Olemme täysin riippuvaisia Jumalasta - siksi me rukoilemme.
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________________
Torstai. 1.2 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeää. Eilen illalla satoi aikalailla lunta nukkumaanmenon aikaan. Se näkyi puissa ja maassa.
Ei ollut lämpöä, vaikka vielä tuntuu olemuksessa tämä "flunssa."
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.
Laitoin tulen takkaan.
M-L kävi hakemassa minulle diabeteksenhoitotarvikkeita tk:sta. Uudenlainen verensokerinmittauslaitekin sieltä tuli. Joutuu yksinkertainen mies opettelemaan sen käytön.
Ruokaa ja kahvia.
Rukousta.
Kirjoitin.
Joitakin "säätöjä" tuli tehtyä kylätyötä ajatellen. Seuraava ilta on Hirvaanmäessä. Laitan kutsun tämän jutun loppuun. Tulehan mukaan! Illassa rukoillaan myös sairaitten, y, apua tarvitsevien puolesta.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen" (Ilm. 22:21).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti