14.4.2025.
"Yli sadalla merkillä" sanottua 121.
On niin kaunista, "sillä taas kukkasilla kukkulat", koska "jo joutui armas aika ja suvi suloinen!" Toisinkin on ollut kansamme elämässä. On eletty monia kovia aikoja.
Niin kuin 1600-luvun lopussakin, kun täällä meilläkin - Ruotsi-Suomen itäisessä osassa - elettiin "suuria kuolonvuosia. Silloin sanottiin kuolleen 1/3 suomalaisista. Nälkään ja tauteihin. Aikaa nimitetään myös "pieneksi jääkaudeksi", mikä kertoo, että satoja ei saatu. Kylmyyteen sanotaan vaikuttaneen sen(kin), että Indonesiassa, japanissa ja Islannissa oli suuria tulivuorenpurkauksia.
Juuri ennen tätä aikaa kirjoitettiin Ruotsissa Suvivirren sanat, v. 1695. Tämän virren suomensi kainuulainen 25 v mies, heti tuon kovan ajan jälkeen, v. 1700. Hän oli seudulta - Kainuusta, joissa "kuolonvuodet" koettiin erittäin ankarina. Virsi tuli seuraavana vuonna virsikirjaan.
Lienevät oikeita nämä tiedot, joita olen lukenut netistä. Hieman erilaisia ajatuksia ja vuosilukuja esiintyy virren kohdalla. Mm Hengellisessä laulukirjassa virren tekijän - Israel Kolmodin - kohdalla on kysymysmerkki.
Kuitenkin, kun laulamme tätä virttä, saamme tehdä sen kiitollisin mielin ja ajatella, että hyvin toisenlaisia aikoja on eletty virren syntyaikoina...
"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Se luonnon uudeks luopi. Sen kutsuu elohon"
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________
Lauantai. Yli 21 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella.
Aamupalaa ja kahvia.
Nuotioiltoihin liittyviä valmisteluja.
Kävin hakemassa Emilian kyytiin ja veimme Nuotioillassa olleen kaluston rukoushuoneen varastoon.
Kirjoitin vähän.
Hyvää ruokaa ja kahvia.
Luin hieman kirjaa.
Terhi-Marja ja Emilia kävivät.
Kävin saunanlöylyissä - niinhän sitä suomalainen.
Iltapalaa.
M-L seurasi vapaakirkon kesäjuhlilta lähetystä - minäkin vähän.
Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi" (2. Kor. 6::1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti