20.3.

Miinuksella pari astetta noustessani - Marja-Leena nukkui vähän pidempään kun luki illalla kirjaa oikein myöhään - jokainenhan sen tietää kuinka vaikea on laskea kirjaa kädestään, kun se on niin mukava luettava. Itsellänikin on par´aikaa sellainen kirja luettavana. Toisekseen, ei tarvinnut tänä aamuna viedä lapsia kouluun kun Denis oli kotona.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

SAARIJÄRVI RUKOILEE -iltakin "eteni" tänään - samoin KYLÄILTA - molemmista infoa blogijutun vieressä.

Menin "Terhien" pihaan karsimaan Deniksen lauantaina sahaamia oikein ison koivun oksia. Hän sahaili ne poikki pystyssä olevasta puusta - käyttäen oksasahaa ja myös turvavyötä. Tuollainen operaatio siksi, että kaatovaiheessa eivät lähellä olevat langat vahingoitu. Emilia - joka oli hiukan kipeänä, eikä koulussa - tuli minua pyytämään kahville pian töihin menoni jälkeen. Isä-Denis oli myös samasta syystä tänään pois töistä. Aurinkokin paistoi mukavasti karsiessani. Kun Denis oli hakenut Danielin koulusta tuli hänkin vähän karsimaan oksia - minulla oli mukanani toinenkin vesuri häntä varten. Paljon tulee ison koivun oksista polttopuuta. Terhi-marjan tultua töistä joimme taas kahvia. Sen jälkeen lähdinkin kotiin.

Kotona osotti M-L:n laittama ruoka, joka maistui.

Oltuani jonkinaikaa selälläni sohvalla - että ruoka vähän "lasehtisi" - ja lukiessani "Murtumaton" -kirjaa, lähdin Kusiaismäkeen hiihtelemään 21 km. Mukava sää. Sininen taivas. Palatessani himpun ennen 19 kotiin, oli pari astetta pakkasella. Päivällä muutampi aste plussalla.

Tultuani hiihtämästä napsautin saunan kiukaan päälle. Pianhan sitä jo hikoilinkin sitten lauteilla.

M-L tekaisi pizzaa - minulle VHH-pizzan. Maistui hyvälle. Ennen sen syöntiä lukaisin hieman "Murtumatonta".

"Paavali toi iloisia uutisia Jeesus Nasaretilaisesta ihmisille, jotka elivät erilaisissa puheen ja keskustelun täyttämissä yhteiskunnissa. Hänellä oli tärkeää sanottavaa ympärillään oleville ihmisille. Ensiksikin Paavali oli kokenut jotakin mullistavaa - jotakin, mikä oli muuttanut hänen elämänsä radikaalilla tavalla. Hän oli kohdannut ylösnousseen Jeesuksen, täyttynyt Hengellä ja saanut uuden suunnan elämälleen. Jeesuksen ilmestymistä edeltänyt uskonnonharjoittaminen tuntui merkityksettömältä sen rinnalla, mitä hänellä nyt oli. Tämä kokemuksellinen teologia oli tärkeää. Kyseessä ei kuitenkaan ollut vain Paavalin oma, suhteellinen kokemus, vaan hän oli kohdannut Totuuden, joka velvoittaa. Hän oli tavannut Pelastajan ja Tuomarin, joka oli antanut tärkeän sanoman hänen toimitettavakseen. Toiseksi Paavali tiesi myös sen, että Jeesuksen hänelle antama uusi Tie antaa vastauksia perustavanlaatuiseen ongelmaan, jonka kanssa ihminen kamppailee. Tähän kuuluu kysymys siitä, kuinka ihmisen tulisi menetellä elämää tuhoavan sisäisen halunsa (synnin) ja maailmalla riehuvan pahuuden suhteen. Paavali oli saanut vastauksia näihin kysymyksiin: ihmistä ajaa eteenpäin synti, ja maailmaa tuhoavat pahat henkivallat, mutta myös on olemassa tie ulos tästä orjuudesta sen kautta, mitä Jeesus Kristus tarjoaa" (Jonas Ahlsved, Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Päivä Oy, s. 59).

Siunausta!

Ps. "Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä" (Ef. 2:1-2).

19.3.

Sinisen taivaan ja auringonpaisteen päivään saimme nousta. Auringonpuolella oleva mittari näytti yli 6 astetta lämmintä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Markuksen evankeliumista.

10:ksi menimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen - 6-7 rukoilijaa.

11 alkoi tilaisuus yläkerrassa, jonka johteli Janne Lampinen. Raimo Salo antoi lyhyttä lähetysinfoa. Vierailevana musiikkiryhmämä oli Ristin sotilaat. Oli mukavaa "retvakast menoo". Vanhempia lauluja vetelivät. Erinomainen porukka. Suosittelen kutsumaan hyvin järjestettyihin tilaisuuksiin - ei "että kunhan nyt tulevat ja esiintyvät paikalle osuneille" - periaatteella. Ryhmästä löytyivät myös puhujat - 2 - tilaisuuteen. Hyvä tilaisuus, jonka jälkeen joimme kahaveet alakerrassa.

Olihan se hieno sää ajellessamme kotiin kokouksesta - veimme samalla myös yhden perheen kotiinsa kyydissämme.

Kohdakkoimpa sitten söimme.

Laitettuani takkaan tule, lähdin auringonpaisteisille Kusiaismäen laduille hiiviskelemään suksilla 21 km. Palatessani 18 jälkeen oli pari astetta pakkasella. Sain hiihtoreissulla puhua hengellisistä asioista yhden ihmisen kanssa.

Lueskelin Murtumaton -kirjaa hetken.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Tänään tein pieniä konkreettisia valmisteluja Tarvaalan KYLÄILTAAN, josta infoa tuossa blogijutun vieressä.

"... Olipa kyseessä sitten yhteisössä toimiva lähetystyön vastuuhenkilö tai naapuriaan evankelioiva kristitty, on äärimmäisen tärkeää tietää, mitä Raamatussa kerrotaan evankelioinnista. Silloin tehtävän suorittamiselle voisaan luoda terveet suuntaviivat ja siihen voidaan tarttua rohkeasti.

Euroopan kristillisyys on suurten haasteiden edessä ennen kaikkea siksi, että seurakunta torkkuu. Osa kristityistä on kadottanut intohimon evankeliumiin, ja osasta on tullut universalisteja, jotka uskovat, että kaikki pelastuvat loppujen lopuksi. Molemmilla ihmisryhmillä on paljon opittavaa Paavalin elämästä ja työstä. Nyky-yhteiskunta asettaa suuria haasteita myös evankelioinnille. Maallistuneet eurooppalaiset ja muualta tulleet maahanmuuttajat muodostavat kaksi suurta ryhmää, joilla on yhteinen ongelma: he eivät tunne evankeliumia lainkaan. Sitä ei "kristityssä" Euroopassa uskoisi! ...

... Yhteiskunnan asettama haaste ja kristillisen kirkon passiivisuus evankelioinnissa luovat tarpeen palata takaisin raikkaisiin tuuliin, jotka puhalsivat alkuseurakunnan aikoina" (Jonas Ahlsved, Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa, Päivä Oy 2010, , s. 7, 8).

Siunausta!

Ps. "Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha" (Jaak. 1:26).

18.3.

Yli pari astetta lämmön puolella noustessa. Harmaata. Lauantai tuntuu eläkeläisestäkin lauantailta - sellaiselta leppoisalta päivältä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Tänäkin aamuna - kuten eilitenkin - oli mukava popsia synttärilahjaa suihinsa. Timo oli nimittäin tuonut Ruotsin reissulla ollessani naapurinsa kanssa verkoilla pyytämiään kaloja meille pakastimeen - syntymäpäivälahjaksi. Hyvä lahja! Kiitos. Kuha ja ahven fileitä. Molemmat oikein hyvänmakuisia vedeneläviä. Eilen illallakin - käydessämme "Terheillä" piipahtamassa - laittoi Denis tuoreen kuhan pussissa mukaamme. Olivat pyytikaverinsa kanssa käyneet nostamassa iltapuolella verkot pois jään alta ja saaneet kuhia. 

Luin Markuksen evankeliumia.

Deistä kuului lähetys Finlandia-talosta - siellä oli Kirkkokansan Raamattupäivät. Nimi pitää vielä tarkistaa, mutta järjestäjinä oli viidesläiseen herätysliikkeeseen kuuluvia järjestöjä - Raamattuopisto, Kansanlähetys, Opiskelija ja koululaislähetys, liekö muitakin. Siellä oli jämerää puhetta. Eivät kuulu ns. karismaattiseen liikkeeseen. Luulen kuitenkin, että ne, jotka arvostelevat karismaattista liikettä, löytävät kyllä heistäkin sanottavaa. Onhan ihmisiä meissä uskovissakin, jotka ampuvat kaikkea, mikä liikkuu. Jos sitten löytyy joku asia, mitä ei hyväksytä, niin perustetaan uusi seurakunta.

11 maissa lähti Marja-Leena vapaaehtoistyöhön - syttelemään vanhuksia "uuteen paikkaan." Minä menin samassa kyydissä Kusiaismäkeen hiihtämään 21 km. Sää oli monenlaista, harmaata, kirkasta auringonpaistetta, hiukan satoi luntakin, välillä tuuleskelikin. Oikein mukava ja raikas ulkoilusää. M-L kävi hakemassa minut kotiin.

Söimme hyvää ruokaa, kotiparturiinkin pääsin, saunassakin löylyttelin.

Olen aloitellut lukemaan paksua tiiliskivikirjaa - Laura Hillenbrand: Murtumaton. Jännittävä selviytymistarina toisesta maailmansodasta. Mukaansatempaava heti alusta alkaen. Teksti mukavantyylistä luettavaa. Sivuja 542. Sain kirjan synttärilahjaksi Terhi-Marjan perheeltä. Mukava kirja pitää käsissään - tosin vähän painava, kun sohvalla selällään lueskelee. Kiitos lahjasta!

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa gospel-konserttiin Vapaakirkkoon. Maisa & Original Sound -yhtye oli konsertoimassa. Musiikkityyli rautalankaa ja rokkabillyä. Jos oman mielipiteen uskaltaa sanoa - ja uskaltaahan sen - niin oli kuultavana parasta "originalsia", mitä olen heiltä livenä kuullut. Illan juontajana ja miksaajana toimi Kari lakonen - hän on vienyt koko Tupa Duuriin ajatusta jo kohta parikymmentä vuotta eteenpäin. "Pastorin vartissa" puhui Raija Haapala - mein Timon Pia-vaimon äiti.

Palaillessamme kotiin oli taivas kirkkaissa tähdissä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Tuli mieleen seuraavan laulun sanat:

"Päättänyt olen seurata Herraa.

Päättänyt olen seurata Herraa.

Päättänyt olen seurata Herraa.

En palaa en. En palaa en.

Takana maailma, edessä risti.

Takana maailma, edessä risti.

Takana maailma, edessä risti.

En palaa en. En palaa en.

Jos yksin jäisin, mä tahdon jatkaa.

Jos yksin jäisin, mä tahdon jatkaa.

Jos yksin jäisin, mä tahdon jatkaa.

En palaa en. En palaa en.

Jos päätät käydä seuraamaan Herraa.

Jos päätät käydä seuraamaan Herraa.

Jos päätät käydä seuraamaan Herraa.

Et pety, et. Et pety, et.

(Joissakin kirjoissa taitaa olla säkeistö, jossa sanotaan, että vaikka omaiset ja ystävät hylkäisivät, niin tahdon jatkaa).

(Tuntematon, suom. Aimo Huttunen, Hengellinen laulukirja nro 570, 3. uudistettu painos, Hegellinen laulukirja, Vantaa 1992).

Siunausta!

Ps. "Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan" (1. Piet. 4:7).

17.3.

Nousimme harmaaseen aamuun - 2.6 plussalla. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 hain Danielin koulusta meille.

13 oli vuorossa Emilian hakeminen.

Söimme.

M-L leipoi tänään tilaisuutta varten.

Denis haki lapset meiltä.

M-L meni helluntairukoushuoneelle tilaisuuteen leipomustensa kanssa. Oli siellä tarjoilupuolella parissa tilaisuudessa.

Kävin sillä aikaa kun M-L oli pois 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Pyörätie niin sula, että olin tavallisilla lenkkareillä. Alkupäässä oli sellaista iljannetta, että piti olla varovainen.

Tein joitakin valmisteluja SAARIJÄRVI RUKOILEE -iltaa varten.

Kun M-L tuli kotiin 18 maissa rukoushuoneelta, lähdimme heti yhdessä kävelylenkille raikkaaseen ulkoilmaan. Kirjapainonmäen suunnassa kuljeskeltiin. Matkalla tuli kutsu saunaan Denikselle. Niimpä menimme sinne ohimennessämme. Deniksen ja Danielin kanssa saunoimme.

Saunan jälkeen jatkoimme lenkin kotiin. Sellainen 1h 30 min. lenkki.

"Evankelioinnin työntövoimana on oltava kaipuu tavoittaa uusia ihmisiä, vaikka sen hintana olisi oma mukavuus. Vain suuri näky innoittaa lähetystyöntekijöitä ottamaan askeleita uudelle maalle ...

... Kaikissa ammattiryhmissä tarvitaan evankelistoja ja kristittyjä tiimejä, jotka tekevät työtä evankelioinnin puolesta. Tarpeet ovat yksinkertaisesti niin suuret, että tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä ...

... Ehkä nämä ihmiset voisivat myös tyytyä vaatimattomampaan elintasoon niin, että tärkeintä ei ole raha vaan evankeliumi" (Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa, Jonas Ahlsved, Päivä Oy 2010, s. 201, 202).

Siunausta!

Ps. "Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa" (1. Kor. 15:58).

16.3.

Yli 2 plussalla, kun nousin. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta - en kuiten kovin pitkään nukkunut. Marja-Leena käväisi jo viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä.Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme 1 h 30 min. kävelyllä M-L:n kanssa. Tuolla kirjapainonmäensuunnalla "lonnittiin". Siellä on myös "vanhanaikaisia" lumisia kinttupolkuja metsässä. Sellaistakin menimme. Ja kyllähän se aurinko paistoi ja oli niin keväistä. Ei kuiten hirmun lämmintä.

13 M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Söimme.

M-L:n viedessä lapset kotiin ja käydessä kylällä kauppa-asioilla, hakkasin minä rautakangella jäätä tuolla talonpäädyn leveydeltä - jäätynyt seinälautojen alaosan yläpuolelle autotallin kohdalla ja valutta vesiä seinään. Huomasin, ettei minulla kovin hyvä kunto ole. Varsinkin käsissä ja yläkropassa olisi voiman tarvetta - ja hengellisesti tietenkin. Laitoin takkaan myös tulet palelemaan.

Kävin Kusiaismäen laduilla hijasikseen hiihtelemässä 21 km. Mukava sää. Denis kävi hakemassa sieltä meidän auton ja jätti heidän auton tilalle. Meni vaihtamaan meidän autoon öljyt Kalmariin. Kiitos Denikselle ja Laurille! Olivat pesseetkin mein masinan. 18 jälkeen tulin hiihtämästä. 2.5 astetta plussalla.

Lämmitimme saunan ja kävimme löylyissä.

Tänään on hääpäivä - taitaa olla kahdestoista sellainen - Terhi-Marjalla ja Deniksellä. Eipä ollut välähtänyt mieleen, ennenkuin Denis toi automme öljtnvaihdosta ja mainitsi, että pitää mennä kotiin, kun siellä Emilia jo odottelee ja on järjestänyt jotakin, kun on hääpäivä heillä. Mutta: Sydämelliset onnittelut läheisille, rakkaille, ihmisille hääpäivän johdosta. Onhan se 12 v jo hieno saavutus. Siunausta tuleviin avioliittovuosiin! Isän ja äidin suhde on lasten koti - on joku sanonut - tässä tapauksessa Emilian ja Danielin. Met mummin kää rukoilemme päivittäin kaikkien mein perhekunnan avioliittojen puolesta - niitä on tällä hetkellä neljä.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä saunan jälkeen.

Yksi asia minua harmittaa tosi kovasti: Se, että unohdin Metsälän matin syntymäpäivän! Minä muistelin, että se olisi myöhemmin maaliskuussa, mutta se oli jo 6.3. Ei voi muuta kuin myöntää, että sellainen kämmi on käynyt. Rehellisesti sanottuna: Jos jonkin syntymäpäivän haluaisin muistaa, niin Matin. Nyt emme voi muuta kuin onnitella jälkikäteen: Sydämelliset onnittelumme, Matti, täältä menetetyn metsikön reunamilta, sinne Suomenlahden pohjukkaan! Taivaan Isän siunausta jatkuvasti! Ja Sinikalle terveisiä ja samoin siunausta! Kiitos ystävyydestänne! Vaikka, Matti, sinulla on vuosia jonkin verran enemmän kuin minulla, niin olet nuorekkaampi kuin minä. Teidän seurassanne on helppo olla.

"Toinen tapa, jolla kärsimys palveli evankeliumia, on nähtävissä vankilassa kirjoitetussa Filippiläiskirjeessä. Siinä Paavali korostaa, että hänelle tapahtunut on palvellut evankeliumia, koska koko henkivartiosto ja kaikki muut ovat saaneet tietää hänen olevan vangittuna Jeesuksen Kristuksen tähden. Sen lisäksi uskovat veljet saivat rohkeutta Paavalin vankeuden kautta (Fil. 1:12-14). Paavali saavutti kiistatta monia tavoittamattomia ihmisryhmiä vankilakäynneillään. Tällä tavoin pelastuivat esimerkiksi vanginvartija ja hänen perhekuntansa Filippissä. Vankilakäyntiensä ansiosta Paavali sai todistaa myös maaherroille ja kuninkaille (Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Jonas Ahlsved, Päivä Osakeyhtiö 2010, s. 121).

Siunausta!

Ps. "Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun" (Room. 15:1-3).

15.3.

2.2 plussalla noustessa. Marja-Leena kävi viemässä lapset - Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi ostamassa uuden rulostimen kun vanha taisi sanoa työsuhteensa irti.

Menin 11 maissa Kusiaismäen laduille hiihtämään hissukseen 21 km. Aluksi paisteli aurinko. Jossain vaiheessa alkoi sadella vettä. Latu oli märkä, mutta kova ja luistava. Oikein mukava hiihtosää lämpöasteissa.

Palailtuani kotiin soitteli lääkäri hänelle viemieni verensokerin kotimittausten johdosta. Lukemat olivat hänen mukaansa sellaisia, että insuliinia ei voida aloittaa, koska sokeriarvot voivat mennä liian alas. Kun käyn säännöllisesti lenkillä ja niiden jälkeen lukemat ovat aina alhaisia, niin on vaikea säädellä insuliiniannosta. Jatketaan entisellään ja seuraavissa laboratoriokokeissa taas katsotaan pitkän sokerin kehitystä. Jos syön järkevästi - en siis syö liikaa hiilihydraatteja - niin lukemat ovat hyvät. Myös liian isojen annosten syöminen kerralla nostaa lukemia korkealle ja pitää niitä pitkään korkealla. Rukoilen sitä, että Jeesus parantaa verensokeriarvot kohdalleen. Siihenhän on isot lupaukset Sanassa.

Söimme.

Lähetin passinkopion viisumikutsua varten.

Takkaan piti "iskeä" tuli.

18.30:ksi menimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan, jonka johteli timo Ahola. Kuoro lauloi. Rautasen Jussi käytti puheenvuoron. Järvisen paavo puhui - oli erinomainen puhe. "Virtaili" hyvin. Esirukouspalvelua.

Palaillessamme kotiin oli tähtitaivas.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

"Kärsimys ja vaino, jotka tulivat Paavalin osaksi, saattoivat jopa palvella evankeliumin julistamista. Paavali kirjoittaa Timoteukselle: "Herran palvelija ei saa riidellä, vaan hänen on oltava ystävällinen kaikille, taitava opettamaan ja kärsivällinen, niin että hän lempeästi ojentaa vastustelevia. Ehkäpä Jumala antaa heidän mielensä muuttua, niin että he tulevat tuntemaan totuuden." (2. Tim. 2:24-25) Ajatus on tässä se, että Timoteus ei saa menettää malttiaan puhuessaan vastustajien kanssa, ei saa alkaa syyttää heitä tai lietsoa Jumalan tulta heidän päälleen. Jumala todella voi lahjoittaa vastustajille kääntymyksen, ja siksi on tärkeää olla lujaluonteinen kohtaamisissa heidän kanssaan. Sitä paitsi Paavalin olisi ollut mahdotonta palata saarnaamaan uudelleen kaupunkeihin, joissa häntä oli vainottu, jos hän olisi ottanut kivisateen aikana itse kiviä käteensä ja alkanut heittää niitä takaisinpäin. Tullessaan takaisin kaupunkeihin, joissa hän oli käynyt aiemmin, hän saattoi jatkaa saarnaamistaan, koska oli aiemmalla käynnillään kärsinyt eikä ollut kuitenkaan antanut takaisin samalla mitalla" (Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Jonas Ahlsved, Päivä Osakeyhtiä 2010, s. 121).

Siunausta!

Ps. "Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen" (Room. 16:27).

14.3.

Siinäpä 7 maissa tuli heräillyksi - Marja-Leena hieman aikaisemmin. Hän kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun. 1.1 astetta lämmön puolella. Luntakin sateli.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Järjestin/varasin Kaikkien yhteiselle SAARIJÄRVI RUKOILEE -illalle paikan Vanhalle Kansakoululle. Tilaisuus on pe. 12.5.2017. klo 18.30. Pistä kalenteriin!

Sytyttelin takkaan tulen.

Ennen 11 lähdin liikenteeseen. Helluntairukoushuoneelta hain laulukirjoja, joita pyydettiin Pylkönmäelle. Ajelin sinne, helluntairukoushuoneelle ruokailutapahtumaan puhumaan. Ensin syötiin. Sitten tilaisuuden johtelija - veli Jämsen - puhui. Puhuin lopuksi. Ihan viimeiseksi joimme kahvit. Yhteislaulut olivat HL-sta. Yksi nuorehko veli lauloi yksinlaulun. Minulla oli mukana Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia, joita sai ottaa mukaansa - itselleen ja jakeluun.

Palattuani kotiin Pylköltä, oli M-L leiponut iltaa varten ja laitellut muutenkin tarjoiluja ja huushollia illan tilaisuutta varten.

Kävin hiljaisella 8.3 km "käpöttelyllä" Tarvaalan suunnassa. Sulaakin jo oli, mutta liukkaitakin kohtia, ynnä märkiä.

18:ksi meille tuli Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillisen rukouspiirin ihmisiä - oli nimittäin sovittu piirin kokoontuminen meille täksi kerraksi. 12 henkeä oli. Aluksi joimme kahvia/teetä/mehua, ynnä otimme pöydän antimia, joita M-L oli tajolle laittanut. Lauloimme, Rukoilimme, juttelimme. Puhuin Sanan osuuden. Puhuimme myös SAARIJÄRVI RUKOILEE -illasta, joka on 12.5. Lopuksi oli vielä tarjoilua.

Sellaisissapa merkeissä se meni tämä Ruotsista kotiintulon seuraava päivä.

Lopuksi hieman lainailua, asiasta, joka on lihallemme vastenmielistä. Voimme iloiten ottaa sitä vastaan vain, jos olemme hengessä palavia. On nimittäin kyse kärsimisestä Jeesuksen nimen tähden. Meidän olisi suhtauduttava tähän asiaan uudelleen Sanan mukaisella tavalla. Aihe on ollut sydämelläni ja olen näissä loki-jutuissani kirjoitellut lainauksia siltä alueelta - sillä meidän on oltava valmiita ottamaan vastaan kärsimystä ja vainoa Jeesuksen nimen tähden - tulemme kohtaamaan asioita, joissa asian lukuun ottaminen ei yllätä meitä valmistautumattomina. Kokosydäminen Jeesuksen seuraaminen on parasta valmistautumista - meille luonnostamme aroille.

"Kärsimyksen mahdollisuus

Toinen esimerkki evankeliumin saarnaamisesta tekojen kautta tulee esiin Paavalin kertoessa, kuinka hän suhtautuu vastustukseen, kärsimiseen ja vainoon. Paavali sai kokea kaikenlaista evankeliumin palveluksessa. Tämä alkoi jo Damaskoksessa, kun Jeesus sanoi hänelle: "Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden" (Ap. t. 9:16) ja kun Paavali joutui pakenemaan kaupungista alettuaan saarnata Jeesuksesta. Tällä tavoin Paavali aloitti uransa pakenevana saarnamiehenä.

Paavali kirjoittaa Timoteukselle: "Sinä olet uskollisesti seurannut minun opetustani, elämäntapaani, pyrkimystäni, uskoani, kärsivällisyyttäni, rakkauttani ja kestävyyttäni niissä vainoissa ja kärsimyksissä, joita sain osakseni Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa" (2. Tim. 3:10-11). Pisidian Antiokiassa Paavalille väitettiin ensin vastaan ja häntä pilkattiin hänen saarnansa aikana, sitten häntä vainottiin ja hänet ajettiin pois kaupungista. Ikonionissa osa kansasta laati suunnitelman pahoinpidelläkseen ja kivittääkseen Paavalin, mutta hän sai aikeet selville ja pystyi välttämään niiden toteutumisen. Lystrassa Paavali kivitettiin ja hänet raahattiin ulos kaupungista siinä uskossa, että hän oli kuollut. Paavali jatkaa kirjoittamalla Timoteukselle: "Millaisia vainoja olenkaan saanut kestää! Ja kaikista niistä Herra on minut pelastanut (2. Tim. 3:11). Paavalin silmissä Herra oli pelastanut hänet kaikista näistä vainoista, vaikka hän sai kärsiä ne. Paavalin mukaan kärsimys ja vainot ovat osa kristityn kutsumusta ja arkea. Näin ollen vaino kohdistuu kaikkiin, jotka seuraavat Jeesusta kokosydämisesti. Paavalin kohtaama vastustus sai fyysisiä muotoja, mutta suurinta kipua Paavalille eivät tuottaneet piiskanlyöntien haavat vaan se, että vastustamalla hänen työtään juutalaiset estivät pakanoita tulemasta uskoon ja asettuivat itse evankeliumin tielle" (Sanoin. Teoin. Ihmein. hengen voimassa., Jonas Ahlsved, Päivä Osakeyhtiö 2010, s. 120, 121).

Siunausta!

Ps. "Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä kohtaan katkerat" (Kol. 3:19).

13.3.

Muistoja Pohjoismaisista halliyleisurheilumestaruuskilpailuista,
joista kotiuduin tänään
Kuva otettu 10.3. palkintojenjaon jälkeen Pohjoismaiden
lippujen takana. Tarkemmin olen kertonut 3000 m
kävelystä, johon osallistuin, 10.3. päivän kohdalla.

8 aikaan heräilimme tänään hyttikaverin kanssa m/s Gabriellalla. Sitten vain aamiaiselle laivan saliin. Palattuamme hyttiin luin Markuksen evankeliumia. 

Klo 10.10. oli laiva Katrajanokan satamassa, Helsingissä. Sieltä ratikalla Kampin linja-autoasemalle Onnibussin lähtöä odottelemaan.

Bussi lähti 13.30. ja oli Saarijärvellä, "rantakivellä" 18.15. Marja-Leena - joka oli leikkauttanut tukkansa - oli minua vastassa. Hiukset olivat pirteän näköiset.

Napsautin saunankiukaan päälle ja purkailin tavaroita repusta. Söimmekin. Pöydällä odotteli minua syntymäpäiväruusuja (sen 11.3.olleen vanmhenemisen päivän johdosta) - olipa siinä lahjojakin. Kiiiitos!

Terhi-Marja, Emilia ja Danielkin käväisivät - ja olihan niitä vähän vaarilla tuliaisiakin Ruotsinmaalta.

Kävin löylyissä - sillätavallahan sitä tuntee tulevansa kotiin. Mukava oli muutenkin tulla kotiin.

Iltapalaa ja teetäkin vielä otettiin.

"Kristillinen sanoma on pohjimmiltaan yksinkertainen - se on tarkoitettu kaikille ihmisille kaikissa kulttuureissa. Todistamisessa on myös jotakin yksinkertaista ja aitoa. Kaikki voivat kertoa siitä, mitä ovat kokeneet ....

... Sille, joka todistaa, rehellisyys on tärkeintä todistuksen vastaanottamisen kannalta. Jos esimerkiksi syyttäjä voi tuoda esiin todisteita siitä, että todistaja on aiemmin valehdellut tai varastanut, tämän luotettavuus vähenee. Kristuksen todistajana Paavali oli tästä syystä tarkka esiintymisestään ja luonteestaan" (Jonas Ahlsved, Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Päivä Osakeyhtiö 2010, s. 105, 106).

Siunausta!

Ps. "Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän tehköön teidät kykeneväksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen" (Hebr. 13:20-21).

12.3. 7 aikaan tuli herätyksi Huddingessa, hotellissa, jossa eilenkin. Aamiainen hotellissa. Luin Markuksen evankeliumia. 8.30 lähdimme kilpailun järjestäjien bussilla hallille, jossa PM-kisat järjestetään. Otimme jo kaikki tavarat hotellilta mukaan. Sielläpä sitten tuli hallilla nakotettua ja kisoja katseltua. 14.45 lähti Helsinkiin menevä joukkueen osa bussilla satamaan - n. 20 km. M/s Gabriella lähti 16.30.  18 oli joukkueen palaveri -kokoontuminen kahveineen laivan konferenssitilassa. Sieltä menin syömään seisovasta. Pöydässä istuvat eivät olleet meidän porukkaa. Yksi halusi ottaa Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen. Tämän päivän aikana hallilla oli mahdollisuus jollekin antaa. Eiväthän kaikki halua ottaa. Suurelle osalle olen aiemmin jo antanutkin. Ja iso osa on kuullut minun puhuvan elämän tärkeimmästä asiasta. Syönnin jälkeen tulin hyttiin ja 20.30
maissa jo kiipesin yläpunkkaan unia odottelemaan. Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut velimies-Heimolle Kangasniemen Haarajoelle, tänään olevan maailmaantulopäivän johdosta! Siunausta ethen käsin! Siunausta!

11.3. 8 jälkeen menimme täällä Huddingessa hotellin aamiaiselle. Sattuu olemaan vuolijan syntymäpäivä tänään - 69 v sitten tulin maailmaan Kangasniemellä, Haarajoen kylällä, kotini kammarissa. Tekstiviestillä putkahteli onnitteluja - Venäjältäkin pari. Emilialtakin tuli vielä oma. Mukavata. En lähtenyt tänään ollenkaan kilpailupaikalle, hallille, tuonne n. 12 km päähän, kilpailuja seurailemaan. Oma laji oli eilen. Jäin hotellille. Luin Markuksen evankeliumia. Kävin kävelemässä tässä lähitienovilla 1h 30 min. Mm. Valtavan isossa Ikeassa. Paljon siellä oli ihmisiä ja paljon saa kävellä. Aurinko paistoi. Kaunis synttärisää. Kävin myös toisessa isossa kaupassa, josta ostin vähän Ruotsin tuliaisia. Hotellihuoneessa seurasin TV:sta Holmenkollenin 50 km hiihtoa. Myös nukuin. Välillä otin välipalaa. Klo 20 oli urheilijajuhla järjestäjien puolesta. Eri maiden kisoihin osallistuvia urheilijoita. Erinomaiset ruuat. Myös kahvit. Eli oikein hyvät syntymäpäivätarjoilut. Puheensorinasta ei voinut puhua. Ruotsalaisten suunnalla se oli puheenmeteliä. Jonkin verran 21 jälkeen jo tulimme hotellihuoneeseen. Sittenhän sitä jo kohta käytiinkin unia odottelemaan - 69 vuotiaana. Katsoipa numeroita vaikka ylösalaisin, niin ei se siitä muuksi muutu. Hyvähän se on ikä tämäkin. Jumalan lapselle se on aina niin. Siunausta!

10.3. M/s Gabriellalla heräilimme 7 aikaan. Luin Markuksen evankeliumia. 8 menimme aamiaiselle laivan saliin. 10 aikaan olimme Tukholmassa, Stadsgården satamassa. 10.30 lähti Helsingistä lähteneen Suomen yleisurheilujoukkueen osa tilausbussilla kohti 20 km pääs
sä olevaa Huddinhenia - joka on yksi suur-Tukholman kunnista. Majoituimme Scandic Kunges Kurva -hotelliin. Sanovat, että nimi Kuninkaan Kurvi on tullut siitä, että Ruotsin nykyinen kuningas ajoi prinssinä ollessaan ns.metsään siinä mutkassa. Majoituttuamme lähdimme bussilla isolla porukalla n. 12 km päässä olevalle hallille - urheilu -sellaiselle. Aluksi meno ei meinannut ns.luonnistaa. Alkoi saada jo koomisia piirteitä - mutta mitäs me, johtajaahan me seurattiin. Kyseessä on Yleisurheilun halli-Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Ensin osanotonvarmistus -kuittaus. 16 alkoivat kilpailut. Jatkuvat sunnuntaihin. Avajaiset puheineen olivat ennen 18. Viiden Pohjoismaan liput - kaikissa risti - myös tuotiin kulkueessa palkintopallin taakse. Lajini - 3000 m kävely - alkoi klo 20.45. - 21.45. Suomen aikaa. En olekaan kilpaillut koskaan näin myöhään. Etukäteen ajattelin norjalaisen olevan "kovakin kanto kaskessa", hänellä kun oli merkittynä kovempi tilastoaika kuin minulla viime vuodelta. Sain aika hyvässä vauhdissa tuomarilta huomautuksen. Hidastin rutkasti vauhtia, sillä em.norjalaiseen olin saanut rako sen verran, että oli varaa kävellä varman päälle. Kun näin kauas tulee, niin mieluummin kävelee voitosta, kuin aikaa. Sijoitus 1. Palkintojenjaon jälkeen lähdimme - minä ja kaksi muuta taksilla 12 km matkan hotellille, se kun ei ole niin kovin kallis kun on useampi - eikä ole muutenkaan. Kova sumu. Kuu.  Sittenpä söimme iltapalaa - ja kahviakin tuli juoduksi. Tuossa puolenyön jälkeen vielä syötiin. Sellaista meininkiä täällä Ruotsinmaalla. Siunausta!

9.3. Nousin 6.45. Pakkasella 1.9. Aamupalaa ja kahvia. Marja-Leena kävi viemässä lapsen lapsoset - Emilian ja Danielin - kouluun. Luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. M-L vei minut Ranta-Kiven pysäkille hyvissäajoin reppuineni. 10 aikaan nousin Onnibussiin. Matkalta tuli kyytiin muitakin, joilla oli matkassa sama tarkoitus kuin minullakin. 15 olimme Helsingissä, Kampissa. Siitä ratikalla Katajanokalle, Viking Linen terminaalille. 16 maissa oli kokoontuminen, jossa saimme liput. Osa yli 10
hengen Suomen joukkueesta meni laivalla Turusta. 16.30 päästiin laivaan - m/s Gabriella. Vietyämme tavarat hyttiin, lähdin hyttikaverin kanssa syömään laivan pipkien ja  notkuvien seisovien pöytien ääreen. Sinne pääsi 17.30. - silloin kun laivakin lähti kohti Tukholmaa. Syönnin päälle kävimme nukkumaan. Siunausta!

8.3.

Harmaa päivä - mutta vain ulkonaisesti. Luntakin sateli - ja sehän on kaunista. Pakkasta noustessani 0.5. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Söin aamupalaa ja join kahvia - M-L meni vielä lepäilemään. Luin Matteuksen evankeliumia.

Kävin viemässä lääkärille verensokeriarvojani, joita olen mittaillut

Pianhan sitä piti taas syödä - niimpä maistuikin jälleen se eilinen hyvä juustoinen porokeitto.

Takkaan sytyttelin tulen lämmittämään - sehän lämmittää mieltä ja kämppää.

Kävin Tarvaalan koululla KYLÄILLAN järjestelyasioissa. Johtajaopettajan kanssa katsottiin paikat ja sovfittiin asiasta - vaikka vielähän se kuitenkin koulutila-anomuskin pitää tehdä. Emilialta ja Danieliltakin loppui koulu samaan aikaan. Ihmettelivät, että mitä varten minäkin siellä olin. Äiti tulikin töistä samaoihin aikoihin. Annoin Terhi-Marjalle ja Emilialle tulppaanit - jotka kävin osatamassa ennen koululle menoani - naistenpäivän johdosta. M-L:lle tulppaanikimpun sitten kun ajelin koululta kotiin. Voipihan sitä tässäkin vielä onnitella kaikkia naisia heidän päivänsä johdosta! Olen huomannut, että Venäjällä naistenpäivää vietetään "isommin" kuin Suomessa. Niin, se "On Yksi Nimi ylitse muiden..." KYLÄILTA on Tarvaalan koululla pe. 31.3. klo 18.30. Ja sehän on kaikille tarkoitettu hyvä tilaisuus. Kantsii pyytää ystäviä mukaan.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. meinasin vähän erilaista lenkkiä kuin siitä sitten tuli. Pyörätie oli luminen ja uutta satoi. Lumi tarttui nastalenkkarien pohjiin. Koetin kävellä myöskin ajoradan puolella, mutta sekin oli hankalaa kun autoja piti vähän väliä väistää sivuun. Mutta raittiissa ilmassa kuitenkin olin.

M-L paistoi mantelileipiä.

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle raamattukoulu-iltaan. Jukka Oittinen opetti. Jokunen yli kahdenkymmenen oli ihmisiä. Opetuksen jälkeen rukoilimme.

Kaupan kautta tulimme kotiin - jotakin evääksi itselleni ostin huomiseksi.

Iltapalaa ja teetä.

Kävin saunan löylyissä.

Kasailin vähän kamppeita reppuun ja näkyville huomista varten.

Tähän vielä ajatus, joka on niin todellinen, että sen haluaa olevan juuri niin:

Jumalan Sanan mielipide on aina ylivertaisempi, kuin yleinen tai yksityinen mielipide, vaikka se kuljettaakin meitä vastavirtaan (Jouko Kuusjärvi).

Siunausta!

Ps. "Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi" (Matt. 5:13).

7.3.

Laitamme täältä meidän suunnalta sydämelliset nimipäiväonnittelut Pollarin Tarjalle! Noustessani oli pakkasella 11.2 astetta. Aurinkoista päivää kehitteli. Marja-leena vei tänäkin aamuna Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Sellaista arkista ja yksinkertaista elämää eläviä ihmisiä kun ollaan - haluamme kuitenkin, että Pyhä kulee mukana arjessamme - tai me haluamme kulkea Hänen mukanaan. 

11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 12 henkeä.

Palailtuani rukoushetkestä söimme erinomaisen hyvää porokeittoa - sellaista ei olla ennen syöty. Uskon, ettei jää viimeiseksi kerraksi sellaisen syöminen. 

M-L leipoi ruisleipää taikinanjuuresta.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa - ja aurinko paistoi.

Laitoin tulen takkaan. M-L neuloi.

Hyvissä ajoin lähdin kylälle. Vein Rintamaposteja postiin. Hain Salmen ja menimme Kunnantuvalle klo 18:ksi Ilosanoman iltaan, jonka järjesti Häkkilän-peltokylän-Kohmun yhteiskristillinen rukouspiiri. kristittyjä eri seurakunnista oli n. 40 kokoontunut. Herätyskokous. Sen johteli Miika Gröngvist. Hän ja Teemu Lehtomäki johtivat kitaroiden kanssa yhteislauluja. Lauluryhmän laulaessa oli heidän lisäkseen myös Matti ja Tuula Lehtomäki. Teemu lehtomäki puhui ensin. Satu lahtela ja Ensio Manni todistivat. Samuli Lahtela saarnasi. Lopuksi oli kahvitarjoilu. Hyvä tilaisuus. On minussa kuitenkin "pieni evankelista" sisälläni ja siksipä haluankin siunata toimintaa, jossa on vilpittömät tarkoitukset toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä. Kaikilla uskovilla on oikeus olla toteuttamassa - tavalla ja toisella - tätä Jeesuksen antamaa missiota - tehtävää. Kunhan vain ihminen/ihmiset löytäisivät taivaan tien. Kyllä tilaa riittää jokaiselle tehdä herran työtä. Sarkoja Herran elopellolla on riittävästi. Kaikkein surkein tilanne olisi, jos ajattelisimme jotenkin muuten. Tilaisuuden jälkeen vein Salmen kotiin. Vein muutaman Rintamapostin vielä lähistöllä oleviin laatikoihin.

Palattuani kotiin piti syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Seurasin netin kautta puoluejohtajien kuntavaalikeskustelua.

"On merkillepantavaa, että vuonna 2016 kristittyjä tapettiin entistä laajemmin eri puolilla maailmaa, vaikka esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa uskonvakaumuksensa takia tapettujen kristittyjen määrä oli aiempaa pienempi. Syynä näiden kahden maan pienempään lukuun on se, että valtaosa kristityistä oli jo paennut alueilta, jotka ISIS julisti islamilaiseksi kalifaatiksi vuonna 2014. (Open Doors, No. 2 - maaliskuu - huhtikuu 2017, "World Watch List 2017 -rapostin viisi trendiä", s. 13).

Siunausta!

Ps. "Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä" (Matt. 5:10-12).

6.3.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Moision Tarmolle!

Tänä aamuna oli noustessani 11.3 astetta pakkasta. Marja-Leena oli sitä ennen käynyt jo viemässä hiihtolomansa viettäneet lapset kouluun.  Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Voi olla - en tiedä - että joistakin ihmisistä "tämäntapainen elämä" on lain alla olemista. Voin sanoa, ettei se niin ole. On vain joitakin asioita elämässä, jotka ovat välttämättömiä itselle - ja muille. Yleensä aamulla syödään ja juodaan. Jos ei syö ja juo, kuolee. Sama pätee hengellisiin asioihin nähden. Jumalan Sana on ruokaa elämällemme. Rukous on hengitystä. Jos nuo molemmat loppuvat elämästämme, tai emme "harrasta" niitä, tulee hengellinen kuolema - meistä tulee sellaisia joilla on "se nimi", mutta olemme kuolleita.

Kävin urheiluhierojalla.

Hommailtiin lippuja Onnibussiin torstain reissuani varten.

13 hain Emilian ja Danielin koulusta meille. Aurinko paistoi komiasti.

Söimme.

Illemmalla "kääppäisin tavallisen ihmisen kävelyä hitaammalla" 60 min. lenkillä Tarvaalan suunnassa. Pirteä pieni pakkanen.

Jakelin joitakin kokouskutsuja.

Laitoin takkaan tulen - jo toisen kerran tälle päivälle.

Iltapalaa ja teetä.

Muistaisitko rukouksin yhtä ihmistä - Pirjo-nimistä - jolla on verisuoni katkennut päästä ja on nyt tajuttomana, että Herra parantaisi! Rukoilisitko myös yhden miehen puolesta, joka on ollut kateissa 2 v, että hän löytyisi. Myös hänen perhettään!

" "Oletko huomannut sitä? Yli 20 vuotta sitten Jumala siirsi lähetystyön päämajan Afrikkaan."

Monien lähetystyötä tutkivien henkilöiden näkemyksen mukaan kristinusko ei ole enää vuodesta 1981 lähtien ollut tilastollisesti länsimainen uskonto. Edellisen kerran kristittyjen enemmistö on löytynyt muualta kuin länsimaista vuonna 923.

Tohtori Scott Sundguist, Fuller´s School of Intercultural Studies -oppilaitoksen dekaani, arvioi tämän muutoksen olevan yksi kolmesta lähetystyön historian tärkeimmästä muutoksesta. Entä ne kaksi muuta? Ne ovat kristinuskon päätyminen Rooman viralliseksi uskonnoksi 300-luvulla ja kristinuskon leviäminen maailmanlaajuiseksi 1500- ja 1600-luvuilla.

Vaikka Kiinassa on ollut maailman suurimmat herätykset, Afrikassa on nähty seurakuntien suurinta kasvua. Vuonna 1900 Afrikassa oli 9 miljoonaa kristittyä ja 34,5 miljoonaa muslimia. Vuonna 2010 siellä oli 494 miljoonaa kristittyä ja vain hiukan enemmän muslimeja.

Yllä olevan lainauksen on lausunut pastori Benjamin Kwashi, Josin (Nigeria) piispa, joka on peloton vainottujen kristittyjen puolestapuhuja Afrikassa. Koska nigerialaiset ovat myös innokkaita evankeliumin eteenpäinviejiä maailmassa, ei ole yllättävää, että Pohjois-Nigeriasta on tullut varsinainen vainojen näyttämö" (Open Doors, No. 2 - maaliskuu - huhtikuu 1972, s. 11).

Siunausta!

Ps. "Muistakaa vankeja, niinkuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina; muistakaa pahoinpideltyjä, sillä onhan teillä itsellännekin ruumis" (Hebr. 13:3).

5.3.

Sunnuntai. Marja-Leenan noustessa 9 pakkasta. Nopeastihan se sitten auringonpaisteessa lämpeni. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. 

10:ksi menimme helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen alakertaan - kymmenkunta rukoilijaa.

11 alkoi yläkerrassa Ehtoollisjuhla. Pastori Mika turunen johteli ja saarnasi. Maju Aho Inkeri Riihisen säestyksellä lauloi - välillä he lauloivat myös duettona kuin Pirkko ja Terttu - siis Välimäki. Vietimme ehtoollista. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu, jossa "erehdyin" syömään liikaa kaikkea tarjolla olevaa. En kuitenkaan imeliä, mutta niissäkin, mitä söin oli paljon hiilihydraatteja. Sempä näki sitten jälkeenpäin verensokeriarvoissa.

Palattuamme kotiin kokouksesta, lähdin heti hiihtelemään Tarvaalan aurinkoisille hohtaville hangille 1h 30 min. Oli tosi hieno sää. Deniskin tuli vähän myöhemmin hiihtelemään - tuli samaa latua toiseen suuntaan.

Palailtuani hiihtelemästä ennätin minäkin katselemaan Lahden MM-kisojen viimeisen päivän jännittävän miesten 50 km hiihdon loppuhetkiä. 

Söimme.

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä tarvaalan suunnassa. Puolikuu. Tähtinen taivas. palatessa 8.8 pakkasta. Menomatkalla kävin "Terheillä" tulostuttamassa yhtä a nelosta - oma tulostin jostakin syystä ei toimittele.

Saimme iloisia uutisia - ja nehän ovat aina "mieltäkohottavia". Ihan vaan muistiinmerkitsin, että muistan, milloin sen kuulimme.

Iltapalaa ja teetä.

"Kuinka paljon vainottuja kristittyjä on?

World Watch List 2017 -listan 50 kärkimaan yhteenlaskettu väkiluku on 4.83 miljardia ihmistä. Kristittyjen arvioitu osuus tästä on noin 650 miljoonaa (13 %). Näistä 650 miljoonasta kristitystä noin 215 miljoonaa (33 %) arvioidaan joutuvan kokemaan "merkittävää" tai "korkeaa" vainoa uskonvakaumuksensa takia.

Koska tässä puhutaan vain listan "pahimman" 50 maan tilanteesta, maailmanlaajuisesti vainottujen kristittyjen kokonaismäärä on suurempi. Sen on arvioitu olevan noin 350 miljoonaa, mutta tarkan luvun arviointi on vaikeaa. Nämä maat eivät ole World Watch -tutkimusyksikön perusteellisen tutkimuksen kohteena, joten tarkkaa lukua on vaikea antaa.

Kuinka monta kristittyä tapetaan uskonsa tähden vuosittain?

Tästä käydään jatkuvaa keskustelua. Jotkut järjestöt väittävät jopa, että kristittyjen marttyyrien määrä olisi peräti noin 100 000 vuosittain. Näin ollen yksi kristitty tapettaisiin joka viides minuutti. WWR -tutkimusyksikkö pitäytyy paljon alhaisemmissa lukemissa.

WWL 2017 tutkimusjaksolla tutkimusyksikön mukaan 1207 kristittyä tapettiin uskonvakaumuksensa takia ja yksikön tietoon tuli 1329 hyökkäystä kirkkoja kohtaan.

Nämä luvut ovat todellisia lukuja alhaisempia, mutta nämä ovat tutkimusyksikölle dokumentoidut ja rapostoidut lukemat" (Open Doors, No. 2 - maaliskuu - huhtikuu 2017, s. 7).

Siunausta!

Ps. "Antakaa, niin teille annetaan" (Luuk. 6:38).

4.3.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Saarijärven Arsille!

Noustessamme lauantaihin oli 7.5 astetta pakkasella. Puut olivat edelleen kauniisti lumivaipassaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/teetä. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle paasto- ja rukouspäivään. Rautasen Jussi tuli kyydissäni. Klo 10-10.45 rukousjaksossa oli: 9 henkeä, klo 11-11.45: 14 henkeä, klo 12-12.45: 15 henkeä ja klo 13-13.45 16 henkeä.

Palattuani kotiin rukoushuoneelta laitoin tulen takkaan. Seurasimme Lahden MM-hiihtoja ja söimme hyvää ruokaa. Keitin myös kahvit.

Kävimme M-L:n kanssa hakemassa Tuijan ja Jussin ja menimme 17:ksi Deniksen 30 v synttäreille, heille. Sinne tulivat myös Timo, Pia ja Milena, sekä Paavo ja Antti, myös Alpo, ynnä Lauri ja Eija.. Joimme kahvia ja mitä kukin, sekä söimme kaikenlaisia herkkuja - imeliin en sortunut kuitenkaan. Aydämelliset onnittelut vielä tässäkin Denikselle ja Jumalan siunausta ja johdatusta tuleviin päiviin!

Tulimme kotiin syttäreiltä tuossa 20.30 maissa. Lähdin sitten 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Daniel halusi myös lähteä mukaan potkukelkallaan. Niinpä menimme tyttärenpojan kanssa kaksistaan. Daniel on sosiaalinen poika - puhetta pulppuili koko ajan mukavasti. Taivaalla näkyi hetken pilvien takaa kuun sirppi. Pakkasta 5.4. Mukava sää.

Pikkisen vielä piti ottaa teetä ja sen kanssa jotain.

"Joku tuntematon on kirjoittanut seuraavat säkeet:

"Punarinta sanoi varpuselle:

Haluaisin niin kovasti tietää,

miksi nämä ahdistuneet ihmisolennot

ryntäilevät ympäriinsä suurta huolta kantaen.

Varpunen vastasi punarinnalle:

Ystäväni, luulen sen johtuvan siitä,

ettei heillä ole Taivaallista isää,

Häntä, joka pitää huolta sinusta ja minusta" 

(Billy Graham, Tänään on toivoa, Viisauden ja uskon sanoja, Kuva ja Sana 2009, s. 76).

Siunausta!

Ps. "Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa" (Ps. 84:6).  

3.3.

1.6 lämpimällä noustessamme perjantaihin. Oli kaunis näky kun kaihtimet avasi - puut hohtavan uuden lumen peitossa. Satanut aikakin lailla sitä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä.

Ennen 9 lähdin Herätysseuran kirjapainolta, Suolahdesta, hakemaan Lauluja Jeesuksesta -vihkosia - niitä kun jo illalla tarvitaan. "Sattui" niin ihmeellisesti, että - asiasta mitään tietämättä - tuli minulle 100 euroa rahaa. Vihkosten hinta oli 108 euroa. Kyllä herra, jota palvelemme, on ajan tasalla - ja tarkasti. Kiitän Häntä! Marja-Leena jäi leipomaan illa tilaisuuteen.

Palattuani Suolahden suunnalta, söimme.

Lähdimme 12.30:ksi uimahallille. Haimme hiihtolomalaiset - Emilian ja Danielin - mukaan. Emilialla oli kaverinsa kanssa sopimus mennä uimaan. Danielin kanssa metkin lähimme. M-L meni siksi aikaa - tai oli tarkoitus - katsomaan erästä sairasta TK:een. Kuitenkin tämä sairas oli siirretty toiseen paikkaan ja M-L tuli aikaisemmin minua hakemaan. Ennätin - pitkästä aikaa - uida n. puolet ajasta: 1550 m. Etukäteen ajattelin, että josko 3000-4000 m välille uisin. Emilia ja daniel jäivät vielä uimaan - äiti sitten töistä tullessaan kävi hakasemassa heidät kotiin. Hyvin heiltä uinti ja sukeltelu käy. Uinti olisi kyllä hyvä kuntoilumuoto.

Kasasimme tarjoilu-, ym. kamat autoon ja ajelimme 16.45:ksi M-L:n kanssa hakemaan Rautasen Jussin kyytiin soittimen ja äänentoistojuttujen kanssa. Rukoushuoneelta vielä jotakin mukaan ja sitten hurauttelimme Pylkönmäelle, Yrittävän talolle, klo 17.30:ksi. Anne Hokkanen oli siellä meitä vastassa ja sisään päästämässä.Penkit ja laitteet paikoilleen - M-L laitteli tarjoilujuttuja valmiiksi.

18.30. alkoi "On Yksi Nimi ylitse muiden..." KYLÄILTA, jonka johtelin. Väkeä n. 30 henkeä. Usko Kärkkäisen kanssa toimimme esilaulajina yhteislauluissa, joita oli puheenvuorojen väleissä, sekä myös alussa, että lopussa - niistä uusista Lauluja jeesuksesta -vihkosista lauloimme. Denis Kuzmin, Paavo Pitkänen ja Suvi Ahonen käyttivät todistuspuheenvuorot. olivat hyviä - ihmeitä tapahtuu. Jumalahan se niitä tekee. Puhuin lopuksi yksinkertaisesti evankeliumia. Oli avointa puhua. Lopussa joimme M-L:n tarjoamat hyvät kahvit/teet/mehut. Muutama ihminen kävi rukouspalvelussa. N. 10 henkeä yhteensä erilaisissa vastuutehtävissä ennen iltaa ja illassa. Kiitos kaikille heille! Kiitos ennenkaikkea Jumalalle!

Lunta se vain sateli, kun poispäin ajelimme Pylköltä. Veimme joitakin tavaroita rukoushuoneelle ja Rautasen Jussin tavaroineen kotiin. Piipahdimme vielä "Terhien" ovella. Kotona olimme vähän ennen 22.

Sytyttelin takkaan tulen.

Iltapalaa ja teetä vielä piti saada.

Tuli mukava kuva M-L:n älypuhelimeen. Siinä Milena istui uimahallin kahvion pöydässä ja joi pillimehua. Ilme oli mukava. Oli ollut Milena elämänsä ekaa kertaa uimassa uimahallissa isän ja äidin kanssa - molempien luulisin.

Sellaistahan se - ainskii päällisin puolin - on ollut tämä - jo ainskii melko vanhojen - ihmisten elämä tänään. Illalla miinuksella 3.3. astetta.

"Kaikkia ihmisiä täytyy rakastaa, mutta en voi kohdella "lammasta" samalla tavoin kuin "sutta" tai käyttäytyä teeskentelijöiden kanssa samalla tavoin kuin rakastettujen opetuslasten kanssa, tyrannien kanssa samalla tavoin kuin uhrien kanssa. Voi sitä paimenta, joka ei pysty erottamaan lammasta sudesta, ja joka käyttäytyisi samalla tavalla hyvää ja huonoa aviomiestä kohtaan, kuuliaista ja tottelematonta lasta kohtaan. Rakkauden muoto riippuu tilanteesta" (Richard Wurmbrant, Missä Kristus yhä kärsii, Stefanus-Lähetys, Herätysseuran kirjapaino Suolahti 1987, s. 140).

Siunausta!

Ps. "Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa" (Filemon 25).

2.3.

Nousimme hyvissä ajoin. 0.2 lämpimän puolella. Puut mukavannäköisiä kuurassaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta.

Laitoimme sukset autoon M-L:n kanssa ja menimme hakemaan hiihtolomalaiset - Emilian ja Danielin - kyytiin suksineen. Ajelimme Kangasniemelle. Matkalla rukoilimme yhdessä. Perille päästyämme menimme ensiksi syömään hyvät ruuat Teboilille. 

Teboililta sitten hurautimme Malloksen rantaan, Rasaniemeen. Veljeni Heimokin tuli sinne suksineen. Hiihtelimme jäätä pitkin Mäntyluotoon - siitä vain rannasta suora latu saarta kohti. Lunta ei ollut paljon. Märkä jälki jäi ladulle, mutta vesi ei haitannut. Eihän se pitkä matka ole - soutamalla sellainen puolisen tuntia. Kävimme mökissä sisällä katsomassa ovat ko hiiret sun muut tehneet mitään pahojaan - joitakin siemeniä oli päiväpeitolla ja reikä ilmestynyt siihen peittoon. Sittenpä hiihtelimme valmista latua takaisin mantereelle.

Rannasta menimme Heimolle ja Arjalle, jossa joimme kahvia muine tarjoiluineen. Katselimmepa netin kautta naisten viestiäkin MM-hiihdoista, lahdesta.

Syntymäkotitantereiltani ajoimme jo kohti kotia, mutta kävimme matkalla Pirjolla ja Karilla, siskollani. Taisimme olla 16.30 maissa siellä. kahvit ne sielläkin pöytään laitettiin, ym. höystöt.

Vetisessä kelissä - niinkuin se on ollut koko päivän - hurruuttelimme Saarijärvelle. 11 asteen verran lämpimän puolella ollut tänään. Veimme ensin Emilian ja danielin kotiin. Mukava oli heidän kanssaan olla reissussa. 

Oltuamme kotona 20 jälkeen hain ensin puut ja laitoin takkaan tulen. Sen jälkeen lähdin heti 8.3 km "kävelynomaiselle" lenkille Tarvaalan suuntaan. Mukava lenkki. Jäi hyvä maku. Oikealla tekniikalla koetin kävellä. Sohjoinen pyörätie.  

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. "Sen minä sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa" (Ef. 4:17).

1.3.

Niihämmyö alotettii tuas uus kuukaos. Tuntuukin jo aika keväiseltä sanoa: Mualiskuu. Kohtahan se on sekin ohi.

Kun nousimme keskiviikkoon oli 1.9 astetta lämpimän puolella. Kun heräsin - avasin silmäni - uuteen päivään, oli ensimmäinen ajatus, joka oli mielessäni: MAHDOTONTA, ETTÄ TUOMIOT JÄISIVÄT TULEMATTA. Muutaman kerran tuo kertautui mielessäni. Pian sen jälkeen vasta tuli mieleeni, että tänään astuu Suomessa voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki. En ollut tätä viimeksi mainittua asiaa ajatellut. Jotenkin kuitenkin yhdistin nämä asiat mielessäni. Tänään tapahtuva rajanylitys on suuri kansamme elämässä. Jumalattomuus ja Raamatun arvovallan mureneminen etenee kovaa vauhtia. Sillä on seurauksia - nimenomaan ajatellen Jumalan siunausta kansamme elämässä. Haluammehan me kuitenkin pitää kiinni Jumalan Sanasta? Rukoilkaamme armoa kansallemme.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Meillähän oli kaksi hiihtolomalaista edellisen yön - Miro ja hänen kaverinsa, Juuso. Pojat nukkuivat pitkään - niinkuin hiihtolomalla kuuluukin. Noustuaan söivät M-L:n tarjoamat hyvät aamupalat.

11 maissa vein pojat lumilautoineen tuohon Paavonrinteeseen laskettelemaan - kaakaotermospullon ja eväiden kanssa. Ovat kovia poikia laskettelemaan - nimenomaan laudalla.

Kirjoittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman "yhteydenpitovälineen" Rintamapostin nro 8.Lähettelin sen niile, joille se menee s-postina. Tulostin ei toiminut, niin paperiversioita en vielä saanut.

Lahden MM-kisojakin tuli seuratuksi.

15 kävin hakemassa Miron ja Juuson Paavonrinteestä meille syömään. Söimme. M-L oli tehnyt hyvää ruokaa.

Ruuan jälkeen vein taas pojat laskettelemaan.

M-L on leiponut tänään kyläiltaa varten.

Kävin 60 min. kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Siitä tuli sellainen reippailu raittiissa ilmassa, sillä pyörätie oli niin liukas, ettei uskaltanut muuten. Olen kiitollinen siitäkin - ylipäätään siitä, että yleensä voi kävellä.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan - tänään oli vuorossa Jesaja 62 -rukousilta. Rukousta Israelin puolesta - mutta muidenkin aiheiden. 15 henkeä.

Palattuani rukousillasta söin iltapalaa ja join teetä. Timo, Pia ja Milena kävivät hakemassa Miron ja Juuson meiltä. Timo meni vielä 20 maissa naapurinsa kanssa verkkoja kokemaan - siis kalaverkkoja.

Siunausta!

Ps. "Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen" (1. Kor. 1:9).