27.3.
Aurinkoinen armas paisteli noustessamme - emmekä niin pitkään nukkuneet. Meillä oli myös vieras yötä - Popovin Daniil, komi-pastori, Komista. Se oli mukava juttu, että tällainen käynti järjestyi. Eilenhän kirjoittelin siitä Daniilin meille hakemisesta. Tarkoituksena oli, että hän olisi ollut meillä pidempään ja olisimme voineet toteutella erilaisia asioita. Toisin kuitenkin kävi. Daniil sai aamulla puhelun, jonka perusteella hänen piti/pitää olla tänä iltana yhdessä palaverissas, jonne oli luvannut mennä. Niinpä sitten luin ääneen paikan Markuksen evankeliumista ja rukoilimme lyhyesti, sekä söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
Kävimme kylällä, jossa tutustutin Daniilia seurakuntamme Majakkaan, joka on kaupungin keskustassa. Hän sai siellä jutella monien seurakuntalaistemme kanssa. Emme kuitenkaan kauaa voineet viivytellä, kun Daniilin juna lähti tiettyyn aikaan Jyväskylästä.
Haimme vain daniilin laukun meiltä ja suuntasimme kohti Jyväskylää. Matkalla kävimme syömässä Hirvaskankaan ABC:llä. Juna lähti 13.13. Eli, niin jäi lyhyeksi Daniilinm vierailu tällä kertaa.
Ajelin kotiin. Juotuani vähän kahvia, menin Kusiaismäkeen hiihtelemään 21 km. Oli kyllä eilen viimeinen mahdollisuus pitää ne olleet hiihtokilpailut Kuisaismäen baanoilla. Nyt oli jokapaikka oikein märkää ja lumi käynyt monista paikoista ohueksi. Vesi virtaili latuja pitkin joissakin kohdissa. Yöpakkaset voisivat vielä pitkittää hiihtokautta. Sää oli mielenkiintoinen - välillä oli harmaata. Välillä oli sininen taivas ja valkoiset pilvet. Välillä satoi aika kovasti, kuin kesällä, vettä. Välillä paistoi aurinko oikein kirkkaasti. Välillä tuuli aikarajuin puuskin. Silloin sai myötätuuleen kyytiä - oli nimittäin sellainen sadanmetrin suora pelkällä iljanteella. Jokatapauksessa oli erinomainen sää olla hiihtämässä. Sukatkin kastuivat tänään.
Palattuani hiihtelemästä hain puita ja sytyttelin tulen takkaan. Denis kävi hakemassa erikoistyökalut, jotka kuuluvat sirkkeliimme. Vaihtaa siihen hommaamansa uuden terän. Sirkkeli odottelee siellä heidän rankakasansa vieressä minua hommiin.
Söimme iltapalaa.
Koetin valmistautua puhumaan huomenna.
Jatkoa eiliseen:
"Kaipaamme sisäistä puhtautta ja ulkonaista vapautta synnin orjuudesta. Juomarin käsi kallistaa pikaria vastahakoisesti, ja hän tyhjentää sen huokaisten kuin myrkkymaljan. Tanssisalin lattialla tuntuu herätetystä ihmisestä turhalta ja aivan hullulta pyörähdellä kovaäänisen musiikin tahdissa, vaikka tanssikumppani liimautuu kiinni rytmin sähköistämänä. Voi turhuuden turhuus, kuinka tylsää, ajattelee herätetty ihminen. Vanhat kavallukset, varkaudet ja muut kolttoset polttavat herätetyn ihmisen tunnolla kuin hehkuva hiili.
Herätyksessä olevan askeleet ohjautuvat mielellään hengellisiin tilaisuuksiin. Kuinka hän kadehtiikaan noita puhtaita uskovia, jotka laulavat Jeesuksesta kirkkain silmin ja hymyilevin kasvoin. Herätetty ihminen lukee salaa hengellistä kirjallisuutta ja jopa iitkee lukiessaan. Hän lukee Raamattuakin, jonka sanat tulikirjaimin saarnaavat hänelle tuomiota.
Tällainen on herätetty ihminen. Oletkohan sinä, lukijani, siinä tilassa? Et ole mielenhäiriössä vaan rakastavan Jumalan voimakkaan kutsun alaisena" (Tapio Nousiainen, Yksi ainoa elämä, Päivä Oy 2011, s. 69).
Siunausta!
Ps. "Me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä" (1. Tim. 6:9-10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti