Kiehisen vuolijan Blogi

9.11.2025.

Edellispäivien tapaan.

Joulunalusaikaan kuuluvien joululehdenmyyntitarinoiden kertominen jatkuu -

tosin hyvin pienellä profiililla.

Tähän väliin on todettava, että kyseessä olivat hengelliset joululehdet:

- Kultalyhde

- Hyvä Sanoma

- Hyvä Paimen

Joten evankeliumin asialla sitä silloin on oltu.

Jos ei "keskimmäinen lapsemme" -

Terhi-Marja -

joka on kolmesta lapsestamme samalla kertaa toiseksi nuorin, että toiseksi vanhin -

myynytkään niin paljon joululehtiä,

kuin veljensä - 

Tero ja Timo -

myi hän niitä kuitenkin.

Sekä Lapissa; Enontekiöllä ja Muoniossa,

että myöskin Haminassa ja Husulassa,

joista jälkimmäinen kuului silloin vielä Vehkalahteen.

Mutta nykyään Haminaan.

Rohkeasti niitä Terhi-Marjakin myi.

Tosin kerran joutui yhdestä paikasta lähtemään juosten pakoon -

susikoira kintereillään.

Evankeliumintyö ei ole kuitenkaan pelottanut häntä niin paljon,

ettei se olisi elämässä tänä päivänäkin voimallisesti mukana -

ihan keskeisenä asiana elämässä.

Vaikka:

Kyllä sielunvihollinen voimakkaasti pelottelikin, kun hän oli yksin tekemässä Jumalan valtakunnan työtä Venäjällä.

Hyvinkin vaikeissa olosuhteissa.

Pakoon ei kuitenkaan tyttö lähtenyt.

Jeesus oli - lupauksensa mukaan - hänen kanssaan.

Mennäkseni omakohtaisiin kokemuksiin Enontekiöllä.

Olin Vuontisjärvellä myymässä joululehtiä.

Yhdessä talossa isäntä sanoi, ettei ole yhtään rahaa.

Hän sanoi juuri tulleensa verkoilta.

Tiskialtaassa oli komeita kaloja.

Ehdotti, että rtehdään vaihtokauppa.

Niin tehtiin.

Joululehti jäi taloon.

Ja minun mukaani lähti kookas taimen ja taisi olla harri, harjus.

Toisella puolella kuntaa, Kuttasessa.

"Väylän" varressa,

yhdessä talossa,

tapahtui taas vaihtokauppa:

Talon emäntä myi itsekin joululehtiä.

Hänen myymiensä lehtien nimi oli muistaakseni Rauhan Sanan Joulu.

Se oli Pikkuesikoislestadiolaisten lehti.

Myös Rauhansanalaisiksi heitä kutsutaan.

Emäntä ehdotti, että vaihdetaan lehtiä.

Niin lähti minun matkaani Rauhan sanan Joulu.

Ja Kultalyhde jäi taloon.

Eikä se varttuneemmankaan joululehdenmyyjän suu tuohesta ollut -

kyllä sitä kahvitkin tarjottiin monessa pirtissä...

(Jouko Kuusjärvi)

____________________________

Sunnuntai. Isänpäivä. Taisi olla puolenkymmentä astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa sää.

Hyvää Isänpäivää kaikille miesisille! Eihän se isä voi muuta ollakaan kuin mies.

Itse sain tyttären perreeltä seuraavanlaisen kortin - jonka voi laittaa mangneetilla jääkaapin oveen:

"Sole kukhaan täyelinen,

mutta molen rohki lähelä."

Omista sinäkin tämä itsellesi!

Siunausta "valitsemallasi uralla!"

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Matteuksen evankeliumia.

Rukousta.

11:ksi menimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Sen lopuksi oli kahvitarjoilu.

Kirjoitin vähän.

15:ksi meidät oli M-L:n kanssa kutsuttu Terhi-Marjan perheeseen syömään. Oli kyllä hyvät "ruvat" - niin kuin yksi romanimies joskus sanoi. Poronkäristystä, perunamuusia, salaattia, ym. tykötarpeita. Ei voinut kuin santsata.

Denis lämmitti saunan. Danielin kanssa kävimme löylyissä - jotka olivat hyvät. Deniksellä lienee ollut flunssa, kun ei tullut saunaan.

Saunan päälle oli vielä kahvit kakkuineen. Kakun oli tehnyt Emilia. Maistui. Tuntui kuin olisi ollut jo Jouluaatto.

Tulimme kotiin.

Kirjoittelin.

Luin hetken kirjaa.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "...Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan" (Matt. 6:33).