20260211

11.2.2026.

Seurakunta kun kokoontuu,

se ylistää Jumalaa.

Se seurakunnan korkein tehtävä on;

korottaa Jumalaa.

Niin monella tavalla ja tyylillä,

tämä tehtävä toteutuu,

että emme aina toisiamme ymmärrä,

vaikka Herramme ymmärtää.

Joku ylistää Herraansa karkeloiden;

ihan ilmaan hyppien.

Meillä painavilla miehillä kenkien pohjat,

melkein lattiaan liimautuu.

Maanvetovoimahan sen saa aikaan -

karkeloimme vain polvia notkutellen.

Toinen istuu tukevasti paikallaan.

Ei värähdä ilmekään.

Sydän kuitenkin ylistää ja palvoo vaan.

Hän tekee sen tavallaan.

Jonkun huomaamme käsiään nostavan

arasti puoliväliin ylöspäin.

Hän sydämestään haluaa tehdä niin,

vaikkei ennen ole tehnytkään.

Yksi ylistää kovalla äänellä,

toinen hiljaa supisten.

Joku on ihan hiljaa vaan.

Liiku ei edes huuletkaan.

Me teemme sen monella tavalla,

aina emme toisiamme ymmärrä.

Arvostelun henki saattaa nousta pintaan,

ja istun vain kädet puuskassa.

Em antaisi toisten ylistää

ja palvoa tavallaan Jumalaa.

Minä silloin huonosti menettelen,

ovat asenteeni kovin väärät.

Sanoo Jumala meille Sanassaan:

On ylistäminen suloista.

Se on niin täysin soveliasta!

Hän halajaa kuulla ylistyksemme,

niin moninaisena ja niin erilaisin muodoin.

Tärkeintä tässä kuitenkin on,

että sydän on mukana siinä.

Silloin soittimet kaikki - ja myöskin keho,

kaikki yhdessä kunnioittaa ja ylistää Jumalaa.

Astukaamme ylistyksen virtaan,

koko Herran seurakunta!

Se tehkäämme vapain mielin ja sydämin,

eikä toisiamme arvostellen ja orjaillen...!

(Jouko Kuusjärvi)

______________________________

Keskiviikko. 11.4 astetta ylösnousussa pakkasta.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Johanneksen evankeliumia.

M-L kävi kylällä asioilla.

Kävin muutamaa minuuttia alle tunnin hiihto 7 rukouslenkillä Herajärven ladulla. Aurinko paistoi ja haki kimalteli.

VHH-ruokaa ja kahvia.

Rukousta.

Kirjoitin vähän.

Seurasin yhdistettyä olympialaisista.

18;ksi kävelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukouksen j ylistyksen iltaan. N. 17 henkeä. Tulimme Terhi-Marjan ja Emilian kyydissä kotiin.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Hänen olkoon kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen" (Gal. 1:5).




 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti