10.1.2025.

Hyvän lausahduksen sanoi voittohaastattelussa hiihtäjä Lauri Lepistö tänään:

"Joka päivä on tämä päivä."

Niin se on meillekin.

Eletään se - Jumalalle 

Silloin se eletään myös... Jatka sinä.

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Perjantai. 7.8 astetta pakkasta myöhäisessä ylösnousussa. Harmaa taivas. 

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Ilmestyskirjaa.

Kävin hakemassa Boostmarkilta kutsut Pajupuron tilaisuutta varten.

Laitoin tulen takkaan.

Seurasin SM-hiihtoja.

Ruokaa ja kahvia.

Kävimme M-L:n kanssa 50 min. sauvakävelyllä pimeän hämärissä - 16-17 maissa. Ihan hienoa lumisadetta - ei juuri havaittavaa.

Luin vähän kirjaa

Kirjoitin hieman.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan lyödyt, mutta emme tuhotut" (2. Kor. 4:8-9).

9.1.2025.

Helposti ihminen menee omia teitään -

emmekä tule Jumalan tahdon tielle.

Tämä tapahtuu myös meille, jotka olemme jo tulleet taivaan tielle.

Uskovanelämäntienalku on tärkeä hetki ja aika.

Silloin saatava opetus -

millaista se on -

vaikuttaa paljon elämäämme.

Samoin toisten -

jo pidempään uskossa olleiden esimerkki.

Tämä on vakavampi asia kuin tulemme ajatelleeksikaan.

Vasta uskoon tullut ihminen olisi valmiina kulkemaan Jumalan tietä koko sydämestään,

mutta onko opetusta,

onko esikuvia?

Millaisia sellaisia me olemme?

Kun uskoon tullut pääsee oikean tien alkuun,

alkaa Jumala vaikuttamaan hänen elämässään;

heti alusta pitäen puhumaan hänen sydämelleen asioista,

joissa Hän tahtoo johdattaa ja kuljettaa häntä.

Uskovan tulisi saada heti alusta alkaen tieto ja varmuus siitä,

että silloin tulee mennä Jumalan osoittamaan suuntaan.

Ei tulisi jäädä minkään asian vuoksi aivankuin kahleisiin. 

Ne asiat, jotka ovat elämässämme Jumalasta lähtöisin olevia,

voivat toteutua.

Niistä ei tule heittää irti.

Ei silloinkaan, kun ihmiset -

jopa toiset uskovaiset -

sanovat, ettei niin tule tehdä.

Jumalalla on jokaiselle oma tie,

henkilökohtainen suunnitelma.

Siksi, älä pysähdy, vaan mene eteenpäin Jumalan tahdon tiellä.

Hän siunaa sinua ja saat olla siunauksen kanavana.

(Jouko Kuusjärvi).

________________________

Syvämmelliset syntymäpäiväonnittelut, vielä tässäkin, Aholan Timolle ja Ruposen Pekalle!

Syvämmelliset nimipäiväonnittelut, vielä tässäkin, Lahtelan Veikolle, Vertaisen Veikolle, Oikarin Veikolle, Aholan Timo, Velille!

Torstai. 6.7 astetta ylösnousussa pakkasella.

M-L vei Emilian harjoittelupaikkaan.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Ilmestyskirjaa.

M-L vei Danielin kouluun.

Valmisteluja tulevia tilaisuuksia varten.

Ruokaa ja kahvia - meille eilen uinutta kuhaa. Deniksen "kalaporukan" pyytämiä.

Kävimme M-L:n kanssa vähän "haukkaamassa" happea; 45 min. sauvakävelyä.

Kirjoitin hieman.

Seurasimme uutisia - myös Israelista.

Infoa tulevista tilaisuuksista:

_____________________________________

VAPUNPÄIVÄNÄ, 1.5.2025. KLO 18 ON

KRISTITTYJEN YHTEINEN VAPPUJUHLA

SAARIJÄRVEN KAUPUNGINTALON

SAARIJÄRVI-SALISSA, 

TEEMALLA: JEESUS ANTAA TODELLISEN ELÄMÄN

_____________________________________

Siunausta!

Ps. "Kun Joosua oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, sanoi Herra hänelle: "Sinä olet käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, mutta vielä on hyvin paljon maata valtaamatta" (Joos. 13:1).

 

8.1.2025.

 Meillä kaikilla on loppuelämä -

jonka pituutta emme kukaan tiedä.

Voimme elää sen Jumalalle -

tai itsellemme.

Pyytäkäämme Jumalalta, kuinka sen käyttäisimme!

Kun sitä haluamme,

saamme kokea Hänen johdatustaan.

Hän antaa näyn ja vaikutuksen siitä,

mitä meidän tulee tehdä.

Pohjana on halumme elää Herralle

ja tehdä Hänen tahtonsa.

Se kyllä muuttaa elämä(ä)mme.

Se on parhain ja siunatuin tie -

joskaan ei välttämättä se helpoin.

Rohkaisen meitä!

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Keskiviikko. 2.2 astetta miinuksella ylösnousussa. Harmaa taivas. Oli satanut lunta - ja tänäänkin vähän sitä tuli.

M-L vei Emilian harjoittelupaikkaan

Rukousta. Luin Ilmestyskirjaa.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin vähän.

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkkoon SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseen rukousiltaan, jonka johtelin. Oli hyvä musiikkiryhmä: Seija Suuronen, laulu, piano ja kitara, Maju Aho, laulu, Tuulikki Pietilä, sello, Antti Pietilä, harmonikka. He johtivat meitä hyviin yhteislauluihin. Alkusanat lausui Jouni Reini. Minusta ilta oli oikein keidashetki. Väkeä viidettäkymmentä henkeä. Iloitsin illasta. Rukous jatkuu...

Tämä päivä oli myös kristittyjen yhteinen paastopäivä.

Iltapalaa ja teetä kotona.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat" (Ps. 126:5).

7.1.2025.

Tiistai. Taisi olla 4 astetta ja jotain miinuksella myöhäisessä ylösnousussa.

M-L vei Emilian harjoittelupaikkaan aamulla. Päivällä Danielin kouluun puoliltapäivin ja haki Emilian iltapäivällä harjoittelupaikasta.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin kaupungintalolla tulevaa tapahtumaa ajatellen. Kotona lähetin varauksen Saarijärvi-salista. Jos siihen tulee myönteinen vastaus, niin Kristittyjen yhteinen Vappujuhla on siellä 1.5.2025. klo 18. Siitäpä sitten kuulee!

Kahvia.

Rukousta.

Laitoin tulen takkaan. Sateli lunta.

Laitoin ilmoituksen Uuden elämän illasta lehteen. Myös ilmaisen puffin muutamaan lehteen. 

Kirjoitin vähän.

Koetin varata paikkaa kyläillan pitoa varten yhdelle kylälle, mutta siellä ei voi talvella pitää.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla luin kirjaa.

Iltapalaa.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on" (1. Piet. 3:15).

Tervetuloa huomenna rukoilemaan yhdessä

Päivä on myös yhteinen paastopäivä.

Kukin paastoaa siellä missä on ja niin kuin kokee:

Kyläiltakin lähenee.

Kutsu/pyydä toisiakin mukaan!

6.1.2025.

Inhimillinen (tarkoittaa tässä etupäässä ihmisen mahdollisuuksista käsin elettyä elämää) ja hengellinen (tarkoittaa tässä Jumalalle elettyä ja Hänen mahdollisuuksistaan käsin elettyä elämää).

Näistä voi tulla taistelupari uskovan ihmisen elämässä - ja seurakunnan elämässä, joista se muodostuu.

Ne voivat tulla inhimillisiksi ja sillä tasolla hyvin toimeentuleviksi. Joka tarkoittaa, että kaikki menee eteenpäin etupäässä ihmistekoisesti- Tämä voi tapahtua niin, ettei sitä huomaakaan.

Ehkä et allekirjoita tätä.

Uskon kuitenkin, että jokaisen meidän on hyvä näin vuodenalussa katsahtaa omaa elämäämme ja todeta: Mitä minulle kuuluu tässä mielessä? Katsella itseään Jumalan sanan valossa, Herran edessä. Tehdä inventaariota. Ei "tikulla kaivellen", Mutta kuitenkin totuutta silmiin katsoen.

Uskon, että voimme päästä selville siitä, olemmeko siinä ytimessä, mitä Jumala tahtoo, vai olemmeko joutuneet jonnekin ulkokehälle.

Pyhä Henki auttaa meitä parhaalla mahdollisella tavalla, kun asetamme elämämme Hänen valaistavakseen. Hän antaa myös voiman muutokseen, silloin kun sitä tarvitaan.

Jumala on kohdallamme uusien alkujen Jumala! Hän rakastaa meitä.

"Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. ...Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso, jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle"

(Ps. 139:1, 23-24).

"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta"

(2. Kor. 13:5).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________

Maanantai. Loppiainen. 10.7 astetta pakkasta klo 5.25. 

Aamupalaa ja kahvia.

6:ksi ajelin Aamurukoukseen. 4 aikuista ja 1 vauva.

Vielä torkkumista.

Kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Luin hetken kirjaa.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Sanalla luin kirjaa.

Iltapalaa.

Uutisia.

Siunausta!

Ps. "Kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?" (Room. 10:14).

Tule rukoilemaan yhdessä:

5.1.2025.

On sanottu: Joka syntyy kahdesti, kuolee vain kerran. Joka syntyy vain kerran, kuolee kahdesti.

ja näinhän se on - ja ihan Raamatun mukaan.

Jokainen ihminen syntyy ensimmäisen kerran silloin, kun hän syntyy ihmiseksi tähän maailmaan.

Toisella syntymisellä tarkoitetaan uudestisyntymistä Jumalan lapseksi:

"Jeesus sanoi hänelle: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti ylhäältä se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"

(Joh. 3:3).

Tämä uudestisyntyminen tapahtuu silloin, kun ihminen avaa sydämensä Jeesukselle ja ottaa Hänet vastaan Vapahtajakseen ja Herrakseen:

"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta, vaan Jumalasta"

(Joh. 1:12-13).

Tällainen ihminen kokee vain yhden kuoleman; sen, jonka ihminen normaalisti kokee.

Sellainen ihminen, joka on syntynyt vain kerran; eli sen luonnollisen syntymän maailmaan, mutta ei uudestisyntymistä Jumalan lapseksi, kuolee vielä toisen kerran.

Se tapahtuu silloin, kun hän joutuu iankaikkiseen kadotukseen, jota Raamattu nimittää helvetiksi:

"Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja kaikkien valhettelijoiden osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema"

(Ilm. 21:8).

Vaikka sitä, että ihminen joutuu kadotukseen, nimitetään kuolemaksi, on ihminen siellä tietoisessa tilassa.

Ennen kaikkea tällä tarkoitetaan sitä, että ihminen on erossa Jumalasta, sen seurauksena, ettei elämänsä aikana uskonut Jeesukseen, ja valinnut sitä elämää, joka hänellekin oli tarjolla.

On olemassa kolme kuoleman lajia. Ne kaikki ovat syntiinlankeemuksen seurauksia: 

             1. Hengellinen kuolema. Se tarkoittaa, että syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen joutui eroon Jumalasta.

2. Fyysinen kuolema. Se, että itsekukin koemme fyysisen kuoleman, on myös syntiinlankeemuksen seurausta.

3. Toinen kuolema, josta olemme edellä puhuneet, on myös syntiinlankeemuksen seurausta.

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut"

(Apt. 16:31).

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________________

Sunnuntai. 16.9 astetta pakkasta ylösnousussa. Selkeä taivas.

Terhi-Marja haki M-L:n jo aikaisemmin tarjoiluja valmistelemaan helluntairukoushuoneelle.

Aamupalaa ja kahvia.

Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

11:ksi ajelin rukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Hain Salmen mukaan. Hyvä tilaisuus. Samalla se oli myös lapsensiunaus tilaisuus.

Kokouksen jälkeen joimme Terhi-Marjan ja M-L:n tarjoamat herkulliset kahvit.

Tulin kotiin ennen kuin M-L, joka jäi selvimään tarjoilun jälkijuttuja Terhi-Marjan kanssa.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa.

Seurasin hiihtoa.

Kahvia.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa" (Kol. 4:2).

Tervetuloa "sankoin joukoin" rukoilemaan:

4.1.2025.

Seuraavassa puhetta mieheltä, joka antoi kaikkensa Herran työhön. Siltä pohjalta sanat eivät ole vain sanahelinää. Kunnioitan häntä. Soisin olevani samanlainen:

"...On musertavaa ajatella elopellon laajuutta verrattuna useimpien niin kutsuttujen kristittyjen velttouteen, välinpitämättömyyteen ja haluttomuuteen edes jossain määrin työskennellä tällä saralla. Tämä moite koskee myös minua... Jos nautimme siitä siunauksesta ja onnesta, jota Jumala meille antaa, emmekä milloinkaan ojenna auttavaa kättä köyhille ja pahoille, teemme mitä hirvittävimmän vääryyden. On kauhistuttavaa meille, jos kuollessamme joudumme katsomaan elämää, joka elettiin täysin itsekkäästi. Mutta voit olla varma, että mikäli aiomme käyttää elämäämme toisin, meidän on varauduttava siihen, että meitä pidetään "kummallisina", tasapainottomina" ja seuraamme vältellään... Ihmisen tavallinen keskipiste on oma minä; oikea keskipiste on Jumala."

(Ian Keith Falconer, s. 1856 Skotlannissa, kuoli 31 vuotiaana lähetyskentällään, muslimien parissa, Kirjasta: Veli Henry, Soihdunkantajia. Muslimilähetystyön uranuurtajia, s. 59, Ari-kustannus 1977).

________________________

Lauantai. Myöhäisessä ylösnousussa 9.4 astetta pakkasta. Harmaa taivas. Oli satanut aavistuksen verran lunta.

Aamupalaa ja kahvia

Luin Ilmestyskirjaa.

Seurasin hiihtoa - "Touria."

Kävin M-L:n asialla kaupassa. Hän on leiponut tänään aamusta iltaan. Huomiseen seurakunnan tilaisuuteen, jossa tyttärensä Terhi-Marjan kanssa tarjoaa kahvit lähetystyön hyväksi kokouksen jälkeen. Eli tehnyt - tehneet - Jumalan valtakunnan työtä. Se voi olla hyvin monimuotoista - jos/kun on sydäntä ja näkyä.

Laitoin tulen takkaan.

Rukousta.

Ruokaa ja kahvia.

Seurasin hiihtoa.

Kahvia.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Iltapalaa.

Saimme tänään Timolta "älykkäisiin puhelimiin" mukavan äänitteen Hirvaskankaan Herätyskeskuksen tilaisuudesta. Siinä Timo lauloi laulun, joka oli ensiesitys. Sanat olivat minun kirjoittamat - mutta Pyhän Hengen vaikuttamat - 1988. Timo teki siihen sävelen ihan äskettäin. 

Kirjoitin vähän. 

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme" (Ps. 126:3).

3.1.2025.

 Evankeliumi on asia, jota kannattaa viedä eteenpäin -

sitä, jos jotakin.

Siihen meillä on täydellinen vapaus -

meitä ei estetä.

Voimme niin monin tavoin olla näitä evankeliumin lähettiläitä:

rukoille, todistamalla ihmisille Jeesuksesta, varoillamme, kulkuneuvoillamme -

kaikella, mitä Jumala on meille lahjoittanut.

Tämä vuosi voisi olla kohdallamme se vuosi,

jolloin me ryhdistäydymme tässä evankeliumin eteenpäinviemisen asiassa.

Se voisi olla...

Tämän suhteen teemme päätöksemme itse.

Mutta rohkaisen...

Meidänkin maassamme voi tulla aika, jolloin meillä ei ole tällaista vapautta viedä evankeliumia eteenpäin.

Jos emme käytä tätä aikaa, joudumme haikailemaan menetetyn mahdollisuuden perään -

vaikkakin, silloinkin, kun sitä ei sallittaisi, evankeliumi ei ole kahlehdittu.

On olemassa niin suuri syy siihen, miksi meidän tulee olla mukana Jumalan tarkoittamassa evankeliumintyössä:

Vain sen kautta ihminen voi olla kerran taivaassa.

Ja ihmiselämä on rajallinen.

Ihmisille on vietävä pelastussanoma silloin, kun he ovat elossa.

Nyt on evankeliumin eteenpäinviemisen aika.

Tehdään sitä rohkeasti!

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________

Perjantai. 12.8 astetta pakkasta myöhäisessä ylösnousussa. Aika selkeä taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä. M-L kaupassa, minä tk:ssa hakemassa laboratoriosta näytejuttuja.

Eija pistäytyi. Kahvisteltiin. Sateli lunta.

Seurasin hiihtoa - "Touria."

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Seurasin hiihtoa.

Tein kutsun, "julisteen", Pajupuron kyläiltaa varten. Laitan sen tämänkin jutun perään.

Iltapalaa.

Kirjoitin hieman.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Kunnioita Herraa antamalla varoistasi..." (Sananl. 3:9).

Koulun osoite on: Pajupurontie 772.

2.1.2024.

Sanotko mitä ajattelet?

Vai ajatteletko mitä sanot?

(Jouko Kuusjärvi)

________________________

Torstai. 9.1 astetta pakkasella ylösnousussa. Harmaa taivas.

Niin sitä mennä huristellaan tätä vuotta.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Ilmestyskirjaa.

Laitoin tulen takkaan.

Pistin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostit 99. kuoriin. Juotuani kahvit vein ne postiin.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla luin kirjaa.

Seuraava kyläilta lähenee - vuoden ensimmäinen. Siitä lyhyt etukäteisinfo:

UUDEN ELÄMÄN ILTA Pajupuron vanhalla koululla, pe. 17.1.2025. klo 18. Tarjolla: "Minun tarinani" -puheenvuoroja, musiikkia, yhteislaulua, puhe, kahvitarjoilu kylätyön tukemiseksi. KAIKKIA KUTSUTAAN! Järj. Kristityt yhdessä Saarijärven eri seurakunnista.

Luin vähän kirjaa.

Iltapalaa.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova: Nämä eivät minua miellytä..." (Saarn. 11:1, 2a).

1.1.2025.

Jumalan Siunaamaa Vuotta 2025! 

Niin paljon kätkee sisäänsä,

elämä ihmisen.

Varsinkin, jos elämäänsä,

kertyy määrää vuosien.

Se väriltään on ikään kuin,

kudelmat räsymattojen.

Monin iloin, monin suruin;

se on elämä ihmisen.

Ihmisen elämä alkaa kerran,

lyhyt, vaiko pitkä?

Tiedossa se on vain Herran,

milloin koittaa ajan ilta.

Lahjaa ovat vuodet nää,

jotka täällä eletään.

Tärkeää on silloin tää,

kuinka ne oikein käytetään.

Kerran loimen tutkaimista,

kankaamme leikataan.

Vuorollamme täältä maailmasta,

ikuisuuteen lähdetään.

Tärkein asia silloin on;

olinko oma Jeesuksen.

Ilman sitä mahdoton,

on päästä luokse Isän taivaisen.

(Jouko Kuusjärvi)

_____________________________

Niin me harjoittelemme kirjoittamaan jälleen uutta vuosilukua.

Keskiviikko. Uudenvuodenpäivä. 8.7 astetta miinuksella myöhäisessä "jalanviljaan nousussa." Selkeä ilma.

Aamupalaa ja kahvia.

Seurasimme tasavallan presidentin Uudenvuoden puheen. Ja tulihan se Jumalan siunauksen toivotus puheen lopussa!

Rukousta. Luin Juudan kirjettä.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävin saunassa.

Kirjoitin hieman.

Meille tuli vieraita - jotka olivat kaikki lastenlapsia: Milka, Milena, Minja, Emilia ja Daniel. Ja sehän oli mukavata. Otettiin tarjoiluja, koettivat pelatakin jotain peliä, katsottiin vanhoja diakuvia muutama kammallinen, otettiin uudestaan tarjoiluja

Kuuntelin TV7:n perustajan, Martti Ojareksen, Uudenvuoden puheen. Oli asiaa.

Kirjoitin vähän.

Pieniä "viilauksia" tänään myös tuleviin kristittyjen yhdessä järjestämiin tilaisuuksiin. Minusta on hyvä, kun ne rakentuvat pitkällä ajalla, vähän kerrassaan.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Aika on syntyä ja aika on kuolla..." (Saarn. 3:2a).

31.12.2024.

Kiitos Jumalalle pian päättyvästä Vuodesta!

Me emme usko uskoon.

Uskomme Jumalaan.

Uskomme Jumalaa.

Uskomme Jumalan Sanan lupauksiin.

Usko on väline - asia, jonka kautta Jumala toimii.

Monesti pidämme Raamatun asioita totena, mutta emme usko.

Jumalan Sana on uskon sanaa,

jota meidän tulee julistaa - 

ja joka meidän tulee uskolla omistaa.

Siinä mielessä olen niin mielelläni "uskonsanalainen."

Uskossa ei ole kyse tunteista, eikä silmin näkyvistä asioista.

Uskon kautta omistamme Jumalan Sanan lupaamia asioita -

ennen kuin ne ovat nähtävissä ja koettavissa konkreettisesti elämässä.

Siihen ei tarvita enää uskoa,

kun esim. parantuminen on tapahtunut.

Uskon - emme uskottelun tai tunteen -

kautta voimme olla varmoja, että Jumalan Sanaan perustuva lupaus,

jota olen pyytänyt, toteutuu;

siitä voidaan antaa tunnustus, että olen saanut sen,

ennen kuin se on konkreettisesti nähtävissä.

Muuten ei ole kyse Jumalan Sanan mukaisesta uskosta.

Jos tämä on sinusta epäilyttävää puhetta,

niin kehoitan sinua ottamaan Jumalan Sanan esille ja lukemaan sitä.

Jos emme saa juurikaan rukousvastauksia,

niin olisiko kyse edellä puhutusta asiasta.

Rukousta ei ole tarkoitettu ikäänkuin hätävaraksi,

että "rukoilempahan muuten vain."

Lopuksi:

Puheena olevaa uskoa emme voi puristaa itsestämme.

Se on aina Jumalan vaikuttamaa uskoa

ja syntyy Jumalan Sanasta:

"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta"

(Room. 10:17).

Vielä lopummaksi selkeä kuvaus siitä, mitä usko on:

"Sentähden minä sanon teille: Kaikki mitä rukoilette, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva"

(Mark. 11:24).

Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy"

(Hebr. 11:1).

Jumalan siunaamaa uskonvuotta 2025 jokaiselle!

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________________

Keskiviikko. Vuoden viimeinen päivä.  4.1 astetta miinuksella ylösnousussa - myöhäisessä sellaisessa. Selkeä taivas. Aurinko.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta.

Ruokaa ja kahvia.

Vein linnuille ja oraville siemeniä - ja kyllähän siellä jänöjussikin käy - ja metsämyyriä.

Laitoin tulen takkaan.

lueskelin vähän kirjaa.

Kirjoitin hieman.

Terhi-Marja, Denis ja Emilia kävivät. Kahvisteltiin ja glögeiltiin.

Seurasin United Uuden Vuoden konferenssia Elävät Virrat-seurakunnasta.

Seurasimme uutisia.

Iltapalaksi M-L:n juuri tekemää hyvää pizzaa - jossa täytteenä mm. tämän jouluista kinkkua.

Seurasin hieman United konferenssia.

Siunausta!

Ps. "Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" (Saarn. 3:1).

 

30.12.2024.

Vähiin menee, ennen kuin loppuu - tämä vuosi.

Maanantai. 0.1 astetta plussalla klo 5.25.

Aamupalaa ja kahvia.

6:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Aamurukoukseen. Neljä aikuista ja yksi vauva paikalla.

Vielä torkkumaan.

Kahvia.

Rukousta. Luin Jaakobin kirjettä.

Tyhjensin tuhkat takasta.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 99. tammikuulle 2025. Lähetin sen s-postina niille, joille se menee siten. Paperiversiot pian myös.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Timolta tuli M-L:n puhelimeen laulu, johon hän on juurikkoin tehnyt sävelen. Sanat ovat minun - tehty joskus 1988. Oli mielenkiintoista kuulla. Hyvä sävel. Laulu on ns. verilaulu; korostetusti tulee esille Jeesuksen veri. Hetassa, Lapissa, asuessamme kirjoitin sen. Ruskean, a4 kirjekuoren "pintaan." Kiitos Timolle! Saapi nähä, kuuleeko sitä koskaan jossain...

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps.  "Herra Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua" (Ps. 89:9).

29.12.2024.

Älä jää kiinni epäonnistumisiin -

ei minkään lajin sellaisiin.

Mene vain Jumalan kanssa eteenpäin.

Saat kokea Hänen siunaustaan -

ja olla siunauksena toisille Hänen suunnitelmissaan.

Muista:

Jumala on uusien alkujen Jumala!

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________________

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut, Emilialle, yhdelle rakkaista lastenlapsistamme!  

Taisi olla vähän plussalla lämpötila ylösnousussa.

Aamupalaa ja kahvia.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Hyvä tilaisuus.

16.30 maissa menimme Emilian synttäreille, heille. Sinne piti tulla serkkujen: Milkan, Milenan ja Minjankin, mutta eivät liukkauden vuoksi olleet uskaltaneet lähteä liikenteeseen. Otettiin herkkuja, raatailtiin ja lopuksi rukoiltiin.

Kotimatkalla kävimme kylällä kauppa-asioilla - siintävät jo silmissä Terhi-Marjalla ja M-L:lla ensiviikonvaihteen tarjoilut seurakunnassa.

Laitoin tulen takkaan.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin vähän.

Tänäänkin jotkut asiat menivät eteenpäin tulevia tilaisuuksia ajatellen.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Jos ei Herra huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo" (Ps. 127:1).

28.12.2024.

Totuuden sanominen ja toisen ihmisen tuomitseminen -

nämä voivat mennä meillä joskus sekaisin.

Tiedämme kyllä - vai tiedämmekö - 

että totuuden sanomiseen tarvitaan rakkautta.

Ilman sitä voimme olla julmia.

Vaikka totuus onkin totta,

voimme toimia sen kanssa kuin heittäisimme likasangon toisen naamalle.

Meitäkin koskeva totuus on, 

ettei meillä ole oikeutta tuomita.

Tämäkin koskee meitä:

On rakkaudetonta olla sanomatta totuutta silloin,

kun se pitää sanoa.

Tässä on hyvä -

voi kun sen muistaisi -

toimia niin kuin haluaisi toisten kohtelevan minua.

Näissä me saamme käydä - 

ja joudumme käymään -

koulua, josta lihamme ei aina tykkää.

Se voi mennä esim. sen kautta,

että juuri minä lankean syntiin,

ja saan sen jälkeen kokea Jumalan armahtavaisuutta ja anteeksiantamusta

omalle kohdalleni.

Tämän kautta sormeni ei enää osoitakaan toista vajavaista ihmistä tuomitsevana  sormena,

vaan tie, jota haluan kulkea, on toinen.

Jumalalla oli uusi alku minulle.

Matkani jatkui "puhtaalta pöydältä."

Jumalalla on uusi alku myös sille toiselle:

Sillä Jumala on uusien alkujen Jumala.

(Jouko Kuusjärvi)

_______________________________

Sydämelliset onnittelumme, miniällemme, Pialle, nimipäivän johdosta!

Lauantai. 6.1. astetta myöhäisen ylösnousun aikaan. Selkeä taivas. Aurinko.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta.

Kävin viemässä kutsun - ilmoituksen - pariin paikkaan ke. 8.1.2025. klo 19 olevasta SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisestä Paasto- ja Rukouspäivästä ja sen illalla Vapaakirkossa olevasta Rukousillasta.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa ja kahvia.

Olen tehnyt tänään valmisteluja Pajupuron vanhalla koululla, pe. 17.1.2025. klo 18, olevaa Uuden elämän iltaa varten, sekä pe. 28.2.2025. klo 18 Viitasalo-salissa olevaa SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteistä rukousiltaa varten.

Poljeskelin kuntopyörää 40 min. Samalla lueskelin kirjaa. 

Kävin saunanlöylyissä.

Iltapalaa ja teetä.

Kirjoitin vähän.

Luin Jaakobin kirjettä.

Siunausta!

Ps. "Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa" (Ps. 47:9).

27.12.2024.

Perjantai. 0.5 astetta miinuksella ylösnousussa. Selkeä taivas. Kohta paisteli kuin keväällä. 

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin kylällä kauppa-asioilla.

Rukousta. Luin Jaakobin kirjaa.

Laitoin tulen takkaan.

Ruokaa.

Lueskelin kirjaa.

16:ksi menimme M-L:n kanssa Terhi-Marjalle, Denikselle, Emilialle ja Danielille. Sinne tulivat myös Timo, Pia, Milena ja Minja, sekä Tero, Mari, Eelis ja Nooa. "Terhit" olivat kutsuneet meidät sinne. Pöytä oli herkkuja täynnä - ja kyllä me niitä nautittiinkin. Denis lämmitti saunan. Hänen, Teron ja Timon kanssa kävimme löylyttelemässä. Se usein kuuluu tuo saunominen meidän kokoontumisiin. Raatailimme. Lopuksi rukoilimme yhdessä. Mukava se on perekunnan aina kokoontua. Ihan kaikki eivät olleet päässeet mukaan.

Tultuamme kotiin, seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta" (Sananl. 4:27).

26.12.2024.

Mikä on uskonelämän ja seurakuntaelämän pahin vihollinen?

Ihmistekoisuus.

Enkä koeta luikerrella itse pois tämän todellisuuden alta.

Yli 55 vuoden kokemuksella - eri seurakuntia palvelleena - 

joudun toteamaan, että paljon paremmin olisi mennyt, 

jos en olisi niin paljon touhuillut vain ihmistekoisesti

(eikä tässä ole kysymys heikosta itsetunnosta, jota en itselläni koe olevan).

Olen tullut tuntemaan myös sen, että en ole ainoa sellainen.

Voihan olla, että kun vähän ajattelet,

löydät itsesi samanlaisesta tilanteesta.

Olisihan jälki ihan erilaista, jos ei puuhailumme,

tilaisuuksien pyörittämisemme ja "kaikki meno muu", 

olisi niin ihmistekoista.

Hyvin se mennee:

Meillä on paljon evankeliointia.

Meillä on kaikki evankeliointia.

Meillä on paljon rukousta.

Meillä on kaikki rukousta.

Meillä on paljon lähetystyötä.

Meillä on kaikki lähetystyötä.

Voimme "höläytellä" tuonkaltaisia "aforismeja"

ja taputtaa päälle.

Ja kuitenkin todellisuus on tarua ...

ei ihmeellisempää, vaan...

Ihmistekoisuuteen ei tarvitse muuta

kuin ihmisestä lähtöisin olevaa 

voimaa,

suunnittelua,

ideointia -

ja se voi olla hyvinkin näkyvää.

Mutta ei Jumalan mielenmukaista.

Pyrkiessämme elämässämme -

ja seurakunnan elämässä -

pois ihmistekoisuudesta,

alamme nähdä merkittävänä 

Pyhän hengen osuuden:

Välttämättömyyden -

kaikessa.

Tämä erottaa seurakunnan muista

tämän maailman yhteisöistä.

Kun otamme Pyhän Hengen merkityksen tosissamme,

käy niin, että asiat voivat muuttaa elämässämme -

ja seurakunnan elämässä -

erilaiseen tärkeysjärjestykseen.

Jos tänään sanotaan:

1. Kuinka suosittu seurakunta on, tunnetaan musiikkitilaisuudesta.

2. Kuinka suosittu seurakunnan pastori on, tunnetaan seurakunnan sunnuntaikokouksesta.

3. Kuinka suosittu Jeesus on, tunnetaan seurakunnan rukouskokouksesta.

Jotain tasoittumista noiden asioiden välillä voi tapahtua, kun Pyhä Henki ja Hänen johdatuksensa otetaan tosissaan.

Eiköhän oteta!

Samassa veneessä ollaan.

(Lopuksi: Nämä arvioinnit eivät koske vain tiettyä seurakuntaa).

(Jouko Kuusjärvi)

________________________________

Torstai. Tapaninpäivä. 2.8 astetta plussalla myöhäisessä ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia - ja kuusen- ym. kynttilät loistivat tunnelmaa luoden.

Rukousta. Luin Jaakobin kirjettä.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla luin kirjaa.

Kirjoitin hieman.

Kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen" (Sananl. 19:21).

25.12.2024.

Joulu ilman Pääsiäistä olisi turha -

nimittäin syntisen ihmisen pelastusta ajatellen.

Pääsiäinen ilman Joulua olisi mahdoton toteuttaa.

Mutta: Jumala antoi Jeesuksen syntyä ihmiseksi ihmisten keskuuteen.

Ihmisruumiissa Jeesus valmisti meille pelastuksen, 

antamalla henkensä ristillä

ja vuodattamalla verensä.

Hänen sovintoverensä on ainoa mahdollisuutemme

syntisinä ihmisinä,

saada syntimme anteeksi,

sillä:

"...ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista"

(Hebr. 9:22).

__________________________

Keskiviikko. Joulupäivä. 1.3 astetta plussalla ylösnousussa.

Aamupalaa ja kahvia - jouluisten valojen loisteessa...

11:ksi ajelin Joulukirkkoon Vapaakirkkoon.

Kahvia.

Rukousta. Luin Jaakobin kirjettä.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin vähän.

Ruokaa ja kahvia.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla luin kirjaa.

Luin kirjaa.

Iltapalaa ja kahvia.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia.

Vuoden ensimmäinen SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen Rukous- ja Paastopäivä on ke. 8.1.2025. Sen illalla on yhteinen Rukousilta Vapaakirkossa klo 19.

KAIKKIA KUTSUTAAN!

Ps. Silloin ei ole samaan kellonaikaan rukousiltoja seurakunnissa, joten: TAPAAMISIIN VAPAAKIRKOLLA!

Siunausta!

Ps. "Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa" (Sananl. 14:23).

24.12.2024.

Tiistai. Jouluaatto. 3.5 astetta miinuksella ylösnousussa.

Aamupalaa ja kahvia - mm. kinkkua. Kotona paistettua.

Rukousta. Luin 3. Johanneksen kirjettä.

Söimme riisipuuroa sekahedelmäsopan kanssa.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Kävin joulusaunassa.

Luin kirjaa.

Söimme jouluaterian kahdestaan M-L:n kanssa. Aina sitä tulee jouluaattona syötyä liikaa...

Meidän oli tarkoitus mennä tänä iltana "Terheille", mutta siellä oli "jotain tautia" liikkeellä, niin olimme kotona.

Luin jouluevankeliumin. Rukoilimme yhdessä.

Otimme lahjat kuusen alta. Kiitos kaikille lahjoista!

Luimme kirjaa.

Kahvia.

Seurasimme uutisia.

Illan mittaan luimme kirjaa.

M-L muisteli, että tämä on ensimmäinen jouluaatto, kun olemme kahdestaan - ja olemmehan jo olleet sentään aviossa yli 55 vuotta.

Ps. "Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura" (Sananl. 28:1).

23.12.2024.

Tämä onkin sitten viimeinen lainaus, jatkoksi edellispäivien lainailuun:

"...Aikamme hengellisellä elämällä on kaksi tunnusmerkillistä piirrettä. Ensimmäinen on se, että huvielämä saa uskonnollisen leiman - esimerkkinä Jesus Christ Superstar. Toinen tunnusmerkki on seurakunnan elämän maailmallistuminen. Kummatkin piirteet kuuluvat saatanan strategiaan, sillä ne suovat ihmiselle tilaisuuden uskonnollisten tarpeittensa tyydyttämiseen ilman, että hänen tarvitsee rikkoa välejään synnin ja maailman kanssa.

Raamattu on ennustanut tämän kaiken kuvatessaan lopun ajan ihmisiä: "Ihmiset ovat silloin...hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman". (2 Tim. 3:1-5).

(Thoralf Gilbrant, Ennustukset toteutuvat 2, s. 30, 31, Ristin Voitto 1975).

- olemme jo noista ajoista - vaikka ne eivät ole kovin kaukana - edistyneet jumalattomuudessa pitkin askelin huonoon suuntaan. Tuollainen kehitys turruttaa, kun se tapahtuu koko ajan. Siksi meidän uskovien on oltava valveilla - valvottava omaa tilaamme. Se tapahtuu jatkuvan rukouselämän ja Jumalan sanan lukemisen kautta - erityisesti. On tärkeää, että Jumalan sana voi uskossa sulautua meihin, sillä muuten se ei hyödytä meitä. Jumalan lasten, Jeesukseen uskovien on oltava myös Jumalan mielenmukaisena äänenä maailmassa.

Lainaukset loppuvat tähän.

___________________________________

Hyvää, Jumalan siunaamaa, Joulua; Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen syntymäjuhlaa! Tämä toivotus on jokaiselle, jonka silmät osuvat näille riveille!  

__________________________

Maanantai. 1.4 astetta plussalla ylösnousussa. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin hakemassa joulukuusen tuolta vuokratontin kulmasta. Laitoin sen permannolle seisomaan ja koristelin - eli "Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella." Mutta namusia ei ole ripustettu kuusen oksille.

M-L kävi kylällä kaupassa.

Rukousta. Luin 2. Johanneksen kirjettä.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin hieman.

M-L on leiponut tänään ja laittanut ruokia.

Mukavasti kuusestakin - kuten muutkin jouluiset valot - loistelevat.

Ollut tänään soitoin ja tekstiviestein lähetettävien joulutervehdysten vuoro. Joulukortteja jonkin verran lähetimme. Ristin Voitto -lehdessä laitoimme myös joulutervehdyksen. Tietenkin fb:ssa ja tässä ns. blogissa.

Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden" (Ps. 79:9).

22.12.2024.

Jatkan lainailua eilisestä. Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää. Liberaaliteologia on suuri harhaanjohtaja ja Raamatun vihollinen: 

"...Jos joku luulee, että kuvatun kaltainen moraalinen rappio kristikunnassa on ominaista vain Amerikan oloille, hän erehtyy suuresti. Myös täällä Skandinaviassa moraalin höltyminen kasvaa. Paljon useammin kuin ennen nuoret ihmiset, tunnustavat kristitytkin, käyttäytyvät kuin mies ja vaimo ennen avioliittoa. Heidän omatuntonsa saa haavan, he kadottavat Jumalan siunauksen, ja usein on seurauksena täydellinen luopumus. Kristittyjenkin keskuudessa päädytään yhä useammin avioeroon.

Sodoman lukemattomilla synneillä on kuitenkin puolustajansa. Norjalaisessa kristillisessä ylioppilaslehdessä koettaa muuan kirjoittaja tehdä yleistä mielipidettä homoseksualisteille myötämieliseksi: "Ehkä meidän pikemminkin tulisi sanoa, että yksityinen homoseksualisti saa ratkaista itsensä ja Jumalan edessä, onko hänen elettävä seksuaalisesti pidättyvää elämää vai ei."

Tanskassa on ryhmä teologeja ryhtynyt vaatimaan homoseksuaalisuuden hyväksymistä ja kirkon siunausta sille. Monet papit ovat lupautuneet "vihkimään" homofiilipareja, mikäli laki antaa siihen suostumuksensa. Voidaan sanoa, että kristinusko ei tarvitse vastustajia niin kauan kuin sillä on kuvatun kaltaisia kannattajia ja johtajia. Saatanalla on paremmat mahdollisuudet käydä kirkon kimppuun sisältäpäin kuin ulkoapäin. ..."

(Thoralf Gilbrant, Ennustukset toteutuvat, s. 30, Ristin Voitto 1975).

- luetusta eteenpäin on kehitys mennyt yhä vain alaspäin. Niin Suomessakin. Ajattelepa esim. luterilaisten piispojen yhteisesiintymistä; ts. sitä "rimanalitusta", johon he ovat Jumalan Sanan auktoriteetin suhteen langenneet. Nämä asiat tulevat Suomessakin yllättävällä tavalla koskettamaan muitakin hengellisiä yhteisöjä. Tehtävämme uskovina on valvoa tilaamme, että emme mene mukaan sellaiseen mukaan, jota Jumala ei missään tapauksessa hyväksy - vaikka se millaisissa "kääreissä" hyväksyttäväksi tehtäisiin. Meidän ei tule valvoa vain omaa tilaamme, vaan olla Herran ääni tämän päivän monenlaisten haasteiden keskellä.

Jatkan tästä.

______________________________

Rakkaudestasi, taivaallinen Isäni,

enemmän kiittää haluaisin!

Se minutkin synnistä pelasti.

Sain syntini anteeksi.

Kiitän ja ylistän,

Sinua Isäni!

Sydämestäni laulaa haluan!

Sinä muutit elämäni!

Niin paljon minua rakastit,

Kaikkivaltias Jumalani!

Sinä Poikasi tänne lahjoitit,

ja sovitit syntini.

Jeesus, ristille kävit kuolemaan;

annoit henkesi puolestani.

Sai syntini veresi vuotamaan,

siitä kiittää sydämeni!

Nyt matkalla olen luoksesi,

sinne taivaan kirkkauteen.

On voimani Pyhä Henkesi,

yhtyy henkeni ylistykseen!

(Jouko Kuusjärvi)

___________________________

Sunnuntai. 7.1 astetta miinuksella myöhäisessä ylösnousussa. Harmaa taivas. Oli satanut lunta - ja satoi.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä - hän kaupassa ja minä apteekissa.

Kävin viemässä joulutervehdykset kolmelle yksineläjälle - ei-seurakuntalaiselle.

Kahvia ja suuhunpantavaa.

Ajelimme 16:ksi M-L:n kanssa Uuraisten helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle joulujuhlaan.. Siellä Timo ja Milena lauloivat yhdessä. Yhdessä yhteislaulussa Timo säesti kitaralla ja Milena pianolla. Meni hienosti! Tietenkin Pia ja Minjakin olivat paikalla - mutta myöskin Terhi-Marja ja Emilia. Kahvitarjoilun jälkeen ajelimme kotiin. Oli lumisadetta.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin hieman.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Halleluja! Ylistäkää herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat" (Ps. 135:1).

21.12.2024.

Eilen en jatkanut, mutta nyt jatkan kolmena eilistä edeltävänä päivänä lainaamaani kirjoitusta:

"...Miten pitkälle tässä suhteessa voidaan kirkon piirissä mennä, siitä on esimerkkinä eräässä amerikkalaisessa baptistikirkossa (Hudson Memorial Church lähellä New Yorkia) sattunut räikeä tapaus. Christianity Today -lehti selostaa: Nykyajan ihmisen mielenkiinto seksiä kohtaan näyttää nyt saavan vastakaikua kirkon taholta. Hudson Memorial Church -kirkossa New Yorkissa järjestettiin viime kuussa tanssiohjelma, jonka yhdessä numerossa mies ja nainen, kumpikin alastomia, liitelivät tiiviisti toisiaan syleillen korokkeen poikki."

Seurakunnan paimen Howard Moody antoi eräässä Christianity and Crisis -lehden artikkelissa uuden määritelmän siveettömyydelle: "Kristitylle ei todellinen siveettömyys merkitse alastonkuvia julkaisevien aikakauslehtien vaatteettomuutta eikä vanhemman tai uudemman kirjallisuuden karkeuksia eikä pornoelokuvien orgioita ja sukupuolielinten paljastamista. Siveetöntä on kaikki sellainen, jonka päätarkoituksena ja päämääränä on on ihmisen alentaminen ja halventaminen", pastori Moody opettaa.

Luopumus on siis meidän päivinämme edennyt niin pitkälle, että ihmiset, jotka ovat onnistuneet välttämään turmeluksen huvielämässä, kohtaavat samat kiusaukset kirkon seinien sisäpuolella. Kristilliset johtajat houkuttelevat ontoilla Fraaseilla kirkon jäseniä siveettömyyteen. "He...lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia" (2 Piet. 2:18). ...

- Että tällaista - ja kuinka huimasti kehitys onkaan mennyt noista ajoista eteenpäin...

Jatkan tästä.

_______________________________

Lauantai. Muutama pakkasaste ylösnousussa, joka tapahtui minulle ja M-L:lle Tampereella, Teron ja Marin luona. Tero on vanhin poikamme.

Hyvää aamupalaa ja kahvia.

12:ksi ajelimme kaupungille, Teron ja Marin vanhimman pojan, Aaron, luokse - tapaamaan häntä ja ekaa kertaa hänen opiskelijan kämppäänsä tutustumaan. Hyvä asunto, hyvällä ja hienolla paikalla. Kahvit ryyppäilimme ja raatailimme.

Lähdimme sieltä suoraan ajelemaan kotia kohti. Kiitos Terolle ja Marille ja Aarolle! Mukava oli käydä.

Orituvan ABC:llä kävimme syömässä. Sitten vain kotiin Multian - Väätäiskylän kautta.

Olimme koton n. klo 18 maissa.

Laitoin tulen takkaan.

Kirjoitin vähän.

Timo, Pia, Milena ja Minja käväisivät. Lahjajuttuja puolin ja toisin... Joimme teetä ja kastettiin sen kera jotain suuhunpantavaa.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta" (Sananl. 23:17).