8.5.
Marja-Leena kävi viemässä lapsukaiset Emilian ja Danielin kouluun. Kävi vielä uudestaan lepäilemään. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Psalmien kirjaa.
Ennen 11 kävimme hakemassa Danielin koulusta meille - oli tullut pää kipeäksi.
Ajelin hieman myöhässä helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen, joka alkoi klo 11. 5 rukoilijaa.
Hain Emilian koulusta 13 maissa. Päästyämme meille alkoi Emilia paistelemaan lettuja. Söin. Denis käytti Danielia tk:ssa - lämpöäkin kun hänellä oli. Olin Danielin kanssa kotona kun mummi ja Emilia kävivät kylällä kauppareissulla ostelemassa sunnuntaiseen - seurakunnassa olevaan - lounaaseen vastuullaan olevia tarvikkeita.
16:ksi ajelin kylälle, työväentalolle. Siellä kun oli tänään kevään viimeinen KUNNIA ON HERRAN-ilta. Satoi. Kävin hakemassa illan emäntänä toimivan Marjan - sekä tarjoiluasioita - työvikselle. Äänentoistosta vastaava - Jussi - ja hänen avustajansa kuljetuksessa - Denis - tulivat myös työvikselle virittelemään laitteita. Ilta - joka oli viimeinen vastuullani - alkoi klo 19. Nimitin sitä KUNNIA ON HERRAN -iltojen "kevätjuhlaksi". Johtelin illan. Hengen tuli -akustisten kitaroiden ryhmä, Kuusjärven Timon johdolla, johteli meitä lauluin, jotka olivat Hengen tuli-vihkosta. Hyvä ryhmä ja hyvät laulut. Sen jälkeen oli erinomainen osio: äiti ja tytär - Jaana ja Sonja Lampinen esittivät Jaanan kirjoittamia runoja - Hileitä. Yhden niistä Jaana luki ja kolme Sonja lauloi. Sävellykset niihin olivat Sonjan ja Jaanan käsialaa. Etrinomaisia, koskettavia. Kun Hileisiin tulee useampiin säveliä, olisi hyvä asia, jos niistä tulisi äänite - äänitteitä. Sonjalla on persoonallinen, taipuisa, lauluääni. Seuraavaksi Parkkosen Henri käytti puheenvuoron Jumalan tekoja elämässäni -osiossa. Olihan erinomaisen selkeä ja hyvä todistus. Hengen tuli -ryhmä johteli taas lauluihin. Haapalan Anneli ylisti tanssien kahden koskettavan kappaleen verran. Koin ylistyksen henkeä sisimmässäni niiden aikana. Välissä Anneli käytti lyhyen puheenvuoron toisesta hebreankielisestä kappaleesta. Annelille Jumala on antanut lahjan ja tehtävän ylistystanssiin. Hengen tuli ryhmän yhden laulun jälkeen rukoilimme kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta Lahtelan Samulin ja Lehtomäen Teemun johdolla. Samuli hoiteli rukousosiohomman. Yhden Hengen tuli -ryhmä laulun jälkeen puhui vieraileva puhuja - Miko Puustelli - ja johteli rukouspalveluun, johon tuli aikalailla ihmisiä. Sen aikana Hengen tuli -ryhmä johteli innoittaviin lauluihin. Tykkiä - jonka asetteli paikoilleen Denis - hoiteli Peiposen Samuli. Rahalahjan keruusta vastasi Mäkisen Tapani. Tilaisuus kesti 3 h 10 min. Päälle vielä kahvitarjoilu hyvine tarjottavineen - mm. täytekakkuja. Sydämellinen kiitos illan kaikille erilaisissaa vastuissa olleille! Olihan se mahtava ilta! Kevätjuhla. Tulipahan kirjoiteltua ihan itsellenikin ylös tuon viimeisen KUNNIA ON HERRAN-illan menoa. Taaksepäin kun katson, niin huomaan - ja voin kiitollisena todeta - että kauan sitten tuolla nimellä aloitetut tilaisuudet ovat tuoneet paljon siunausta. Monia on tullut uskoon, jne. Alkujaanhan KUNNIA ON HERRAN! -tilaisuudet olivat viikonlopputapahtuma lukion salissa - ja väkeä oli paljon. Erilaisten elämäntilanteiden jälkeen Jumala johdatteli allekirjoittaneen Saarijärven Vapaaseurakuntaan pastoriksi. Siellä aloitimme KUNNIA ON HERRAN! -illat, jotka olivat siunattuja - eivätkä vain minun mielestäni. Kastetilaisuuksia pidettiin aika monen mainitun illan yhteydessä. Tässä uudessa vaiheessa ne aloitettiin helluntaiseurakunnan iltoina työväentalolla - ja se on kannattanut. Ennen kuin KUNNIA ON HERRAN! -illat aloitettiin vuosia sitten, pidimme helluntaiseurakunnan toimesta - olin silloin helluntaiseurakunnan pastorina - pidimme työväentalolla samantyyppisiä iltoja nimikkeellä Uuden elämän ilta. Nekin olivat monella tavalla siunattuja ja niissä tuli ihmisiä uskoon. Tuollaisiin ajatuksiin johdatteli tämä viimeinen KUNNIA ON HERRAN! -ilta kohdallani. Haluni on antaa tilaa kylätyölle enemmän. Siksi päätös luopua KUNNIA ON HERRAN! -illoista. JHs., niin myös sukulaiskansojen parissa tehtävän työn valjaat ovat päällä edelleen - ei ole tullut lupaa niitä riisua. Herra johdattakoon eläkeläistä! Jatkossakin - kuten aina - haluan olla toteuttamassa sitä, mitä Jumala laskee sydämelle. Olkoon se mitä tahansa. Ajattelen niin, että ne pitää aina toteuttaa - jos ei siellä, niin täällä, jos ei täällä, niin siellä. Himpun ennen 23 olin kotona illasta. Satoi aikakin reippaasti.
Söin iltapalaa.
Jatkoa eiliseen:
"Paavalin 1. kirjeessä Timoteukselle 6:8 sanotaan, että tarvitsemme ruokaa ja vaatteita. Haluamisen ja tarvitsemisen välillä on ero. Tarve kohdistuu elämän perustarpeisiin - ruokaan, vaatteisiin ja asuntoon. Halu taas kohdistuu kaikkeen, mikä ylittää tarpeen. Ravintolaillallinen, uusi auto ja viimeisimmän muodin mukaiset vaatteet ovat kaikki mielihaluja.
Jumala auttaa meitä löytämään tyytyväisyyden siten, että Hän on sitoutunut täyttämään tarpeemme. Hän ei kuitenkaan ole luvannut täyttää mielihalujamme. Hän lupaa antaa meille sen, mitä tarvitsemme, ja kehottaa meitä olemaan tyytyväisiä, kun nämä tarpeet on täytetty. "Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä" (1. Tim. 6:8). (Howard Dayton).
Siunausta!
Ps. "Jos minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi" (2. Aikak. 7:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti