1.2.
Ensimmäisestä päivästä se alkaa - kuukausikin. Minulla kuukausi vaihtui Isojoella, Pohjanmaalla, Reinon talossa. Eipäkä/käpä kovin aikaisin tullutkaan sohvalta pompattua "jalanviljaan." - se kun nukkumaanmenokin meni pitkäksi juttelun ja vähän kirjankin lukemisen vuoksi. Pikkutunneille.
Noustua aamupalaa ja kahvia - keittiössä, jossa mukava lämpö, jota tuotti puuhella. Ulkona 4.4 pakkasella. Kova tuisku ja lunta satoikin.
Luin meille molemmille ääneen luvun Jesajan kirjasta. Rukoilimme yhdessä.
Laittelin kamani kasaan ja suuntasin autonnokan kotia kohti. Kiitokset Reinolle "ylöspidosta" ja majapaikasta! Oli kuin olisi piispaa pidetty pappilassa. Kuin hotellissa olisi ollut.
Ajokeli oli tuiskuinen ja lumisateinen. "Alavuren" ABC:llä kävin syömässä seisovasta. Olin kotosalla siinä 18 maissa, tai ennen. Marja-Leena oli kotosalla. Oli lämmittänyt takan.
Kohtapa tuli syödyksi pita-leipä teen kanssa.
Niin menivät nekin - kolme - kokousta, joissa olin puhumassa.
Jatkan tähän loppuosan siitä kiinalaisen uskovan kirjeestä, jonka hän ennen teloitustaan kirjoitti toverilleen. Käännö Terhi-Marja K.:
"...Minä olen - yksi niistä, jotka ovat lujasti päättäneet mennä loppuun asti.
Olen Jeesuksen kristuksen opetuslapsi. Hänen tuloonsa asti. Olen velvollinen menemään eteenpäin. Olen velvollinen antamaan, niin kauan kuin minulla on. Julistamaan, kunnes kaikki tuntevat Hänet, ja palvelemaan niin kauan, kun Hän ei minua pysäytä. Ja kun Hän tulee noutamaan omiaan, Hänelle ei ole vaikeaa tunnistaa minua, koska minä omistin elämäni sille, että olisin yksi niistä, jotka olivat lujasti päättäneet mennä loppuun asti.
Allekirjoitus"
Ps. "Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen" (Saarn. 11.1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti