12.5.
Rakkaat Äitienpäiväonnittelut vaimolleni, Marja-Leenalle! Myös kaikille perhekuntamme äideille, sekä lastemme aviopuolisoiden äideille! Myöskin jokaiselle sukumme äidille! Ja kaikille äideille! Omaa äitiäni muistan kiitollisena! Hän ei ole enää onnittelujani vastaanottamassa. Muistan joskus kotona asuessani tapauksen, jossa minulla oli senverran rahaa - liekö äidiltä saatua - että sain ostettua hänelle äitienpäivälahjan. Lahja oli muutama vihreä omena ruskeassa paperipussissa. Vein ne piiloon puimalatoon, josta äitienpäivänä hain ja ojensin äidille. Lienenkö rohjennut halata, en muista. Saatoin kyllä niin tehdä. Estot olivat - jos niitä silloin oli - minun puolellani. Äiti ei ollut sellainen, jota ei olisi uskaltanut halata.
Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut vielä tässäkin Krookin Laurille!
M-L nousi aikaisemmin koristelemaan voileipäkakkua, VHH-kakkua ja normaalia täytekakkua.
Aamupalaa ja kahvia. Luin 2. Johanneksen kirjettä.
Menin 10:ksi helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan. Salmen hain mukaan. 4 henkeä paikalla. M-L tuli "Terhien" autossa klo 11 tilaisuuteen.
Se tilaisuus oli yläkerrassa ja sen johti Jukka Oittinen. Kyseessä oli Äitienpäivätilaisuus. Samalla myös lähetyspyhä. Siksi kuulimme lähetysinfoa seurakunnan läheteiltä, ym. Musiikkina olivat yhteislaulut. Liisa Finch, Uuraisilta julisti Sanaa. Sitä oli ilo kuunnella! Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu.
Kokouksen jälkeen menimme Pikku Emäntä-ravintolaan, kaupungintalon alakertaan. Tarkoituksenamme oli syödä siellä äitienpäivälounas, mutta oli niin paljon ihmisiä - jono ovelle - että menimme toiseen paikkaan. Paikka oli Halpa-Halli. Selvisimme äitienpäivälounaasta puolta halvemmalla, kuin olisimme ensin käymässämme paikassa selvinneet.
Kahvia vielä kotonakin.
Laitoin tulen takkaan. Harmaa päivä. Aamulla satoi melkolailla.
Äitiä juhlimaan saapuivat Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel. Timo, Pia, Milka, Miro, Milena ja Minja. Terolta perheineen tuli puhelinsoitto äitsylle.
Herkulliset olivat kahvit monine kakkuineen. Rukoilimme yhdessä aluksi. Mukava oli seurailla lastenlasten toimia. Eritoten niiden pienempien - joita olivat Minja ja Milena. M-L oli tehnyt mettäkakkuja - Muonionjokivarressa, Ruotsin puolella, asuva tuttumme, vanha mies, Väinö, sanoi - mettäkakkuja kahvin kanssa tarjotessaan - että ottakaapa niitä mettäkakkoja. Sekös Timoa pienenä nauratti. Niin, ni, M-L oli niitä leiponut. Tuntuivat Milenalle hyvin maistuvan. Olisi lisää halunnut, mutta vanhemmat vähän toppuuttelivat. Meni kuitenkin mummin luo, mieli kun teki, ja sanoi hellyttävät sanat: Minä olen sinun lapsenlapsesi. Mitenkä osasikin. Mettäkakku heltisi.
Saunankin lämmitin. Deniksen kanssa kävimme löylyissä. Timo ei tällä kertaa löylyihin tullut, vaikka ei tavallisesti kyllä sitä laista. lienee ollut Äitienpäivä syynä - ei kait mies kuitenkaan pehmenemään ole alkanut (humor).
Siitäpä sitten omat lähtivät koteihinsa ja vanhukset - jotka eivät kyllä oikein sellaisiksi itseään tunne - jäivät kahden. Arvokkaita hetkiä - mielestäni - ovat tällaiset perhekunnan kohtaamiset. ne ovat tässä laajuudessaan meillä - vielä - mahdollisia.
Vielä piti voileipäkakkua iltapalaksikin suuhunsa laittaa.
Nyt kun ilmestyi (huhtikuussa) tuo kirjoittamani Sytykkeitä Rukouselämään 2 -kirjanen (134 sivua), niin ihmiset haluaisivat saada myöskin sen Sytykkeitä Rukouselämään 1 (126 sivua). Kuitenkin siitä on painos loppu. Mielelläni ottaisin siitä toisen painoksen, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Hinta olisi yli 700 euroa. Kun toimenpiteeseen avautuu mahdollisuus, niin heti se toteutuu.
"Jokainen ihminen on Jumalalle niin arvokas, että Hän maksoi kaikkein kalleimman hinnan syntiemme tähden: Jumala rakastaa meitä niin paljon, että Hän antoi oman ainokaisen Poikansa syntyä maailmaan ihmiseksi. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Hän eli elämänsä ihmisenä ja Hänet naulittiin kuolemaan ristille syntiemme vuoksi. Kun Jeesus riippui ristillä, oli Hänen päällään koko maailman syntivelka. Jeesus vuodatti verensä ja antoi henkensä siksi, että me syntiset ihmiset voisimme saada syntimme anteeksi ja pääsisimme yhteyteen Jumalan kanssa. Jeesus on sovittanut Isän Jumalan edessä sinunkin kaikki syntisi. Hänet tuomittiin kuolemaan sinunkin puolestasi. Synti ei voi enää erottaa meitä Jumalasta - ei ajassa, eikä iankaikkisuudessa" (Jouko Kuusjärvi: Jumalalla on sinulle asiaa, s.7).
Siunausta!
Ps. "Kristus on kuollut syntiemme vuoksi, kirjoitusten mukaan..." (1. Kor. 15:3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti