30.3.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 44.
En sen enempää kertaile aiemmin sanottua - vaikka toistoakin kyllä tapahtuu. Voit tutustua aiemmin tässä "kirjoitussarjassa" sanottuun aikaisemmissa jaksoissa; eilisestä taaksepäin.
Menemme 1. Moos. 19. lukuun. Jäimme - kun viimeksi olimme tässä luvussa - siihen, kun enkelit, jotka olivat Lootin kodissa, pelastivat talon isännän Sodoman miesten kynsistä (j. 10). Enkelit myös sokaisivat "pahoissa aikeissa" olleet miehet, niin että he eivät edes löytäneet talon ovea (j. 11). Eli, Sodoman miesten himot jäivät tyydyttämättä sillä kertaa Eivätpä osanneet "ihmisparat" aavistaa, mitä he joutuvat pian kokemaan!
Tänä päivänäkin on ihan samoin: Ihmiset, jotka tahtovat elää jumalattomasti; Jumalan Sanan vastaisesti, ovat koko ajan tuomionalaisessa olotilassa. Ei kukaan voi tuudittautua "sellaiseen uskoon", ettei tänä aikana voi tapahtua mitään sen kaltaisia tuomiotoimenpiteitä Jumalan taholta, kuin mitä Sodoman kohdalla tapahtui. Kyllä voi. Tapahtuu. Ja on tapahtunut. Jumala on laupias, armollinen, pitkämielinen ja suuri armossa, mutta Hän on koko ajan myös vanhurskas - oikeamielinen - Jumala, joka pitää kiinni omasta Sanastaan. Jokaisen on muistettava, että olemme tekemisissä Jumalan kanssa, joka on pyhä. Jumala ei salli itseänsä pilkattavan, eikä Sanaansa halveksittaman. Eilisessä tekstissä kirjoitinkin siitä, kuinka ihminen voi kohdata pyhän Jumalan. Jumala on valmistanut kaikille ihmisille pääsyn synneistään:
"...Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen"
(Joh. 3:17-18).
Kukin meistä olemme tuomion alaisessa olotilassa niin kauan, kunnes uskomme Jeesukseen.
Sen jälkeen, kun Loot on saatu turvaan, puhuvat hänen kodissaan olevat miehet - enkelit - vakavan asiansa Lootille. Asian, jonka vuoksi he ovat Sodomaan tulleet:
"Ja miehet sanoivat Lootille: Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, ketä sinulla kaupungissa on, sillä me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät hävittämään sen"
(1. Moos. 19:12-13).
Ilta on ollut Lootille - ja myös hänen perheelleen - tyrmistyttävä. Tuskin Lootilla oli aavistustakaan etukäteen siitä, mitä hän enkeleiltä kuuli. Varmasti hänen päässään liikkui ajatuksia eri suuntiin. Kaupunki tultaisiin hävittämään. Saatamme jollakin tavalla pystyä eläytymään tilanteeseen, jota Lootin talon seinien sisäpuolella tuona hetkenä koettiin.
Loot toimii kuitenkin enkelien sanomalla tavalla:
"Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä ja sanoi: Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin. Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä"
(1. Moos. 19:14).
Lukemastamme voisi sanoa paljonkin, mutta toteamme vain sen, että Lootin sanoma ajatus tuntui näistä vävyistä liian "utopistiselta." Joudumme myös kysymään: Millainen auktoriteetti tämä mies, Loot - joka oli kohonnut Sodoman kaupunginporttiin, johtajistoon - oli omassa kodissaan? Olivatko vävyt - tai vävykokelaat - saaneet hänestä sellaisen kuvan, että eivät voineet ottaa hänen sanojaan todesta? Oliko hänen sydämessään tapahtunut mukautumista "tämän maailman menon mukaan?" Tietenkin voimme nähdä asian siltäkin kannalta, että vävyt ajattelivat kaikkea sitä, mitä heillä Sodomassa oli ja he eivät olleet valmiit siitä luopumaan. Varmastikaan nämä miehet eivät olleet Jumalaa pelkääväisiä ihmisiä? Kenties eivät myöskään Lootin tyttäret? Nämä ovat "aatoksia", joita voimme ajatella.
Siirtäessämme Lootin vävyjen suhtautumisen näihin päiviin, näemme ympärillämme samanlaista suhtautumista Jumalaan, Jumalan Sanaan, uskovien puheisiin Sanan pohjalta ja vakaviin varoituksiin, joita Raamattu tuo esille. Niihin saatetaan suhtautua vähän niinkuin huumoriin, leikinlaskuun. Ei oteta todesta. Tehtävänämme on kuitenkin "pitää vanhurskautta voimassa" sanojemme ja elämämme kautta. Meidän tulisi olla paljon rohkeampia laajalla rintamalla.
Kaikkien mielestä - ehkä he ovat niitä "fiksuja" ihmisiä - ei voisi sanoa, mitä sanon: Olemme puhuneet Sodomassa voimakkaasti esiintulleista luonnottomista lihanhimoista ja haureudesta - ja siltä pohjalta myös siirtäneet ilmiön nykypäivään, koska samat asiat yhä lisääntyvästi vaikuttavat keskuudessamme. Kaikki tiedämme, että luterilainen kirkko on "yhä kaltevammalla pinnalla" luisumassa poispäin Jumalan Sanasta tässä asiassa Puhumme nimenomaan homo- ja lesbosuhteiden hyväksymisestä.
Puheena oleva asia on lähellä myös kaikkia vapaita suuntia. Tämä onkin vakava varoituksen sana kaikille niille. Myös helluntaiherätystä ja sen seurakuntia - johon kuulun - koskien. Onko viimeksimainitussa - ja muissakin suunnissa - "nytkähdetty" hieman väärään suuntaan? Onko jo olemassa asioita, jotka kertovat siitä, että "porttia on jo hieman raotettu?" Ehkä on jo olemassa merkkejä siitä, mitä edellä sanoin? Herra meitä armahtakoon! Lisääntyvä - lisääntyvä - ihmisviisauden lisääntyminen herätysliikkeessä ja seurakunnissa on saanut aikaan kehitystä liberaaliin suuntaan. Sitä kehitystä on erittäin vaikea toiseksi kääntää.
Olen vuosien aikana maininnut - ja havainnut sen - että seurakuntien vanhimmistojen jäsenet vain harvoin ovat paimenia laumalleen. Kokoonnutaan kyllä yhteisen pöydän äärelle "pähkäilemään" erilaisia asioita ja johdetaan tilaisuuksia. Lopulta ei tiedetä, mitä lauman jäsenille todellisuudessa kuuluu. Joskus - ehkä useinkin - käy niin, että vuosien kuluttua tullaan "jotakin kautta" tietämään, että seurakunnan jäsen on kauan elänyt synnissä - ja jopa siitä huolimatta palvellut eri tehtävissä seurakunnassa. Puhun yleisellä tasolla, mutta kokemustakin on siitä, mistä puhun.
Seurakunnan keskellä voi - ja ihan edellä puhutusta johtuen - ihminen elää vaikkapa haureudessa vuosikausia, kenenkään siihen puuttumatta. Siellä voi olla homoseksualisia suhteita, avioliiton ulkopuolisia suhteita, pornoa, jne. Puhuaksemme nyt vain haureuteen liittyvistä alueista. Paimenien tulisi erityisesti paneutua heidän ykköstehtäväänsä, paimentehtävään - eikä ainakaan haalia vielä seurakunnan ulkopuoleltakin lisää tehtäviä itselleen!
Näin ohjautuivat sanat tällä kertaa.
Jatkan - jHs- seuraavalla kerralla.
Totuutta noudattaen rakkaudessa.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12.B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Sehän on tiistai. Sydämelliset nimipäiväonnittelut Kärkkäisen Uskolle ja Ohrasen Uskolle! Hyvfä nimi uskovaiselle tuo Usko - ja varsinkin jos on vielä uskonmies.
1.6 astetta plussalla klo 7 aikaan. Taivas olisininen ja aurinko teki ns. nousuaan. Kaunistahan se.
Aamupalaa ja kahvia.
Kävin "viepäsemässä" Emilian ja danielin 8:ksi kouluun.
Kahvia. Luin 1. Pietarinkirjettä. Rukousta.
Kahvia.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen. M-L kävi hakemassa Danielin ja Emilian koulusta. Samalla kävi kauppa-asioilla.
Ruokaa ja kahvia.
Kävimme M-L:n kanssa kävelylenkillä. M-L kääntyi väliltä takaisinpäin. Minä "tossuttelin" - vaiko rtassuttelin - 8.3 km. Alussa pilveili. Jonkun pisaran vettäkin heitteli. Aurinkokin helähti paistamaan. Tuuleskelikin.
Laitoin takkaan tulen.
Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Iltapalaa ja kahvia. M-L leipoi pullaa ja paistoi ruokaa huomiseksi.
Seurasin uutisia - Suomesta, maailmalta ja Israelista.
Kahvia - ja juuri leivottua hyvää pullaa.
Siunausta!
Ps. "Olkaa Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset" (Ef. 5:1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti