Kiehisen vuolijan Blogi

18.7.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 25.

"Ja Stefanus, täynnä armoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa" (Apt. 6:8).

Edellisessä kirjoituksessa luimme, kuinka Stefanus oli yksi niistä seitsemästä miehestä, jotka asetettiin pöytäpalvelijan, diakonin, toimeen. Apostolien toimeksiannosta näiden miesten tuli olla sellaisia, joista oli hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä (Apt. 6:3). Stefanuksesta sanotaan, ennen sitä, kun hänet asetettiin puheena olevaan toimeen, että hän oli mies, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä (Apt. 6:5).

Lukemassamme jakeessa se, mitä Stefanuksesta sanottiin, tulee toteennäytetyksi. Hän oli täynnä armoa ja voimaa. Sen seurauksena hän teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa.

Tällainen oli yksi mies pöytäpalvelijoiden joukossa! Hänet tässä mainitaan kaiken sen tähden, miten Jumala häntä käytti ja siksi, että hänestä tuli ensimmäinen veritodistaja, marttyyri seurakunnan historiassa. Hän ei toimittanut pelkästään pöytäpalvelusta - joka oli tärkeä asia - vaan hän toimi voimallisesti ja rohkeasti Jumalan työtoveruudessa muutenkin, niinkuin luimme.

Apostolien teot-kirja, Raamatussa, on oppikirja myös tämän päivän seurakunnille. Samalla kun se tietenkin on seurakunnan alkuajan voimallista historiaa. Voimme kuitenkin esittää kysymyksen - uskoakseni aiheellisesti: Onko Apostolien teot meille tänään sellainen kirja, joka ohjaa meitä alkuperäiseen seurakunnan elämään, vai onko se enemmän historiaa, joka kertoo siitä todellisuudesta, joka oli joskus olemassa?

Kuinka paljon keskuudessamme todellisesti halutaan sellaisia asioita seurakunnan elämään, joista saamme lukea Apostolien teoista? Esimerkiksi, jos otamme puheeksi diakonien valinnan seurakuntaan, niin asetetaanko valittaville sellaisia ominaisuuksia, kuin alkuseurakunnassa asetettiin? Yleensäkin, kuinka paljon se, että Jumala on tarkoittanut jonkun ihmisen johonkin tehtävään, merkitsee meille? Olemmeko menettäneet/unohtaneet Pyhän Hengen kasteen/täyteyden merkityksen uskovien elämässä - ja sitä kautta eri tehtäviin valittavien ihmisten elämässä? Olemmeko luopuneet asioista, jotka tuovat todellisen vaikuttavuuden seurakunnan elämään? Monipuolinen toiminta ei vielä kerro edellä sanotuista asioista mitään. Olisiko meidän ihan todellisesti palattava niille alkulähteille, joiden äärellä olemme Apostolien tekoja lukiessamme? Voiko tämän päivän hedelmä seurakuntien elämässä puhua sen puolesta?

Jumalan tekoja ei voida tehdä muuten kuin Jumalan voimasta - Pyhän Hengen voimasta.

Olisiko kaiken edellä sanotun valossa tehtävä/tapahduttava hyvin radikaaleja asioita seurakuntien elämässä, Jumalan sanan viitoittamaan suuntaan? Olisiko otettava todesta sananlasku: "Tyvestä puuhun noustaan." Merkitsisikö se sitä, että seurakunnissa palattaisiin niihin asioihin, jotka olemme laiminlyöneet: Seurakunnan rukouselämän uudistuminen ja sen oikeanlainen korostaminen seurakunnan tärkeimpänä asiana, niin, että sieltä versovat ja kasvavat, Jumalan johdatuksessa, ne asiat, joihin Hän haluaa meitä kuljettaa? Siltä pohjalta on koettavissa Pyhän Hengen kaste/täyteys ja toiminta seurakunnan elämässä. Onko se tie siihen, että saamme nähdä Jumalan tekoja seurakuntiemme elämässä/kautta?

Tänäkin päivänä Jumala haluaa tehdä voimallisia tekoja seurakunnan kautta.

Voimmeko ottaa esimerkkiä pöytäpalvelija Stefanuksesta, joka "täynnä armoa ja vioimaa teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa?"

Jatkan - jHs.

_______________________________

Sydämelliset onnittelumme nuorimmalle pojallemme, Timolle ja hänen vaimolleen, Pialle, 25 -vuotishääpäivän johdosta! Sieltä te perässä tulette - jHs. niin 2050 teillä on yhteisiä vuosia kasassa saman verran kuin meillä tänään! Jumala siunatkoon edelleen teidän avioliittoanne, niin, että voitte kokea olevanne onnellisia yhdessä, ja sitä kautta koko perheenä! Onhan se - niinkuin sanotaan - isän ja äidin suhde lasten koti. Niin, ja ottakoon Jumala teitä yhä voimallisemmin käyttöönsä!

Tiistai. 23.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Pilviä oli. yöllä, aamulla ja päivällä satoi.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Luukkaan evankeliumia, takapihan puolella.

Kirjoitin.

Ruokaa ja kahvia.

Poljeskelin 30 min. kuntopyörää. Ollut taukoa kuntoilussa - paitsi soutamista - kun on toinen polvi ollut kipeä.

M-L leipoi sämpylöitä ja pizzaa.

Luin kirjaa.

Kävimme M-L:n kanssa kastelemassa "Terhien" kasveja.

Iltapalaa - pizzaa - ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Minä sanon: vaeltakaa hengessä, niin ette lihan himoa täytä" (Gal. 5:16).

Aa