5.7.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 20.
Edellinen jakso löytyy 20.6.2023. kohdalta.
Oli käyty käsiksi apostoleihin ja pistetty heidät yleiseen vankihuoneeseen. Varmasti olivat veljet itse, sekä isoksi kasvanut uskovien joukko, rukoillet tilanteen puolesta; uskon, että ihan ylistyksen kautta. Niinpä näemmekin tapahtuvan ihmeellisiä asioita:
"Mutta yöllä avasi herran enkeli vankilan ovet ja vei heidät ulos ja sanoi: Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa kaikki tämän elämän sanat" (Apt. 5:19-20).
Jumala on Kaikkivaltias. Hän antoi käskyn enkelilleen avata vankilan ovet; eikä se tuottanut pienintäkään vaikeutta. On hyvä meidänkin opetella muistamaan ja uskomaan, että Jumalalle ei mikään ole mahdotonta tänäänkään. Jumalan kansalla on suuret mahdollisuudet - sillä se on yliluonnollinen yhteisö täällä maan päällä.
Ei puhettakaan, että olisi lähdetty piiloja etsimään, vaan enkelillä oli viesti apostoleille: Menkää pyhäkköön, astukaa esiin ja "puhukaa ... kansalle kaikki tämän elämän sanat." Ei tämän ajallisen elämän sanoja, vaan sen elämän sanat, jotka kertovat Jumalan Jeesuksen kautta antaman elämän sanat.
Kun päivä koitti, tavattiin apostolit pyhäköstä:
"Sen kuultuansa he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat." (Apt. 5:21a).
Apostoliveljet olivat kuuliaisia Jumalalle, koska he luottivat Häneen.
Vangitsijat: Ylimmäinen pappi, ne, jotka olivat hänen puolellansa, kutsuivat koolle neuvoston ja israelilaisten vanhinten kokouksen ja lähettivät noutamaan apostolit vankilasta. Tätä lukiessa tahtoo vetää suuta hymynkareeseen, kun oikeudenpalvelijat menevät hakemaan apostoleita eteensä, ei vankilassa olekaan ketään. Vankila oli kyllä hyvin suljettu ja vartijat olivat paikoillaan, mutta vangitut olivat pois. Oli tapahtunut öinen, salainen, yliluonnollinen, operaatio (Apt. 5:2b-23). Eipä ihme, että näin ajateltiin:
"Kun pyhäkön vartioston päällikkö ja ylipapit kuulivat nämä sanat, eivät he tienneet, mitä ajatella ja mitä tästä tulisi" (Apt. 5:24).
Mielenkiintoista, kun Jumala johdattaa! Joku tuli sitten kertomaan heille, että ne miehet, jotka oli pantu vankilaan, seisoivat pyhäkössä ja opettivat kansaa (Apt. 5:25). Jumala voi!
Meidänkin tulee vain uskoa ja luottaa siihen, että kun käytämme Jumalan periaatteita: antaudumme Hänelle, käytämme jatkuvaa yhteistä ja yksityistä rukousta, täytymme - annamme Jumalan täyttää - Pyhällä Hengellä, elämme todeksi uskovien yhteyttä Jumalan pelossa, niin saamme kokea Hänen johdatustaan, joka ei ole ihmismielen suunnittelemaa ja johon kuuluvat monet yllätykset. Se on varmasti mielenkiintoista elämää, jossa ei "pärjää omillaan." Herra auttakoon meitä, että voimme astua "harrastelu-uskosta" jatkuvaan Jumalalle antautumiseen! Kun olemme rehellisiä, niin kovin paljon elämme "oman päämme mukaan."
Jatkan - jHs.
____________________________
Keskiviikko. 14.2 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas. Tuuleskeli.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Markuksen evankeliumia.
Kävimme M-L:n kanssa jakamassa 250 TV7:n lehteä. Satoikin.
Kävimme syömässä Halpa-Hallissa jakelun jälkeen. Sen pihassa huomasimme, että takarengas oli puolityhjä. Läheisellä korjaamolla se korjattiin. Oli taas ruuvi tehnyt reiän; ruuvi oli renkaassa kiinni. "Jännäjuttu" sikäli, että yli viikko sitten oli ruuvi eturenkaassa...
Kirjoitin.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. hain salmen mukaan. 12 henkeä. Aurinko paistoi.
Iltapalaa. M-L seuraillut - ja seuraili - Kolarin Kesäjuhlien taltiointeja. Siinä minäkin vähän.
Seurasimme uutisia.
Siunausta!
Ps. "Herra olkoon sinun henkesi kanssa. Armo olkoon teidän kanssanne" (2. Tim. 4:22).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti