20231213

13.12.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 102.

Paavali oli matkalla kohti Jerusalemia:

"Tyyrosta me saavuimme Ptolemaikseen. ja siihen päättyi purjehduksemme. Ja me tervehdimme veljiä siellä ja viivyimme päivän heidän luonansa" (Apt. 21:7).

Kaupungin nimeksi tuli myöhemmin Akko. Se sijaitsi Välimeren rannalla, Karmelin pohjoispuolella.

Ptolemaiksessa oli seurakunta. Paavali viipyi siellä päivän.

"Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö" (Apt. 21:8).

Tutustuimme jo aikaisemmin siihen, kun seitsemän pöytäpalvelijaa valittiin Jerusalemin seurakuntaan (Apt. 6), Filippus oli yksi heistä. Tässä häntä kutsutaan evankelistaksi, jota hän oli. Kävimme läpi myös sitä, kun yksi valituista pöytäpalvelijoista - Stefanus - kivitettiin kuoliaaksi, Apt. 7. Tämän seurauksena syntyi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan. Kaikki, paitsi apostolit, hajaantuivat eri puolille, Apt. 8. Nämä, jotka olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumia. Filippus meni Samarian kaupunkiin. Siellä syntyi suuri herätys, Apt. 8. Herran Henki johdatti Filippuksen kohtaamaan Etiopian kuningattaren hoviherran, jonka hän sai johtaa uskoon, Apt. 8. Apt. 8 luku päättyy: "...ja hän vaelsi ympäri ja julisti evankeliumia kaikissa kaupungeissa, kunnes tuli Kesareaan. Tähän päättyi Apt:n kerronta Filippuksesta.

Nyt kohtaamme hänet 12-13 lukua myöhemmin Kesareasta, jonne Paavali ryhmineen saapui, matkallaan Jerusalemiin. Eittämättä tulee mieleen syy, miksi Filippus oli joutunut lähtemään Jerusalemista; suuren vainon tähden, jossa hänen kotiinsa tullut vieras, Paavali, oli näytellyt suurta osaa.

Varmasti siellä Filippuksen kodissa rukoiltiin yhdessä ja kiitettiin Herraa kaikesta; useita päiviä kun yhdessä oltiin.

"Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja" (Apt. 21:9).

Filippuksen perhe oli Jumalaa palveleva perhe. Kaikilla tyttärillä oli profetoimisen lahja. Ihme olisi ollut, ellei se lahja olisi toiminut Paavalin ryhmineen ollessa siellä.

"Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus" (Apt. 21:10).

Tässäkin jollakin tavalla tulee esille se, että profeetan virka (Ef. 4:11) on eri asia kuin, että jollakin - kuten Filippuksen tyttärillä - on profetoimisen armolahja. Agabuksella oli profeetan virka. Jumala johdatti häntä tässä virassa eri paikkoihin.

"Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: Näin sanoo Pyhä henki: Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin" (Apt. 21:11).

Tämä sanoma annettiin profeetan viran kautta - ei profetian armolahjan kautta; jollainen lahja olisi ollut siinä ihan "käden ulottuvilla", Filippuksen tyttärillä.

Samanlaista sanomaa Paavali oli saanut pitkin matkaa. Häntä koetettiin estää menemästä Jerusalemiin:

"Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin" (Apt. 21:12).

Pyyntöön yhtyivät myös Paavalin mukana olleet, Kesarean uskovien lisäksi.

"Silloin Paavali vastasi ja sanoi: Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi, vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden" (Apt. 21:13).

Näemme tässä miehen, joka oli kokonaan vihkiytynyt Herralle. Paavali tiesi, että hänen oli mentävä Jerusalemiin.

Hakematta tulee mieleen kysymys: Miten minä olisin toiminut kyseisessä tilanteessa?

"Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: Tapahtukoon Herran tahto" (Apt. 21:14).

Joka tapauksessa - kaikissa tilanteissa - parasta on herran tahto; meillekin...

Jatkan - jHs.

__________________________________

Jumalan Sanasta löydämme Elämän - Elämän Sanasta löydämme Jumalan.

(Jouko Kuusjärvi)

__________________________________

Keskiviikko. 11.1 astetta miinuksella klo 7.20. Oli satanut lunta.

Hiukan aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin opiskelupaikkaan.

8.20. kävin tk:ssa, verikokeissa ja sydänfilmissä - nämä on niitä "liian imelien miesten"; sokeritautisten, kontrollikäyntejä.

Kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Rukousta. Luin 2. Timoteuskirjettä.

Kirjoitimme joulukortit - se kun on tänään viimeinen päivä saada ne lähtemään halvemmalla postimerkillä. Siihen punaiseen kuoreenhan net piti laittaa.

Hain Danielin koulusta.

Kirjoitin.

Ruoka ja kahvia.

Tein lumityöt.

19:ksi menin helluntairukoushuoneelle rukousiltaan. 7 henkeä.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasimme uutisia.

Siunausta!

Ps. "Mutta vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja" (2. Tim. 2:23).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti