26.12.2023.
TUOKIOKUVA ERÄÄN PIRTIN JOULUAAMUSTA
Hirsinen pirtti seisoo lumisten kuusten keskellä,
vuoren juurella
äärellä pienen puron.
Pirtin savupiipusta nousee savu suoraan ylös pakkasilmaan.
Puiden varjot heittyvät hangelle tummina ja selvärajaisina.
Taivaan kannelta loistava kuu saa hangen valkoisena hohtamaan.
Tyynenä seisoo ilma; ei pieninkään tuulenvire sai puita huojumaan.
Jouluaamun rauhan rikkoo vain silloin tällöin kuuluva pakkasen paukahdus
pirtin nurkkapielissä ja uljaasti seisovissa puissa.
Jäniksenjäljet lumessa kertovat öisestä vierailusta pirtin pihapiirissä;
aivan kuin joulutervehdyksenä metsän väeltä.
Rauhallista Jouluaamua pirtissään viettävät mies ja vaimo;
kaksi vanhusta,
toinen toistaan ymmärtävin ajatuksin,
jossa paljon sanojakaan ei tarvita.
Sytytti ensitöikseen mies tulen kivistä ladottuun uuniin,
yön yli lämmenneistä puista uunin vierellä;
vaimo valon lehtilamppuun ikkunan pielessä seinällä,
sekä tulen valkoisiin kynttilöihin, punaisessa, kolmihaaraisessa kynttilänjalassa
pirtin pöydällä.
Tuttua polkua yli pihan astelee mies lyhtyä kantaen.
Narahtaen avautuu ovi navetan,
Siihen vastaten kuuluu ääni lampaisen, lehmän, sian, kukon ja kanojen.
Näille eläimilleen puhuen mies kuin ystävilleen,
heille jouluaamun aterian antaen.
Miehen astuessa takaisin pirttiin
leijuu häntä vastaan tuoksu kiehuneen kahvin.
On vaimo laittanut pöytään aterian jouluaamun.
Kun istuvat nauttimaan ateriaansa,
kumartavat he molemmat päänsä
ja ristivät kätensä.
Ääneen Jumalalle puhuen,
lausuu mies rukouksen;
antaen Hänelle kaikesta kiitoksen,
alkavat he aterian jouluaamuisen,
silmistään kyyneleet kuivaten.
Henkäilee pirtissä metsän yksinäisen,
lämpö valkea uunissa palavan.
On läsnä myös lämpö toisenlainen;
see kertoo rauhasta Jeesuksen,
joka sydämet on vallannut vanhusten.
Jouluaamun aterian nautittuaan,
istuvat he molemmat pöytään uudestaan.
Nostaa mies pirtin kulmahyllystä Raamatun,
ison, vanhan ja kuluneen.
Ryhmyiset, paljon työtä tehneet, kädet,
etsivät Jouluevankeliumin;
sanoman lapsesta seimeen annetun;
Hänet Jumala antoi maailmaan,
synnistä kaikki vapahtamaan.
Evankeliumin luettuaan,
yhtyivät he hetkeksi rukoilemaan.
Ilosanoma pelastuksen,
heille tutuksi on tullut jo aiemmin;
jo vuosikymmeniä sitten,
he saivat ottaa vastaan Jeesuksen.
Antaen kunnian Jumalalleen,
he uskovat edelleen Jeesukseen.
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________________________
Tiistai. Tapaninpäivä. 7.0 astetta miinuksella ylösnousun aikaan. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin Hebrealaiskirjettä.
Lapioin lumia poluilta.
Laitoin takkaan tulen.
M-L viritteli tulia ulos - ja sisälläkin niitä kuusen lisäksi runsaasti loistelee.
Ruokaa ja kahvia tunnelmallisissa valoissa.
Kirjoitin.
Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia.
Siunausta!
Ps. "Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöihin" (Jaak. 3::18).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti