18.3.

Sunnuntai. Miinuksella 2.3 astetta noustessani. Harmaa taivas. Aurinko kuumotti pilven takaa. Aamupalaa ja kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

10 maissa haimme Marja-Leenan kanssa Salmen ja menimme helluntairukoushuoneelle rukoushetkeen alakertaan - 10 rukoilijaa.

11 alkoi tilaisuus yläkerrassa. Se oli teemaltaan perhettä käsittelevä. Jukka Oittinen johteli. Ilontuojat-lapsikuoro lauloi - Emiliakin siinä mukana. Lyhyen saarnan piti lapsityöntekijämme, Sven. Emilia oli siinä hänen avustajanaan. Hyvin meni molemmilta. Loppupuolella oli kaksi puheenvuoroa - toisen piti Denis ja Toisen Sirja Oittinen. Olivat erinomaisia puheenvuoroja. Tulee mieleen - ja on tullut mieleen - että olisikohan Jumala tarkoittanut Sirja ja Jukka Oittisen kokoaikaiseen Jumalan valtakunnan työhön? Viisaat järki-ihmiset sanonevat tähän, että kyllähän sitä voi oman työnsä ohessakin tehdä sitä Jumalan valtakunnan työtä. Kenties myös, että tarvitaanhan sitä rahaakin - niitä jotka uhraavat - Jumalan valtakunnan työssä. Molemmat totta. Siksipä oikeaksi vaihtoehdoksi jää Jumalan johdatus. Tapani Mäkinen todisti ihan lopuksi parantumisestaan, kun kaksi vanhimmistoveljeä oli rukoillut hänen puolestaan ja voidelleet öljyllä. Tilaisuus kokonaisuutena oli erinomainen. kokouksen jälkeen nautimme alakerrassa hyvät kahvit.

Palattuamme kotiin söimme.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 25 km - 5 x 5 km. Deniskin kävi toisella lenkillä. Tuuleskeli sen verran, että lennätti lunta pitkin hangen pintaa aukeilla paikoilla. Laittoi ladun tasaiseksi niillä kohdilla. Metsässä oli latu täynnä - "ruskeenaan" - kuivettuneita kuusenneulasia. Se hankaloitti menoa. Toisaalta, minulle kyllä sopivat kaikenlaiset olosuhteet - sen kun vain hiihtelen. Tänään rikkoutui - ihan erityisesti tavoittelematta - 2000 km näille lumille hiihtelyssä. 2001.2 km yhteensä. Eli "2000-luvulla" ollaan.

Palattuani hiihtelemästä laitoin takkaan tulen. M-L neuloi. 

Iltapalaa ja teetä.

"Ne, jotka epäonnistumiset vievät eteenpäin, pystyvät samaistumaan Michael Jordaniin, yhteen kaikkien aikojen mahtavimmista koripalloilijoista. Hän on sanonut: "Minulta on mennyt urani aikana yli yhdeksäntuhatta heittoa korin ohi. Olen hävinnyt lähes kolmesataa peliä. Kaksikymmentäkuusi kertaa minulle on uskottu pelin voittoheitto, joka ei ole onnistunut. Olen epäonnistunut yhä uudelleen elämäni aikana. Ja sen vuoksi olen menestynyt" (Craig Groeschel, Se jokin, Päivä Osakeyhtiö 2009, s. 130).

Siunausta!

Ps. "Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siistänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne" (Jer. 29:7).

17.3.

Eilen oli Terhi-Marjan ja Deniksen 13 v-hääpäivä. Marja-Leena hoksi sen vasta sen jälkeen kun "Terhit" olivat lähteneet meiltä eilen illalla. Kuitenkin tänä aamuna onnittelimme ensi tilassa. Tässäkin vielä sydämelliset onnittelumme meiltä teidän - jo melko pitkän - avioliittonne johdosta! Taivaan Isä siunatkoon avioliittoanne ja perhettänne suuresti tästäkin eteenpäin! Se - ja koko perheenne - on rikastuttanut meidänkin elämäämme monella tavalla. Kesäkuun alussahan meille tulee täyteen 49 v avioliittoa, josta olemme kiitollisia.

Lauantaihin saimme tänään nousta - ei niin aikaisin, mutta eipä niin myöhäänkään. Pakkasta oli 10.6 astetta. Taivas oli harmaa, mutta aurinko kuumotti sen takaa kuitenkin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Jeremian kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12.30 maissa kävin hakemassa Emilian ja Danielin kyytiin. Menimme kolmisin Höytiälle, "Timoille". Syy menoon oli suksien haku. Milka kutsui Emilian ja Danielin myös sinne. Eiliten Tero oli perreineen menossa Kuopioon anoppinsa syntymäpäiville. Lupasi - edellisenä viikonvaihteena täällä ollessaan - antaa minulle vanhat suksensa ja mononsa. Nyt syntymäpäiville mennessään jätti lupaamansa välineet Milkalle, Jyväskylästä ohi mennessään. Timo ja Milena menivät illalla hakemaan Milkan kotiin ja toivat samalla nuo hiihtelyvälineet heille. Milka, Miro ja Milena olivat kotona. Vanhemmat asioilla keskustassa. Emilia ja Daniel jäivät heidän kanssaan hommailemaan. Minä menin hiihtelemään ja kokeilemaan suksia.

Sukset olivat Karhu-merkkiset perinteisen tyylin sukset - sellaiset värikkäät menopelit. Voisi sanoa, että "hyvin retrot" - 15 v ikäiset. Hiihtokengät olivat hyvät ja juuri kuin minun jalkoihini "valetut". Laitoin luisto- ja pitovoidetta pohjiin - ja sitten vain "laupias ladulle". Ihan "Timojen" talon vierestä menee latu, jota aloin hiihtelemään. Mukava ilma. Sukset toimivat hyvin - eipä minulla ole niin hyviä perinteisen suksia ollutkaan allani näillä lumilla - eipä viimenkään. Kun olin taittanut kilometrejä jonkin verran, saavuin paikkaan, jossa oli menossa kyläyhdistyksen järjestämä ulkoilutapahtuma - siitä en etukäteen tiennyt mitään. Minultakin heti kysyttiin, että osallistuisinko hiihtokilpailuun. Osallistuin. Kävi vielä niin, että voitin kilpailun näillä vanhoilla-uusilla suksilla. Kyseessä ei ollut kuitenkaan sellainen hiihtokilpailu, jossa voittaa se, joka on nopein. Kyseessä oli tarkkuushiihto. Siinä hiihdettiin kaksi kierrosta samalla ladulla. Molemmilla kierroksilla otettiin aika. Toisen kierroksen aikaa verrattiin ensimmäisen kierroksen aikaan. Se, joka pystyi hiihtämään lähemmäksi ensimmäisen kierroksen aikaansa toisella kierroksella, oli voittaja. Minulle kävi niin, että erotus oli nolla - ts. hiihdin molemmat ajat täsmälleen samaa vauhtia. ja voitin. Aurinkokin paistoi. Hiihtelin siinä tapahtumapaikalla - kun en viitsinyt seisoskella - n. 2 km. Palkintojenjaon jälkeen hiihtelin "Timoille". Yhteensä matkaa kertyi 11 km. Lapset olivat pihalla leikkimässä suuren lumikasan vaiheillä. Joimme juustokahvit. Timo meni vielä illan mittaan naapurin kanssa kokemaan jään alla olevan verkon.

Ennen 17.30 olimme kotipuolessa Danielin ja Emilian kanssa. 

Pääsin heti syömään hyvää ruokaa ja juomaan kahvit.

Haettuani puita takkaa varten M-L:lle menin vielä hiihtelemään Tarvaalan ladulle 10 km. Oli hieno ilta. Aurinko oli laskenut. Taivaanranta oli kaunis. Kun tuli jonkin verran hämärää oli sekin mukavannäköistä ja tunnelmaltaan hienoa. Pakkasta mennessäni 3 astetta, palatessani 5.

Palattuani 19 jälkeen join vähän kahvia. Myöhemmin iltapalaa ja teetä. M-L neuloi.

"Jumalan etsijän sanomaa ei toivoteta vieläkään aina innokkaasti tervetulleeksi. Ehkä se johtuu siitä, että korostetaan nykyaikaisten kirkonmenojen tiettyjä puolia, jotka ylistävät pikemminkin ihmisyyttä kuin Jumalaa.

Yritän aina muistaa, että ihmisyys ei koskaan voi saada aikaiseksi samaa kuin Jumala. Tästä voimme oppia lisää Bartimaiokselta. Hänen ystävänsä eivät koskaan olleet voineet auttaa häntä kuten kolmekymmentä sekuntia Jumalan kirkkaudessa auttoi. Meidän tulisi ajatella enemmän Jumalaa kuin ihmisten miellyttämistä" ( Tommy Tenneym Jumalan etsijän rukous, Aikamedia 2003, s. 159).

Siunausta!

Ps. "Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti" )Ps. 73:25-26).

16.3.

Hieno oli aamu ja auringonnousu tänäänkin. Ainahan se on vain aikaisemmin valoisaa. Pakkasta 13.3 astetta noustessani. Selkeä taivas. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

Vein Emilian ja Danielin kouluun. siellä n. 17 pakkasella.

Palattuani laitoin takkaan tulen. Kahvia, ym.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 hain Danielin koulusta meille. Lounasta. 

13 hain Emilian koulusta meille. Kahvia.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 20 km - 4 x 5 km - perinteistä. Pakkasta mennessäni 7 astetta. Palatessani n. 5. Huikaisevan kaunis sää. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Taivaan rannoilla vaaleita pilvenhahtuvia. Hangella säkenöi pieniä timantteja auringonsäteissä. Latu menee Majakosken vierestä, joka virtaili vapaana. Kaunis luonto, kauniine puineen. Suomalaiset valkorunkoiset koivut runkojen harmaine täplineen. Lumiset pellot, järvet ja joet. 

Lenkin jälkeen käväisin kylällä asioilla.Kohtapa saapuivatkin Timo ja Milena meille. Milena oli saanut "palkinnoksi" - jostakin asiasta, jossa oli ollut reipas tyttö - palomiehen puseron, kypärän, pienen muovisen kirveen ja jauhesammuttimen. Ne olivat kaikki samaan sarjaan kuuluvia "leikkisellaisia". Deniskin tuli meille. Tyttö- ja poikakerhon jälkeen myös Terhi-Marja, Emilia ja Daniel. Söimme tortilloja ja joimme kahvia, ym. Timon ja Deniksen kanssa kävimme saunan löylyissä. Ennen "omien" lähtöä rukoilimme vähän.

Vielä piti juoda teetä ja syödä tortilla.

"Entäpä jos keräisitte kolehdin jollekin toiselle seurakunnalle? Oletetaan, että jokin toinen seurakunta kotikaupungissanne on aloittanut rakennushankkeen. Kerätkää kolehti ja antakaa rahat heille. Teidän seurakuntanne voi olla mallina Jumalan valtakunnan avokätisyydestä ja auttaa näin Jumalan perhettä.

Voitte myös sitoutua puhumaan hyvää toisista seurakunnista. Päästäkseen lämpimiin väleihin toisten kanssa on tunnustettava, ettei oma tapa tehdä hengellistä työtä ole ainoa oikea eikä ehkä edes paras tapa. Jos kaikki tekisivät kaiken samalla tavalla, emme koskaan voittaisi maailmaa Jeesukselle. Voitte päättää, ettette puhu koskaan pahaa toisesta kristitystä johtajasta tai seurakunnasta. Alkakaa kehua toista seurakuntaa, etenkin omalla paikkakunnallanne" ( Craig Groeschel, Se jokin, Päivä Osakeyhtiö 2009, s. 180, 181).

Siunausta!

Ps. "...jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: Hänessä me elämme, liikumme ja olemme" (Apost. teot 17:27-28).

 

15.3.

 

Hyvissä ajoin heräsin. 12.6 astetta pakkasta. Aurinko oli nousemassa selkeälle taivaalle. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

 

Kävin viemässä Emilian ja Danielin laskettelusuksineen kouluun. Palattuani join lisää kahvia ja söin aamupalaa.

 

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

Kävimme M-L:n kanssa hakemassa 11.45 Danielin ja Emilian Paavonrinteeltä, jossa olivat koulun kanssa laskettelemassa. Menimme sieltä suoraan neljisin nauttimaan Linnan Liisaan XMealin hampurilaiset. Sieltä tulimme meille.

 

Laitoin takkaan tulen.

 

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan juuri vedetyllä ladulla 20 km - 4 x 5 km. Aurinko paistoi aivan siniseltä taivaalta. Hanget hohtivat. Pakkasta mennessäni 7 astetta. Palatessani hiukan alle. Ei kyllä voinut säätä moittia.  

 

Kahvia ja paahtoleipää.

 

Kävimme M-L:n kanssa tavoittamassa yhteen kylään. Siellä oltiin sairaana, joten emme menneet. Kaupan kautta menimme käymään "Terheillä". Mustikkarahkaa pyöräytti Terhi-Marja. Denis oli lämmittänyt saunan. Kävimme hänen kanssaan löylyissä.

 

Kotona iltapalaa ja teetä.

 

"Jumala on valmis sietämään paljon saadakseen kolmenkymmenen sekunnin ajan aitoa palvontaa lapsiltaan.

 

Miksi emme voi tulla toimeen ilman muodollisuuksia ja vain katsoa hänen silmiinsä? Kuinka se on tehtävissä? Tiedän vain, että sydämen asento on tärkeämpi kuin ruumiin asento. Tee kaikki vaadittava, jotta omaksuisit Marian tavan palvoa Jeesusta. Sinun täytyy ehkä sulkea silmäsi, jotta voit kuvitella katsovasi suoraan hänen silmiinsä. Kokeile, onko sinun mukavampi palvoa häntä polvistuen, seisten vai maaten maassa hänen edessään. Tee mitä sinun on tehtävä voidaksesi sanoa hänelle sydämesi pohjasta, että rakastat häntä" (Tommy Tenney, Jumalan etsijän rukous, Aikamedia 2003, s. 163. Kirjoittajan lainaus kirjastaan Chasing God Serving Man).

 

Siunausta!

 

Ps. "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa).

14.3.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille tämän blogisen lukijoille!

3.8 pakkasella noustessani aika varahin. Taivas oli harmaa. Lunta oli satanut lisää. Söin aamupalaa ja juoskentelin kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

Kävin viemässä Emilian kouluun. Daniel jonkin verran kipeänä. Lumia leijaili taivaalta. Palattuani koulukyytikeikalta join kahvia ja söin aamupalaa.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kirjallisia hommia.

Kahvia ja voileipäkakkua.

Kävin katsomassa onko Tarvaalan latu avattu. Ei ollut. Samantien menin Kusiaismäkeen hiihtelemään perinteistä 21 km. Tänään pääsin hiihtelyssäni "1900-luvulle", eli 1900 km etappi meni ohitse - olen näillä lumilla hiihdellyt yhteensä 1915.2 km. Mennessäni oli pakkasella 4 astetta, palatessani 6 astetta. Aikamoinen ja viileä tuuli, joka välillä puuskaisena pöllytti tuiskua puista, joiden oksilla oli äskettäin satanutta lunta. Aurinko ja sininen taivaskin aina välillä vilahteli, mutta luntakin satoi. Raikas ulkoiluilma  

Lenkin jälkeen maistui taas ruokakin - ja kahvi.

Luin hetken kirjaa sohvalla - kunne laitoin kirjan rinnanpäälle ja taisinpa olla unessakin.

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Sven - lapsityöntekijämme - johti illan ja puhui lyhyesti. Tilaisuudessa oli rukouksen henki. Jussi ja tarmo johtivat ylistykseen. Väkeä oli 26 henkeä.

Tultuamme kokouksesta laitoin takkaan tulen.

Söimme iltapalaa ja joimme kahvia/teetä.

"Muista, että olipa sinulla mitä tahansa, se ei ole sinun omaasi. Se kuuluu Jumalalle. Ja hän haluaa antaa sen eteenpäin. Saatpa nähdä, miten Jumala laajentaa sitä, moninkertaistaa sen ja jakaa sitä ympäriinsä! Mitä voit tehdä? Enemmän kuin uskotkaan" (Craig Groeschel, Se jokin, Päivä Osakeyhtiö 2009, s.183.)

Siunausta!

Ps. "Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta. Muista siis, mistä olet luopunut ja palaa tekemään ensi ajan tekoja" (Ilm. 2:4-5).

13.3.

Noustessamme uuteen päivään oli säätila plussalla 0.3 astetta. Taivas oli harmaa. Lunta oli satanut puut valkoiseksi - olihan sitä maassa melkoinen kerros. nSöimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Olin klo 11 Päivärukoushetkessä helluntairukoushuoneen alakerrassa - 3 henkilöä.

Palattuani söin voileipäkakkua ja join kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

M-L kävi kylällä asioilla.

Kävin katsomassa onko Tarvaalan latu ajettu - ei ollut. Tapasin siellä kuitenkin ystävällisen ja iloisen tytön - Emilian. Hän oli kavereidensa - kolmen muun tytön - kanssa luistelemassa kaukalolla. Taisivat olla parhaillaan syömässä eväitä, kun olivat niin ryhmittyneet istumaan keskelle jäätä. Emilia nähdessään minut juoksi - tapansa mukaan - iloisesti luokseni. 

Ajoin Tarvaalasta suoraan Kusiaismäkeen. Siellä oli aamulla tehdyt ladut ja baanat. Niinpä hiihtelin siellä 21 km perinteisen suksilla ja luistelusauvoilla. 1.5 astella lämpimällä mennessäni, 1 aste kylmällä palatessani. Mukava sää ja hyvä keli. Luntakin alkoi taas satelemaan.

Lenkin jälkeenhän se ruokakin maistui.

18:ksi ajelin Häkkilään, Lehtomäelle, yhteiskristilliseen Häkkilän-Peltokylän-Kohmun rukouspiiriin. Aluksi oli kahvitarjoilua, sitten lauloimme, rukoilimme, luimme Sanaa ja keskustelimme siitä, lauloimme ja rukoilimme. Oli hyvä ilta. Lehtomäen Matti johteli. Mukana 25 henkeä.

Paluumatkalla satoi lunta aikatavalla.

M-L oli laittanut tulen takkaan.

Iltapalaa ja teetä.

"Sunnuntaina, lokakuun 8 . päivänä 1871 Dwight L. Moody lopetteli juuri sunnuntai-illan saarnaansa, kun kaupungin palokello soi. Kun Moody tajusi, että suuri osa kaupunkia oli liekeissä, hänen ensimmäinen huolensa oli oma perhe. Hän kiirehti lopettamaan puheensa, pyysi ihmisiä miettimään, millä tolalla heidän asiansa olivat Jumalan kanssa ja toivotti heidät tervetulleiksi seuraavalla viikolla. Hän ei tiennyt silloin, että monet eivät enää tulisi takaisin. He kuolisivat Chicagon historian pahimmassa tulipalossa.

Myöhemmin Moody mietti tuskissaan, kuoliko joku näistä ihmisistä ilman kristusta. He olivat olleet hänen kirkossaan, ja hän oli antanut heidän lähteä kohtaamatta omaa syntisyyttään. Murtuneena ja muuttuneena Moody lupasi pyhästi Jumalalle, ettei enää koskaan säästelisi sanojaan. Aina kun hän seisoisi kuulijoiden edessä, hän kutsuisi ihmisiä seuraamaan Jeesusta Kristusta" (Craig Groeschel, Se jokin, Päivä Oy 2009, s. 212).

Siunausta!

Ps. "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua" (Luuk. 9:23).

12.3.

Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut velimies-Heimolle sinne kotipalkisille! Tosin kyllä puhelinyhteydessä jo tänään oltiin.

Tänä aamuna en vienyt Emiliaa ja Danielia kouluun, koska äiti oli siellä kotosalla ja viemässä. Siksihän emme niin kovin varahin sängystä ponkaisseetkaan.

Noustessamme oli lämpötIa 0.0 astetta. Harmaata. Ensimmäiseksi toimenpiteekseni kävin viemässä Marja-Leenan laittamat kuivat kakut ja piparit Majakalle - siellä kun niitä tänään meni.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Jeremian kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Tänään olen lähetellyt "kiitokseja" syntymäpäivääni muistaneille - s-postitse, sekä M-L:n älypuhelimen kautta.

Kiitos!

Kiitos!

Söimme kuhaa. Kahvia tietenkin.

Kävin hiihtelemässä - perinteisen suksilla ja vapaantyylin sauvoilla - Tarvaalan metsäladulla 20 km - 4 x 5 km. Mennessäni oli plussalla 2.5 astetta, palatessani 0.5. Mukava sää hangata latua.

Palattuani lenkiltä laitoin takkaan tulen. Luin sohvalla kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

"Rohkeus on sitä, että kulkee epäonnistumisesta toiseen menettämättä intoaan" (Winston Churchill).

Siunausta!

Ps. "Rakasta herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja voimallasi. Toinen on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" (Mark. 12-30-31). 

11.3.

Tänään täyttää 70 v Jouko Kuusjärvi, Saarijärvellä. Hän kiittää Jumalaa elämästään - ennenkaikkea siitä, että on tullut tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja pelastajanaan elämänsä aikana. Se on hänen elämänsä suurin aarre. Hän on Jumalalle kiitollinen vaimostaan, lapsistaan, lastensa puolisoista ja lasten lapsistaan. Myös syntymäkotiperhe on suuri kiitosaihe - edesmenneet isä ja äiti, sekä elossa olevat sisko ja veli perheineen. Suuren määrän muitakin kiitosaiheita voisi luetella. Elämä on suuri Jumalan lahja! Sillä voimme palvella Jumalaa - ja/tai sielujemme vihollista, saatanaa. Nii-in, nyt olen kahdeksannellakymmenellä. Aika vanhaksi on mies saanut  - jo - eleskellä. Sydämen haluna on elää Herralle loppuelämänsä - jospa sen voisi tehdä niin todellisesti kuin sen voisi.Jospa voisi olla Hänen käytössään loppuelämänsä aikana enemmän kuin tähän mennessä. Taivaallinen Isämme tietää kaiken - myös minun elämäni loppujen päivien määrän. Niiden päivien, jotka oli määrätyt jo ennen syntymääni. No, sepä siitä.

Tänäänkin on tullut syntymäpäiväonnitteluja "menetetyn metsikön reunamilla" elelevälle vuolijalle. Kiitos niistä! Tänään on myös nimipäiväni - Kalervon päivä.

Syntymäpäivää tänään viettelee myös Jouko Reenilä. Onnittelut!

Noustessamme uuteen päivään - joka oli sunnuntai - oli hieman satanut lunta, jota hiljalleen sateli edelleen. 0.1 astetta kylmällä. Edellisen yön meillä olivat Tero, Mari, Eelis ja Nooa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. 

Menimme helluntairukoushuoneelle kokoukseen 11:ksi - Marja-Leena, Tero, Mari, Eelis, Nooa ja minä. Arto Riihinen johti. Luloivat porukalla minulle "Paljon oooonnneaaa vaaaan...". Mika Turunen saarnasi. Ennen vuosikokouksen alkua lähdimme kotiin - M-L lähti laittamaan ruokaa, kun "Terot" lähtivät tänään.

Palattuamme kokouksesta meille, joimme kahvia ja söimme eilisistä juhlista jääneitä voileipä- ja täytekakkuja.

Söimme hirvenlihakeittoa - lyhyt aika sitten M-L:n veli - Markku - toi sitä vaimonsa - Lean - kanssa meille, ollessaan menossa katsomaan lapsenlapsensa moottorikelkkakisoja Karstulaan. Hyvää oli keitto! Terhi-Marja, Emilia ja Daniel tulivat myös meille. Yhdessä söimme.

Pian ruokailun jälkeen lähtivät Tero, mari, Eelis ja Nooa - menivät ensin hakemaan Aaron "Timoilta." Terhit" lähtivät meiltä myös hiukan aikaisemmin.

Niin se meni ohitse tämä "seitsemänkympin" viikonloppukin. Sekin vain kertoo siitä, että aika kuluu. Kiitos kaikille "omille" yhteisestä ajasta.

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 20 km - 4 x 5 km. Mukava sää - 1 aste lämpimällä. Luisto hyvä. Taivas harmaa. Palasin 18 jälkeen kotiin. 

Luin vähän kirjaa. Iltapalaa ja teetä.

Sain yhdeltä lapsenlapselta sellaisen puhelun, etten koskaan aikaisemmin. Se oli hyvä asia ja aihepiiriltään sellainen, joka kosketti sydäntä erikoisesti. Sovittiin, että rukoillaan yhdessä johdatusta.

"Jos sinut kutsuttaisiin päivälliselle Yhdysvaltain presidentin luokse Valkoiseen taloon tai Englannin kuninkaallisen perheen luokse Buckinghamin palatsiin, tuskin menisit ensin ahmimaan vatsasi täyteen viereiseen pikaruokaravintolaan. Kuitenkin tulemme Jumalan juhla-aterialle nyrkit täynnä roskaruokaa ja korvikkeita sydämissämme. Silti odotamme hänen siunaavan meitä loistavimmalla armollaan.

Pyhä Henki ei varmasti nauti ja iloitse, jos joutuu jakamaan elintilansa pornografian hengen asuessa viereisessä huoneessa, anteeksiantamattomuuden hengen kellarissa ja ylpeyden ja laittomuuden hengen yläkerrassa. Meidän on aika tyhjentää elämämme kaikesta, mitä Jumala ei ole siihen asettanut" (Tommy Tenney, Jumalan etsijän rukous, Aikamedia Oy 2003, s. 169-170).

Siunausta!

Ps. "Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä" (1. Kor. 1:29).

 

10.3.

 

Lauantai. Marja-Leena nousi aikaisin valmistelemaan tarjottavia syntymäpäiville - täytteli voileipäkakkuja. Terhi-Marja Tahollaan täytteli täytekakkuja. Minä nousin 7:ltä. 1 aste pakkasella. Harmaata. Laitoin takkaan tulen. Aamupalaa ja kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

 

Johonkin aikaan kävimme M-L:n kanssa viemässä voileipäkakkuja ja jotain muutakin helluntairukoushuoneelle. Tulimme kotiin ja jonkin ajan kuluttua veimme lisää tarjottavia rukoushuoneelle. M-L jäikin sitten jo sinne. Kävin hakemassa Terhi-Marjan useiden täytekakkujen kanssa rukoushuoneelle - myös Emilian ja Danielin. Tulin kotiin vaihtamaan vaatteet.

 

Ennen 13.30 olin takaisin rukoushuoneella. Sytyttelin Muutaman ulkotulen ala- ja yläkerran porraspieliin.

 

Sittenpä se olikin syntymäpäivilleni - 70 v - tulevien ihmisten tervetulleeksitoivottelua. Lahjapöydän hoitajana toimi Emilia - ja hyvin toimikin. Sinne tuotiin kortit ja muistamiset. Olin toivonut, että muistamiset osoitettaisiin suomalais-ugrilaisten - eli sukulaiskansojemme - parissa tehtävään lähetystyöhön.

 

Väkeä oli satakunta henkeä. Tilaisuus alkoi klo 14. Tero juonteli sen. Kiitos Terolle! Aluksi oli Timon laulujen konsertin ensimmäinen osio - 5 laulua. Timo lauloi ja soitti kitaraa, Jouni Porkka koskettimia, Jussi Rautanen bassoa ja Tero Haapala rumpuja. Oli ilo olla kuuntelemassa. Äänentoistosta vastasi Tuomas Paananen. Suuret kiitokset! Tilaisuus äänitettiin ja videoitiin.

 

Konsertin keskellä oli mahdollisuus käyttää tervehdyspuheenvuoroja. Anneli Örn, Jussi Rautanen, Mika Turunen - pastorimme - sekä Eija Manni käyttivät. Kiitos lämpimistä sanoista! Tero oli valmistellut - avustajia käyttäen - ryhmien välisen kilpailun älypuhelinten välityksellä. Ryhmiä taisi olla 19. Skriiniltä sai seurata sitä osiota. Siinä kyseltiin erilaisten vaihtoehtojen kautta ryhmiltä tietoja minusta. Erinomainen idea. Kolme parasta ryhmää palkittiin.

 

Sittenpä olikin vuorossa konsertin toinen osio - 5 laulua. Useita herkkiä - suomalaiseen mielenmaisemaan hyvin sopivia - lauluja oli kuultavana. Erinomaisia lauluja! Kiitos Timolle, Jounille, Jussille ja Tertsille.

 

Käytin lopuksi puheenvuoron. Laulettuamme siunauslaulun menimme alakertaan kahville. Tarjolla oli "Meidän naisten" - M-L:n ja T-M:n tekemiä voileipä- ja täytekakkuja, kuivia kakkuja, pikkuleipiä. Olivat maukkaita. Sydämellinen kiitos heille isosta urakasta!Tarjoilupuolella olivat Riitta Mäkinen, sekä Tuula ja Tuomo Bokman. He olivat auttamassa lopussakin paikkojen kuntoon laitossa. Paljon kiitoksia heille! 

 

Kangasniemeltä olivat tulleet siskoni Pirjo, miehensä Karin kanssa, sekä veljeni Heimo, vaimonsa Arjan kanssa. Lähempää oli myös sukulaisia.

 

Otimme vielä lopuksi ryhmäkuvan koko meidän perhekunnastamme. Yksi pieni prinsessa - Minja - kun on syntynyt Timolle ja Pialle edellisen perhekuntapotretin ottamisen jälkeen. Meitähän on yhteensä 17 henkeä. Otimme myös sellaisen kuvan, jossa mukana olivat perhekuntamme kanssa siskoni Pirjo, miehensä Karin kanssa, ja veljeni Heimo, vaimonsa Arjan kanssa, sekä Timon vaimon - Pian - veli Tero. Lastenlapsistamme - 9 - kuva myös.

 

Oli suuri ilo olla näillä synttäreillä! Kaikki meni hyvin. Edellä olenkin jo kiittänyt kaikkia vastuissa olleita. Sydämellinen kiitos jokaiselle mukana olleelle! Kiitos kaikenlaisesta muistamisesta, onnitteluista ja siunauksen toivotuksista! Kiitos sukulaiskansojemme puolesta rahalahjoin muistamisesta! Kunhan näemme myös kaikki tilille tulleet muistamiset - sukulaiskansojamme koskien - ilmoitan paljonko lähetystyölle kertyi tukea. Kiitos Jumalalle kaikesta!

 

Niin, tänään taidan olla vielä nuori mies - alkaahan ikäni vielä 6:lla. Huomennako minusta sitten tulee vanha - se kun on syntymäpäiväni tuo 11.3.? Sittenhän sen näkee, miltä se vanhana olo tuntuu.

 

Tulimme juhlista meille koko perhekunta - Tero, Timo ja Terhi-Marja perheineen. Saunan laitoin heti lämpiämään. Avasimme onnittelukuoria ja luimme kortteja. Erotimme niissä olleet rahamuistamiset "lähetyspussiin."

 

Kävimme Teron, Timon ja Deniksen kanssa saunan löylyissä. Mukavata sekin. Sitten otimme tarjoiluja - kahvia, teetä, mehua, maitoa, voileipä- ja täytekakkuja.

 

Timo ja Terhi-Marja perheineen lähtivät koteihinsa yöksi. Aaro meni Timolle yöksi, muut Teron perheestä olivat meillä yötä.

 

Että, sellainen päivä. Hieno päivä. Kiitos siitä!

 

"Oletko saanut ylhäältä valon pilkahduksen, uskon kipinän? Jos olet, älä päästä sitä pois! Pidä sitä etumaksuna perinnöstäsi hänen armossaan. Tule juuri sellaisena kuin olet, ja tule rohkeasti armon valtaistuimelle. Sinun ei tarvitse viivytellä. Jeesuksen uumen ikävöi sinua nytkin. Mitä sinä huomisesta? Minä rakastan sinua tänään, ja kuinka monta kertaa enemmän rakastaakaan Jeesus" (John Wesley, joka rohkaisi ystäväänsä näin). 

 

Siunausta!

 

Ps. "...ja kuka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta" (Matt. 20:27-28).



 

9.3.

 

Yöllä oli satanut kerroksen lunta - sitä satoi hiljalleen lisää koko päivän. Ennen 7 oli pakkasta 5.4 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Työntelin lumikerroksen pois etupihalta.

 

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Palattuani sytyttelin takkaan tulen.

 

Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

M-L on valmistellut tarjoiluja huomiseen 70 v-tilaisuuteen(i). Terhi-Marja omalla tahollaan, sen kun töiltään ehtii.

 

12 hain Danielin koulusta meille

 

Ruokana oli kuhaa, joka oli uunissa paistettua. oli hyvää. Timolta saatua.

 

13 hain Emilian koulusta meille.

 

Pian vein Emilian ja Danielin kotiin. Samalla M-L:n leipomia kakkujen pohjia Terhi-Marjalle täytettäväksi.

 

Samalla reissulla jatkoin hiihtämään Tarvaalan ladulle 20 km - 4 x 5 km. Ensimmäisellä kierroksella sai aukaista ladun - kukaan ei ollut aiemmin hiihtänyt tänään.

 

Kahvia.

 

Ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle. Veimme sinne jo tavaroita huomista varten, sekä laitoimme tuikkuja alakerran pöydille. Tyttö- ja poikakerhot olivat juuri loppumassa - paljon oli lapsia ja iloinen meininki. Terhi-Marja lähti sieltä kakkujen tekoon. Annen kanssa piti tyttökerhoa. Poikakerhoa olivat pitämässä Sven. Jukka ja Antti. Pojat olivat tehneet pizzoja. Pääsin maistamaan. Hyviä olivat pojat paistelleet. Yläkerrassa olivat harjoittelemassa Timo, Tertsi ja Jussi huomista tilaisuutta varten. Tuomas miksaili. Talossa oli elämää.

 

Tulimme kaupan kautta kotiin rukoushuoneelta. M-L alkoi jatkamaan tarjoilujen valmistelua.

 

Syntymäpäiväkortteja ja puhelinsoittoja on tullut. Kaikki, jotka olisivat muuten tulleet huomiseen tilaisuuteen, eivät voi tulla kun on esteitä. Myös tuolla urheilumaailmassa tutuiksi tulleita on sellaisia, jotka ovat muistaneet muuten, mutta eivät pääse mukaan. Huomennahan sen näkee, ketä tulee.

 

Tervetuloa klo 14 Matinkuja 1:een! Silloin alkaa Timon laulujen konsertti. Vielä laitan viimeisen kerran tuon kutsun tämän jutun loppuun.

 

"Kerro Jumalalle kaikki, mitä sydämessäsi on, kuten ystävä kertoo parhaalle ystävälleen kaiken. Niiden, jotka eivät pidä salaisuuksia toisiltaan, ei koskaan tarvitse etsiä puheenaiheita: heidän ei tarvitse harkita sanojaan, koska heillä ei ole mitään salattavaa" (Francois Fenelon).

 

Siunausta!

 

Ps. "Emmekä tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä. Sinuun me katsomme" (2. Aikak. 20:12).

 



 

8.3.

 

Torstai. 14.5 astetta pakkasta noustessani uuteen päivään. Kohtalaisen selkeä taivas. Lievää ruskotusta ennen auringonnousua. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

 

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun.

 

Laitoin takkaan tulen.

 

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

Eilen ja tänään M-L on valmistellut lauantain tarjoiluja.

 

Kävin kylällä kauppa- ym. asioilla. Postilaatikossa oli runsaasti syntymäpäiväonnitteluja vanhenevalle äijälle - minulle.

 

Söimme.

 

13 hain Emilian koulusta meille. Timo ja Milena olivat meillä kun tulimme. Milena jäi meille. Timo meni viemään kitaraansa huoltoon Saarijärvellä. Emilia leikki Milenan kanssa - serkukset. Emilia enemmänkin hoiti Milenaa - ja hyvin sen homman osaakin.

 

Terhi-Marja kävi meillä töistä tullessaan. Emilia jäi vielä meille kun Milena oli meillä.

 

M-L kävi kylällä asioilla.

 

Terhi-Marja haki Emilian.

 

Kävin 16.30 maissa hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 20 km - 4 x 5 km - perinteisen suksilla. 4 astetta pakkasella mennessäni. Tänään liu´uin 1800:nen kilometrin ohitse näillä lumilla suksilla - 1813.2 km "mittarissa". Harmaa taivas.

 

Tultuani hiihtolenkiltä oli Timokin tullut meille. Napsautin saunan päälle. Milenalle piti laittaa muurahaisia pieneen purkkiin - niitä kun, niitä muurahaisia, on tuolla pesuhuoneen kynnyksellä. Syötyämme Timon tuomaa kalakukkoa teen kanssa menimme hänen kanssaan löylyihin. Milena oli paistanut mummin kanssa lettuja.

 

Pian saunan jälkeen lähtivät Timo ja Milena kotiin.

 

"Jo yhdeksäntoistavuotiaana kuusikymmentäluvun alussa saatoin samastua erään hiukan kyllästyneen pastorin väitteeseen: "Minne tahansa Paavali meni, hän kohtasi mellakoita. Minne tahansa minä menen, minulle tarjotaan teetä." Oliko mahdollista, että Jumala voisi käyttää minua kuten Paavalia, jos rukoilisin sitä?" (Ben Petterson).

 

Siunausta!

 

Ps. "Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa" (Gal. 2:19-20).

 

Ylihuomenna. Tervetuloa!

 



 

7.3.

 

Keskellä viikkoa, keskiviikkoa elellään. Kaunis oli punoitus ennen auringonnousua taivaanrannalla ennen klo 7. Pianhan se sitten punainen aurinkokin sieltä vääntäytyi esiin. 18.1 pakkasta. Taivas oli selkeä. On ollut hienoja aamuja ja päiviä. Söin aamupalaa ja join kahvia.

 

Vein Emilian ja Danielin kouluun.

 

Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

8.30 jälkeen kävin katsastusasemalla tekemässä ajokortille uudistamishakemuksen. Se kävi kyllä sutjakasti. 70 v kun tulee 11.3 täyteen niin tuollainenkin juttu täytyy hoitaa. Se oli nyt edessä - vaikka sitä joskus ajatteli, että kaukana on tuollainenkin asia.

 

M-L kävi ennen 10 hakemassa Emilian koulusta ja vei hammashoitolaan.

 

Kahvin jälkeen lähdin hakemaan Danielin koulusta meille. Samalla reissulla kävin kiepasemassa yhden lenkin - 1 x 5 km - Tarvaalan ladulla. Aurinko paistoi. Sininen taivas. 13 astetta pakkasta mennessäni. 12 kävin hakemassa Danielin koulusta meille.

 

Lounasta.

 

13.30 soitti lääkäri verikokeiden tulokset - pitkäsokeri oli 8.1, eli paljon liian korkea. On tullut syödyksi koko ajan liikaa hiilihydraatteja.

 

Kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla 25 km - 5 x 5 km. Auringonpaiste ja sininen taivas. Mennessä 7 pakkasta. palatessa 8.

 

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa Jesaja 62-rukousiltaan helluntairukoushuoneelle - 11 henkeä. Kati Rautasaari johti. Mika Turunen puhui. Rukoilimme.

 

Kaupan kautta tulimme kokouksesta kotiin.

 

Iltapalaksi kaupan pizzaa ja kahvia/teetä.

 

"Jumala, ota kaikki vapauteni,

muistini,

ymmärrykseni, ja koko tahtoni.

Sinä olet antanut minulle kaiken mitä

minulla on,

ja mitä minä olen,

ja antaudun sinun jumalalliseen tahtoosi,

johon teet minut halukkaaksi.

Anna minulle vain sinun rakkautesi ja armosi,

niiden kanssa minulla on tarpeeksi,

eikä minun tarvitse pyytää muuta.

Aamen" (Ignatius Loyola).

 

Siunausta!

 

Ps. "Te ette omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa" (1. Kor. 6:19-20).

 

Tervetuloa rohkeasti mukaan!

 



 

6.3.

 

Tänään täyttää vuosia hyvä ystävämme, Metsälän Matti, Haminassa. Kaksi "perässä hiihtäjää" - vanhenevaa, takametsien ihmistä, menetetyn metsikön reunamilta, toivottelee sydämellisiä onnitteluja! Taivaan Isän siunausta tuleviin vuosiin! On ilo, että olemme saaneet tulla tuntemaan toisemme!



 

Tänäkin aamuna ennen 7 oli kaunis punotus taivaanrannalla ennen auringonnousua. Pakkasta 12.8 astetta. Taivas selkeä. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Jeremian kirjaa.

 

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun - Danielilla luistimet mukanaan.

 

Palattuani koulukeikalta laitoin tulen takkaan.

 

Kävin 9 jälkeen palauttamassa Vanhan kansakoulun avaimen kaupungintalolle - SAARIJÄRVI RUKOILEE- illan jäljiltä.

 

9.40 minulla oli aika sairaanhoitajan tekemään muistitestiin. Meni hyvin. Klo 10 minulla oli aika lääkärille. Nämä molemmat asiat sen vuoksi, että 11.3. saavutan - jHs - 70 v iän. Ja silloin tarvitsee uusia ajokortti. Siihen taas tarvitaan mukaan lääkärintodistus. Lääkärintodistuksesta ei kortin uusiminen ole nyt kiinni. Sain antaa lääkärille samalla reissulla kirjoittamani Jumalalla on sinulle asiaa-vihkosen. Kerroin hänelle myös, että olen rukoillut päivittäin hänen puolestaan.

 

Kävin em. reissulla viemässä myös muutaman kutsun.

 

Tulin välillä käymään kotona - hain passikuvia - ja kävin katsastusasemalla. Siellä on vasta huomenna toimistovirkailija paikalla. Sitä ajokortinuusintahakemustahan minä siellä olisin tehnyt. Täytyy mennä huomenna.

 

13 hain Emilian koulusta meille.

 

14 otimme Danielin M-L:n ja Emilian kanssa koululta kyytiin ja ajelimme Uuraisille, josta otimme Miron kyytiin - hänen koulunsa loppui hieman ennen 15. Ajelimme isoon kaupunkiin, Jyväskylään. Menimme RAX:iin syömään. Milka oli meitä jo siellä "RAX:in kulmilla" odottelemassa - eli vaarin ja mummin kanssa oli neljä lastenlasta lähtenyt herkuttelemaan. Kaikki lähti taannoin siitä, että Milka teki minulle erinomaisen palveluksen ja minä lupasin kiitokseksi siitä tarjota hänelle RAX:ssa ruuat. Pyysimme sitten kolme muutakin lastenlasta mukaan. Mukava oli yhdessä olla siellä - ja kyllähän me syötiinkin. Menimme RAX:sta käymään Milkan kämpillä - jossa asuu viikot, lukiota kun Jyväskylässä käy. Mummi ja Milka menivät kävellen Harjun yli. Me muuta autolla. Meitä kun oli niin paljon, että kaikki emme olisi kerralla masinaan sopineet.

Jyväskylästä ajoimme Höytiälle, Peuranpolkujen kuusikoihin, kun veimme Miron kotiin. Sitten Saarijärvelle. Taisivat jo 19.30:een mennessä päästä Emilia ja Danielkin kotiin.

 

Sellaista!

 

"Kristus ei kirjoittanut mitään elämänsä aikana. Muistiot, muistiinpanot, saarnakirjoitukset ja saarnan pitäminen olivat vieraita hänelle. Omaelämäkerta ei ollut hänen makuunsa. Johanneksen ilmestys oli hänen viimeinen ilmaisunsa. Ilmestyskirjassa on kuvattuna rukouksen saavuttama tärkeä merkitys, mittaamaton arvo ja korkea asema herätysliikkeissä, historiassa ja Jumalan kirkon ilmentämässä kehityksessä tässä maailmassa. Se on kuvattuna Ilmestyskirjan kahdeksannessa luvussa, jakeissa kolmesta viiteen.

Rukoileva ihminen on tärkeä Kaikkivaltiaalle Jumalalle kaikissa hänen suunnitelmissaan ja tarkoituksissaan. Rukoilematon ihminen ei ole koskaan saanut kokea Jumalan salaisuuksia, neuvoja tai oikeutta. Rukoilemisen laiminlyöminen on aina aiheuttanut uskon ja rakkauden menetystä. Rukousten välttelemisen turmiollinen ja väistämätön seuraus on Jumalasta luopuminen ja vieraantuminen. Rukoilemattomat ihmiset ovat seisseet Jumalan sanan ja tahdon täyttämisen tiellä. He sitovat jumalalliset kädet ja häiritsevät Jumalan laupiaita suunnitelmia. Kuten rukoilijat ovat avuksi Jumalalle, rukoilemattomat ovat hänelle esteenä" (E. M. Bounds).

 

Siunausta!

 

Ps. "Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina, joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen (1. Piet. 4:10-11).

 



 

 

 

5.3.

 

Maanantaita!  12.3 astetta pakkasta noustessani ennen 7.  Kaunis ruskotus auringonnousun puolella ennen auringonnousua. Aamupalaa - pitaleipä hyvillä täytteillä - ja kahvia. Kävin viemässä Emilian luistimineen kouluun. Daniel "pipinä" kotona. Palattuani laitoin tulen takkaan.

 

Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

12 hain Emilian koulusta heille.

 

Syönnin jälkeen kävin hiihtelemässä Tarvaalan ladulla. Mennessä vein Emilialle ja Danielille lämpimiä - mummin juuri tekemiä - sämpylöitä. Hiihtelin 30 km - 6 x 5 km. Alussa aurinkoista, mennäkseen kohta pilviseksi. 8 astetta pakkasta mennessäni, 6-7 palatessani.

 

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Luin hiukan kirjaa, mutta ramasi niin, että torkuin sohvalla.

 

Söin iltapalaa - mm. M-L:n kaupasta tuoman pizzan - ja teetä.

 

"Kun Pyhä henki liikuttaa meitä, tunnemme välittömästi omassa hengessämme painon, ikään kuin jotakin olisi laskettu sydämeemme. Kun rukoilemme sen ulos, tunnemme helpotusta ikään kuin painava kivi olisi nostettu sisältämme. Mutta jos emme pura sitä rukoukseen, meille tulee tunne, kuin jotakin olisi vielä tekemättä. Jos emme rukoile sitä ulos itsestämme, emme ole tasapainossa Jumalan sydämen kanssa. Jotta olisimme uskollisia rukouksessa, meidän tulee rukoilla heti, kun tunnemme taakan harteillamme. Silloin rukouksesta ei tule painolastia, vaan se on kevyt ja miellyttävä kantaa" (Watchman Nee).

 

Siunausta!

 

Ps. "Pyhä henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta" (Room. 8:26-27).

 



 

4.3.

 

Nousimme harmaataivaiseen sunnuntaihin. Lunta hiljakseen viskeli. Pakkasta silti 10.4. astetta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Jeremian - itkeväksi profeetaksi sanotun - kirjaa. Taitaisipa/taitaapa siitä sanomasta löytyä sanomaa meillekin - Suomemme maallekin.

 

10:ltä menimme hakemaan Salmen kyytiin ja ajoimme helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen alakertaan.

 

Klo 11 alkoi yläkerrassa Ehtoollisjuhla. Ann-Niina Turunen johteli. Mika Turunen saarnasi. Mielenkiintoinen saarna. Lauloimme yhteislauluja. Vietimme Ehtoollista - sellainen iltaan liittyvä nimihän tällä Raamatussa myös Herran pöytä-nimisellä, Jeesuksen asettamalla, seurakunnalle aivan keskeisellä, asialla, on. Tilaisuuden jälkeen oli lähetyslounas alakerrassa, kahveineen.

 

 Kävin viemässä Salmen kotiin. M-L oli sinä aikana kaupassa. Palattuamme kotiin leipoi M-L VHH-täytekakun - sanoi, ettei koskaan ole niin nopeasti täytekakkua tehnyt.

 

Menin kävellen Deniksen synttäreille, heille. Sinne saapuivat myös Timo, Pia, Miro, Milena ja Minja - eli olihan meidän perhekunnasta siellä yhteensä 11 henkeä. Tulihan sitä taas herkuteltua.

 

Tultuamme synttäreiltä kotiin kävin hakemassa puut M-L:lle, että voi laittaa takkaan tulet. Itse lähdin oitis 19.30:ksi Kusiaismäkeen vähän vetelemään - happea elimistöön. Olikin mukava sää - 9 astetta pakkasta - ja latu perinteisen suksille pehmeäpintainen, vähän kun oli lunta tullut. 12.6 km sauvoskelin.

 

Palattuani hiihtolenkiltä ottelin iltapalaa ja teetä.

 

"Salaisuuteni on hyvin yksinkertainen: minä rukoilen. Rukouksen kautta tulen yhdeksi rakkaudessa Kristuksen kanssa. Olen käsittänyt, että rukoilla Jumalaa on yhtä kuin rakastaa häntä.

Todellisuudessa on vain yksi ainoa rukous, yksi olennainen rukous: Jeesus kristus. On vain yksi ääni, joka kuuluu läpi maan: Kristuksen ääni. Täydelliseen rukoukseen ei tarvita montaa sanaa vaan ainoastaan Jeesuksen luo nousevan sydämen harras palo.

Rakasta rukoilemista! Tunne halua rukoilla useasti päivän aikana. Rukous laajentaa sydäntä kunnes se on valmis vastaanottamaan Jumalan kokonaan. Pyydä ja etsi, niin sydämesi kasvaa tarpeeksi suureksi vastaanottamaan hänet ja pitämään hänet luonaan" (Äiti Teresa).

 

Siunausta!

 

Ps. "Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä hyvää ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa" (Fil. 2:13).

 

  

3.3.

 

Lauantai. Noustessani siihen oli pakkasta 10.1 astetta. Harmaata. Vähän viskeli lumihahtuviakin.

 

Ensimmäiseksi laitoin takkaan tulen .Söin aamupalaa ja join kahvia kaikessa rauhassa. Sitten hurautin "Terhien" - Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin talolle laittamaan kahteen pönttöuuniin ja yläkerran "takkauuniin" tulet.

 

Palailtuani kotiin maistelin lisää aamupalaa ja join kahvia.

 

Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

Kävin vielä lisäämässä puita "Terhien" uuneihin.

 

Johan se sitten ruokakin taas maistui - ja kahvi.

 

Käydessäni laittamassa uunien pellit kiinni "Terhien" talolla, avasin samalla kiinni olleen vesisulun ja tökkäsin lämminvesivaraajan töpselin pistokkeeseen. "Venäjän kävijät" - Terhi-Marja perheineen - olivat tulossa jo "hyvää kyytiä" Kajjjaanin ja Kärsämäen välillä kohti kotia hiihtolomalta.

 

Kävin hiihtelemässä 10 km - 2 x 5 km - Tarvaalan ladulla. Tasatyönnöillä - paitsi mäet. Perinteisen suksilla. Tuli mennyksi vähän "rapsakampaa" vauhtia - että saa välillä pulssin nousemaan. En nyt viitsi aikoja sanoa - nekin kyllä ovat tiedossa. Aurinko paistoi hienosti siniseltä taivaalta. 5-6 astetta pakkasta. Kuin kevättä. Tulin sitten kotiin - kun vähän ajattelin, että jos vaikka Venäjän kävijät tulevat meidän kautta kotiin. Eivät tulleet.

 

Menin vielä uudelleen 17 jälkeen Tarvaalan ladulle hiihtämään 10 km - 2 x 5 km - tasatyönnöillä, paitsi mäet. Jotkut pienemmät kyllä. Auringonlasku oli kaunis. Mukava atmosfääri. 9 astetta pakkasta mennessäni, yli 10 palatessani.

 

Laitoin palattuani hiihtämästä saunan lämmite. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel kävivät tuomassa terveisiä ja tuliaisia Venäjältä - heiltä ja muilta. Matka oli mennyt hyvin.

 

Terhi-Marja oli huomannut minun eilisestä ns. blogisepustuksestani hauskan virheen: Olin kirjoitellut, että seuraava SAARIJÄRVI RUKOILEE-ilta on - jHs - syyskaudella 2028. Oli luiskahtanut toiseksi viimeinen numero kakkoseksi. 2018 oli tarkoitus kirjootella. Sitä kun vain "vetelee menemään", eikä tarkistele mitä on tullut kirjuuteltua, niin noinhan siinä sitten.

 

Kävimme M-L:n kanssa saunanlöylyissä.

 

Iltapalaa ja teetä.

 

"Koska rukouksen paras opettaja on Pyhä Henki, paras tapa oppia rukoilemaan on rukoilla. Siinä, miten ja kuinka paljon rukoilemme, on mielestäni kysymys Jumalan nälästä ja kaipuusta kaikkea sitä kohtaan, mitä hän on ja mitä hän tahtoo" (Ben Patterson).

 

Siunausta!

 

Ps. "Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan tulla temppeliin, astua Jumalan kasvojen eteen? Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin, kun minulta alati kysytään: Missä on Jumalasi? Tuskassani minä muistelen, miten kuljin temppeliin juhlasaatossa ilon ja kiitoksen kaikuessa, juhlakansan suuressa joukossa" (Ps. 42:2-5).

 



 

2.3.

 

Perjantai. Tuli nukutuksi -aika pitkään. Siinä 8 asteen paikkeilla pakkasella oli mittari. harmaata. Aamupalan ja kahvin jälkeen kävin kylällä kaupassa - oli tulossa vieraita. Luin Jeremian kirjaa. Rukous.

 

Kävin laittamassa "Terhien" talolla kolmeen uuniin tulet - alakerrassa kahteen ja yläkerrassa yhteen.

 

Marja-Leena teki pitaleipiä. Vieraat - omat - tulivat ennen 13. Timo, Milka ja Milena. Söimme hyviä pitaleipiä hyvillä täytteillä ja joimme kahvia, ym. juotavaa.

 

Tarjoilujen jälkeen Milena ja Timo menivät uimahalliin. Minä, M-L ja Milka hiihtelemään Tarvaalan ladulle. Mennessä kävin laittamassa "Terhien" talon uunien pellit kiinni. Hiihtelin. n. 6.8 km kun oli jouduttava muihin juttuihin. Tänään ohitin 1700 km paalun hiihtelyissä näille lumille - 1700.6 km. Milka ja mummi taisivat hiihdellä liki 10 km. Jään yli hiihtivät pois.

 

Vaihdettuani vaatteet ajelin Rautasen Jussin ottamaan kyytiin ja menimme äänentoistolaitteet hakemaan helluntairukoushuoneelta Vanhalle Kansakoululle. Kävin vielä kotona kun olimme sopineet, että haen M-L:n Vanhalle Kansakoululle. Timo ja Milenakin tulivat uimasta. Milena sanoi, että oppi uimaan. M-L ei kuitenkaan ennättänyt kyytiini, vaan Timo toi hänet kylälle.

 

Klo 18 alkoi Vanhalla kansakoululla "Yhdessä siunaukseksi" SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen rukousilta. Väkeä oli ilahduttavan paljon. Johtelin illan. Musiikissa ja yhteislauluja johtamassa olivat Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta ja Saara Mörsky. He lauloivat ryhmänä kaksi laulua. Lauloimme yhdessä n. 10 laulua. Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillinen rukouspiiri lauloi ryhmänä 2 laulua Teemu Lehtomäen kitarasäestyksellä. Puheen piti rovasti Olavi Vuori. Oli erinomainen puhe rukouksen alueilta. Katsoimme myös Leena Lehtisen lähettämän lyhyen videotervehdyksen Kristuspäivään, Turkuun, 2.12.2017. Rukoilimme illassa monenlaisten rukousaiheiden puolesta. Rukoukseen johdattajia oli yhteensä 22 henkilöä. Teemu Lehtomäki hoiti kirjoitetut rukousaiheet ja niiden puolesta rukoilemisen. Niitä oli runsaasti. Lopuksi nautimme maistuvat kahvit runsaine "kastettavineen". Ainakin Hilkka Virtanen ja Katri Virtanen olivat tarjoilujen takana. Illan järjesti Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillinen rukouspiiri. Sydämellinen kiitos kaikille erilaisissa vastuissa olleille: Rukoukseen johdattajille, puhujalle, musiikkivastuissa olleille, miksaajalle, tietokone/tykkimiehelle, tervetulleeksitoivottajille,tarjoilun valmistaneille, tuolien laittajille ja kaikille mukana olleille. On suuriarvoinen asia, että voimme rukoilla yhdessä tällä tavalla eri seurakuntiin kuuluvina kristittyinä. Kyllä olen kiitollinen Jumalalle illasta! Tämä ilta oli tällainen. Seuraava SAARIJÄRVI RUKOILEE -ilta on syyskaudella 2018 - jHs.

 

Tilaisuuden jälkeen veimme "äänentoistokamat" helluntairukoushuoneelle Rautasen Jussin ja M-L:n kanssa.

 

Pitihän sitä vielä kotiin tultuakin iltapalasta ottaa ja kahvia mikrossa lämmittää - kunhan olin ensin saanut takkaan tulen.

 

"Sotilaiden, jotka ovat aseistautuneet paholaista vastaan, täytyy ymmärtää käyttää rukouksen panssaria. Vaatimuksena on rukoilla kaikkina vuodenaikoina mahdollisimman intensiivisesti, ja sotilaalla täytyy olla myös aito henkilökohtainen tarve kääntyä Jumalan puoleen. Kun kaipaus syvenee, se tiivistyy nöyrään rukoukseen. Pyhä Henki auttaa meitä ja pukee meidät vastustamattomalla rukouksen voimalla" (E. M. Bounds).

 

Siunausta!

 

Ps. "Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut" (Matt. 27:46).

 



 

 

1.3.

 

Torstai ja maaliskuu. Jotenkin jo niin keväinen nimi tuo maaliskuu. Ei me noustu kovin aikaisin tähän päivään - mitäpä sitä, kun ei tartte välttämättä. 12.3 pakkasta ja auringonpaiste noustessamme. Sininen taivas. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta ja Muroman aamun ensimmäisestä. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

 

Sytyttelin takkaan tulen.

 

Kävin laittamassa "Terhien" talolla kahteen pönttöuuniin tulet. Niiden lämmitessä menin kylälle joitakin kutsuja viemään. Sieltä tulin takaisin pönttöuunien luo ja hieman lisäilin puita.

 

Käytyäni kotona syömässä ja "ryystämässä" kahvit menin ja laitoin pellit kiinni "Terhien" talolla. Samalla reissulla jatkoin Kusiaismäkeen hiihtelemään 21 km. 8 astetta pakkasta mennessä ja palatessa. Hieno sää ja luistava keli. Perinteisen suksilla hankailin latua. 16 maissa kun menin oli sininen taivas, mutta pian se vetäytyi pilviverhon taakse.

 

Tultuani hiihtelemästä laitoin saunan lämmite. Ennen saunaan menoa nautiskelin kahvit. Löylyt olivat mukavat - vaikka puilla lämpiävä olisi mukavampi.

 

Iltapalaksi kaupan pizzaa ja teetä. Radio Patmoksesta tuli ohjelmaa äskettäin edesmenneestä evankelista Billy Grahamista.

 

Tervetuloa huomenna - pe. 2.3. klo 18 - "Yhdessä siunaukseksi" SAARIJÄRVI RUKOILEE -kristittyjen yhteiseen rukousiltaan Vanhalle Kansakoululle! Siitä oli tänään ilmoitus Sampossa.

 

"Emme ole täällä vain auttaaksemme oman paikkakuntamme asukkaita vaan myös auttaaksemme muita pastoreita ja seurakuntia heidän työnsä alkuvaiheessa. Näyttää siltä, että juuri näin asioiden tulisi mennä. Koemme siunauksena, että saamme siunata muita kaikin mahdollisin tavoin. Jos meillä on jotakin sellaista, mitä muut tarvitsevat, haluamme tehdä kaikkemme voidaksemme antaa sen heille" (Dino Rizzo).

 

Siunausta!

 

Ps. "Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi. Minä tiedän pahat tekoni, minun syntini on aina minun edessäni" (Ps. 51:3-5).