Kiehisen vuolijan Blogi

28.4.

Nousimme hyvissä ajoin - 6-7 välillä. Yöllä ollut pakkasella. Noustessamme 1-2 plussalla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. 7.20 maissa lähdimme M-L:n ja Pian äidin - Raijan - kanssa Milenan päiväkotiin, Helmeen, jossa oli päivä, jolloin isovanhemmat saivat mennä sinne kutsuttuina. Otimme Emilian ja Danielin mennessämme kyytiin ja veimme kouluun. Heillä oli9 naamiaisasut päällä - koulussa kun oli tänään naamiaispäivä.

Helmi - kristillinen päiväkoti - on Uuraisten puolella. Kuitenkin saa ajella vielä jonkin matkaa Uuraisten keskustan jälkeen. Taitaa olla Oikaria, korkealla mäellä, josta on avarahkot näköalat. Vaikka Milenakin tiesi tulomme, oli hän varmaan vähän ihmeissään - ja mielissään - kun ilmestyimme sinne, mamma ja me, mummi ja vaari. 8 oli aamupala, johon mekin saimme osallistua. Sen jälkeen oli oleilua lasten kanssa. Myös maalausta. Sitten ulkoilua, jonka jälkeen oli ruokailu, johon myös osallistuimme. Milenan pöydässä istuimme. Onhan se hyörinää - mutta hyvin toimivaa hyörinää. Mukavahan se on lapsen lapsen päivähoitopaikassa käydä. Ja olipa siinä sellainenkin puoli, että saimme olla samalla myös oman lapsemme työpaikalla - Terhi-Marja nimittäin vastaa siinä paikassa keittiöön ja ruokaan liittyvistä asioista. Taitaa siivoukseenkin liittyvistä. Oli aurinkoistakin ollessamme ulkona. Ruuan jälkeen lähdimme kotia kohti. Lapset menivät päiväunille.

Palailtuamme kotiin, alkoi M-L leipoa huomisiin seurakunnan myyjäisiin. Minä lähdin hiihtämään Kusiaismäkeen 21 km. Nyt ei satanut lunta, eikä tuullut. Taivas harmaa. 

Palattuani kotiin hiihtelemästä, laitoin tulen takkaan. Huushollissa hyvät leivonnan tuoksut.

Illalla tulivat Timo, Pia ja Milena, sekä Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel meille. Timon ja Deniksen kanssa saunoimme. Joimme teetä ja istuskelimme iltaa. Timo toi tekemänsä leivän - tekee poika hyvänmakuista leipää.

Voisitko yhtyä rukoilemaan, että eräs ystävä paranisi täydellisesti häntä juuri kohdanneesta aivoinfarktista, sekä myös MS-taudista! Kiitos!

Sellaistakinpa tänään.

"... Kuka kristitty ei tuntisi esimerkiksi, kuinka meidän sydämemme uskottelee meissä olevan korkealle kehittynyttä kristillistä kypsyneisyyttä ja vapautta. Sen sijaan, että pitäisi meitä sanan alaisena ja vakavassa itsetutkistelussa, se johtaa meitä elämään omissa mielikuvissamme, loihtii eteemme ihastuttavia hengellisiä näkemyksiä ja saa meidät hekumoimaan hengellisissä kokemuksissa, jotka eivät ole missään yhteydessä meidän todelliseen hengelliseen tilaamme. niin meistä tulee omasta mielestämme suuresti armoitettuja ja kehittyneitä kristittyjä, joiden vapaudella ei ole rajoja. Me saamme muka vapaasti valita seuramme ja nautintomme, itse määrätä tapamme ja kaiken olomme, eikä mikään voi meitä vahingoittaa, räpyttelemme kuin siipirikot linnut kaikinpuolisessa vaivaisuudessamme. Mitä takatalvia paha sydän onkaan aiheuttanut kristittyjen hengellisessä elämässä saadessaan nämä yliarvioimaan hengellisen kehityksensä" /Antti J. Pietila, Elävä usko, WSOY 1956, s. 111, 112).

Siunausta!

Ps. "Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, hän ei pääse sinne sisälle" (Mark. 10:15).