13.3.
Sydämelliset nimipäiväonnittelut Mannin Ernolle! Keskiviikossahan sitä keputellaan - ei poliittinen ilmaisu. Noustuani oli jo aurinko paistelemassa - sehän nyt jo nousee niin varahin ettei uskoiskaan. 15.2 astetta pakkasella silloin. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi. Emilia oli tullut oksennustautiin. Palattuani jatkoin vielä aamupalaa ja kahvistelua. Luin Filippiläiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävimme kylällä. M-L vei rytmejä - sydämen - vuorokauden mitanneen "vempeleen" tk:een, josta se menee Jyväskylään, josta se haettiinkin. Kävimme kaupassa. ostin tuliaisia huomenna alkavalle reissulle.
Söimme. Kahvia myös. Aloin kasailla tavaroita ja laittaa niitä rinkkaan ja reppuun huomista varten - kaikessa rauhassa.
Panasen Juha-Pekka lupasi tehdä kannet Sytykkeitä Rukouselämään 2 -kirjaseen.
Tuli loikoiltuakin - niin kyllä M-L:kin. Hän kyllä neuloikin tänäänkin.
15 maissa hain Danielin koulusta - oli ollut koulutuntien jälkeen bändikerhossa. Vein kotiin.
Poljeskelin kuntopyörää 1 h, jäykkyydellä 10, janalla 0-10.
Kävin Terhi-Marjalla kirjoituttamassa maahantulokortin huomista varten - hän kun osaa sen maan "murretta." Sieltä menin hakemaan Salmen, jonka kanssa ajoimme helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Sen johteli Sven Loosen. Jouko Reenilä ja Jussi Rautanen soittelivat ja laulattelivat ylistys- ja rukouslauluja. 15 henkeä. Siunasivat minua tulevaa matkaa varten. Samalla myös muita lähtijöitä, jotka eivät olleet paikalla. Kiitos! Jos jaksat, niin muista matkaa/matkalaisia rukouksin! Kiitos!
Iltapalaa ja teetä kotona.
"... Kasteesta
Minä jouduin kysymään tätä kastetta herralta: "Mitä on tämä kaste?" Minä joudun siihen vastaamaan, koska sinä Herra, lähetät minut tällaiselle paikalle. Mitä on aikuis- ja lapsikaste, etten minä puhu omiani, vaan puhun niin , kuin Sinä sen selität? Ja ellei sitten se vastauksesi kelpaa niille, jotka eivät ota vastaan, olkoon kelpaamatta."
Niin Herra sanoi: "Kaste ei ole tavallinen vesi. Jos teidät on pienenä viety kasteelle, silloin lapsi ei ole ollut oma itsensä. Hän ei ole itse pystynyt vastaamaan: "Tahdon" ja: "Otan vastaan Jeesuksen", vaan lapsi on viety. Hänet on silloin viety, siunattu ja kastettu. Hänet on otettu silloin seurakuntaan. Mutta nyt lapsella ei ole mitään vastuuta. Hän saattaa olla maailmassa vaikka kuinka. Lapsi ei ole niin suurien ristiriitojen vallassa, kun hän ei ole omalla suullaan tehnyt tätä tunnustusta."
Mutta ne, jotka aikuiskasteelle menevät, he omalla suullaan tunnustavat. Ja se tunnustus silloin tarkoittaa lupausta: "Missään tilanteessa en Jumalaani kiellä, Häntä, jolle minä nyt vannon sen valan, että olen Hänen omansa." Silloin pitää työpaikalla, kaikkialla, missä Jumalaa pilkataan, aukaista suunsa ja siellä tunnustaa: "Te ette tunne Jumalaa, mitä te nyt pilkkaatte. Ja kun te opitte tuntemaan Hänet, te ette enää pilkkaa." (Kerttu Kalmari, Jumalan ihmeitä, Herätysseuran kirjapaino 2008, s.58).
Koska on tullut hyvää palautetta viime sunnuntaina pitämästäni ns. saarnasta, niin sen voi kuunnella Uskotv Saarijärven helluntaiseurakunnan kohdalta.
Siunausta!
Ps. "Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä" (1. Joh. 5:13)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti