20210423

23.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 57.

Etenemme nyt uuteen viimeisten aikojen ihmisten huonoon ominaisuuteen. Tietenkin tämäkin lihastamme nouseva "turmeltuneisuuden osoitus" on ollut ihmiskunnan riesana syntiinlankeemuksesta asti, mutta koska Raamattu erityisesti mainitsee, että viimeisinä päivinä ihmiset ovat "pahemmassa mielessä" sellaisia, niin kuin kuin 2. Tim. 3:1-5 profeetallisesti luettelee, niin meidän on se hyvä ottaa huomioon ja sillä tavalla ajatella. Eihän nämäkään asiat ole turhaan olemassa Jumalan Sanassa. Vieläpä Paavali aloittaa kirjeessään Timoteukselle näistä ominaisuuksista kertovan jakson sanomalla: "Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin..." (j.1-2). Meidänkin on hyvä tietää. Mutta nyt siihen uuteen ominaisuuteen:

"Sillä ihmiset ovat silloin ... hillittömiä, ..."

(2. Tim. 3:3).

1992 käännös sanoo tämän saman: "väkivaltaisia." 

Alkukielen, kreikan, sana, jota tässä käytetään on: akrates, adj. voimaton, ilman itsehillintää (kielt. a, kratos voima) (Novum 5, Sanakirja, s. 60, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).

Alkukieltä; sen merkityksiä ja vivahteita taitamattomana, en voi tuoda esille sen kummemmin sitä, suuntautuuko sana "hillittömiä" erityisesti jollekin tietylle alueelle. Uskon kuitenkin, että sillä tarkoitetaan laajasti koskemaan eri alueita, millä vain ihminen voi olla hillitön. "Itsehillintämme jarrut" eivät pidätä meitä tekemästä silloin sellaisia asioita, jotka ovat huonoja ja vääriä. Olemme voimattomia asioiden edessä, joita meidän ei tulisi tehdä. 

Olisiko 1992 raamatunkäännöksen tekijöillä ollut enemmän tietoa alkukielen sanan merkityksestä, kun sana "hillittömiä" on käännetty siihen sanalla "väkivaltaisia." Tarkoittaisiko se silloin erityisesti väkivaltaista käyttäytymistä erilaisissa asioissa. Kuulemme nykyään yhä nuorempien tekemistä raaoista väkivallanteoista ja henkirikoksista. Itsehillintä ei ole pitänyt - tai sitä ei ole ollut/haluttu olevan ollenkaan. Ehkä juuri tässä - että itsehillintää ei halutakaan käyttää - on hillittömyyden ydin viimeisinä päivinä, ja juuri siitä syystä näemme paljon hillittömyyttä. Ihmiset eivät aseta rajoja itselleen, vaan toimivat lihansa pyyteitä totellen. Halutaan "olla voimattomia", vaikka olisi voima ja kyky olla olematta hillitön. On piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä; rakkaudettomuutta.

Ymmärrämme, että on paljon hillittömyyttä, jota ihminen ei hallitse, vaan hän on voimaton asioiden edessä, jotka houkuttelevat häntä. Joku voi juoda alkoholia hillittömästi; hän on voimaton asian edessä, eikä kykene hillitsemään itseään. Toinen voi olla hillitön seksuaalisella alueella. Tähän kuuluu myös porno eri muodoissaan; ihminen voi elää hillitöntä, hallitsematonta elämää erilaisilla elämänalueilla. Kuvaan kuuluvat erilaiset addiktiot.

Ihminen, joka on hillitön, voi olla myös hillitsemätön. No, ainahan kaikille löytyy, tavalla, taikka toisella, hillitsijä, mutta hillitön saa - riippuen asiasta - paljon pahaa aikaan toisille ja itselleen.

Liittyykö mielestäsi himo - joka on erilaisiin asioihin kohdistuvaa jatkuvaa halua - millään lailla hillittömyyteen? 

Ihminen voi myös nauraa, taikka itkeä hillitsemättömästi:

"...Daavid itki hillittömästi."

(1. Sam. 20:41).

Laitan tähän myös tällaisen "määritelmän": Hillitön on johdettu kurissa pitämistä, rauhoittamista, hiljentämistä, yms. tarkoittavasta verbistä hillitä. Hillitön on siis sellainen, jota ei voi hillitä, hillitsemätön, riehakas, jopa raju" (Kotimaisten kielten kekus, Nyt. Internet 23.4.2021).

Jätänkin tämänkaltaisen pohdinnan tähän ja haastan sinua ajattelemaan sitä, mitä on sanottu: Olemmeko olleet mielestäsi "oikeilla urilla?" Mitä lisäisit "hillittömiä"-käsitteeseen?

Matteuksen evankeliumissa on luku, jossa Jeesus käyttää usein ilmaisua: "Voi teitä" - ainakin seitsemän kertaa. Yksi tällainen jae kuuluu:

"Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä. Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi"

(Matt. 23:25, 26).

Luku on otsikoitu: "Itsensä ylentämisestä." Voi olla, että kun huomaamme, kenelle Jeesus puhuu, niin voimme mennä luvun rivien yli kevyesti silmäillen ja mieleen voi tulla ajatus: Tämä on niille, ei minulle, tarkoitettu. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että Jeesuksen esille tuomat asiat voivat puhua meillekin "väkevää kieltään." 

Luetussa kohdassa tuli esille, että heidän sisimmässään, joille Jeesus puhui, oli myös hillittömyyttä. Miten meillä? Tänään. Nyt. Mitä meidän tulee tehdä silloin, jos huomaamme, että sisimmässämme on hillittömyyttä? 

Hillittömyys voi olla myös Jeesukseen uskovan ihmisen synti. Meidän. Ei vain heidän.

Kirjoittaessaan Tiitukselle kirjeen, puhuu Paavali siinä myös seurakunnan vanhimpien ominaisuuksista, jotka tulee ottaa huomioon vanhimpia valittaessa:

"... että asettaisit, ... joka kaupunkiin vanhimmat, jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niin kuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen, hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet"

(Tiit. 1:5-9).

Luettelossa oli myös ominaisuus: "itsensähillitseväinen". Ei tarvitse edes sanoakaan, minkälaisiin vaikeuksiin jouduttaisiin, jos vanhin olisi hillitön. Kuitenkin - ihmisiä kun olemme - kaikki voivat langeta vääriin asioihin - jopa hillittömyyteen.

Joudumme Jeesuksen omina tekemään parannusta tekemättä jättämisistämme - myös puhumatta jättämisistämme. Usein joudumme tekemään parannusta myös tekemisistämme ja puheistamme. Kielellä, tuolla varsin pienellä jäsenellä, saamme aikaan hyvää ja pahaa:

"Jos joku luulee olevansa Jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha"

(Jaak. 1:26).

"...Slllä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa"

(Jaak. 3:2).

Kielen alueen synnit! Viimeisten päivien aikana hillittömyys tällä alueella lisääntyy - myös uskovien keskuudessa. Valvotaan kieltämme - ts. valvotaan sydäntämme. Sydämestä lähtee  myös se, kuinka kieltämme käytämme. Pyhä Henki voi hallita kieltämme - jos Hän saa hallita sydäntämme.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. b.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut, täältä meiltä, Hedmanin Yrjölle, Karesuvantoon, Enontekiölle!

Perjantai tuli, että "pemahti." Aika se kyllä rientää nopsaan - tuntuu, että koronan aikana vielä nopeammin. Lämmintä ylösnousun aikaan 4.0 astetta. Harmaa taivas, mutta selkeä ilma.

Kotiinkuljetuksena tuli meille aamusta jääkaappi, joka on tarkoitus viedä saaren hirsimökkiin. Siksipäkin niitä aurinkopaneleita olemme sinne hommailemassa.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia.

Kävin urheilukentällä 10 km kävely/rukouslenkillä. Siellä "sattui" olemaan samaan aikaan aikuisurheilija, jonka kanssa olemme olleet samoilla kilpailumatkoilla. Hänenkin kanssaan on ollut mahdollisuus puhua uskonasioista ja Jumalalla on sinulle asiaa-vihkosenkin hän on saanut. Rukouksinkin on kylvöä hänen kohdallaan kasteltu.

Em. miehen lähdettyä pois, ajoi auto urheilukentän päätyyn ja sieltä tuli tuttu mies kentälle sauvojen kanssa kävelemään. Tervehtiessämme, sanoi mies, että tämän väristä puseroa hän onkin kaipaillut kentälle. Tarkoitti minun sinistä puseroani, jota olen jo vuosia käytellyt. Emme ole sattuneet samaan aikaan kentälle. Tämän miehen sain johdattaa Jeesuksen omaksi samaisella radalla jokunen vuosi sitten. Usko jeesukseen on säilynyt. Siunasin nyt miestä kättenpanoin siinä radalla ja rukoilin hänen puolestaan. Koin Jumalan ajoittaneen asian tällä tavalla.

Ruokaa ja kahvia. M-L laitteli huomisia tarjoiluja.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Kahvia.

Lueskelin kirjaa. 

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla luin kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

M-L paistoi pullaa. Hyvät tuoksut huushollissa.

Seurasin TV7:sta Isännän pöydässä-ohjelmaa ja vähän muutakin.

Uutisetkin tuli seuratuksi - myös Israel-sellaiset.

Join nes-kahvit - ja sen kanssa juuri leivottua hyvää pullaa.

Siunausta!

Ps. "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa" (Ps. 127:1-2).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti